Innovaatiostrategian haasteet KTY - Visiopäivä 28.1.2009 Mikko Kosonen yliasiamies, Sitra Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin perustuvaa, kestävästi suunnattua tuottavuuden parantamista. Innovaatiotoiminnan edelläkävijyys Menestyäkseen Suomen on oltava valitsemillaan innovaatiotoiminnan osa-alueilla edelläkävijä maailmassa.
Muutoksen ajurit Globalisaatio Teollinen valmistus sijoittuu nykyisin hyvin joustavasti sinne, missä toimintaedellytykset ovat edullisimmat. Sama on tapahtumassa myös tiedolle ja osaamiselle. Kehittyvien maiden toimijat pyrkivät haastamaan nykyiset menestyjät kaikkialla maailmassa. Kestävä kehitys Kasvanut tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä uhkista on synnyttänyt paineen siirtyä ekologisesti kestävään tuotantoon ja kulutukseen. Painetta lisäävät raaka-aineiden ja energian niukkuus ja niiden jyrkästi nousseet hinnat. Muutoksen ajurit Uudet teknologiat Teknologian kehitys jatkuu kiihtyvällä nopeudella. Esimerkiksi tieto- ja viestintä-, bio- sekä nanoteknologioiden aloilla syntyy jatkuvasti tietoa ja tuloksia, jotka synnyttävät valtavan potentiaalin uusille sovelluksille ja vanhojen toimintojen uudistamiselle. Väestön ikääntyminen Suomi on yksi ensimmäisistä maista, joka kohtaa työvoiman supistumisen. Nopea väestörakenteen muutos pakottaa Suomen nopeisiin tuottavuutta ja tehokkuutta parantaviin ratkaisuihin ja luo samalla edellytyksiä uusille innovaatioille. 2.2.2009 4
Tähänastinen innovaatiopolitiikkamme Fokus teknologian kehittämisessä, T & K:ssa ja vientiteollisuuden kilpailukyvyssä. Perustuu lineaariseen innovaatiomalliin (Tiede, T & K, Kaupallistaminen) Politiikkaa suunnitellaan ja toteutetaan monen hierarkisen siilon toimesta. Hyvä yhteistyö yritysten, yliopistojen ja julkisen sektorin välillä. Tämä on ollut erittäin menestyksekästä politiikkaa, mutta ajat ovat muuttuneet 5 Scientific publications The World is Flat The World is Spiky. Patents Source: Tim Gulden, UMD, Richard Florida, U of T, Pekka Himanen, HIIT 2.2.2009 6
Innovaatiostrategia = muutosstrategia Liikkuvuus ja vetovoimaisuus Yhteisöt ja keskittymät INNOVATIIVISET YKSILÖT JA YHTEISÖT RAJATON MAAILMA OSAAMIS- PERUSTA Osallisuus ja vaikuttaminen Kannustavat markkinat KYSYNTÄ- JA KÄYTTÄJÄ- LÄHTÖISYYS Yksilöt ja yrittäjyys Osallistava innovaatiotoiminta SYSTEEMISYYS Laaja-alaisuus Muutosjohtaminen Olemassa EU ERC EU FP7 Standardit Normit Tekes ohjelmat VC verokannusteet Aalto yliopisto Uusi / Puuttuva Käyttäjien verokann.?? Kysyntäohjautuva innovaatiopolitiikka Lead Julk. Palv. markets Julkiset Demand Uudist. hankinnat pull TYKES Green Procur t Pre-comp Proc. (R&D) SA Huippuyksiköt SA ohjelmat Tekes ohjelmat SHOK EU JTI TEM Investointi tuet EU EIT OSKE Hankintaosaaminen Yritys- Suomi KYpalvelu EAKR YIC rahoitus ESR Tekes ohjelmat Living labs Käyttäjäyhteisöt Osaamislähtoinen innovaatiopolitiikka Knowledge push 2.2.2009 8
Innovaatiostrategia = muutosstrategia Liikkuvuus ja vetovoimaisuus Yhteisöt ja keskittymät INNOVATIIVISET YKSILÖT JA YHTEISÖT RAJATON MAAILMA OSAAMIS- PERUSTA Osallisuus ja vaikuttaminen Kannustavat markkinat KYSYNTÄ- JA KÄYTTÄJÄ- LÄHTÖISYYS Yksilöt ja yrittäjyys Osallistava innovaatiotoiminta SYSTEEMISYYS Laaja-alaisuus Muutosjohtaminen Valtioneuvoston kehittämislinjaukset 1) Osaamisperustan vahvistaminen 2) Laaja-alainen innovaatiotoiminta 3) Innovaatioympäristön kansainvälistyminen ja toiminta rajattomassa maailmassa 4) Vahvat ja verkottuneet innovaatiokeskittymät 5) Kansainvälisesti kilpailukykyinen koulutus- ja korkeakoulujärjestelmä 6) Suomalaisen kasvuyritysympäristön määrätietoinen kehittäminen 7) Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden vahvistaminen 8) Valtion konserniohjaus ja systeeminen toimintatapa 9) Innovaatiotoiminnan voimavarat 10) Innovaatiojärjestelmän kansainvälinen arviointi 2.2.2009 10
Missä Suomi ja sen julkinen sektori? Kasvu Strateginen ketteryys Strateginen jäykkyys Operatiivinen tehokkuus Yrittäjämäinen näkemys ja joustavuus Aika Strategisen ketteryyden mahdollistajat Strateginen herkkyys Avoin strategiaprosessi Kohotettu strateginen valppaus Yhteiset tavoitteet ja keskinäinen riippuvuus Ylimmän johtotiimin yhteistyökyky Pää-/toimitusjohtajan johtamistyyli/-ote Korkealaatuinen sisäinen vuoropuhelu Resurssien liikkuvuus Tuloksenteon ja resurssien omistajuuden irrottaminen toisistaan Tehtäväkierto Johdon yhtenäisyys Modulaariset rakenteet
Sitran visio Näkijänä Sitra ennakoi, jäsentää ja arvioi keskeisiä muutosvoimia ja niiden vaikutuksia Suomeen. Visio Suomi menestyy hyvinvointia luovien systeemisten muutosten globaalina edelläkävijänä. Sitra on näiden muutosten mahdollistaja näkijä ja tekijä. Sitran vahvuus on näkemisen ja tekemisen yhdistäminen Tekijänä Sitra kehittää ja toteuttaa uusia toimintamalleja ja parhaita käytäntöjä käytännön tekemisen avulla. 2.2.2009 13 Sitra systeemisenä toimijana Vaikuttaminen Strateginen vaikuttaminen Tekeminen Näkijä Tekijä Kehittämishankkeet 2.2.2009 14
Rakennamme huomisen menestyvää Suomea.