PÖYTÄKIRJA 4.10.2004 TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTON KANSALAISTEN TIETOYHTEISKUNTA- VALMIUKSIEN KEHITTÄMISJAOSTON KOKOUS Aika: 30.9.2004, kello 13.00-16.05 Paikka: Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjasto, Kellosilta 9 (kirjaston pääsisäänkäynti jalankulkutasolta) Neuvotteluhuone: 5. krs kokoushuone 1. Läsnä: Marja-Liisa Viherä, tutkimusjohtaja, TeliaSonera Oyj, puheenjohtaja Maija Berndtson, kirjastotoimenjohtaja, Helsingin kaupunginkirjasto Sari Hannila-Neulanen, ohjelmapäällikkö, Turun kaupunki Ani Kajander, kehittämispäällikkö, STAKES (este) Jouni Kangasniemi, kehittämispäällikkö, opetusministeriö, (kohdasta 3-) Kaarlo Korvola, tietohallintopäällikkö, sisäasiainministeriö Irma Nieminen, tietohallintopäällikkö, opetusministeriö (Kohdat 1-3) Eeva-Inkeri Sirelius, pääsihteeri, Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö (este) Päivi Timonen-Verma, toiminnanjohtaja, Nuorisotiedotuskeskus Kompassi (este) Sinikka Turunen, pääsihteeri, Suomen kuluttajaliitto ry. (este) Taina Törmä, apulaisrehtori, Tampereen työväenopisto Anne Vähäpassi, ohjelmapäällikkö (tiede- ja opetusohjelmat), Yleisradio Oy Asiantuntijat: Erkki Lounasvuori, erikoissuunnittelija, Helsingin kaupunginkirjasto ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Jaoston puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat 2. Kansalaisen tietoportaali - tiedonhaun portti Erikoissuunnittelija Erkki Lounasvuori esitteli Tiedonhaun portti -hanketta. Hanke on lähtenyt liikkeelle Suomen kirjastohanke -esiselvityksen pohjalta, jossa on mietitty, mitä kirjastot voisivat tehdä yhdessä. Tiedonhaun portissa tiedonhakija on avainasemassa. Kohderyhmänä ovat tavalliset ihmiset eri rooleissaan. Hanke on aloitettu opetusministeriön projektirahoituksella ja hankkeen palkattuna työntekijänä toimii POSTIOSOITE PL 23, 00023 Valtioneuvosto
2(11) Erkki Lounasvuori. Tiedonhaun portin aineisto on tällä hetkellä toiminnassa vielä testipalvelimella. Tarkoitus on avata palvelu yleisölle ensi vuoden aikana. Tiedonhakijan itsensä toimesta tietoa voi hakea sanaan, henkilöön, aiheeseen, alueellisiin tietolähteisiin, julkihallinnon tietolähteisiin ja sähköiseen asiointiin kohdistettavan haun avulla. Lisäksi Tiedonhaun porttiin on kehitetty interaktiivinen osio: Kysy kirjastosta ja siinä osa-alueet: Kysy kirjastonhoitajalta, Chat tietopalvelu ja igs tietohuoltoasema. Aineiston on tarkoitus olla valmistuttuaan kokonaan 2-kielinen (suomi/ruotsi). Hankkeen toivotaan jatkossa olevan enemmän kuin kirjastojen välistä työtä, julkishallinnon toivotaan olevan hankkeessa laajasti mukana. Käydyssä keskustelussa todettiin hankkeen olevan edistyksellisen ja helpottavan olennaisesti eri lähteistä saatavan tiedon yhdistämistä. Tiedonhaun portti on paljon enemmän kuin Internetin hakupalveluiden avulla saatavat tulokset. Todettiin, että jatkossa tekijänoikeuskysymysten selvittäminen on tärkeää myös hankkeen omien ideoiden turvaamiseksi. 3. Ajankohtaiset asiat Todettiin jaoston jäsenten ilmoittamat ajankohtaiset asiat omilla toiminta-alueilla: Sari Hannila-Neulanen: Turun kaupungissa on kokeiltu kansalaisen mikrotukea, jossa amk-opiskelijat hoitavat kaupunkilaisten tietokoneiden yleisimpiä virus- ja vikakartoituksia avoimessa työpisteessä. Alkuvaiheen kokemukset ovat osoittaneet hankkeen onnistuneeksi. Taina Törmä: Tampereella kartoitetaan "Tietotupa-kyselyllä" kaupunkilaisten tarpeita tietoyhteiskunnassa. Kysely toteutetaan Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoituksella. Kaarlo Korvola: Elisa Oyj järjesti tietoyhteiskuntaseminaarin Tammisaaressa. Seminaarissa etsittiin nk. "läpimurtohankkeita" yhteisen työskentelyn avulla. Lisäksi Kaarlo kertoi, että 1.6.2004 alkaen henkilön sähköiseen korttiin on voinut saada liitettyä lisäksi KELA -kortin tiedot. Parhaillaan kokeiltavana on mobiilivarmenne ja siihen liittyvää testausta mobiiliasioinnista. Kehitys edellyttää myös kansalaisilta yhä parempia mobiilivalmiuksia Anne Vähäpassi: YLE on tilannut syksyllä 5 osaa kansalaisen ABC sarjaan kuuluvia KLIK -ohjelmia, joissa tullaan käsitelemään tietoyhteiskunnan perustaitoja. Marja-Liisa Viherä: TEKES on julkaisemassa tietoyhteiskuntakehitystä kuvaavaa kirjaa. Marja-Liisa Viherä on toimittanut artikkelin syksyllä ilmestyvään kirjaan. Myös jaoston jäsenet ovat saaneet artikkelin perehdyttäväksi. 4. Katsaus Tietoyhteiskunnan kohtaamispaikka -hankkeen edistymiseen Maija Berndtson esitteli hankkeen (Tietoyhteiskunnan kohtaamispaikka) ajankohtaisia asioita ja kertoi konsultointityön suunnitelmista.
3(11) Suunnitteluvaiheessa konsultti Marja Rajakangas on haastatellut useita julkisia organisaatioita ja yrityksiä näkemyksistä tietoyhteiskunnan kohtaamispaikaksi. Taustatietojen kartoitusvaihe päättyy lokakuun aikana. Suunnitelmien mukaan Lasipalatsi järjestää 28.10. ja 4.11. puolen päivän suunnitteluseminaarin asian edelleen edistämiseksi. Hanke herätti vilkasta keskustelua. Todettiin, että hankkeella on hyvä mahdollisuus onnistuessaan luoda ja tuoda tietoyhteiskuntaa näkyväksi. Hankkeelle on olemassa hyvä sosiaalinen tilaus. 5. Politiikkaohjelman seuranta ja raportointi Sari Hanninen-Neulanen toimii jaoston raportointiyhdyshenkilönä Hallituksen an. Aiheeseen liittyvä tapaaminen järjestettiin 20.9. Tilaisuudessa jaostoa edusti Irma Nieminen. Kunkin jaoston tehtävänä on erityisesti oman osa-alueensa tietoyhteiskuntakehityksen kuvaaminen ja tulevaisuuden suunnan näyttäminen. Osaaluekatsauksissa tarvitaan kuvausta nykytilanteesta olemassa olevan hiljaisen tiedon sekä tutkimus- ja tilastotiedon valossa sekä toimenpide-ehdotuksia siitä, miten tietoyhteiskuntapolitiikkaa tulisi tulevaisuudessa tehdä. (LIITE 1) Ehdotus Päätös Päivi Mutanen- Pirttilä on pyytänyt jaostoja valitsemaan seurantamittarinsa pikaisesti. Lisäksi "Pyydän lokakuun 8. päivään mennessä alustavan tiedon siitä, tarvitaanko omassa nykytilan kuvauksessanne avuksi erillistutkimusta. Toisin sanoen, jos olemassa oleva tutkimus ei vastaa jaoston mielestä oleellisiin asioihin, ja jos asia on tutkittavissa esimerkiksi kansalaisille suunnatun muun kyselyn avulla, voimme teettää oman erillistutkimuksen johon jaostojen kysymykset kootaan." (P M-P sähköposti 22.9.) Jaoston raportoinnin alkuvalmistelu tehdään ryhmässä, johon kuuluvat raportointiyhdyshenkilö Sari Hannila-Neulanen sekä Marja-Liisa Viherä, Irma Nieminen ja Jouni Kangasniemi. Ryhmä kokoontuu 15.10. klo 10.30-12.30 opetusministeriöön ja laatii alustavan suunnitelman ja työskentelypohjan raportin kokoamisesta. Myös muut jaoston jäsenet voivat osallistua raportin alkuvalmisteluun lähettämällä raporttiin sopivaksi katsomiaan tekstejä Jounille. 15.10. kokouksen jälkeen jatketaan työskentelyä verkossa ja katsotaan onko tarpeen järjestää toinen raportointia koskeva tapaaminen. Erityisesti tietoyhteiskunnan esteiden kartoitus on tarkoituksenmukaista keskustella koko ryhmän toimesta. Todettiin, että jaostolla ei ole tarvetta teettää erillistutkimusta Valtioneuvoston kanslian tarjoamasta aiheesta. Jaosto hyödyntää raportoinnissaan ns. "Maijan 7-kenttämallia", koottuja ajankohtaisasioita (uutisseuranta) tietoyhteiskunnan kehityksestä sekä Tilasto-
4(11) keskuksen uutta julkaisua Suomalaisten viestintävalmiudet 2000-luvun vuorovaikutusyhteiskunnassa. Katsauksia 2004/4. 6. Pääministerin parhaat käytännöt -kilpailu Pääministerin parhaat käytännöt -kilpailuun ilmoittautuminen päättyi 10.9. ja ilmoittautumisia kilpailuun tuli yhteensä 198 kappaletta. Lisäksi kilpailun osana toteutettavaan ja valtiovarainministeriössä valmisteltuun Julkishallinnon verkkopalveluiden laatukilpailuun ilmoitettiin 68 käytäntöä. Arvioinnista vastaavat jaostot ovat kilpailusarjoissa seuraavat: * Sosiaali- ja terveydenhuolto (Sosiaali- ja terveydenhuolto -jaosto) * Koulutus ja oppiminen (Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys -jaosto yhteistyössä kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämisjaoston kanssa) * etyö (Työelämä -jaosto) * Yhteistyöhankkeet (Julkishallinnon sähköinen asiointi -jaosto yhteistyössä tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta -jaoston kanssa) * Sähköinen liiketoiminta (Sähköinen liiketoiminta, sähköiset palvelut ja sisällöt -jaosto) Lisäystä aiemmin kaavailtuihin suunnitelmiin on, että nyt kaikki jaostot osallistuvat käytäntöjen arviointiin. Mm. 'Koulutus ja oppiminen' -sarjassa on paljon käytäntöjä, jotka liittyvät kansalaisten valmiuksiin. Päävastuu arvioinnista on aina ensin mainitulla jaostolla. Valintoja tehtäessä on hyvä konsultoida asiasta myös toisen mainitun jaoston kanssa. Arviointikansiot on toimitettu päävastuulla olevalla jaostolle ja sen sihteerille. Päätös Koulutus-, tutkimus ja tuotekehitys -jaosto toimittaa oman ehdotuksensa kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen kehittämisjaoston seuraavaan kokoukseen mennessä. Todettiin, että palkinnosta päästään päättämään jaoston kokouksessa 3.11. Turussa. 7. Vuoden 2004 kokousaikataulut Syksyn 2004 kokoukset: 3.11.2004 Turun kaupunki, klo 12.30-24.11.2004 VSY Annankatu 12, klo 13.00 - Päätös Todettiin, että seuraava kokous pidetään Turussa 3.11.2004, kello 12.30 alkaen (HUOM! muuttunut aika) Helsingistä lähtevien "yhteislähtö" Helsingistä Turkuun kello 10.03 -(12.00) InterCity2 127 junalla. Paluu kello 15.00 -(16.58) InterCity2 142 tai tuntia myöhemmin kello 16.02 -(17.58) Pendolino 144. Tampereelta vastaavasti kello 10.11 -(11.50) InterCity 810 ja paluu kello 15.05 - (16.47) Pikajuna 821 tai tuntia myöhemmin eli 16.05 -(17.47) InterCity 823.
5(11) 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 16.05 Marja-Liisa Viherä puheenjohtaja Jouni Kangasniemi sihteeri JAKELU Jaoston jäsenet VNK, Katrina Harjuhahto-Madetoja, Ville-Veikko Ahonen, Päivi Mutanen-Pirttilä
6(11) LIITE 1 MUISTIO I Nieminen: Seuraava raportointiyhdyshenkilöiden tapaaminen pidetään pe 29.10 klo 12.00-14.00. 20.9. pidetystä kokouksesta tulee erikseen muistio. Tässä nopeasti kirjoitettuna esillä olleet asiat: - jaostot tuottavat kukin aineiston kohtaan: "Osa-alueiden tilanne ja toimenpide-ehdotukset" -jaoston tuottaman aineiston runko (Kokonaispituus 5-10 sivua): 1. Nykytilan kuvaus -mittarit -caset/hyvät käytänteet (jos ei ole mittareita) 2. Skenaario -toivottu tulevaisuudentila (aikajänne 10 vuotta) 3. Kuinka sinne päästään - toimenpide-ehdotukset (aikajänne 1 vuosi, hallituskausi sekä 10 vuotta) Jos ja kun raportointi tehdään vuosittain seuraavien vuosien raportoinnissa keskitytään seurantaan. Tietoyhteiskunnan arviointia varten maaliskuussa 2004 pyydetyistä mittarikommenteista sain Kirjastoseuran hallitukselta toivotut ehdotukset kirjastoja koskeviksi mittareiksi ja sekä oman jaostomme kommentit huomioitavaksi raportoinnissa. Toimitan erikseen myöhemmin Kirjastoseuran kommentit, koska sain ne paperilla. Aikataulu: jaoston raportti pitää olla valmiina annettavaksi tietoyhteiskuntaohjelman toimistolle ma 29.11.2004, neuvosto luovuttaa raportin hallitukselle helmikuun 2005 alussa (päivä vielä sopimatta). Irma Nieminen Päivi Mutanen-Pirttilä: TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTON RAPORTTI HALLITUKSELLE Muistion ensimmäinen versio kirjoitettu 16.9.2004 raportointiyhdyshenkilöiden kokousta 20.9. varten Muokattu 21.9.2004 raportointiyhdyshenkilöiden kokouksen pohjalta. Tietoyhteiskuntaneuvoston yhtenä tehtävänä on raportoida hallitukselle Suomen tietoyhteiskuntakehityksestä. Tietoyhteiskuntaneuvoston jaostojen asettamispäätöksessä sanotaan, että jaostot valmistelevat yhdessä neuvoston sihteeristön kanssa raportoinnin. Neuvosto on päättänyt raportoida hallitukselle tietoyhteiskuntakehityksestä vuosittain. Ensimmäinen raportti on päätetty antaa alkuvuodesta 2005. Raportoinnin tavoite Raportoinnin tavoitteena on kuvata tietoyhteiskuntakehitystä sekä antaa eväitä sen suuntaamiseen erilaisin toimenpide-ehdotuksin. Suomen tilanteen kuvaamisen ohella pyritään kuvaamaan kansainväliseen tietoyhteis-
7(11) kuntakehitykseen vaikuttavia asioita ja peilaamaan niitä suomalaiseen tietoyhteiskuntakehitykseen. Raportoinnin tavoitteena ei ole kuvata tietoyhteiskuntaohjelmaa ja sen etenemistä. Ohjelman ja sen erilaisten hankkeiden ja toimenpiteiden raportointi hoidetaan muita väyliä pitkin. Raportissa otetaan kantaa myös tietoyhteiskuntaohjelman etenemiseen esittelemällä ohjelman vaikuttavuustavoitteiden mittareiden avulla saatua tietoa. Sekä listaamalla uusia toimenpide-ehdotuksia. Kuka tekee Neuvoston raportoinnin valmistelun ensimmäisestä vaiheesta vastaavat jaostot yhdessä tietoyhteiskuntaohjelman toimiston kanssa. Jaostojen tehtävänä on erityisesti kuvata oman jaostonsa osa-alueen tietoyhteiskuntakehitystä ja antaa toimenpide-ehdotuksia. Jaostot ovat nimenneet raportointivastaavan, jonka tehtävänä on osallistua yhteiseen raportin suunnitteluun ja organisoida oman osion tuottamista jaoston sisällä. Raportointiyhdyshenkilöt ovat: 1) Tietoliikenne ja digi-tv: Marjukka Saarijärvi 2) Kansalaisten valmiudet: Sari Hannila-Neulanen 3) Koulutus ja tutkimus: Janne Sariola 4) Työelämä: Markku Markkula 5) Julkishallinnon sähköinen asiointi: Aimo Maanavilja 6) Sosiaali- ja terveydenhuolto: Annakaisa Iivari 7) Sähköinen liiketoiminta ja sisältötuotanto: Antti Eskola Raportointiyhdyshenkilöt kutsuvat tarpeen mukaan kokouksiin muita jaoston jäseniä. n toimiston puolella käytännön työtä organisoi Päivi Mutanen-Pirttilä. Raporttiin tullaan pyytämään myös tietoyhteiskuntaneuvoston ulkopuolisten asiantuntijoiden näkemyksiä suomalaisesta tietoyhteiskuntakehityksestä kansainvälisessä ympäristössään. Näkemysten on tarkoitus olla lyhyitä kommenttipuheenvuoroja. Keskusteluissa esiin tulleita ehdotuksia sopivista kirjoittajista ovat: Teppo Turkki, Elisa Pirjo Ståhle, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Markku Vilenius, Turun kauppakorkeakoulu Antti Kasvio, Tietoyhteiskuntainstituutti Sirkka Heinonen, VTT Mika Naumanen, VTT Mika Mannermaa Esko Aho, Sitra Etlan tutkijoita
8(11) Kenenkään suostumusta ei ole vielä kysytty. Valmistelun toisessa vaiheessa raportin käsikirjoituksesta pyydetään tietoyhteiskuntaneuvoston jäsenten kommentit ja käsikirjoitusta muokataan uudelleen. Raportille tarvitaan ulkopuolinen toimittaja eri lähteistä tulevia tekstejä yhdistämään. Ulkopuolisen toimittajan olisi hyvä olla jollain tavalla kiinni tietoyhteiskuntakeskustelussa, jotta myös toimittaja voisi antaa raporttiin sisällöllisen panoksensa. Varsinaista konsulttityötä ei kuitenkaan tässä yhteydessä voida tilata rahallisten resurssien rajallisuuden vuoksi. (Kuka/Mikä taho?) Millaiseen pakettiin Tietoyhteiskuntaneuvoston raportista tehdään ohjelman mottoa noudattaen lyhyt ja ytimekäs pääpaino on teoilla, ei sanoilla. Tavoitteena ei ole luoda jatkoa edellisten hallitusten tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunnan raportteihin, vaan tehdä raportista täksi hallituskaudeksi asetetun tietoyhteiskuntaneuvoston asiakirja hallitukselle. Raportoinnissa käytetään tutkimus- ja tilastotietoa nykytilanteen kuvauksen tukena, mutta kattavaa tilastollista selvitystä ei ole tarkoitus tässä yhteydessä tehdä. Pääpaino on seikoilla, joilla voidaan ennakoida, seurata ja arvioida tietoyhteiskuntakehitystä ja sen vaikutuksia, mahdollisuuksia ja uhkia sekä niihin liittyviä sektoreiden välistä yhteistyötä edistäviä aloitteita. Päädyttiin painottamaan vuosittain hieman erilaisia osuuksia: 1. Vuoden 2005 raportti Lähtökohta, tavoitetila/toivottu tulevaisuudentila. 2. Vuoden 2006 raportti Asioiden kehittymisen seuranta. 3. Vuoden 2007 raportti Johtopäätökset, suositukset, miten tästä eteenpäin. 2005-raportin rakennusainekset luonnos sisällysluettelosta 1. Johdanto tiivistelmä lähtökohdat, ympärillä olevat muutosvoimat tämän raportin laatimisen syyt ja juuret pituus 2-3 sivua 2. Kommentointipuheenvuorot raikas, uusi, erilainen ja neuvoston ulkopuolinen näkemys tietoyhteiskuntakehityksen tilasta ja halutuista suuntaviivoista lyhyt kommenttipuheenvuoro 1-2 liuskaa
9(11) puheenvuoroja yhteensä 2-3, yhteensä 4-6 sivua 3. Katsaukset tietoyhteiskunnan osa-alueisiin (jaostojen itsenäiset osuudet, seitsemän lukua) Katso tarkemmin seuraavasta luvusta Lyhyesti: kunkin jaoston osaraportin pituus n. 5 sivua yhteensä 35-50 sivua 4. Johtopäätökset sisältää yhteenvedon tietoyhteiskuntakehitystä suuntaavista toimenpiteistä pituus 4-6 sivua Liite: n vaikuttavuustavoitteiden toteutuminen Arvio raportin sivumäärästä ilman liitettä: 40-80 sivua Jaoston valmisteleman osan rakenne (sisällysluettelon kohta 3) Jaostojen osuudessa kerrotaan oman osa-alueen nykytilasta, määritellään toivottu tulevaisuudentila eli tavoitteet ja annetaan toimenpide-ehdotuksia oman osa-alueen tietoyhteiskuntakehityksen suuntaamiseksi. Nykytilan kuvauksessa esitettyjä väitteitä voi todentaa tutkimus- ja tilastotiedosta saatujen seurantamittareiden avulla. Seurantamittareiden sijaan tai niiden lisäksi voi myös esitellä esimerkkejä olemassa olevista hyvistä käytännöistä. Tarkoituksenmukaista kansainvälistä tai yksittäisiin maihin kohdistuva vertailua olisi myös hyvä saada mukaan. Seurantamittareilla tulisi voida arvioida vaikuttavuutta. Penetraatiomittarit ovat yleisimpiä ja helpommin saatavia tietoja, mutta monitahoisemmat syysseuraussuhteita huomioon ottavat mittarit ovat tervetulleita, jos niitä vain on saatavilla. On todettava, että tietoyhteiskuntavaikutusten mittaamisessa ollaan vielä monin paikoin alkuvaiheessa, ja hyviä vaikuttavuusmittareita on niukalti saatavilla. Olemassa olevaa tutkimus- ja tilastotietoa voidaan tarvittaessa täydentää omalla erillistutkimuksella. Toivottu tulevaisuudentila pitää sisällään osa-alueen suuntaamisen tavoitteet. Mikä on se suunta ja mitkä ovat ne konkreettiset asiat, joita meidän pitää tavoitella? Osuudessa kuvaillaan tai maalaillaan niin sanottua pitkä aikavälin tulevaisuutta eli se voi ulottua vuosikymmenenkin päähän. Toimenpide-ehdotukset esitetään napakasti ja lyhyesti. Ehdotusten oltava samalla konkreettisia ja toteutettavissa olevia. Ehdotuksissa on hahmoteltava kenen tai keiden olisi tarkoitus huolehtia toimeenpanosta ja millaisia resursseja toimeenpano vaatisi. Sekä lyhyen että pitkän tähtäimen toimenpide-ehdotuksia voi esittää. Ohjenuorana on kolme aikajännettä: yksi vuosi, hallituskausi ja vuosikymmen.
10(11) Jaoston osuuden rakenne voidaan kiteyttää seuraavaan luetteloon: 3.1 Nykytilan kuvaus seurantamittarit caset/hyvät käytänteet vertailutietoa muista maista tilanteen mukaan 3.2 Toivottu tulevaisuudentila tahtotila, tavoitetila kuvaava vastaa kysymykseen, mihin meidän pitää pyrkiä vertailutietoa muista maista tilanteen mukaan aikajänne: skenaarion tapainen (n. 10 vuotta) 3.3 Toimenpide-ehdotukset Kuinka toivottuun tulevaisuudentilaan päästään (vrt. materiaalia esteet ja haasteet selvityksestä) kuka tekee, vastuut ja resurssointi kotimaisen lisäksi myös kansainväliseen yhteistyöhön tai Suomen rajojen ulkopuolelle ulottuvat toimenpideehdotukset aikajänne: sekä pitkän että lyhyen tähtäimen toimenpideehdotuksia sisältää kolme aikaporrasta: yksi vuosi, hallituskausi, kymmenen vuotta Raportin valmistelun aikataulu 9-11/2004 Raportin eri osioiden materiaalin työstäminen ma 29.11.2004 ke 8.12.2004 ma 13.12.2004 ma 20.12.2004 to 13.1.2005 ma 17.1.2005 xx.1.2005 Raportin eri osioiden käsikirjoitukset valmiina toimittajalle/taittaja tekee ensimmäiset ehdotukset Eri osioiden laatijat kommentoivat toimittajan tekemiä muutoksia. Muutokset työstetään tämän viikon aikana Koko raportin toimitettu käsikirjoitus valmiina taittajalle (graafien, kuvien taitto) Raportin käsikirjoitus lähtee neuvoston kommentoitavaksi / alustava taitto valmis Neuvoston kommentit valmiina toimittajalle Muutokset valmiit neuvoston antamien kommenttien pohjalta / taitto valmis Raportti ministeriryhmään
11(11) xx.1.2005 xx.2.2005 Raportti painoon - painosmäärä? Neuvosto luovuttaa raportin hallitukselle (tiedotustilaisuus) Postitukset sidosryhmille Jaostojen raportointiyhdyshenkilöiden kokoukset ma 20.9.2004 pe 29.10.2004 Läsnä: Irma Nieminen, Janne Sariola, Marja Kylämä, Tiina Hanhike, Aimo Maanavilja, Annakaisa Iivari, Antti Eskola, Ville-Veikko Ahonen ja Päivi Mutanen-Pirttilä Seuraava kokous klo 12-14 valtioneuvoston linnassa Kollegio-kokoushuoneessa Muistilista jaostojen kiireellisimmistä töistä raportoinnin valmistelussa syyskuu seurantamittareiden kartoitus tieto Päivi Mutanen-Pirttilälle jos tarpeita erillistutkimukseen! Annan mielelläni lisätietoja Päivi Mutanen-Pirttilä paivi.mutanen-pirttila@vnk.fi puh. (09) 160 23405