Länsi-Uudenmaan MALe - yhteistyö Teollisuusväylä TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > MALe STRATEGIA E18 -pikaväylä? järvet luonto - rauha taide - teräs OHRY 2.12.2010 kylät ja kylänraitit Raportointi on toteutettu pp -esityksenä, joka koostuu AIHEKORTEISTA, joita kuntien toimijat voivat kopioida suoraan valmisteluaineistoihin ja esityksiin. urheilu - ulkoilu kauppa - retro? maatalous hevoset kartanot ruukit - taiteilijayhteisöt Työn ja vapaa-ajan väylä golf -luksus huolinta - purjehdus EUROOPPA Opiskelun ja logistiikan väylä ITÄ-SUOMI - VENÄJÄ satamat energia kulttuuri 2asuminen saaristo - veneily Lähteet: Paikkatietoanalyysit Taustaselvitykset Kuntakierrokset Virkamiesryhmätyö Työseminaarit Koonnut ja toimittanut MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää
Taustaa 1 MALe SELVITYS- JA OHJELMAKOKONAISUUS MALe ohjelmakokonaisuus 2010 Raportit MALe esite Kehityskuva, rakennemalli ja MALe strategia Asuntopoliittinen ohjelma Maankäyttöpoliittinen ohjelma Taustaselvitykset 1. Kuntien lähtökohdat ja tavoitteet MALe teemoittain 2. Paikkatieto- ja saavutettavuusanalyysit 3. Tulevaisuuskuvan päivityksen ja asuntopoliittisen ohjelman tilastoanalyysit 4. Maaseutuasumisen vetovoimatekijät ja laatu - kyselytutkimus 5. Kuntakuvailut ja muuttajaikkunat (vain netissä) Kaikki raportit, kartat, taustaselvitykset ja aikataulut nettisivulla: www.länsi.fi/koko > MALe Nettisivulta löytyy myös runsaasti työhön liittyvää esittelymateriaalia. Mikä MALe? MALe lyhenteellä tarkoitetaan kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen, liikenteen ja elinkeinojen elinvoimaa luovaan yhteensovittamiseen tähtäävää kaupunkiseutujen yhteistyötä. Kaupunkiseutuyhteistyö on osa PARAS -lain velvoittamaa yhteistyötä (VN 2007), joka pääkaupunkiseudun lisäksi koskettaa 16 pakollista ja kahta vapaaehtoista kaupunkiseutua Suomessa. Länsi-Uusimaa on mukana vapaaehtoisena kaupunkiseutuna. Kaupunkiseutusuunnitelmia arvioiva, eri ministeriöiden edustajista koostuva työryhmä vieraili Länsi- Uudellamaalla 10.3.2010. Vuodesta 2010 kaupunkiseutuyhteistyön rahoitus on siirtynyt osaksi KOKO ohjelmaa (Työ- ja elinkeinoministeriön Koheesio- ja kilpailukykyohjelma). Kuntarahoitukselle on saanut 50% Makera- ja aluekehitysohjelmatukea Uudenmaanliiton kautta. Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö kuuluu myös vuonna 2010 perustettuun Valtakunnalliseen MAL -verkostoon. Länsi- Uusimaa on ollut mukana kahdessa teemaryhmässä: 1. Hajarakentamisen seudullinen hallinta / maankäyttöpolitiikka 2. Yhdyskuntarakenne ja palveluverkko Valtakunnallisen MAL -verkoston tiedotussivu löytyy Tampereen kaupunkiseudun nettisivulta > MAL-verkosto http://www.tampereenseutu.fi/koko_ja_mal/mal-verkosto/ Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyö on ollut erityisen tärkeää yhteisen näkemyksen luomisessa seudun kehitystavoitteista suhteessa Uudenmaanliitossa käynnissä olevaan Maakuntakaavan uudistukseen. MALe -työssä laadittiin mm. yhteinen lausuntomuistio kuntien käyttöön. 2
Taustaa 2 MALe TYÖN TAVOITTEET JA TOTEUTUSTAPA Työn tavoitteet Uusimman tiedon ja Suomen tavoitteiden tuominen Länsi-Uudenmaan MALe yhteistyön käyttöön Kehitystekijöiden näkyväksi tekeminen Valmisteluaineiston tuottaminen Yhteisten tavoitteista ja periaatteista sopiminen Yhteistyön ja hankkeiden käynnistäminen Kuntien lähtökohdat ja tavoitteet: Kuntakierrokset I ja II, Aloitus- ja työseminaari Kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen pysäyttämisen ja VAT:ien tavoitteet UL:n maakuntakaavan uudistustyö Uusin tieto, analyysit ja kokemukset Virkamiesryhmätyöt, luottamushenkilöiden työseminaarit, työryhmä, pienryhmä Ohjelmien tavoitteet, keinot, periaatteet, linjaukset sekä toimenpide-ehdotukset ja suositukset Raportointi MALe nettisivu on elävä raportti Selvitykset, kartat, muistiot ja esitykset käytettäväksi heti nettiin Valmiit pp-esitysmateriaalit Raportointi aihekortteina Nostetaan esille vain olennaiset ja ajankohtaiset asiat Vuorovaikutuskokemus Vuorovaikutus tarvitsee aikaa 1. Perusselvitysten tulosten esittelylle varattiin liian vähän aikaa ja tilaisuuksia 2. Ryhmätyötä olisi pitänyt olla enemmän 3. Neljän tason ohjaustyöryhmät tuottivat esittely- ja hallintopainotteisen prosessin Yhteistyö vaatii paljon yhteistä aikaa, jota juuri nyt uudelleenjärjestäytyvissä kunnissa on niukalti. Perusselvityksiin ja kyselyihin vastaaminen vaatii paljon myös kuntien omaa panosta. 3
Taustaa 3 MALe YHTEISTYÖN OHJAUS JA VUOROVAIKUTUS Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyön organisoituminen ja ohjaus 2009-2010 MALe työn toteutus MALe työ koostuu yhteisen tulevaisuuskuvan, rakennemallin ja Male - strategian työstämisestä, sekä sitä toteuttavan Maankäyttöpoliittisen ohjelman ja Asuntopoliittisen ohjelman laadinnasta. MALe yhteistyötä varten palkattiin vuoden 2009 alusta kaksivuotinen koordinaattori, joka on valmistellut kokonaisuuden ja siinä tuotetut raportit yhteistyössä ohjausryhmän, pienryhmän ja teemakohtaisiin ryhmätöihin kutsuttujen kuntien asiantuntijoiden kanssa. Poliittisella tasolla työtä on seurannut ja ohjannut KOKO ohjausryhmä (OHRY) sekä kaupunginjohtajista koostuva toimintaryhmä (TORY). Luottamushenkilöille ja ohjausryhmälle (OHRY) on järjestetty kolme työseminaaria. Työn selkärangan muodostaa kaksi kuntakierrosta, joissa kuntien avainhenkilöiden kanssa on kerätty aineisto kuntien lähtökohdista ja tavoitteista MALe -ohjelmatyön ja -yhteistyön näkökulmista. Vuorovaikutus 2009-2010 tilastoina: Katso työohjelmat, aikataulut, ryhmien jäsenet, seminaarit, raportit ja isot kartat sekä MALe -työtä sivuavat liikennehankkeet nettisivulta: www.länsi.fi/koko > MALe 9 työryhmän kokousta 7 pienryhmän kokousta esitys 5 ohjausryhmän kokouksessa (OHRY) ja 2 toimintaryhmän kokouksessa (TORY) 6 virkamiesryhmätyötä 3 luottamushenkilöille suunnattua työseminaaria 1 excursio (Hiilineutraaliin Uuteenkaupunkiin) 2 kuntakierrosta = 18 kuntatapaamista 4
TULEVAISUUSKUVA > RAKENNEMALLI > MALe STRATEGIA SISÄLLYSLUETTELO VISIO 6 Länsi-Uusimaa laukkaan rautahevosella LÄHTÖKOHDAT 8 Mitä voimme valita? Kuntien suunnittelutilanne Kaavoitustilannekartta Kuntien strategiset tavoitteet Maankäyttötavoitteet näyttävät samaan suuntaan Raide- ja joukkoliikenteen kehityskäytävät ANALYYSIT 15 Vuorovaikutusalueiden erityispiirteet Raideliikenteen kehityspotentiaali Houkuttelevat potentiaalit ja vetovoimat Kauppaverkon saavutettavuus Paikkatieto- ja saavutettavuusanalyysit TULEVAISUUSKUVA 20 Haasteet käännetään elinvoimaksi Neljä ydintavoitetta Konkreettiset valinnat RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 23 Muuttujana liikennejärjestelmä Maksimi raideliikenne Toimiva bussiliikenne Nykytrendi KEHITYSKOHTEET 29 Taajamarakenne ja kehityskohteet Elinkeinokohteet Matkailun ja vapaa-ajan kohteet Sisäisten yhteyksien kehittäminen Taajamakohtainen kehittyminen MALe TOTEUTTAMISTRATEGIA 35 Maankäytön profilointi Liikennejärjestelmän kehittämisen priorisointi Palvelujen saavutettavuudelle tavoitteet Tulevaisuuskuvan ja rakennemallin toteutusperiaatteet kunnille MALe TOTEUTUSYHTEISTYÖ 39 MALe toteutuskeinojen 5 kohtaa Yhteistyökohteet Käynnistettävät hankkeet LIITTEET: 1. Lähielämä ja palveluverkot 45 2. ERA17 info 50 5
VISIO Länsi-Uusimaa laukkaan rautahevosella visio on muutakin kuin rakennusmassoja Hallinnossa ja päätöksenteossa tarvittiin uusia keinoja Palveluissa otettiin yhteisöllisyyden ja onnen voimavarat käyttöön Raideliikenne ja virtuaalinen kommunikointi tukevat toisiaan Kunnat tekivät rohkeasti kuntaliitoksia niin, että lopuksi Länsi-Uudellamaalla oli vain 2 kuntaa: Suurlohja ja Suurraasepori. Kuntaliitosten vastapainoksi paikallisdemokratiaa vahvistettiin kaupunginosayhdistysten toiminnan kehittämisellä ja aidon vastuun ja tarvittavien resurssien jakamisella niille. Myös asukkaita kannustettiin ottamaan vastuuta omasta elämästään. Kuntien talous saatiin eri palveluja yhdistelemällä ja priorisoimalla ajoissa taloudellisesti kannattavalle tasolle. Myös aktiivinen maapolitiikka levisi kaikkiin kuntiin ja teki maankäytönsuunnittelusta ja rakentamisesta kustannustehokasta. Prosessi oli poliitikoille kipeä, mutta nuorten kannustaminen ja havahtuminen mukaan politiikkaan vauhditti päätöksentekoa. Kollektiivinen katse suunnattiin alueelliseen visioon ja sen toteuttamisen tarvitsemiin ennakkoluulottomiin ponnistuksiin. Alueen poliitikkojen yhteispelikyvyn lisäämiseen otettiin käyttöön uusia, luovuutta ja yhteistyökykyä lisääviä työskentelymenetelmiä aina tulevaisuusdialogeista muutaman viikon suljettuihin päätöksentekijäleireihin. Näin yhteistyökyky kehittyi kuntien toiminnan kaikilla tasoilla ja naapurisopu säilyi tiukkoja päätöksiä vaatineessa tilanteessa. Lisäksi päätöksentekijöiden jatkuva koulutus päätöksentekoaiheista aloitettiin. Kunnan virkamiehet rohkaistiin kehittäjiksi ja edistäjiksi, ja koko virkamiessanan käytöstä luovuttiin. Päivähoito ja koulutus järjestettiin uudelleen yhteistyön ja yhteisöllisyyden periaattein, mikä tuotti säästöjä jo muutaman vuoden sisäänajon jälkeen. Lastenhoidon ja eläkeläisten aktivoinnin yhdistämisellä tuotettiin paljon sukupolvikuilut ylittävää hyvinvointia. Lisäksi projektiin osallistuvan senioriväestön vireys kasvoi kaikkine kerrannaisvaikutuksineen, ja näin saavutettiin paljon säästöjä kuntoutuksessa, lääkityksessä, kotiavussa jne. Erikoissairaanhoitoa järkeistettiin, mutta sairaanhoidon kasvava resurssitarve kääntyi yllättäen laskuun, koska onnelliset asukkaat olivat terveempiä. Suomen kiire johtavaksi energiaviisaan yhdyskuntakehityksen suunnannäyttäjäksi vuoteen 2017 mennessä tuotti uutta panostusta ja innovaatioita joukkoliikenteen kehittämiseen. Länsi-Uudenmaan MALe -yhteistyön sinnikkäällä painostuksella oli tässä keskeinen rooli. Länsi- Uudenmaan raideliikenneinvestoinnit käynnistettiin ja kehitettiin koko Uuttamaata koskevat mallit eri liikennemuotojen yhteistyöhön niin, että matkustaja kulki yhdellä lipulla kuntarajojen yli ja liikennevälineestä toiseen. Kevyen liikkumisen verkoston ja pysäköinnin kehittäminen olivat luonnollinen osa joukkoliikenneinvestointeja. Raideliikenteen asemien syöttöliikenteelle syntyi uusia liikennevälineitä ja liikennöintitapoja kuskittoman oveltaovelle sähköauton kehittyessä. Päästövähennystavoitteiden saavuttamisvelvoite vaikutti voimakkaasti etätyömyönteisyyden kehittymiseen yhdessä tietotekniikan uusimpien kommunikaatiosovellusten käyttöönoton edistämisen kanssa niin, että PKS:lle työtätekevät jäivät yhä enemmän kotiin tai lähityöpisteeseen työskentelemään. E18-tien ja muiden väylien työmatkaruuhkat olivat historiaa. Vaikka suurin osa palveluista ja kaupasta oli muuttunut virtuaalimaailmassa hankittaviksi, vähempään itsensä liikuttamistarpeeseen perustuva elämä synnytti uutta kannattavuutta lähipalveluille. Tällä oli yllättävä paikallistasolla työllistävä vaikutus. 6
Lähipalvelut alkoivat kehittyä uudestaan Virtuaalimaailma tarvitsi vastapainokseen ulkoilua, seurustelua ja elämyksiä. Paikallisen liikenneverkon kehittämisen painopiste voitiin siirtää kevyen liikenteen väyliin, esteettömään liikkumisympäristöön ja niiden oheispalveluihin. Raideliikenne ja sen lähellä asuminen kasvattivat suosiotaan, sillä yhä useampien asukkaiden sukulaiset, ystävät ja työ olivat PKS:lla, eikä Helsingin elävää kulttuuritarjontaa tietenkään voinut siirtää virtuaalimaailmaan. Samoin raiteita pitkin tulivat PKS:n virkistysmatkailijat viikonlopuiksi Länsi- Uudenmaan pikkukaupunkeihin golffaamaan ja purjehtimaan sekä uudistumaan kylpylöihin ja erämaaretkille. Karkkilan elokuvakaupunki kehittyi nopeasti kansainvälisesti merkittäväksi kohtauspaikaksi. Kuntasektorilla tietotekniikan läpimurtoon panostaminen ja sen jo nyt tiedossa olevien mahdollisuuksien hyödyntäminen osoittautui yhdeksi suurimmista hallinnon säästökohteista. Osasta julkisia rakennuksia voitiin luopua kokonaan ja virtuaaliopetus teki koulukuljetuksista tarpeettomia. Koska lasten yhdessäolo on koulussa myös yksi olennainen tekijä, alkoi kyliin syntyä uusia monitoimitiloja, kylätaloja, joissa lapset kokoontuivat opiskelemaan, vanhemmat tekemään etätöitä ja seniorit muuten vain surffailemaan netissä tai vaihtamaan puutarhanhoitovinkkejä. Uusi elämäntapa vähensi puun ja paperin kulutusta niin paljon, että Länsi-Uudenmaan metsät tuottivat rahaa hiilinieluina kasvamalla. Myös syrjäisempiä peltoja metsitettiin tähän tarkoitukseen. Metsistä yhdessä puistojen ja talvipuutarhojen kehittymisen kanssa tuli myös suosittuja turistikohteita. Tämän vision tarjosi teille MAL -työn Elinkeinotyöpajan tulevaisuusdialogi ja MAL-koordinaattori 2010. Yritystoiminnan kehitykseen investoitiin aluksi tuntuvasti Koska Länsi-Uusimaa ei yksin voi olla hyvinvoiva saareke Suomessa, on myös Suomi kokonaisuutena pysynyt kilpailukykyisenä vientiin panostavan metalli-, kone- ja energiatehokkuusteollisuuden ansiosta. Keskeinen rooli on ollut Länsi-Uudenmaan yritysten yhteistyöllä ensin oppilaitosten ja it-yritysten kanssa Otaniemessä ja sen jälkeen myös muualla maailmalla. Hangosta Karkkilaan ulottuvan elinkeinoyhtiön rohkea ja innovatiivinen toiminta käynnisti uusien yritysten jatkuvan virran Länsi-Uudellemaalle. Alussa panostettiin 50 /asukas yritysneuvontaan. Nykyisin Tammisaaresta löytyy maailman suurin TOFU:n ja tofujalosteiden tehdas, jonka tuotannosta suurin osa menee vientiin aina Japania myöten. Tofua alettiin valmistaa myös kotimaisista raaka-aineista, joita kasvatetaan Länsi-Uudenmaan pelloilla. Karjalohjalta alkunsa saanut polttomoottoriautojen muuttaminen sähköautoiksi osoittautui uudeksi Nokiaksi, jonka ansiosta Lohjan työpaikkaomavaraisuus nousi huippulukemiin. Matkailussa katseet suunnattiin rikkaiden kaukomaiden suurkaupunkeihin ja pian japanilaiset alkoivat viettää osan vuotta Länsi-Uudenmaan rauhassa nauttien erilaisista hoidoista ja tietysti myös tofusta. Korealaiset lomailijat tulivat työperäisen maahanmuuton jälkiaallossa Lohjanjärvelle, jonne oli myös rakennettu heille palveluja ja majoitusta tarjoava pilvenpiirtäjä. Tämä Lohjan maamerkki edustaa tietysti viimeisintä Länsi-Uudellamaalla kehitettyä rakennusteknologiaa ja on täysin energiaomavarainen. Rakentaminen tehtiin työllisyyttä tukien ja kuljetusenergiaa säästäen läheisyysperiaatteella paikallisista raaka-aineista. Rakennuksen ja siinä käytetyn teknologian esittelystä on tullut merkittävä tulolähde Lohjalle. Ulkomaiset investoinnit käynnistivät laajamittaisen tuulivoiman rakentamisen. Lisäksi Inkoosen nousi koko Suomen energiaomavaraisuuden takaava fuusiovoimala. Yhdyskuntasuunnittelua nopeutettiin ja terävöitettiin Koska kuntien piti entistä nopeammin reagoida uusien yritysten, asukkaiden ja energiatehokkuuden maankäyttö- ja liikennetarpeisiin, maankäyttö- ja rakennuslain maapoliittisia välineitä otettiin aktiiviseen käyttöön. Yhdyskuntasuunnittelussa alkoi uusi kulttuuri, jonka mukaan kaikki yleis- ja asemakaavat tehtiin energiatehokkaiksi ja luonnonvaroja säästäviksi, mikä lisäsi myös hiilinielujen säilymistä ja kasvua. Kaupunkisuunnitteluun haettiin uutta potkua Välimeren orgaanisesti kasvaneista rantakylistä, mutta kaavaohjauksessa ei silti annettu yhtään periksi terveellisyyden, turvallisuuden ja energiatehokkuuden vaatimuksista. Uusista ideoista rohkaistuneina Aurlahden rakennusmassat tuplattiin ja epäilyistä huolimatta alueen asunnot myytiin yhdessä päivässä. Parikseen Aurlahti sai pian Lohjanjärvelle viimeisintä energiatehokkuutta edustavan pilvenpiirtäjän, jonka aurinkopaneeli-ikkunat heijastelivat järven aaltoja ja taivaan pilviä. Vieläkin ristiriitaisia tunteita herättävä hanke osoittautui matkailun vetonaulaksi ja jonotetuksi, jopa Helsingin neliöhinnat hakkaavaksi asuin- ja työpaikaksi. Kunnat yhdistivät rakennusvalvonnan voimavaransa antaakseen neuvoja ja starttirahaa rakentajille niin, että kaikista uusista taloista rakennettiin nollaenergiataloja. Ylimääräistä kannustinrahaa sai, jos rakensi uusinta teknologiaa edustavia energiaa tuottavia taloja. Myös olemassa olevan rakennuskannan energiasaneeraus toteutettiin kuntien yhteistyöllä ja asukkaiden yhteisillä projekteilla. Länsi-Uusmaalaisille ominainen yhteisöllisyys oli hyvä pohja aluetta rikastuttavalle kansainvälistymiselle. Virtuaalisen työnteon ja koulunkäynnin yleistyessä taajamien ja kylien paikallisyhteisöt kehittyivät uudelleen. Hyvinvoivien, vehreiden puutarhojen ja älykkäiden asuinalueiden maine kiiri Eurooppaan asti, eikä muuttajajonoille näy vieläkään loppua. 7
LÄHTÖKOHDAT Mitä voimme valita? Halusimme tai emme, yhdyskuntien kehittämiselle antavat tänään suunnan ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehdyt päästövähennystavoitteet ja -velvoitteet, joihin EU ja Suomi ovat sitoutuneet. Rakennetun ympäristön osalta lähiajan tavoitteena on energiankulutuksen vähentäminen 20%:lla seuraavan 7 vuoden aikana ja 80%:lla vuoteen 2050. Ympäristöministeriön tuottama Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 raportti kartoittaa kuntien liikenteen- ja maankäytönsuunnittelun roolia tavoitteiden saavuttamiseksi (Liite 2). Kestävän kehityksen periaatteet ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämisestä ovat yhä myös voimassa. Ympäristöministeriön Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 2009 antavat suuntaviivat kestävän kehityksen ratkaisuille yhdyskuntasuunnittelussa. Kansallisten tavoitteiden viestin voi kiteyttää viiteen ydinkohtaan: 1. Henkilöautoriippuvaisuutta lisäävän yhdyskuntakehityksen pysäyttäminen 2. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja tiivistäminen / hajarakentamisen hillitseminen 3. Joukko- ja kevyen liikenteen käytön lisääminen 4. Kaupan suuryksiköiden sijoittumisen estäminen yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle, henkilöautoriippuvaisiin kohteisiin 5. Materiaalien ja energian kulutuksen minimointi rakentamisratkaisuissa ja rakennusten käytössä Nämä tavoitteet muodostavat Länsi- Uudenmaan rakennemallityön sekä sitä toteuttavien asunto- ja maankäyttöpoliittisten ohjelmien raamin. 8
LÄHTÖKOHDAT Aktiivinen ote maankäytönsuunnitteluun näkyy useissa kunnissa HANKO RAA- SEPORI INKOO SIUNTIO LOHJA KARJA- LOHJA Strategiat Hangon strategia 2020, KV 2010 Raaseporin strategia 2009-2013 Maankäyttöstrategia 8.6.2009 Maankäyttöstrategia ja kuntastrategia valmisteilla Maankäytön kehityskuva 2003-2040 Lohjan kaupunkistrategia 2009 2017, Lohjan kaupungin maankäytön kehityskuva 2025, Ilmasto-ohjelma Yleiskaavo itus Taajama- OYK 2010 Keskustan OYK 2008 Taajama OYK 2012 ja keskustan OYK 2009 Maapolitiikka ei ole valmisteilla kaavoitus kunnan maalle, paitsi teollisuus ei ole ei ole Strategiassa tavoitteena maanhankintaohjelma raakamaan ostamiseksi Tilannekatsaus Asuntoohjelma Maapoliittinenohjelma Hajaasumisen luvat suunnittelutarvea lue + poikkeusluvat Olennaista sähköraide, tiivistäminen, korkealuokkaista, satama-teollisuus ja luovat alat rantaradan kapasiteetin nosto, kulttuurimaisemat ja rakennushistorialliset kokonaisuudet, pikkukaupungit ei ole valmisteilla Inkoon aseman kehittäminen, pistoraide satamaan ei ole KV 2006 maankäyttösopimukset yleiskaava rakennusjärjestys ei ole KV 2006 - uusi tekeillä - aktiivinen maanhankinta ja maapol.keinojen käyttö, - I asemakaava vain kunnan omistamalle maalle rakennusjärjestys tä uudistetaan energiatehokasta, aseman ymp. kehittäminen, yritystoiminta asuminen - vapaa-aika-akseli bussi- ja raideliikennekaupungin kehittäminen - Länsirata seudun kaupan ja kulttuuripalvelujen keskus, elävä keskusta on uusia ei ole? hillitysti E18-tien matkaketjut Erityistä Hjalliksen merellinen hyvinvointikeskus ruukkiympäristöje n uusiutuminen, luovien alojen asukkaita, puutarhateema aktiivinen maapolitiikka kuntaliitosnäkymät seniorien talokylä NUMMI- PUSULA Nummi-Pusulan kuntastrategia 2020 useita maaseutualu eiden OYK, koko kunnan yk työn alla ei ole _ kaavoitus kunnan maille, mahdollisuus myös mm. maankäyttösopimuksiin suunnittelutarver atkaisut vyöhykemitoitus omakotitaloja ja kyläasumista, E18-näkyvyys ja liittymäpalvelut alustava ekokylävisio KARKKILA Karkkilan kaupungin strategia 2010 2010 ei ole KV2008 I asemakaava vain kunnan omistamalle maalle, seuraavista maankäyttösopimukset rakennusjärjestys puutarhakaupunki, tiivistyminen, Vt2 teollisuusväylä, uusia omakotialueita terävä maapolitiikka 9
LÄHTÖKOHDAT Kaavoitustilanne Kuntien osayleiskaavoja päivitetään monessa kunnassa Raaseporin uuden kaupunkikokonaisuuden yleiskaavatarkastelu olisi kiireellisin tavoite Yleisesti kuntien kaavoitustilanne on hyvä. Tuoreita yleiskaavoja on lähes kaikissa kunnissa. Siuntio on hyvä esimerkki pienestä kunnasta, jossa on dynaaminen kaavoitusote. Inkoossa ja Raaseporissa yleiskaavoitus ei ole kehitystä vastaavalla tasolla. Kuntakohtaiset kaavoitustilannekartat ja niihin liittyvät kaavavarantolaskelmat löytyvät MALe nettisivulta. Varausten riittävyyttä on tarkasteltu Asuntopoliittisessa ohjelmassa. 10
LÄHTÖKOHDAT Kuntien strategiset tavoitteet Siuntio 1. Kuntakeskuksen väestöpohjan ja palvelurakenteen vahvistaminen 2. Störsvikin asuntoalueen ja vapaa-ajankeskuksen kehittäminen 3. Sunnanvikin yritysalueen kehittäminen, konseptiin yhdistetään työ asuminen vapaa-aika 4. Hajarakentamisen ohjaaminen taajamiin 5. Kehityskäytävät -rantarata, jonka vaikutuspiiriin kuuluvat : Kuntakeskus,Kela, Vuohimäki -kantatie 51, jonka vaikutuspiiriin kuuluvat : Vuohimäki, Sunnanvik, Störsvik Karkkila 1. Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki, jossa yhdistyvät sekä kaupunkimaiset että maaseutumaiset piirteet 2. Tiivis kaupunkirakenne, jossa liikutaan pääasiassa jalan ja polkupyörällä 3. Elinkeino-omavaraisuuden nostaminen palveluja kehittämällä 4. Onnistumisen avaimet: - Asukasmäärän hallittu kasvu - Kaupunkimaisen keskustan ja joukkoliikenteen kehittäminen Ennakoiva ja ohjaava kaavoitus ja maapolitiikka Ympäristöarvot Nummi-Pusula Lohja 1. Maaseutumainen ja viihtyisä, laadukkaan asuinympäristön kunta 2. Hyödynnetään erinomainen sijainti osana metropolialuetta 3. Maankäytön suunnittelulla mahdollistetaan E18-tien, mt 110:n ja VT2:n hyödyntäminen elinkeinoelämän näkökulmasta 4. Kunta toimii aktiivisesti saadakseen tulomuuton kautta asukkaita 5. Kasvu pyritään pitämään hallittuna 1. Länsiradan edunvalvonta ja rakentamisen edellyttämä kaavoitus 2. Energiatehokkaan kaavoituksen toteuttaminen rakenteessa ja rakentamisessa 3. Turvallinen ja toimiva kaupunkiasuminen keskustassa sekä järvi- ja harjumaisemassa 4. Joukkoliikenteen tukeminen kaavoituksen keinoin 5. Kevyen liikenteen reittien kehittäminen 6. Haja-rakentamisen ohjaaminen taajamiin 7. Länsi-Uudenmaan kaupallisen keskittymän aseman säilyttäminen ja sen kehittäminen 11
LÄHTÖKOHDAT Kuntien strategiset tavoitteet Inkoo Raasepori 1. Aseman käytettävyyden ja profiilin nostaminen matkaketjuliikkumisen vaikutusalueen laajuus paremmin huomioon: runsaasti potentiaalisia käyttäjiä jo nyt ja erityisesti kesäisin 2. Liityntäpysäköinnin ja joukkoliikennemuotojen yhteispelin kehittäminen 3. Elinvoimainen satama ja suuret energiantuotantohankkeet 4. Pistoraide Inkoon asemalta syväsatamaan 5. Yleiskaavoituksen ajantasaistamiseen ja maapolitiikan tehostamiseen panostetaan 1. Rantaradan parantaminen 2. VT 51:n risteysten liikenneturvallisuuden parantaminen, bussipysäkkien liityntäpysäköintipaikat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet niille 3. Asemanseutujen kehittäminen: Lappohjan asemanseudun kehittäminen yhdessä Hangon kanssa 4. Haja-asumisen ohjaaminen 5. Puutarhateema matkailun ja asumisen moottorina 6. Katso myös Raaseporin maankäyttöstrategia 2009 Hanko Karjalohja 1. Uusi taajamayleiskaava tiivistää ja tehostaa 2. Logistiikkapalvelujen kehittäminen: Hanko- Hyvinkääradan sähköistäminen on tärkein investointi, koska veturin vaihtotarve Riihimäellä on este vuorovaikutuksen kehitykselle Venäjältä Rostockiin 3. Vaihdoitta sujuvan raideliikenteen, joukkoliikenteen jatkoyhteyksien ja lippuyhteistyön kehittäminen (- tukee myös kouluyhteistyötä kaksikielisellä alueella) 4. Matkailutarjonnan laajentaminen ja PKS:n virkistysalueena toimimisen kehittäminen 5. Luovan alan yrittäjiä vapaana oleviin, vanhoihin teollisuus- ja toimitiloihin 6. Sataman yhteistyöverkoston monipuolistaminen, myös matkustajaliikenne, selvitysvaihe, 7. Täktomin lentokenttävisio, selvitysvaihe 1. Keskustaajaman tiivistäminen omaleimaisesti ja väljästi 2. Yhteydet PKS:lle kuntoon liityntäpysäköinnillä ja E18/Sammatin liittymän joukkoliikenteen ja saavutettavuuden parantamisella 3. Sisäisen liikenneverkon tason kohottaminen ja kevyen liikkumisen verkostojen rakentaminen 4. Järvien virkistys- ja matkailupotentiaalin hyödyntäminen rakentamalla pyörätieverkostoja Lohjanjärven ympäri 12
LÄHTÖKOHDAT Maankäyttötavoitteet näyttävät samaan suuntaan Yhteinen lähtökohta: 1. Metropolialueen kasvu halutaan ottaa vastaan kestävällä tavalla. 2. Kunnilla on tuoreita tai valmistumisvaiheessa olevia osayleiskaavoja, joissa *VATTien periaatteita toteutetaan: Hanko, Siuntio, Lohja, Nummi-Pusula, Karkkila 3. Tuoreet kaavat, kuntien strategiset tavoitteet ja ryhmätyöt osoittavat, että Länsi- Uudenmaan kunnissa on syntynyt laaja yhteisymmärrys virkamiesten kesken yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeesta VATTien hengessä: 1. Taajamia kehitetään kompakteina joukkoliikenteen ja kevyen liikkumisen toimintaedellytyksiä parantavina kokonaisuuksina 2. Kuntien taloudelle kestämätön ja yhdyskuntien kehittämistä häiritsevä hajarakentaminen lopetetaan ja sen ohjaamiselle etsitään yhteiset kriteerit, joihin sitoudutaan 3. Elinkeinoille luodaan kasvumahdollisuuksia logistisissa solmukohdissa 4. Raideliikenteen lisäämiselle ja rakentamiselle luodaan edellytykset asemien ympäristöjen täydennysrakentamisella, uusia asemanseutuja avaamalla ja asemia hyödyntäviä työpaikka-alueita kehittämällä Nyt kehitettävässä ja valittavassa Länsi-Uudenmaan rakennemallissa ei ole syytä lähteä kyseenalaistamaan näitä tavoitteita. 13
LÄHTÖKOHDAT Länsi-Uusimaa laukkaan rautahevosella - raide- ja joukkoliikenteen kehityskäytävät muodostavat Länsi-Uudenmaan rakenteen selkärangan ja rakennemallin lähtökohdan Kehityskäytäviin liittyy v. 2009-2010 tehtyjä hankeselvityksiä (MALe -nettisivulla linkit aineistoihin kohdassa Liikennehankkeet). Raideliikenteen hankeselvityksissä on tutkittu asemien paikkoja ja väestöpohjaa. Kokonaisuudessaan uusille asemanseuduille on visioitu 67 000 uutta asukasta. Lohjan taajamaosayleiskaa vaehdotuksessa asemien avaamiseen on varauduttu. 14
ANALYYSIT Vuorovaikutusalueiden erityispiirteet Pitkien etäisyyksien takia Länsi- Uudenmaan taajamien välillä on vähän maankäyttövuorovaikutusta yhteiset intressit kohdistuvat liikennekorridoorien kautta palvelu- ja työpaikkarakenteeseen ja sitä kautta koko seudun elinvoimaisuuteen. Länsi-Uusimaa koostuu kahdesta itsenäisestä pikkukaupungista, Hangosta ja Karkkilasta sekä kahdesta kaupunkiseudusta, Lohjan kaupunkiseudusta ja Raaseporin kaksoiskaupungista ympäristöineen. Näiden vaikutusalueella kehittyvät Karjalohjan, Nummi-Pusulan, Siuntion ja Inkoon kunnat. Pohjoisen Länsi-Uudenmaan pääväylä on E18 ja eteläisen Länsi-Uudenmaan rantarata sekä kt51/vt25. Kaupunkiseutuja yhdistää Kehä V:ksikin kutsuttu vt 25. 15
ANALYYSIT - Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 ei voi koittaa ilman raideliikenteen voimakasta kehittämistä! NYKYISTEN JA SUUNNITELTUJEN ASEMIEN VÄESTÖPOHJAT NYT Rantaradan parantamisen ja Lohjan kaupunkiradan (Länsiradan) rakentamisen jälkeen 36% (nyt 16%) eli 38 000 asukasta Länsi-Uudenmaan nykyisistä asukkaista asuisi 2 km:n saavutusvyöhykkeellä raideliikenteestä. 5 km:n saavutusvyöhykkeellä asuisi 62% Länsi-Uudenmaan nykyisistä asukkaista. Se on maaseudun ympäröimällä pikkukaupunkialueella paljon. 16
ANALYYSIT Tulevaisuuskuvan taustalla ovat potentiaalit, joista syntyy länsiuusmaalainen elämä sekä uusia asukkaita ja elinkeinoja houkutteleva vetovoima TARJOLLA ELÄMÄN LAATUTEKIJÖITÄ Muuttoliikkeen, mökkeilyn ja matkailun näkökulmista Länsi-Uusimaa on täynnä luontaista potentiaalia niin luonnon kuin teollistumisen historian ja rakennuskulttuurin näkökulmista. Vapaa-ajan palvelujen tarjonta on urheilupainotteista. Tielläliikkujia ja PKS:laisia pysähtymään ja viipymään houkuttelevissa palveluissa, majoittumismahdollisuuksissa, opasteissa, vesiliikenteessä, jne. on paljon kehitystarvetta ja -potentiaalia. Alue voisi esimerkiksi profiloitua moottoripyöräretkeilyn lisäksi myös polkupyörämatkailuun avarien maalaismiljöiden ja mielenkiintoisten kulttuurikohteiden kautta. Tämä edellyttäisi kuitenkin retkipyöräilyyn soveltuvan, erillisen kevyen liikenteen verkoston rakentamista. Verkosto kohottaisi myös asumistasoa ja palvelisi kasvavan senioriväestön elinvoimaa. Tutustu myös Maaseutuasumisen vetovoimatekijät ja laatu kyselytutkimukseen viimeisen viiden vuoden aikaan Länsi-Uudenmaan haja-asutusalueille muuttaneiden motiiveista ja kokemuksista. Tutkimus löytyy MALe -nettisivulta. 17
ANALYYSIT 70%:lla Länsi-Uudenmaan asukkaista kauppa on yli 1 km:n päässä kotoa Tiivistäminen ei yksin riitä kauppaverkon ylläpitoon kaavoituksella on olennainen rooli kokonaisuuden kannalta parhaiten toimivien paikkojen tarjoamisessa ja kestävän kehityksen näkökulmasta negatiivisten paikkojen tai liian suurten yksikköjen torjunnassa. Kaupan saavutettavuudelle asemakaavoitetulla alueella tulisi asettaa selkeä tavoite, jonka ylläpidosta neuvotellaan keskusliikkeiden kanssa uusien kaupan hankkeiden aktivoituessa. Kaupan ja muiden palvelujen saavutettavuusanalyysit erillisessä karttaanalyysiraportissa ja MALe -nettisivulla. 18
ANALYYSIT 30 paikkatieto- ja saavutettavuusanalyysiä sekä tulevaisuuskuvan tilastoanalyysit kertovat käynnissä olevista ilmiöistä: pendelöinnistä, rakentamisen suuntautumisesta, asukkaiden ikärakenteen vanhenemisesta, palvelujen saavutettavuudesta jne.. Näiden ilmiöiden hallittuun ohjaamiseen kuntatalouden, elämänlaadun ja kasvihuonekaasupäästövähennystavoitteiden näkökulmista kestävään suuntaan on rakennemallityössä etsitty yhteisiä keinoja. Kaavoitetun alueen ulkopuolista rakentamista on käsitelty Maankäyttöpoliittisessa ohjelmassa. Paikkatietoanalyyseistä on erillinen teemakarttojen analysointiraportti, jonka lopussa on strategiatyöskentelyssä esille nostettuja keinoja ilmiöiden ohjaamiseen. ANALYYSIT JA TAUSTASELVITYSRAPROTIT: www.länsi.fi / KOKO > MALe 19
TULEVAISUUSKUVA Haasteet käännetään elinvoimaksi TULEVAISUUSKUVAN HAASTEET: 1. Länsi-Uudenmaan potentiaalien kehittäminen eläväksi osaksi metropolialueen elämänlaatua ja kansainvälistä kilpailukykyä = merellisyyden, järvirikkauden, ruukki- ja teollisuuskulttuurimiljöiden, idyllisten pikkukaupunkien ja ylvään maaseudun potentiaalit käyttöön 2. kasvun dynamiikka alueen sisällä vuorovaikutuksessa metropolialueen kanssa 3. taloudellisesti mielekkään palvelu- ja yhdyskuntarakenteen edistäminen, 4. joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen matkaosuuden kasvattaminen, 5. elinkeinopohjan uudistaminen, erityisesti luovat alat, 6. arjen monipuolisuuden ja ympäristöjen parantaminen taajamissa, 7. ikääntyvän väestön muuttokiertoon ja tarpeisiin vastaaminen, 8. maaseudun viehätykselle kilpailukykyisen tiiviin ja monipuolisen kaupunkiympäristön kehittäminen, 9. maahanmuuttoon varautuminen. KAIKISSA VALINNOISSA MUKANA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN: Tarvitaan CO 2 - ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, energiatehokkuutta ja kestävää kehitystä edistävän tietoisuuden ja tahtotilan synnyttäminen läpäiseväksi periaatteeksi kaikissa ratkaisuissa ja rakentamisessa. MYÖS UUSIA HAASTEITA NÄKÖPIIRISSÄ: Vesivarojen ehtyminen Uutena haasteena maailma on kohtaamassa vesivarojen ehtymisen erityisesti juomakelpoisen veden muodossa. Haaste avaa Suomessa uusia elinkeinopotentiaaleja mutta myös eettisen näkökulman kaikkeen veden käyttöön. Jo nyt on viitteitä yhdyskuntien juomakelpoisen veden kulutuksen joutumisesta uuteen tarkasteluun. Vesikierroiltaan omavaraisia alueita ja kaksivesijärjestelmiä ollaan jo kehittämässä. Nämä uudet mallit voivat haastaa nykyisen kunnallistekniikan rakentamisen. Maapallon vesivarojen ehtymiseen liittyy myös uhkakuva ns. vesipakolaisuuden kasvusta. Vendenpinnan nousu ja tulvavaara-alueet Länsi-Uudellamaalla rakentamisen kannalta ollennainen rakennettavuustekijä ovat myös rantojen tulvavaara-alueet ja ilmastonmuutoksen tuoma merenpinnan kohoamisvaara. Uudenmaanliiton Maakuntakaavan uudistuksen perusselvitysaineistossa voi tutustua tätä käsittelevään materiaaliin. 20
TULEVAISUUSKUVA Tulevaisuuskuva kiteytyy neljään ydintavoitteeseen 1. Energiaviisaus (energiatehokkuus, päästöttömyys, kestävä kehitys) 2. Taloudellisuus 3. Saavutettavuus >< lähielämä (riippuen onko kyse mikro- vai makrotason hankkeesta) 4. Työpaikkaomavaraisuus Kaikkien hankkeiden ja rakentamisen kannattavuus peilataan ydintavoitteita vasten. Tulevaisuuskuvassa metropolialueen kasvu halutaan ottaa vastaan kestävällä tavalla. Kestävyyttä tavoitellaan ensisijassa liikkumismahdollisuuksien kehittämisen kautta: Joukkoliikenteen parantaminen Raideliikenteen voimakas kehittäminen Lähiliikkumisen laatukäytävät Tiestön turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen Kannattavassa hankkeessa 3 / 4 kriteeristä täyttyy. Maankäyttö ja palveluverkon kehitys suunnataan mahdollistamaan asukkaiden ja yrittäjien energiaviisaat liikkumisvalinnat. 21
TULEVAISUUSKUVA Energiaviisas tulevaisuus syntyy konkreettisista valinnoista Rantaradan kehittäminen, Hanko-Hyvinkääradan sähköistäminen, joukkoliikenneratkaisut ja Länsiradan (= Lohjan taajamarata) rakentaminen Pitkän aikavalin tavoitteena Espoo-Salo (Turku-Hki) kaukoliikenteen oikorata, jossa asemat Lohjalla ja Nummi-Pusulassa Joukkoliikennereittien läheisyyteen asumista Kuntien sisäinen ja välinen joukkoliikenne toimivaksi Liityntäpysäköinti, jl-hinnan tukitoimet, hintahyppäysrajojen poistaminen: koko Uusimaa yhdeksi joukkoliikennevyöhykkeeksi Kevyen liikenteen kattava verkosto ja sujuvuus kuntien sisällä Energiatehokas kaavoitus, joka vähentää liikkumistarvetta monimuotoisella alueiden käytöllä ja palveluverkon kattavuudella Puutarhakaupunki, jossa yhdistyvät maaseudun ja kaupunkimaisuuden piirteet ja viherrakentaminen ulotetaan pihoilta puistoihin Paikallinen energiantuotanto ja pyrkimys energiaomavaraisuuteen Työpaikkaomavaraisuuden ylläpito ja lisäys Yrittäminen asuminen - vapaa-aika -konsepti (esim. Siuntio) Kylien profilointi: 1: peruspalvelut sisältävien kylien asukaspohjan tukeminen 2: palveluttomien, mutta muuten yhdyskuntateknisesti mielekkäiden kylien salliminen Hajarakentamisen hillitseminen ja tietoinen ohjaaminen 22
RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakenteen tavoitteena on yhdistää lähielämän toimivuus ja hyvä saavutettavuus 23
RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Vaihtoehdot syntyvät liikennejärjestelmän kehityksestä ne myös toteutuvat eri aikaan Länsi-Uudenmaan eri osissa TAVOITE 1: MAKSIMI RAIDELIIKENNE + joukkoliikennekorridoorit ja lähiliikkumisen laatukäytävät TAVOITETTA TUKEVA KEHITYS 2: HYVIN TOIMIVA BUSSILIIKENNE + lähiliikkumisen laatukäytävät LÄHTÖTILANNE 3: NYKYTRENDI 24
RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehdot muodostavat vaiheittainrakentumissuunnitelman RAIDELIIKENNE MAX JOUKKOLII- KENNE MAX Nykytilanne Valinta on nykytrendin kääntäminen energiaviisaan tulevaisuuden suuntaan. 25
RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 1: MAKSIMI RAIDELIIKENNE + joukkoliikennekorridoorit ja lähiliikkumisen laatukäytävät TAVOITE 1: MAKSIMI RAIDELIIKENNE + joukkoliikennekorridoorit ja lähiliikkumisen laatukäytävät Yhdyskuntarakentaminen kohdistuu voimakkaimmin asemanseuduille: Kasvavat, vanhat asemanseudut, kasvupainejärjestyksessä: Siuntio, Inkoo, Karjaa, Tammisaari, Hanko Uudet asemat, joissa väestöpohjaa on jo: Lohjan keskusta ja Lohjan asemanauha Uudet asemataajamat: Kela/Vuohimäki Vanhojen asemakaupunkien vaikutusalueella yhdyskuntarakennetta ja liikkumista tukevat asemataajamat: Dragsvik, Lappohja Espoo-Salo kaukoliikenneradan asemataajama Lohjalla ja Nummi-Pusulassa Vyöhykeajattelu rakentamisen intensiteetissä, rakentaminen pienkerrostalovaltaista ja monipuolista asemien ympärillä Hajarakentamisen hallinnassa yhteisin kriteerein, vaikka hyvä raideliikenne voi myös lisätä haja-rakentamispainetta Joukkoliikennekorridorit Kt51, Vt2, ja E18/kt110 bussiliikenteen kehittäminen, liityntäpysäköinti liittymiin (kannustinjärjestelmä?) Bussi- ja raideliikenteen saumaton yhteistyö vaihtopisteissä, aikatauluissa ja lipuissa Sisäisen joukkoliikenteen runkolinjat: kehä V (vt25+rata) ja Inkoo/Siuntio Lohja Nummi- Pusula Karkkila (palveluliikenne liityntäliikenne) Lähiliikkumisen laatukäytävät Kevyen liikkumisen verkostojen kattavuus ja laatukäytävät ja pikaväylät Pyöräpysäköinti, lippukannustimet ja matkaketjut (pyörän kuljetus/vuokrausmahdollisuudet) Vaikutushypoteeseja (tutkimusaiheita): Raideliikenteen ja vapaa-ajan palvelujen / matkailun kehittäminen on lisännyt alueen työpaikkoja xxxx kpl Lähielämän, kevyen liikenneverkon ja työpaikkaomavaraisuuden kehittyminen on vähentänyt liikennesuoritetta x% ja CO 2 /kasvihuonekaasupäästöjä y% Luovien alojen yrittäjiä on hakeutunut suurimmille asemille ja teollisuushistorialta vapautuvaan rakennuskantaan 26
RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 2: HYVIN TOIMIVA BUSSILIIKENNE + lähiliikkumisen laatukäytävät TAVOITETTA TUKEVA KEHITYS 2: HYVIN TOIMIVA BUSSILIIKENNE + lähiliikkumisen laatukäytävät Yhdyskuntarakentaminen omakotivaltaisempaa ja keskittyy lähemmäksi PKS:a. Muuten sama kuin edellä. Joukkoliikennekorridorit vt25/kt51, E18/kt110, vt2 säteittäiset joukkoliikennekorridorit PKS:n suuntaan: pikavuoroja vakioliikenteen roolien kehittäminen, liityntäpysäköinti liittymiin (kannustinjärjestelmä?) Bussi- ja raideliikenteen saumaton yhteistyö Rantaradan asemilla, aikatauluissa ja lipuissa Sisäisen joukkoliikenteen runkolinjat: vt25 ja Inkoo/Siuntio Lohja Nummi-Pusula Karkkila (palveluliikenne vaihtoliikenne) Lähiliikkumisen laatukäytävät Kevyen liikkumisen verkostojen kattavuus, pikaväylät ja laatukäytävät myös taajamien välille ja kylien ympäristöön Pyöräpysäköinti, lippukannustimet ja matkaketjut (pyörän kuljetus/vuokrausmahdollisuudet) Vaikutushypoteeseja: Joukkoliikenteen matkaosuus ei kasva bussiliikenteellä raideliikenteen tasolle 1) matkustusmukavuuden ja 2) väljemmän rakenteen takia. 27
RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 3: NYKYTRENDI LÄHTÖTILANNE 3: NYKYTRENDI - JOS NYKYTRENDI JATKUU Tarpeeksi isot investoinnit joukkoliikenteen kehittämiseen puuttuvat Tieverkkoa perusparannetaan pahimmissa kohdissa elinkeinoelämän ja liikenneturvallisuuden tarpeisiin Yhdyskuntarakentaminen omakotivaltaista Paine hajarakentamiseen kasvaa lähimpänä PKS:a ja palveluja entisestään harvan kunnan hanska pitää Kesämökkinen muuttuminen asunnoiksi voimistuu rannikolla. Joukkoliikennekorridoorit: Väljempi rakenne ja harventuva asukaskanta vaikeammin palveltavissa. Joukkoliikenne supistaa entisestään: vain pikavuoroja PKS:n suuntaan + koululaisille ja opiskelijoille ostettu liikennöinti. Lähiliikkumisen laatukäytävät: Kevyen liikkumisverkoston kehittämiseen ei löydy motiivia ja varoja, tehdään pieniä parannuksia lähinnä keskustoissa Vaikutushypoteeseja: Uudistumisen elinkeinovaikutukset jäävät toteutumatta Väestö polarisoituu niihin, joilla on varaa liikkua ja asua väljässä ympäristössä tai uusissa varakkaalle senioriväestölle kohdistetuissa kerrostaloissa, ja niihin, joiden on pakko asua peruskorjausta odottavassa kerrostaloympäristössä tai rapistuvissa omakotitaloissa Urbaanin elämän ympäristöt rapautuvat entisestään, palvelujen saavutettavuus heikkenee, parkkipaikkapaine rasittaa keskustoja Kaupan verkko harvenee: kaupan intressinä rakentaa liikennevirtojen varteen, keskustoissa suuntaudutaan vanhenevan väestön palveluihin 28
KEHITYSKOHTEET 29
KEHITYSKOHTEET Elinkeinokohteet - Logistiikan ja luovien alojen kehittäminen tukevat sekä nykyistä yritystoimintaa että uudistavat elinkeinopohjaa Koko Uudenmaan mittakaavassa merkittäviä elinkeinoalueiden kehityskohteita ovat: Hangon logistiikkakeskus Lohjalla Muijalan-Nummenkylän yritys- ja logistiikka-alueen kehittäminen E18-tien ja mahdollisen Länsiradan vaikutusalueella Siuntion Sunnanvikin pienyritystoimintaan ja erityisesti luoviin aloihin erikoistuva yritysalue kt 51:n ja Siuntiontien risteyksessä Inkoon syväsataman pistoraide Inkoon, Hangon ja Raaseporin tuulienergian tuotantoalueet Halpalentojen lentokenttävisio (Hanko / Täktom) Halpalennoille oma kenttä Etelä-Suomeen vähentää Helsinki-Vantaan ruuhkaa? Hankoon vain tunti junalla PKS:lta - tukee rantaradalle suoria junavuoroja ja Karjaa-Hanko välin sähköistämistä Yhteys Hanko - Hyvinkäärataa pitkin muualle Suomeen - tukee radan sähköistämistä ja avaamista henkilöliikenteelle Toimii tavararahdin uutena väylänä kehä V:n logistiikkakäytävää (vt25+rata) pitkin - PKS:a rasittava tavarankuljetusliikenne vähenee 30
KEHITYSKOHTEET Matkailu ja vapaa-aika - Matkailun ja elämänlaadun vetovoimatekijät syntyvät vesistöjen läheisyydestä Matkailun ja vapaa-ajan sekä niihin liittyvien elinkeinojen potentiaaliteemat: Hanko: aalto ja tuuli Raasepori: puutarha Lohja ja pohjoinen Länsi-Uusimaa: vesi Olennaista järvien vapaa-ajan käytön ja näkyvyyden lisääminen kattavilla pyöräilytason reitistöillä: Tavoitteena mahdollisuus pyöräillä järven ympäri: Lohjan järvi Reitit maiseman ja luonnon kohokohtien kautta esim. Karkalin kansallispuisto ja Torholan luolasto Levähdyskohteiden ja palvelujen tarjoaminen, esim. maisemakahvilat, vuokrasaunat Muun oheen sopivan vesivirkistyksen lisääminen, kuten veneiden ja kanoottien vuokraus, retkiluisteluradat, purjelautailu jne. Juna-bussiyhteistyö (+yöpyminen) järvipyöräilyyn ja retkiluisteluun PKS:lta Vapaa-ajan asuinympäristön monipuolistaminen ja matkailutarjonnan potentiaalit näyttävät samaan suuntaan: Lohja Lake Lohjanjärven (erityistä saaret, joissa kyliä, omenatiloja ja maataloutta) koko ympäristön kehityshanke Virkkalassa Kalkkipetterin vanha tehdasalue on potentiaalinen kulttuuri/elämysmatkailun ja majoituksen kehityskohde, ja Billnäs-Fiskars-Mustio akselin jatko Kisakallion maailman ainoa aarniometsä / hiljaisuuden metsä, jonka alla kulkee moottoritie kansainvälisen tason nähtävyys Nummi-Pusulan ja Karkkilan järvien, jokien ja laajojen metsäalueiden virkistyspotentiaalit käyttöön Keräkankareen ulkoilualueen kokonaisvaltainen kehittäminen Etelä-Suomen johtavaksi ulkoilu- ja virkistysalueeksi (Nummi-Pusulan kuntastrategia 2020), jo nyt laajat hiihtomaastot Karkkilassa on käynnistymässä kaupunkipuistohanke, jossa viherrakentamista edistetään Pyhäjärven ja Karjaanjoen läheisyydessä olevilla puistoalueilla, kaduilla ja pihoilla Karkkilan elokuvakaupunki (vrt. Trollhättan Ruotsissa) vanhaan valimomiljööseen ja teollisuustiloihin Siuntion Störsvikissä vapaa-ajankeskus meri asuminen vetovoiman hyödyntäminen ja elämysmatkailu, erityisesti Kopparnäs Störsvik virkistysalueella 31
KEHITYSKOHTEET Yhteydet sisäisissä yhteyksissä pullonkauloja SÄÄTEETTÄISEN LIIKKUMISEN HISTORIA OHJAA YHÄ Maasto-olosuhteet, järvisyys ja mäkisyys ovat kehittäneet Länsi-Uudenmaan suorimmat yhteydet säteittäisiksi Helsingin suuntaan (vt2, vt1, kt51), ja vuorovaikutus myös näitä väyliä pitkin on voimakkainta. Poikkeuksen muodostaa Salpausselän suuntainen vt25: Hanko-Tammisaari- Karjaa-Lohja-Hyvinkää yhteys. Tällä yhteydellä ei kuitenkaan ole joukkoliikennettä Lohjan ja Hyvinkään välillä. Maaston takia taajamien välinen paikallistiestö on jäänyt kapeaksi ja mutkaiseksi erityisesti Lohjan suuntaan. Tämä aiheuttaa pullonkauloja Länsi-Uudenmaan sisäisen vuorovaikutuksen kehittymiselle esimerkiksi työssäkäynnissä ja palveluyhteistyössä. Voimakkaimmin kasvaneilla alueille tai mökkeilysesongin aikaan on vanhaan kylätiestöön syntynyt liikennemäärien kasvun seurauksena lukuisia vaarallisia kohtia, joiden seurauksena myös kevyt liikenne on lähes kokonaan poistunut niiltä. Tämä lisää yksityisautonkäyttöä myös palvelumatkoilla ja vapaa-aikana. KEHITYSTARPEET: 1: Sisäisen joukkoliikenteen kehittäminen: Sisäinen joukkoliikenne on olematonta ja palvelee vain koululaisia miten sitä voitaisiin kehittää? Puuttuvat sisäiset joukkoliikenneyhteydet: Nummi-Pusula - Lohja Pusula Ikkala Karkkila Lohja Sammatti - Karjalohja Liityntäpysäköinti bussiliikenteeseen E18-tietä pitkin on suosittua ja liityntäpysäköintikapasiteetti on osoittautunut riittämättömäksi E18-tien puuttuvat pikavuoropysäkit: Sammatin liittymä palvelisi hyvin Sammattia, Karjalohjaa ja Nummea Karnaisten liittymä palvelisi hyvin Länsi-Lohjaa Nummi-Pusulassa E18-tien avaaminen on heikentänyt joukkoliikennettä 2: Sisäisen liikenneverkon turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen: Sisäisen liikenneverkon laatutason kartoitus ja parannussuunnitelma, myös kevyen liikkumisen näkökulmasta (olennainen esim. pyöräretkeilyn ja turismin kehittymisen näkökulmasta). Sopii tehtäväksi kuntien välisenä yhteistyönä. 32
KEHITYSKOHTEET Taajamat - kysyntää on sitä enemmän mitä lähempänä PKS:a ollaan Karkkila kasvaa vt2:n teollisuusväylän varrella maltillisesti tiivistyen. Kehä V:n (vt25-hanko-hyvinkäärata) kautta vuorovaikutus lännessä Turun, Lohjan ja Hangon suuntiin sekä idässä pääradalle ja Itä-Suomeen ovat olennaista logistiikkaa. Nummi-Pusula täydentää kolmea taajamaa ja tarjoaa kylä/maaseutuasumisvaihtoehtoja kunnan eteläosassa mt110:n vaikutusalueella. Tarjonta jatkaa kunnan asutushistoriaa, joka on eteläosissa kulttuurivaikutteisempaa ja vanhempaa kuin kunnan pohjoisosissa. Haasteena joukkoliikenneyhteyksien parantaminen ja kevyen liikenteenväyläverkoston laajentaminen. Karjalojan ja Sammatin pikku taajamat ovat jo sen verran kaukana PKS:sta, että alueelle ei kohdistu kokonaisuuden kannalta merkittävää pendelöivään elämäntapaan perustuvaa omakotikysyntää. Sen sijaan perinteiset kirkonkylät tarjoavat Länsi-Uudellamaalla merkittävän omaleimaisen maaseutumaisen asumisvaihtoehdon. Nämä perinteiset loma-asumiskunnat tarjoavat edelleen myös vetovoimaisen loma-asumisen ja virkistysmatkailun kohteen. Lohja kehittyy yhdyskuntarakenteeltaan eheänä nauhakaupunkina Virkkalasta Muijalaan edistäen Länsiradan rakentamista. Lohjan keskusta tiivistyy ja kehittyy monipuolisena kaupan ja keskusta-asumisen alueena. E18- Muijalan, -Lempolan ja -Karnaisten liittymien vaikutus ohjataan uudessa taajamaosayleiskaavassa tukemaan joukkoliikennekaupungin kehittymistä. 33
KEHITYSKOHTEET Taajamat Rantaradan varrella merellisen asumisen kehittämiseen on tilaa Siuntion kuntakeskuksen väestöpohjaa vahvistetaan nykyistä aluetta tiivistämällä ja laajentamalla. Siuntion sydän on uusi v. 2011 rakenteille tuleva rivi- ja pienkerrostaloalue 800 asukkaalle. Störsvikin alueelle rakentuu pientaloalue merelliseen miljööseen vapaa-ajankeskuksen viereen. Kela-Vuohimäen alue on yhdessä Kirkkonummen kanssa tulevaisuuden potentiaali joka liittyy Rantaradan kehittämiseen. Inkoossa aseman ympäristön kehittäminen on iso tulevaisuuden potentiaali, mutta kaavallista valmiutta ei vielä ole. Kuntakeskuksen kehitystä jarruttaa maanomistustilanne. Karjaa kehittää kävelykeskustaa, vaalii puutarhakaupunki-identiteettiä ja avaa uusia omakotialueita aseman vaikutusalueella. Pinjainen, Pohja ja Fiskari ovat kehittyviä messu- ja kulttuurimatkailun kohteita, sekä luovaa luokkaa ja kakkosasumista houkuttelevia alueita. Karjaan aseman vaikutusaluetta. Tammisaaren tiiviin taajaman ympärillä on Dragsvikin suunnassa runsaasti potentiaalia rantaradan liikenteen kehittämiseksi avattaville asunto- ja työpaikka-alueille. Hangon uusi taajamayleiskaava tiivistää niemen kärjessä koossapysyneen merikaupungin keskustaa ja tarjoaa maltillisesti uusia omakotialueita lähinnä asukkaiden ikääntymisestä johtuvan väljyyskasvun kattamiseen. Lappohjan taajama on potentiaalinen rantaradan kehityskohde ja Täktomin mahdollisen lentokentän ympärillä on tilaa kehittyä. Rantaradan liikenteen lisääminen yhdessä Täktomin lentokentän kanssa avaisi Tammisaaren ja Hangon välille aivan uuden merellisen Suomen kehitysmahdollisuuden. - Onko rantaradan heikko taso syynä taajamien väestörakenteen vanhenemiseen ja tätä kautta kuntien talousongelmiin? 34
MALe TOTEUTTAMISTRATEGIA 1 Maankäytön profilointi PERIAATTEET: 1. Metropolialueen kasvu otetaan vastaan energiaviisailla ratkaisuilla. 2. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tuetaan maankäytöllä. 3. Kaupunkitaajamien, maaseututaajamien ja maaseudun raja selkeytetään. Kaupunkimaisten taajamien kaksivaiheinen kehittyminen: 1. Taajamien tiivistyminen ja kasvaminen tukien sisäistä ja ulkoista joukkoliikennettä. Samalla kaavoituksessa varaudutaan hankeselvityksissä esitettyjen asemien avaamiseen ja niiden vaikutusalueen pikkukaupunkimaiseen rakentamiseen. Yleiskaavat päivitetään raideliikenteen toteutumisen mukaan. 2. Raideliikenteen kehittyessä asemanseutujen tehokas rakentaminen ja uusien asemataajamien kehittäminen (radanvarsien nauhakaupunkikehitys) Maaseututaajamien ja alueiden omaleimainen kehittyminen: 1: Maaseututaajamat kehittyvät ja kasvavat omia erityispiirteitään vaalien tavoitteena palvelujen ylläpito, kevyen liikenneverkon kasvattaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen 2: Kehitettävät kylät profiloidaan elinvoimaisuuden ja yhdyskuntateknisen mielekkyyden mukaan 35
MALe TOTEUTTAMISTRATEGIA 2 Seudullisen liikennejärjestelmän kehittämisen priorisointi Investoinnit: 1: Hanko-Karjaa-Hyvinkää radan sähköistäminen ja Lohjan asemanauha, jolta yhteys Nummelan asemaan (Hanko-Hyvinkääradalla ja Nummelan asemalla olisi olennainen merkitys seudun palveluyhteistyön liikkumisjärjestelmässä myös Karkkilan näkökulmasta) Helsingistä Hankoon ilman junanvaihtoa. 2: Rantaradan perusparannus ja kantatie 51:n perusparannus välillä Vuohimäki- Sunnanvik 3: Länsiradan eli Espoo-Lohja kaupunkiradan rakentaminen 4: Inkoon pistorata 5: Espoo-Salo kaukoliikenteen oikoradan rakentaminen Toiminnan kehittäminen: 1: Olemassa olevien ratojen eli Rantaradan vuorotiheyden ja liityntäliikkumisen voimakas kehittäminen, lippuyhteistyö (myös pyöräilylle) 2: vt2:n, kt110, E18-tien, ja kt51/vt25 joukkoliikenteen ja pysäkkien saavutettavuuden kehittäminen, liityntäpysäköinti ja matkaketjut (myös pyöräilylle) 36
MALe TOTEUTTAMISTRATEGIA 3 Palvelujen saavutettavuudelle tavoitteet lähielämä vähentää liikkumiseen käytettyä aikaa, energiaa ja lisää elämänlaatua Koskee sekä julkisia että kaupallisia palveluja 1. Palvelujen suunnitteluun kokonaisnäkemys Ajantasaiset yleiskaavat Kaupallisten palvelujen lyhyen aikavälin kysyntätilanteen tarkastus ennen rakennuslupaa Palveluverkkosuunnittelu osaksi kuntasuunnittelua ja seutuyhteistyötä Tavoitteiden asettaminen erilaisten käyttäjäryhmien palvelujen saavutettavuudelle Palvelujen lähiympäristöjen sujuvuus kaikkien liikkumismuotojen näkökulmasta 2. Palveluverkkojen tavoitteisto vaatii yhteistä analysointi- ja kehitystyötä Suositus: Tarvitaan selvitys palvelujen saavutettavuudesta sekä yhdyskuntataloudellisten ja käyttäjäkohtaisten kustannusten ja päästöjen kohdentumisesta eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Eri palveluille, kaupallisista julkisiin sekä harrastus- ja vapaa-ajankohteisiin analysoidaan käyttäjäprofiilit, saavutettavuus ja saavutettavuuden parantamissuunnitelmat. MALe työässä on tehty saavutettavuusanalyysiaineisto (erillinen teemaraportti MALenettisivulla), joka ensimmäinen vaihe tässä työssä. Kehityksen seuraaminen. Liitteeseen 1 on kerätty yhteisiä tavoitteita palvelujen ja lähielämän suunnitteluun. 37