Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma Työryhmän väliraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2013:10
Omaishoidon nykytilanne Laki omaishoidon tuesta voimaan 1.1.2006 Omaishoidon tuki on hoidettavan sosiaalipalvelu Tuen saajia oli 40 000 vuoden 2011 aikana Saajista 2/3 on 65 v täyttäneitä Tuen piirissä olevista omaishoitajista oli yli 65+ Omaisensa pääasiallisia auttajia arvioidaan olevan Suomessa noin 300 000, avun intensiteetti vaihtelee 1,2 suomalsita auttaa jonkin verran
Omaishoidon tuen saajat 2012
Omaishoidon tuen saajien hoitajat 2012
Työryhmän tehtävä Laatia Suomen ensimmäinen kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma, johon sisältyvät tällä ja seuraavalla hallituskaudella toteutettavat tavoitteet ja toimenpiteet, toimenpiteiden kustannus- ja muiden vaikutusten arviointi sekä toimeenpanosuunnitelma Koordinoida eri hallinnonalojen, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden toimenpiteitä, yhteistyötä ja työnjakoa omaishoidon kehittämisessä; Selvittää tarpeelliset säädösmuutokset.
Omaishoidon kehittämistä ohjaavat arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Itsemääräämisoikeus Yhdenvertaisuus Luottamus ja Turvallisuus
Omaishoidon määritelmä / sisältö Omaishoito on hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevan henkilön kotona asumista tukeva hoitomuoto. Huolenpito sisältää hoidettavan auttamisen, tukemisen ja ohjauksen sekä valvonnan päivittäisissä toimissa.
Sopimusomaishoito, muu omaishoito ja läheisapu Omaishoito toteutetaan joko sopimusomaishoitona tai muuna omaishoitona. Sopimusomaishoitaja on omaishoitaja, joka kanssa on tehty toimeksiantosopimus omaishoidosta. Sopimusomaishoitoa tuetaan aina hoitopalkkiolla ja palveluilla. Harkintavalta omaishoitosopimuksen tekemisessä ulottuu siihen, täyttyvätkö laissa säädettävät sopimusomaishoidon yleiset edellytykset sekä hoidon sitovuutta ja vaativuutta koskevat edellytykset. Muu omaishoitaja on henkilöt, jotka osallistuu omaisensa tai läheisensä hoitoon hoidettavan palvelu- ja hoitosuunnitelmaan kirjattavalla tavalla ilman sopimusta. Tuki omaishoitajalle ja hoidettavalle annetaan tarpeenmukaisina palveluina. Tavanomainen perhe- ja ystävyyssuhteisiin kuuluvaa läheisapu ei ole omaishoitoa.
Omaishoidon tavoitetila 2020 mennessä Sitova ja raskas omaishoito on sopimusomaishoidon piirissä, jolloin sopimusomaishoitajien määrä kasvaa nykyisestä 40 000:sta noin 60 000 henkilöön. Omaishoitajien nykyistä vahvempi asema ja keskinäinen yhdenvertaisuus on saavutettu Omaisiaan ja läheisiään hoitavien, heidän hoidettaviensa ja koko omaishoitoperheen hyvinvointi on turvattu palveluin Ansiotyön ja omaishoidon yhteensovittamiseen kehitettyjä joustoja hyödynnetään Omaishoitoa tukevien palvelujen ja hoitopalkkioiden järjestämis- ja rahoitusmalli turvaa omaishoitajien yhdenvertaisuuden
Omaishoidon tavoitetila 2020 mennessä Sopimusomaishoitajien hoitopalkkiot on määritelty laissa (palkkiot veronalaista tuloa, palkkiotason nosto mahdollisuuksien mukaan) Hoidettavan asiakasmaksuja on sisällytetty sosiaalija terveydenhuollon maksukattoon Omaishoidon toimijoiden yhteistyötä on vahvistettu eri hallinnonalojen toimenpitein Järjestöjen ja seurakuntien rooli omaishoitajien tukena on selkiytetty
Sopimusomaishoidon vaihtoehtoiset järjestämis- ja rahoitusmallit Malli A. Vahvennettu kuntamalli Malli B. Kelan toimeenpanomalli Malli C. Kelan rahoitusmalli Päätös mallista tehdään mm. lausuntopalautteen pohjalta lopullisessa kehittämisohjelmassa
Malli A. Vahvennettu kuntamalli (1) Kunta vastaa palkkioiden ja palveluiden järjestämisestä uuden sopimusomaishoitolain perusteella Palvelujen ja palkkioidenrahoittamisesta vastaavat kunnat, valtio osallistuu rahoitukseen valtionosuuksin Kunta selvittää hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarpeen esim. sosiaalihuoltolain, vanhuspalvelulain tai vammaispalvelulain mukaisesti. Sopimusomaishoito valitaan hoitomuodoksi, jos henkilön palvelutarvetta selvitettäessä ilmenee, että henkilö tarvitsee säännöllistä ja vaativaa hoitoa ja huolenpitoa, josta siihen halukas ja kykenevä omainen tai läheinen voi huolehtia osittain tai kokonaan.
Malli A. Vahvennettu kuntamalli (2) Kunnan harkintavalta ulottuu siihen, täyttyvätkö laissa säädettävät sopimusomaishoidon yleiset edellytykset ja hoitopalkkion saantiedellytykset. Em. edellytysten täyttyessä kunta on velvollinen järjestämään hoidon ja huolenpidon sopimusomaishoitona määrärahoista riippumatta. Kunta selvittää omaishoitoa tukevien sopimusomaishoitajan palvelujen tarpeen. Kunta tekee hoidettavalle päätöksen sopimusomaishoidon järjestämisestä sekä päätökset hoidettavalle myönnettävistä palveluista palveluja koskevan lainsäädännön perusteella
Malli A. Vahvennettu kuntamalli (3) Hoitopalkkion saantikriteerit, hoitopalkkioluokat (2-3) ja palkkioiden suuruus palkkioluokissa määritellään sopimusomaishoitolaissa valtakunnallisesti yhtenäisiksi hoidon ja huolenpidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Kunnan ja omaishoitajan väliseen omaishoitosopimukseen kirjataan omaishoitajan antaman hoidon ja huolenpidon sisältö ja määrä, hoitopalkkioluokka ja hoitotehtävää tukevien kunnan järjestämien palvelujen sisältö ja määrä. Kaikille sopimusomaishoitajille vapaata 3 vrk/kk.
Malli B. Kelan toimeenpanomalli Samat periaatteet kuin Malli A:ssa, mm.: Kunta tekee omaishoitajan kanssa sopimuksen omaishoidosta. Kunta ottaa omaishoitajalle tapaturmavakuutuksen. Ero: Hoitopalkkioiden ja niihin liittyvien sotu-maksujen maksatuksen hoitaa Kela kunnan toimeksi antamana.
Malli C. Kelan rahoitusmalli (1) Sopimusomaishoitoa tukevien lakisääteisten palvelujen järjestämisestä vastaavat kunnat. Palvelujen rahoituksesta vastaavat kunnat, valtio osallistuu rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Hoitopalkkioiden rahoituksesta vastaa valtio (Kela) Hoitopalkkion myöntämisen kriteerit, palkkioluokat ja palkkioiden suuruus palkkioluokassa säädetään laissa valtakunnallisesti yhtenäisiksi hoidon ja huolenpidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan.
Malli C. Kelan rahoitusmalli (2) Kunta selvittää hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarpeen Hoidettavan palvelutarpeen selvittämisen (ja palvelusuunnitelman valmistelun) yhteydessä arvioidaan yhdessä hoidettavan ja hänen omaisensa kanssa, voidaanko hoito ja huolenpito osittain tai kokonaan järjestää sopimusomaishoitona. Jos voidaan, sopimusomaishoitajaksi haluava henkilö ohjataan hakemaan hoitopalkkiota Kelalta.
Malli C. Kelan rahoitusmalli (3) Kunta antaa Kelalle lausunnon omaishoitajan osuudesta hoidon toteuttamisessa ja hänen soveltuvuudestaan sopimusomaishoitajaksi. Lausunnon liitteenä on hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa kuvataan hoidettavan hoidon ja huolenpidon sitovuus ja vaativuus sekä omaishoitajan antaman hoidon ja huolenpidon sisältö ja määrä. Kela tekee päätöksen sopimusomaishoitajan hoitopalkkiosta.
Malli C. Kelan rahoitusmalli (4) Kela hoitaa palkkioiden maksatuksen sopimusomaishoitajille ja sopimusomaishoitajan palkkioon liittyvät sosiaaliturvamaksut. Kela (tai kunta) tekee omaishoitosopimuksen hoitajan kanssa. Kela (tai kunta) ottaa tapaturmavakuutuksen sopimusomaishoitajalle. Kunta tekee tarvittavat päätökset hoidettavan sopimusomaishoitajan lakisääteisen vapaan aikaista palveluista ja omaishoitajan jaksamista tukevista palveluista.
Kaikissa järjestämis- ja rahoitusmalleissa omaishoitoa tukevia palveluja parannettaisiin Valmennus omaishoitajaksi Riittävä palveluohjaus ja neuvonta Vastuutyöntekijä omaishoitoperheille Omaishoitajille oikeus vuosittaiseen terveystarkastukseen Omaishoitajien ja hoidettavien kuntoutuksen lisääminen 30.10.2013