TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN TAUSTAA

Transkriptio

1 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN TAUSTAA EDESSÄ OLEVIA HAASTEITA: Väestön ikärakenteen muutos Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu toisaalta esim. päiväkotien ja koulujen määrä vähenee Kansainvälinen ja kotimainen taloudellinen tilanne EU:n laajeneminen ja Suomen asema nettomaksajana Kansainvälisen verokilpailun kiristyminen Globaali kilpailun kiristyminen Tuottavuuden parantaminen ja toimintojen tehostaminen Kilpailukyvyn ylläpito Tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen suuntaaminen

2 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN TAUSTAA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? yhteistyö verkostot ja verkostoituneet toimintamallit epähierarkisuus horisontaalisuus eri toimijoiden osaamisen yhdistäminen oleellisen tiedon erottaminen epäoleellisesta tietoa jaetaan, ei pantata

3 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET HALLITUSOHJELMA: Tietoyhteiskuntaohjelman tarkoituksena lisätä: kilpailukykyä tuottavuutta sosiaalista tasa-arvoa alueellista tasa-arvoa kansalaisten hyvinvointia elämänlaatua hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa koko yhteiskunnassa Ohjelman avulla pyritään säilyttämään Suomen asema yhtenä tieto- ja viestintäteknologian johtavista tuottajista ja hyödyntäjistä

4 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET EI SANOJA, VAAN TEKOJA KOKO KANSAN TIETOYHTEISKUNTA KOHTI AVOIMEMPAA HALLINTOA

5 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET Ohjelman avulla koordinoidaan valtionhallinnon omia toimenpiteitä horisontaalisella tasolla toteutettavat toimenpiteet eivät päällekkäisiä tai keskenään ristiriidassa sama koskee kaikkia politiikkaohjelmia (työllisyys, yrittäjyys, kansalaisvaikuttaminen) Tietoyhteiskuntaa kehitetään yhteisprojektina, jossa mukana: valtionhallinto kunnallishallinto järjestöt ja yhdistykset yritykset kansalaiset

6 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN TAVOITTEET VALTIONHALLINTO EDISTÄÄ TIETOYHTEISKUNTAKEHITYSTÄ: varmistamalla kansalaisten mahdollisuuden päästä nopeiden tietoliikenneyhteyksien piiriin kehittämällä kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia luomalla uusia toimintatapoja ja sähköistämällä valtion omia palveluita ja hallintoa edistämällä vastaavaa kehitystä kuntasektorilla ja elinkeinoelämässä koulutuspoliittisilla toimenpiteillä panostamalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen tukemalla muita tietoyhteiskuntasektorilla toimijoita osallistumalla tietoyhteiskuntakehitystä edistäviin keskeisiin hankkeisiin

7 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN ORGANISOINTI Ministeriryhmä pääministeri Vanhanen, pj liikenne- ja viestintäministeri Luhtanen, vpj puolustusministeri Kääriäinen 2. valtiovarainministeri Wideroos opetusministeri Haatainen valtiosihteeri Volanen, asiantuntija Tietoyhteiskuntaneuvosto Ohjelmajohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja ja hallinnollinen avustaja Ville-Veikko Ahonen lisäresursseja luvassa Ohjelmajohtajan ja ministeriöiden edustajien muodostama tietoyhteiskuntaohjelman johto- ja seurantaryhmä (vrt. muut politiikkaohjelmat) Osa-aluekohtaiset valmisteluryhmät ja jaostot Politiikkaohjelmien johtoryhmä

8 TAE 2004 yleisperusteluteksti Hallitusohjelman mukaisesti käynnistetään poikkihallinnollinen tietoyhteiskuntaohjelma, jonka tarkoituksena on lisätä kilpailukykyä ja tuottavuutta, sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa sekä kansalaisten hyvinvointia ja elämänlaatua hyödyntämällä tieto- ja viestintätekniikkaa koko yhteiskunnassa. Ohjelman avulla pyritään myös säilyttämään Suomen asema tieto- ja viestintäteknologian johtavana tuottajana ja hyödyntäjänä. Samalla koordinoidaan valtionhallinnon omia toimenpiteitä horisontaalisella tasolla, jotta voidaan varmistua muun muassa siitä, että toteutettavat toimenpiteet eivät ole päällekkäisiä tai keskenään ristiriidassa. Tietoyhteiskuntaohjelma koostuu kahdeksasta osa-alueesta, jotka ovat: tietoliikenneyhteydet sekä digitaalinen televisiotoiminta kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet ja tietoyhteiskuntapalveluiden käytön tehostaminen koulutus, tutkimus ja tuotekehitys sähköinen asiointi julkishallinnossa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen tietoyhteiskunnan keinoin sähköinen liiketoiminta, sähköiset sisällöt ja palvelut valtion oma tietohallinto lainsäädännölliset toimenpiteet Merkittävä painopistealue koko ohjelman toteutuksen kannalta on yhteistyö eri toimijoiden välillä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa parantamalla edistetään puolestaan kansalaisten ja yritysten luottamusta tietoyhteiskunnan palveluihin. Ohjelman toteutumista ja vaikutuksia seurataan vuosittain sekä kansallisten että EU:n tietoyhteiskuntakehitystä kuvaavien muuttujien pohjalta ja ohjelmaan tehdään tarvittaessa tarkistuksia tämän seurannan pohjalta. Tietoyhteiskuntaohjelmaa on tarkoitus rahoittaa seuraavilta momenteilta talousarvion määrärahojen puitteissa: , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ja Lisäksi lähinnä useiden virastojen toimintamenomomenteille ehdotettuja määrärahoja on tarkoitus käyttää sähköisen asioinnin ja valtion tietohallinnon kehittämiseen.

9 TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTO Tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukunta lakkautettu Hallitusohjelman mukaisesti nimetty tietoyhteiskuntaneuvosto Pääministeri Vanhanen pj Liikenne- ja viestintäministeri Luhtanen vpj Muut ministeriryhmän ministerit (puolustusministeri Kääriäinen, 2. valtiovarainministeri Wideroos ja opetusministeri Haatainen) Muilla ministereillä tai heidän määräämillään lisäksi osallistumisoikeus Järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten edustus, 36 kpl Pysyvät asiantuntijat, 7 kpl Ohjelmajohtaja pääsihteeri Muu sihteeristö ministeriöistä (VNK, SM, PLM, VM, OPMx2, MMM, LVM, KTM, STM, TM) Asetettu valtioneuvostossa

10 TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTO Tietoyhteiskunnan kehittämistä ohjaava neuvottelu- ja koordinointielin Asettamispäätöksen mukaiset tehtävät: 1. Käsitellä tietoyhteiskunnan kehittämisen päälinjauksia 2. Ennakoida, seurata ja arvioida tietoyhteiskuntakehitystä ja sen vaikutuksia, mahdollisuuksia ja uhkia sekä tehdä niihin liittyviä sektorien välistä yhteistyötä edistäviä aloitteita 3. Seurata ja käsitellä tietoyhteiskuntakehitykseen liittyviä horisontaalisia aloitteita ja lainsäädäntöesityksiä sekä niiden toteutumista 4. Seurata tietoyhteiskuntakehitystä koskevia kansainvälisiä asioita ja tehdä ehdotuksia Suomen toimintalinjoiksi 5. Kehittää elinkeinoelämän ja hallinnon vuorovaikutusta tietoyhteiskunnan kehityshankkeissa 6. Arvioida tietoyhteiskuntaohjelmaa ja sen edistymistä sekä raportoida maan tietoyhteiskuntakehityksestä hallitukselle

11 Lähde: Tietoviikko.fi

12 TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTO JÄRJESTÖJEN, YHDISTYSTEN JA YRITYSTEN EDUSTUS: Suomen Kuntaliitto Svenska Finlands Folkting Lapin liitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes Kansaneläkelaitos Opetushallitus Maaseudun Sivistysliitto Työväen Sivistysliitto TSL ry Teknologian kehittämiskeskus Tilastokeskus Sitra TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

13 TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTO JÄRJESTÖJEN, YHDISTYSTEN JA YRITYSTEN EDUSTUS: Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Palvelutyönantajat ry / Tietoalojen Liitto ry AKAVA Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Suomen Yrittäjät Suomen Kuluttajaliitto

14 TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTO JÄRJESTÖJEN, YHDISTYSTEN JA YRITYSTEN EDUSTUS: Yleisradio Oy Nokia Group TeliaSonera Finland Oy Elisa Oyj Finnet-liitto ry Novo Group Oyj TietoEnator Oyj Osuuspankkikeskus Kesko Oyj SanomaWSOY Alma Media Oyj Arena Partners Oy Fortum Oyj Suomen Posti Oyj

15 TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTO PYSYVÄT ASIANTUNTIJAT: Aarnio Reijo, tietosuojavaltuutettu Hagman Rauni, ylijohtaja, viestintävirasto Saukkomaa Harri, sisältöjohtaja, Yhtyneet Kuvalehdet Oy Vahtera Pauli, KHT Viljanen Ritva, ylijohtaja, väestörekisterikeskus Viteli Jarmo, johtaja, professori, etampere Volanen Risto, valtiosihteeri, VNK

16 TIETOYHTEISKUNTANEUVOSTON JAOSTOT Tietoyhteiskuntaneuvoston pysyvät jaostot: 1. Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta - jaosto 2. Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittämisjaosto 3. Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaosto 4. Työelämäjaosto 5. Julkishallinnon sähköinen asiointi -jaosto 6. Sosiaali- ja terveydenhuolto -jaosto 7. Sähköinen liiketoiminta, sähköiset palvelut ja sisällöt jaosto Lainsäädäntöasiat käsitellään osana edellä mainittujen jaostojen toimintaa Muita jaostoja voidaan perustaa tarpeen mukaan ja ne voivat olla myös määräaikaisia Hyväksytty ty-neuvoston 1. kokouksessa

17 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN RAKENNE: 1. Tietoyhteiskuntakehityksen toimintaympäristö = tausta 2. Tieto- ja viestintätekniikan suomat mahdollisuudet laajaan käyttöön koko yhteiskunnassa = tavoitteet 3. Tietoyhteiskuntaohjelman toteutussuunnitelma Osa-alueet, 8 kpl eeurope kytkennät Vastuuministeriöt 4. Tietoyhteiskuntaohjelman rahoitus 5. Tietoyhteiskuntaohjelman organisointi

18 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TOTEUTUSSUUNNITELMAN OSA-ALUEET: 1. Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta 2. Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet ja tietoyhteiskuntapalveluiden käytön tehostaminen 3. Koulutus, työelämä, tutkimus ja tuotekehitys 4. Sähköinen asiointi julkishallinnossa 5. Sosiaali- ja terveydenhuolto 6. Sähköinen liiketoiminta, sähköiset sisällöt ja palvelut 7. Valtion oma tietohallinto 8. Lainsäädännölliset toimenpiteet

19 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA Esimerkki osa-alueesta: Tietoliikenneyhteydet ja digitaalinen televisiotoiminta Nopeat, välityskykyiset ja turvalliset verkot ovat tietoyhteiskunnan toiminnan välttämätön edellytys. Nopeilla tietoliikenneyhteyksillä edistetään verkkopalveluiden saatavuutta, uusien työ- ja liiketoimintamuotojen kehittymistä sekä alueellista kehittymistä ja tasa-arvoa. Samanaikaisesti on huolehdittava siitä, että niille kansalaisille, joilla ei ole käytössä omaa kotiyhteyttä, turvataan mahdollisuus sähköisten palveluiden käyttöön julkisten palvelupisteiden kautta. teknologisesti neutraalin laajakaistastrategian valmistelu mennessä (eeurope 2005), LVM laajakaistastrategian toteutus siten, että nopeat tietoliikenneyhteydet ovat kohtuuhintaan kaikkien kansalaisten saatavilla v (eeurope 2005), LVM nopeiden tietoliikenneyhteyksien ulottaminen asteittain kouluihin, kirjastoihin ja yhteispalvelupisteisiin (eeurope 2005), OPM, SM parlamentaarinen työryhmän selvitys digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymisen nopeuttamisesta, analogisen televisiotoiminnan lopettamisajankohdasta ja Yleisradio Oy:n asemasta mennessä (eeurope 2005), LVM

20 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA JA KOULUTUS Suomi on kuitenkin siinä mielessä poikkeava tietoyhteiskunta, että se on samanaikaisesti hyvin kehittynyt hyvinvointivaltio, johon kuuluu ilmainen, julkinen, korkeatasoinen koululaitos lastentarhasta yliopistoon (jossa on maailman korkeimpiin luettu koulutustaso) Lähde: Castells, Himanen: Suomen tietyhteiskuntamalli, 2001 Lukutaidottomia naisia kaikista naisista (1999): Marokko 65 % Egypti 57 % Jordania 17 % Israel 7 % Suomi 0 % Lähde: Arab Human Development Report 2003 (UNDP)

21 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA JA KOULUTUS VISIO: OPM: Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Vuoteen 2004 mennessä Suomi on maailman kärkimaiden joukossa oleva osaamisja vuorovaikutusyhteiskunta. Menestys perustuu kansalaisten tasa-arvoiseen mahdollisuuteen opiskella ja kehittää omaa osaamistaan sekä käyttää laajasti tietovarantoja ja koulutuspalveluja. Tasokas, eettisesti ja taloudellisesti kestävä verkostopohjaisen opetuksen ja tutkimuksen toimintatapa on vakiintunut. ALATEEMAT: Tietoyhteiskuntavalmiudet kaikille Opetushenkilöstön tietoyhteiskuntaosaaminen Tieto- ja sisältöteollisuuden ammattilaisten osaaminen Verkko-opiskelun vakiinnuttaminen Tutkimustiedon ja oppimateriaalin elektroninen julkaiseminen, jäsentäminen ja jakelu Tietoyhteiskunnan rakenteiden vahvistaminen

22 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA JA KOULUTUS eeurope toimintasuunnitelma Virtuaalikampus kaikille opiskelijoille Vuoden 2005 loppuun mennessä jäsenvaltioiden olisi elearning- ja etenohjelmien 18 tuella varmistettava, että kaikki korkeakoulut tarjoavat opiskelijoille ja tutkijoille palveluja verkossa oppimisprosessien ja niihin liittyvän toiminnan tehokkuuden ja laadun maksimoimiseksi. eeurope mittarit E e-learning E.1 Oppilaiden lukumäärä suhteutettuna internet-yhteydellä varustettuihin työasemiin (laajakaistayhteys, muu yhteys) Koskee vain opetuskäyttöön tarkoitettuja työasemia

23 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA JA KOULUTUS OHJELMAN VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET (2/8): Kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus hankkia kuhunkin elämäntilanteeseen soveltuvat tietotekniikan perustaidot, medialukutaidot sekä valmiudet tietoyhteiskunnan palveluiden käyttämiseen. Työntekijöiden tietoyhteiskuntaosaaminen on työtehtävästä ja alasta riippumatta korkealla tasolla ja tietoyhteiskuntakehityksen vaatima koulutetun työvoiman saatavuus ja laatu on taattu. OHJELMAN OSA-ALUEET (2/8): Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet ja tietoyhteiskuntapalveluiden käytön tehostaminen Koulutus, työelämä, tutkimus ja tuotekehitys

24 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA JA KOULUTUS Kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiudet ja tietoyhteiskuntapalveluiden käytön tehostaminen Hallitus varmistaa, että kaikilla väestö- ja ikäryhmillä, elinkeinoelämän eri toimijoilla ja julkisella sektorilla on riittävä määrä tietoyhteiskuntakehityksen vaatimaa osaamista. mediakasvatuksen vahvistaminen koulutuksen eri sektoreilla (eeurope 2005) (OPM) tietoteknisten valmiuksien todentamisen työväline (tietotekniset perusvalmiudet, tiedonhallinta, medialukutaito ja sähköisten palveluiden käyttö) (eeurope 2005) (OPM)

25 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA JA KOULUTUS Koulutus, työelämä, tutkimus ja tuotekehitys Hallitus panostaa merkittävästi tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä turvaa koulutetun työvoiman saatavuuden sekä koulutuksen laadun. Lisäksi hallitus edistää avointa ja elinikäistä oppimista sekä työssä oppimista tieto- ja viestintäteknologian keinoin. tietoyhteiskunnassa tarvittavan osaamisen saatavuuden ja laadun varmistaminen oppilaitosten tulossopimusten avulla (eeurope 2005) (OPM) rahoituksen varaaminen tieto- ja viestintäteknologian koulutukseen (eeurope 2005) (TM) tietoteknisen lisä- ja muuntokoulutuksen tarjoaminen työelämässä oleville (eeurope 2005) (OPM, TM) tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ja verkko-opetuksen sisältöjen kehittäminen (mm. virtuaaliyliopisto,-ammattikorkeakoulu ja koulu) (eeurope 2005) (OPM)

26 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA JA KOULUTUS Verkko-opetuksen vahvuuksia: Joustavuus verrattuna perinteiseen opetukseen Yhden luukun periaate (vrt. julkiset palvelut ) Verkko-opetuksessa(kin) tärkeää: Verkko-opetusmateriaalin laatu (vrt. medialukutaito ) Opettajien merkitys Vuorovaikutussuhde ja kontaktit muihin opiskelijoihin Opiskelijoiden aktivointi (verkko-opetuksen laatu ja markkinointi) Virtuaalikoulutuksessa tärkeää: Verkostoituminen Sitoutuminen (oppilaitokset, yhteyshenkilöt, opettajat ja oppilaat) Yhteistyö Yhteiset pelisäännöt Oppilaitosrajat ja oppilaitosten itsenäisyys vs. virtuaalimallit

27 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA JA KOULUTUS Verkko-opetus ei tarkoita oppikirjojen siirtoa verkkoon verkkosisältöjen kehittäminen oppikirjat eivät silti menetä merkitystään sähköisten opetusmenetelmien jatkokehittäminen Vrt. verkkokoulun kurssi: Tee harjoituskirjasta sivulta 4, tehtävät 1 5 Koulutusmateriaalin yleinen tekninen yhteensopivuus standardit Opettajien ja opiskelijoiden tunnistaminen onko ongelma? Verkko-opetus ei sovi kaikkeen opetukseen Vrt. verkkokoulun kurssi: Kertotaulu opittiin pelin avulla

28 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA JA KOULUTUS Perusopetus resursseja vapautuu muuhun toimintaan ja opetukseen Erikoiskurssit kurssi voidaan järjestää, kun opiskelijat kootaan verkon kautta Vrt. saariston Touvi-hanke: Kansalaisopistot järjestivät Ranskan kurssin, vaikka kiinnostuneita oli vain 1 2 henkilöä per opisto Työn ohella opiskelu mahdollistuu Ammatillinen täydennyskoulutus mahdollistuu Tekijänoikeudet Parhaat käytännöt Alueellinen tasa-arvo

29 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMAN SEURANTA SEURATTAVAT ASIAT: Yleinen tietoyhteiskuntakehitys Ohjelman toteutuminen Vaikuttavuustavoitteiden toteutuminen Hankkeiden toteutuminen SEURANTAVÄLINEET: eeurope 2005 mittarit Vaikuttavuustavoitekohtaisesti sovitut mittarit Hankekohtaisesti sovitut mittarit Tilastokeskuksen tilastot Valtionhallinnon tilastot Kuntaliiton tilastot Yhteistyötahojen tilastot OECD:n tilastot Asiakaskyselyt Muuta?

30 TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA Tulossa verkkoon: Mm. parhaat käytännöt myös pääministerin palkinto