SYDÄNTOIMENPIDEYKSIKKÖ

Yhtymähallitus 24.11.2014 143 Tilatoimikunta 12.11.2014 62 SYDÄNTOIMENPIDEYKSIKKÖ HANKESUUNNITELMA

TIIVISTELMÄ Viimeisen vuosikymmenen aikana kardiologian poliklinikkakäynnit, tahdistimen asentamiset ja sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset ja pallolaajennukset ovat lisääntyneet. Lisäksi viime vuosina uusina toimintoina ovat tulleet vajaatoimintatahdistimen asentaminen ja sydämen CT- ja magneettikuvantamiset. Nykyiset sydäntoimenpidetilat eivät enää vastaa lisääntyneisiin ja muuttuneisiin tilatarpeisiin. Tilojen hajallaan olo röntgenissä (E-talo P. kerros) ja leikkausosastolla (E-talo 2. kerros) vaikeuttaa sujuvaa työskentelyä, aiheuttaa runsaasti työajankäyttöön liittyvää ylimääräistä suunnittelua ja kustannuksia muun muassa potilaiden ja henkilökunnan jatkuvan liikkumisen myötä yksiköiden välillä. Tässä hankesuunnitelmassa esitetään rakennettavaksi uudet tilat sydäntoimenpideyksikölle 3B:lle, jolloin kaikki sydäntoimenpiteet saadaan keskitettyä nykyisen 3A vuodeosaston (A-siipi 3. kerros) ja sydänvalvonnan (I-siipi 3. kerros) välittömään läheisyyteen. Valmistuttuaan 3B:lle sydäntoimenpideyksikkö on osa sydänkeskusta. Sydänkeskus sisältää kardiologiset toimenpidehoidot, vuodeosastohoidon ja poliklinikan. Sydänkeskuksen myötä toiminta tulee muuttumaan polikliiniseksi samalla periaatteella kuin kirurgialla leikkaukset ovat päiväleikkauksia. Iso osa varjoainekuvauksista voidaan tehdä potilaille polikliinisesti ja samalla voidaan aloittaa polikliiniset pallolaajennus- ja tahdistimen asentamiset. Tämä tarkoittaa sitä, että potilaat tulevat kotoa toimenpiteeseen ja kotiutuvat toimenpiteen jälkeen samana päivänä. Näin uudenlainen polikliininen toiminta parantaa merkittävästi tuottavuutta muun muassa siten, että merkittävä määrä vuodeosastohoitoa jää kokonaan pois. Nykyisin potilaat joutuvat odottamaan sydämen varjoainekuvausta osastoilla röntgenin angiosalin ruuhkan takia useitakin päiviä. Samalla lailla useat potilaat odottavat tahdistimen asentamista. Kaksi salia mahdollistavat jatkossa arkipäivisin tahdistinten laitot. Nyt toimintaa yhdessä angiosalissa röntgenissä on liikaa ja tahdistimet laitetaan leikkaussalissa. Varjoainekuvauksiin on jonoja. On arvioitu, että tulevaisuudessa potilaiden lukumäärä tulee vielä jonkin verran lisääntymään. Uudentyyppinen toiminta kahdessa uudessa koronaariangiosalissa auttaa kardiologisen toiminnan tuottavuuden parantamista. PKSSK:n tuottavuusohjelman mukaan tulevaisuuden rakentamisen ja tilasuunnittelun on oltava innovatiivista ja prosessilähtöistä huomioiden tulevaisuuden hoitomuodot. Sydäntoimenpideyksikön tilasuunnittelussa on huomioitu ennusteet alueemme sydänsairastavuudesta ja väestön palvelutarpeesta. Tämän vuoksi muun muassa kahden angiosalin tarve on perusteltua. Sydäntoimenpideyksikön rakentamisella osastolle 3B turvataan sydänpotilaiden toimenpidehoito Pohjois-Karjalassa pitkälle 2020-luvulle saakka. Hankkeen aikataulu; Tarveselvitys ja hankesuunnittelu v. 2013 loppu 2014, rakennussuunnittelu kevätkesä 2015, rakentaminen syksy 2015 kesä 2016, käyttöönotto loppuvuodesta 2016. Hankkeen arvioidut rakennuskustannukset ovat noin 1,5 milj. euroa. 1

Sisällys TIIVISTELMÄ... 1 1 JOHDANTO... 4 2 HANKESUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT... 5 2.1 Hankesuunnitteluvaiheen organisointi... 5 2.2 Nykyiset toiminnot ja tilat... 6 2.3 Hankkeen perustelu toiminnallisuuden näkökulmasta... 7 2.3.1 Nykyisen hajautetun kardiologisen toiminnan ongelmat... 7 2.3.2 Keskitetyn kardiologisen toiminnan edut... 8 2.4 Hankkeen perustelu tuottavuuden näkökulmasta... 9 2.5 Arvio sote-uudistuksen vaikutuksesta palveluihin... 11 3 SYDÄNTOIMENPIDEYKSIKÖN TULEVAT TOIMINNOT, HENKILÖSTÖ JA TILAT... 12 3.1 Henkilöstö... 12 3.2 Tilasuunnittelu ja tilatarpeet... 13 4 HANKKEEN TOTEUTUS... 15 4.1 Rakennuspaikka ja laajuustiedot... 15 4.2 LVIA-järjestelmät... 16 4.2.1 Lämmitysjärjestelmät... 16 4.2.2 Vesi- ja viemärijärjestelmät... 16 4.2.3 Rakennusautomaatio... 16 4.2.4 Sairaalakaasujärjestelmä... 16 4.3 Sähkö- ja tietoliikennejärjestelmät... 17 4.3.1 Sähköverkot... 17 4.3.2 Johtotiet ja pääjakelujärjestelmät... 17 4.3.3 Valaistus... 17 4.3.4 Atk-verkko ja puhelinliikenne... 17 4.3.5 Hoitajankutsu- ja henkilöturvajärjestelmät... 18 4.3.6 Muut informaatiojärjestelmät... 18 4.3.7 Automaattinen paloilmoitin... 18 4.3.8 Turvavalo- ja ovimerkkivalojärjestelmä... 19 4.3.9 Tekninen kulunvalvonta... 19 2

4.4 Kiinteät sairaalalaitteet ja irtaimisto... 19 4.5 Hankkeen kustannukset ja rahoitus... 20 4.6 Hankkeen aikataulu... 21 LIITTEET Liite 1. Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma. Liite 2. Luonnospiirustus 3B. Liite 3. Sydäntoimenpideyksikön henkilöstöresurssi kustannuslaskelma lokakuu 2014. Liite 4. Hankkeen projektiorganisaatio. Liite 5. Tavoitehintalaskelma. 3

1 JOHDANTO Kardiologia on sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa ja sairauksia tutkiva lääketieteen ala. Kardiologia on keskeinen erikoisala Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymässä (PKSSK). Sydänpotilaita hoidetaan monessa eri paikassa alkaen ensihoidosta päivystykseen, sydänvalvonnassa, kardiologian ja sisätautien vuodeosastoilla ja teho-osastolla. Kardiologisia tutkimuksia ja hoitoja tehdään edellä mainittujen hoitopaikkojen lisäksi kardiologian poliklinikalla, röntgenissä, leikkaussalissa ja kliinisen fysiologian osastolla. Viimeisen vuosikymmenen aikana kardiologian poliklinikkakäynnit, tahdistimen asentamiset ja sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset ja pallolaajennukset ovat lisääntyneet. Viime vuosina uusina toimintoina ovat tulleet vajaatoimintatahdistimen asentaminen ja sydämen CT- ja magneettikuvantaminen. Vaikeiden sydänpotilaiden hoito on siirtynyt yliopistosairaalasta keskussairaalaan. Tällä hetkellä yliopistosairaalasta ostetaan vain sydänkirurgiset leikkaukset, elektrofysiologiset tutkimukset, erittäin monimutkaisten synnynnäisten sydänvikojen hoito ja sydämensiirrot. Näiden osuus on alle 10 % kaikista kardiologisista vaativista tutkimuksista. Kaikki muu hoidetaan Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Sydänpotilaiden lukumäärän ennustetaan kasvavan jo lähivuosina, kun väestö vanhenee ja suuret ikäluokat tulevat ikään, jossa tahdistimen asennus tai sepelvaltimoiden varjokuvaus on tarpeen. Yli 65-vuotiaita oli vuonna 2010 17,5 % väestöstä, ja heitä ennustetaan olevan 23 % vuonna 2020 ja 26 % vuonna 2030. Pohjois-Karjalan alueella tulee olemaan vuonna 2030 yli 10 000 iäkästä henkilöä enemmän kuin tällä hetkellä. Keskeinen kansansairaus, sepelvaltimotauti, ja tahdistinhoidon tarve painottuu myöhäisempiin ikäluokkiin. Väestön ikääntyminen muodostaa erityisen haasteen sydänpotilaita hoitaville yksiköille. Osalle potilaista tehdään parantuneen elinajan ennusteen takia jo nyt useita sydäntoimenpiteitä elämän aikana. Kardiologiset hoitomuodot ovat kehittyneet voimakkaasti viime vuosina ja kehityksen odotetaan jatkuvan. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa kardiologinen toiminta on lisääntynyt, mutta valitettavasti toiminta on nykyisin hajautunut ympäri sairaalaa. Tulevaisuudessa sydänpotilaiden hoito tulee kehittymään enemmän avohoitotyyppiseksi. Monet toimenpiteet (pallolaajennus ja tahdistimen asennus) voidaan tehdä päiväkäynnillä. Potilaita voidaan tarvittaessa seurata yksikön sisällä päiväosasto tyyppisesti. Kardiologinen päiväosasto varjoainekuvaus ja -tahdistinpotilaille vähentää vuodeosastopaikkojen tarvetta näille elektiivisille sydänpotilaille. Nykyinen röntgenosaston sepelvaltimoiden varjoainekuvaussali on rakennettu v. 2006, ja tulee käyttöikänsä päähän 1-2v kuluessa. Tahdistimien asennukseen käytettävä C-kaarilaite on hankittu v. 2000, ja on myös tulossa käyttöikänsä päähän. Viimeisessä Säteilyturvakeskuksen 4

tarkastuksessa keväällä 2014 tämä laite suositeltiin uudistettavaksi potilaiden ja henkilökunnan saaman suuren säderasituksen takia. Molempien laitteiden välttämättömän uudistamistarpeen takia on otollinen hetki järjestää koko toimenpidekardiologinen toiminta uudelleen entistä tehokkaammaksi. Sydäntoimenpideyksikön varjoainekuvaussalit (angiosalit) 1 ja 2 varustetaan uudenaikaisille koronaariangiografialaitteistoilla, jotka soveltuvat sekä pallolaajennustoimintaan että tahdistinten asennuksiin. Toimintojen keskittäminen yhteen tuo etuja hoitoprosessiin, toiminnan laatuun ja kustannustehokkuuteen niin, että toiminnan jatkaminen nykyisissä hajautetuissa tiloissa ei ole enää perusteltavissa. Toimiva sydänkeskus tulee jatkossa olemaan myös merkittävä kardiologien ja sydänhoitajien koulutuspaikka Itä-Suomessa, mikä takaa toiminnan jatkuvuuden myös tulevaisuudessa. 2 HANKESUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT 2.1 Hankesuunnitteluvaiheen organisointi Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnittelu käynnistettiin vuoden 2013 lopussa. Toiminnallisen suunnittelutyöryhmän puheenjohtajana on toiminut osastonylilääkäri Tuomas Rissanen ja hankkeen suunnittelukoordinaattorina Menna Kärnä. Hankesuunnitelmatyön yhteydessä on Tuomas Rissasen vetämä työryhmä laatinut sydäntoimenpideyksikön toiminnallisen suunnitelman (ks. liite 1), jossa on kuvattu tulevaisuuden toiminnan lisäksi tilatarpeet. Hankesuunnitteluvaiheessa on tehty luonnospiirustukset (ks. liite 2) arkkitehti Rami Kolehmaisen (Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen) toimesta. Hankesuunnitelmaluonnoksissa on selvitetty hankkeen sopimista nykyiseen rakennusmassaan talo B / 3. kerros, sen taloteknisiä ratkaisuja, liikenne- ja huoltoyhteyksiä sekä toimintayksiköiden tavoitteellisia keskinäisiä yhteyksiä. Taloteknisiä ratkaisuja on selvitetty Granlund Oy:n toimesta. Hankesuunnitelmaluonnosten ja -selvitysten mukaan sydäntoimenpideyksikön sijoittaminen talo B:n 3. kerrokseen on toiminnallisesti ja teknisesti mahdollista. Toiminnallisessa suunnitelmassa ehdotetaan perustettavaksi sydäntoimenpideyksikkö 3B:lle, jossa kaikki sydäntoimenpiteet keskitetään nykyisen vuodeosaston (A-siipi 3. kerros) ja sydänvalvonnan (I-siipi 3. kerros) välittömään läheisyyteen. 5

2.2 Nykyiset toiminnot ja tilat Pohjois-Karjalan keskussairaalassa sydänpotilaan tehokkaan hoidon haittana on osin hajautunut toimintaympäristö ja osin erikoislääkärivaje. Nykyinen kardiologian toimintaympäristö on vuosikymmenien aikana muotoutunut sydänosastolle (talo A/3. kerros), poliklinikalle (talo C/1. kerros), röntgenin (talo J1 ja E/P.kerros) tiloihin ja leikkaussaliin (talo E/2. kerros). Tilaratkaisut on tehty sen hetkisen tilanteen mukaan, mutta neljässä tai viidessä eri paikassa toiminen hajauttaa ja hankaloittaa kardiologista toimintaa. Vuonna 2013 tehtiin 1400 sepelvaltimoiden varjoainekuvausta ja 606 pallolaajennusta, mikä on eniten kaikista keskussairaaloista (Taulukko 1. Invasiivisen kardiologian ja tahdistimien asentamisen toimintaluvut vuodesta 2000 lähtien ja näiden arvio vuonna 2020). Nämä toimintaluvut ovat myös yhtä angiosalia kohti suurimmat koko maassa. Tänä vuonna pallolaajennuksia tulee jälleen uusi ennätys eli noin 750. Toimintaluvut ovat siten kasvaneet 10-20% vuodessa, eikä niitä ole enää mahdollista lisätä nykyisessä toimintaympäristössä. Väestöpohjaltaan vastaavissa keskussairaaloissa (Jyväskylä, Pori ja Vaasa) on käytössä kaksi varjoainekuvaussalia. Virka-ajan ulkopuoliset akuutit ST-nousuinfarktit (n. 80 100/vuosi) on hoidettu kahden vuoden ajan lähes yksinomaan välittömällä pallolaajennuksella vuorokauden ajasta riippumatta. Vuonna 2013 aloitettiin vajaatoimintatahdistimen asentaminen röntgenin radiologien perifeerisessä varjoainekuvaussalissa ja nämä toimintaluvut ovat myös suurimmat kaikista keskussairaaloista. Sydänpotilaiden hoitoon tarvitaan pikaisesti sydäntoimenpideyksikkö, jossa on kaksi varjoainekuvaussalia, jotta potilaiden turvallinen ja tehokas hoito voidaan varmistaa myös tulevaisuudessa. Merkittävä seikka on sekin, että yhden sepelvaltimovarjoainekuvaussalin sairaala on erittäin haavoittuvainen esimerkiksi laitevialle, jolloin akuuttien sydäninfarktipotilaiden pallolaajennus ei sairaalassa onnistu. 6

Taulukko 1. Invasiivisen kardiologian ja tahdistimien asentamisen toimintaluvut vuodesta 2000 lähtien ja näiden arvio vuonna 2020. Toimintaluvut ovat kaksinkertaistuneet vuosikymmenen aika. Kardiologian toimintaympäristö ei ole sen sijaan muuttunut v. 2005 jälkeen. 2.3 Hankkeen perustelu toiminnallisuuden näkökulmasta 2.3.1 Nykyisen hajautetun kardiologisen toiminnan ongelmat 1. Nykyisen angiosalin kapasiteetti ei tule riittämään edes vuoden 2014 tarpeeseen, vaan joudutaan todennäköisesti tekemään lisätöitä tai ostamaan toimenpiteitä muista sairaaloista. Ongelma pahenee lähivuosien aikana, jos kapasiteettia ei lisätä. 2. Jatkuva tavaroiden siirtely. Kardiologinen tiimi joutuu siirtelemään sydämen ultraäänilaitteita, tahdistimen asennustarvikkeita (mukaan lukien sydänvalvonnan C-kaari) sydänosaston, röntgenin ja leikkaussalin välillä. Laitteiden siirtely altistaa sen rikkoutumiselle. 3. Keskinäinen konsultointi, tiimityö ja erikoistuvien lääkäreiden kouluttamisen vaikeutuu toimipisteiden sijaitessa ympäri sairaalaa. 4. Pitkä kuljetusmatka sydänvalvonnasta ja sydänosastolta röntgeniin johtaa pitkittyneisiin potilasvaihtoihin ja jo ennestään ylikuormitetun angiosalin joutokäyntiin sekä hoitajien työajan kulumiseen potilaan kuljettamiseen. Suurin osa angiografiaan tulevista potilaista tulee sydänvalvonnasta ja osastolta ja vain pieni osa virka-ajan potilaista tulee päivystyksestä. 5. Toiminnan suunnittelu on vaikeaa erityisesti vajaatoimintatahdistimien osalta, koska tahdistintiimi (2 erikoislääkäriä ja 2 sairaanhoitajaa) ei tiedä ennen toimenpidepäivää, onko röntgenin angiosali koko päivän tiimin käytössä vai ei. Kiireellinen radiologinen angiotoiminta salissa saattaa peruuttaa elektiiviset vajaatoimintatahdistinasennukset salissa, jolloin tiimin työpanos menee hukkaan. 7

6. Nykyisen angiosalin mittauslaitteisto ei mahdollista sydämen oikean puolen katetrisaatiota (mm. minuuttivirtauksen määritys) vaan se täytyy tehdä sydänvalvonnan toimenpidehuoneessa eri istunnossa. 7. Tavallinen tahdistin joudutaan asentamaan leikkaussalissa heikkolaatuisen sydänvalvonnan C-kaaren avulla, mikä saattaa vaarantaa potilasturvallisuuden erityisesti vaativissa johdonkorjaustoimenpiteissä. 8. Yksi angiosali on haavoittuvainen laitevialle, jolloin sydäninfarktipotilaiden hoito vaarantuu. 2.3.2 Keskitetyn kardiologisen toiminnan edut 1. Sydänpotilas voidaan tutkia ja hoitaa tehokkaasti yhdellä päiväkäynnillä (mm. varjoainekuvaus, pallolaajennus, sydämen ultraääni ja tahdistimen asennus). 2. Erikoislääkärien on helppo konsultoida toisiaan ja erikoistuvien lääkäreiden koulutus paranee, kun toiminnot ovat lähekkäin. 3. Työvoiman käytön tehostuminen: sydänosaston ja -valvonnan hoitajaresurssia voidaan helpommin käyttää sydäntoimenpideyksikössä mm. päivystystoimenpiteissä, koska toimenpideyksikkö on hyvin lähellä sydänosastoa. 4. Potilaan kuljetusmatka toimenpiteisiin lyhenee merkittävästi tai jää kokonaan pois (sydäntoimenpideyksikön valvontahuoneen polikliiniset potilaat). Potilaskuljettajia ei enää tarvita. 5. Vältytään siltä, että potilas joutuu odottamaan jopa useita päiviä kiireellistä varjoainekuvausta tai tahdistimen asennusta sydänosastolla. 6. Keskittämisen takia tarvitaan vähemmän siirreltävää laitteistoa ja tavaroita kuten sydämen ultraäänilaitteita ja tahdistintarvikkeita. 7. Kardiologinen päiväosasto varjoainekuvaus ja -tahdistinpotilaille vähentää vuodeosastopaikkojen tarvetta näille potilaille. 8. Yhteistyö muiden sairaanhoitopiirien kanssa vaativien sydänpotilaiden hoitamiseksi tulee tarvittaessa mahdolliseksi. 9. Pohjois-Karjalan keskussairaalasta tulee houkutteleva työpaikka kardiologian osaajille, mikä auttaa helpottamaan erikoislääkärivajetta. 10. Hallinnon yksinkertaistuminen; sydänpotilaiden hoito järjestetään yhden toimijan eli sydänkeskuksen toimesta (vrt. aiemmin sisätautien klinikka, röntgen, leikkausosasto). 11. Toimenpideyksikköön rakennetaan varalle kolmas toimenpidehuone, joka voidaan myöhemmin ottaa nopealla aikataululla käyttöön tahdistimien asennuksia varten. Alkuvaiheessa tila voi toimia varastohuoneena. 8

12. Osa lääketieteen opetuksesta siirtyy Kuopiosta Pohjois-Karjalan keskussairaalaan v. 2016. Toimenpideyksikköön suunnillaan opiskelijoita varten tutkimushuone. 13. Sydäntoimenpideyksikön rakentamisella osastolle 3B turvataan sydänpotilaiden toimenpidehoito Pohjois-Karjalassa pitkälle 2020-luvulle. 2.4 Hankkeen perustelu tuottavuuden näkökulmasta Hankkeen tavoitteena on kehittää mahdollisimman kustannustehokas tapa tuottaa korkealaatuisia kardiologisia terveydenhuollon palveluita Pohjois-Karjalan asukkaille pitkälle tulevaisuuteen. Asiakkaiden muuttuneet tarpeet, kuten ikärakenteen muutos, lisääntyvät vaatimukset ja kasvavat potilasmäärät luovat palvelutarpeen kasvua ja asettavat uusia vaatimuksia toiminnalle. Tulevaisuudessa hoitomenetelmät ja tekniikka kehittyvät ja myös hoitoprosesseja on tarkasteltava uudelleen. Hankesuunnitelman tavoite edellyttää nykyisten toimintaprosessien muuttamista, mikä ei ole mahdollista ilman uusia tilaratkaisuja. Tarkoituksena on kehittää uusi toiminnallinen kokonaisuus, joka mahdollistaa prosessilähtöisyyden, potilaslähtöisyyden ja kustannustehokkuuden toteutumisen käytännössä. Uudet tilat tukevat potilasta ja toimintaa, jolloin organisaatiolla on mahdollisuus tuottaa parhaat palvelut oikeaan aikaan. Sydäntoimenpideyksikön perustamisella ensinnäkin mahdollistetaan riittävä kardiologinen hoito alati kasvavalle potilasmäärälle ilman, että palveluja joudutaan ostamaan muualta. Toimenpideyksikkö myös tehostaa merkittävästi nykyistä osin tehotonta, hajautettua ja vanhanaikaista toimintaa. Hanke on siksi hyvin linjassa PKKS:n tuottavauusohjelman kanssa. Jo nykyisten toimintalukujen perusteella (kts. taulukko 1 s. 7 ja liite 1 Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma) toimenpideyksikköön suunniteltaviin saleihin tulee 100 % käyttöaste virka-aikana ja lisäksi on huomioitava, että toimenpidemäärät ovat viime vuosina kasvaneet noin 10 20 %:n vuosivauhdilla. Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen on tällä hetkellä jonossa noin 150 potilasta ja jono tulee ensi vuonna pidentymään sekä salikapasiteetin että erikoislääkärivajeen takia. Jo nyt olisi tarvetta tehdä entistä enemmän vaativia pallolaajennustoimenpiteitä, mutta nykyinen niukka salikapasiteetti ei mahdollista tätä. Tähystyksellä tehtävät sydänläppätoimenpiteet on jo aloitettu Suomessa keskussairaalatasolla ja ne yleistyvät 2020-luvulle tultaessa keskussairaaloissa. Nykyinen hintataso huomioiden nämäkin toimenpiteet voidaan tehdä keskussairaalassa yliopistosairaaloita edullisemmin. Sydäntoimenpideyksikön myötä toiminta tulee muuttumaan entistä enemmän polikliiniseksi. Nykyistä suurempi osa varjoainekuvauksista ja tahdistimen asennuksista voidaan tehdä päiväkäynnillä. Päivätoiminnan lisääntyminen parantaa merkittävästi tuottavuutta, koska osa vuo- 9

deosastohoidosta näiden potilaiden osalta vähenee. Toinen varjoainekuvaussali mahdollistaa tahdistimen asennuksen joka arkipäivä (nyt leikkaussalissa vain ma ja pe), mikä myös vähentää vuodeosastohoidon tarvetta. Usein myös kiireellistä varjoainekuvausta odottavat potilaat joutuvat odottamaan toimenpidettä jopa useita päiviä osastolla, mikä toisen salin myötä vähenee. Myös angiografiapotilaat joutuvat odottamaan useitakin päiviä osastolla angiosalin ruuhkan takia. Tällä hetkellä röntgenin koronaariangiossa tehdään keskimäärin 35 angiografiaa viikossa, joista 15 potilasta hoidetaan päivähuoneen kautta ja loput 20 potilasta kuljetetaan edestakaisin sydänvalvonnan/sydänosaston ja röntgenin välillä. Sairaanhoitajan työaikaa tämä vie arviolta viikossa n 7h (20 min per kuljetus, 20 kuljetusta). Tulevassa yksikössä on 8 päiväseurantapaikkaa, jolloin ainoastaan akuutit infarktipotilaat kuljetetaan läheiseltä sydänosastolta/valvonnasta (5 min per kuljetus) vapauttaen hoitajan työaikaa kuljettamiselta ydintehtävään eli potilaiden hoitamiseen. Mikäli sydäntoimenpideyksikköä ei syystä tai toisesta perustettaisi, kasvaisivat muista sairaaloista kuten KYS:stä ostettavien sydäntoimenpiteiden määrät merkittävästi, koska toimenpidemäärät ovat 10 %:n vuotuisessa kasvussa ja nykyisessä salissa toimintalukuja ei voida enää kasvattaa. Alla olevassa taulukossa 2. on vertailtu PKSSK:n ja KYS:n sydäntoimenpiteiden hinta-eroja. Pallolaajennus maksaa kunnalle PKSSK:ssa tehtynä 3 547 euroa ja KYS:ssa tehtynä 6000-7850 euroa (riippuu toimenpiteen vaikeusasteesta). Hintaero on kaksinkertainen. Akuutin infarktin pallolaajennus maksaa KYS:ssä keskimäärin 9 550. Mikäli varjoainekuvaussalissa ei ole riittävästi kapasiteettia hoitaa useamman suonen pallolaajennuksia, joudutaan myös ohitusleikkauksia ostamaan enemmän KYS:stä (n. 13 000 vs. pallolaajennus 3 547 ). Jos toimitila- ja kardiologivajeen takia esimerkiksi kolmasosa eli noin 250 pallolaajennusta joudutaan ostamaan KYS:sta, tulee nykylaskutuksen mukaan vuosittain tästä 600 000 1 100 000 vuosittainen lisäkulu alueen kunnille. Vajaatoiminta- ja rytmihäiriötahdistimia asetetaan PKSSK:ssa n. 80 kpl vuodessa. Mikäli jouduttaisiin resurssipulan takia ostamaan kolmasosa edellä mainituista tahdistinasennuksista KYS:stä, aiheuttaisi nykyisillä hinnoilla noin 400 000 vuosittaisen lisäkulun. Yhteenlaskettuna yhden kolmasosan sydäntoimenpiteistä ostaminen aiheuttaisi kunnille 1 000 000 1 400 000 vuosittaisin lisäkustannuksen. Näiden laskelmien perusteella toimiva oma sydäntoimenpideyksikkö on vuositasolla erittäin kustannustehokasta toimintaa. Uusi toimenpideyksikkö mahdollistaisi tarvittaessa myös Itä- Savon sairaanhoitopiirin potilaille tehtävät pallolaajennus- ja tahdistinhoidot, josta tulisi sairaalalle tuloja. 10

Sydäntoimenpide PKKS KYS Sepelvaltimon pallolaajennus 3547 6000 Komplisoituneen infarktin yhteydessä (ST-nousu) 9550 + 4100 muu sairaalahoito Sydämen tahdistimen asentaminen Sydämen rytmihäiriötahdistimen asentaminen 1 415 3446 10 402 25 550 Taulukko 2. PKKS:n ja KYS Sydänkeskuksen sydäntoimenpiteiden hintaeroja. 2.5 Arvio sote-uudistuksen vaikutuksesta palveluihin Itä-Suomen ERVA alueella näyttää olemassa olevan toiminnan perusteella muodostuvan kolmen suuren volyymin sydäntoimenpideyksikköä: Kuopion yliopistollinen sairaala ja Pohjois- Karjalan ja Keski-Suomen keskussairaalat. Pohjois-Karjalan keskussairaalan sydäntoimenpideyksikössä voidaan tulevaisuudessa tehdä kaikki muut sydäntoimenpiteet paitsi avosydänleikkaukset, sydämensiirrot sekä elektrofysiologiset tutkimukset ja ablaatiohoidot. Itä-Suomen alueella Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaaloiden rooli vaativien sydänpotilaiden hoidossa on vielä auki, ja saattaa olla, että nämä sairaalat joutuvat tukeutumaan suhteessa enemmän kolmeen suurempaan keskukseen kuten PKSSK:aan. Suomessa PKSSK:n sydänkeskus tulee olemaan edelleen suurin tai yksi suurimmista sydäntoimenpiteitä tekevistä keskussairaaloiden yksiköistä. Tämän takia tehtävä tilaratkaisu on hyvin keskeinen Pohjois-Karjalan ja koko Itä- Suomen ERVA alueen sydänpotilaiden hoidossa. Potilaiden valinnanvapauden lisäännyttyä Pohjois-Karjalan alueen potilaat valitsevat hoitopaikakseen modernin ja laadukasta hoitoa tarjoavan PKSSK:n Sydänkeskuksen. Jos sydänkeskuksen suunnitelma ei onnistu, uhkana on, että jo osa nykytoiminnasta joudutaan siirtämään muualle. Tästä aiheutuu huomattavia toiminnallisia ongelmia kuten huomattavasti lisääntynyt akuuttien potilaiden sairaankuljetus ja elektiivisten potilaiden pidemmät matkat toiseen hoitoyksikköön. Tämän toiminnallisen ongelman lisäksi tulee huomattavia taloudellisia lisäkuluja (kts. 2.4 Hankkeen perustelu tuottavuuden näkökulmasta). Lisäksi jo ennestään ylikuormitettuun yksikköön olisi vaikea rekrytoida kardiologeja ja osaavaa hoitohenkilökuntaa. 11

Pohjois-Karjalan keskussairaalan sydänkeskus tulee uuden sydäntoimenpideyksikön myötä säilyttämään asemansa yhtenä kolmesta suuresta KYS-Erva alueen kardiologian toimijasta KYS sydänkeskuksen ja Keski-Suomen keskussairaalan ohella. Sote-uudistuksessa PKKS:n sydänkeskus säilyttää asemansa Pohjois-Karjalan sydänpotilaiden hoitopaikkana. 3 SYDÄNTOIMENPIDEYKSIKÖN TULEVAT TOIMINNOT, HENKILÖSTÖ JA TI- LAT Nyt suunnitellussa sydäntoimenpideyksikössä tehdään potilaille varjoainetutkimuksia, pallolaajennuksia, sydämen ultraäänitutkimuksia ja asennetaan tahdistimia. Lisäksi yksikössä on toimenpidepotilaiden seurantaan 8-paikkainen päiväosasto. 3.1 Henkilöstö Erikoislääkäreitä kardiologiassa on tällä hetkellä 8 (kardiologeja tai kardiologiaan perehtynyttä erikoislääkäriä) ja 2 kardiologiaan erikoistuvaa lääkäriä. Kasvava hoidon tarve aiheuttaa kahden kardiologin lisätarpeen. Ulkopuolinen konsultoiva kardiologi lääkäri jää pois vuonna 2015, jolloin voidaan perustaa yksi kardiologian erikoislääkäri. Toinen virka on jo siirretty konservatiivisen klinikkaryhmän sisältä (pitkään vapaana ollut keuhkolääkärin virka). Hoitohenkilökunnan tarve lisääntyy, koska kahdessa salissa on toimintaa joka päivä. Salityöskentelyssä on kerrallaan 4 sairaanhoitajaa ja 2 röntgenhoitajaa. Polikliinisessa päiväosastotoiminnassa on 2 sairaanhoitajaa potilaiden vastaanottamiseen, valmisteluun, voinnin seurantaan ja kotiuttamiseen. Näin ollen virka-aikana yksikössä tulee työskentelemään kerrallaan 6 sairaanhoitajaa ja 2 röntgenhoitajaa. Henkilöstöresursseihin tarvitaan yhteensä 3 sairaanhoitajan lisäys nykyiseen toimintaan nähden. (liite 3. Sydäntoimenpideyksikön henkilöstöresurssi kustannuslaskelma lokakuu 2014). Sydäntoimenpideyksikön suunnitellaan toimivan klo 7-17 välillä, jotta entistä useampi potilas voidaan hoitaa päiväkäynnillä. Virka-ajan ulkopuoliset akuutin ST-noususydäninfarktin pallolaajennukset (n. 100 per vuosi) ja väliaikaisten tahdistimien asennukset (n. 10) järjestetään hätätyöperiaatteella. Sydänvalvontaan tarvitaan yhden hoitajan lisämiehitys ilta - ja yövuoroihin, jolloin päivystysaikaiset toimenpiteisiin voidaan irrottaa sydänvalvonnasta yksi hoitaja ja kaksi muuta sekä toimenpidekardiologi kutsutaan hätätyöhön. Tämä henkilöstöresurssin lisäys sydänvalvontaan on joka tapauksessa tarpeen potilaiden vaikeahoitoisuuden takia. 12

Sydänosaston 3A:n ja sydäntoimenpideyksikön välinen henkilökunnan käyttö tehostuu, koska toimenpideyksikkö on osaston välittömässä läheisyydessä. Tämän vuoksi toimenpideyksikön potilaskuljettajan tarve poistuu. Vielä merkittävämpi asia on se, että sairaanhoitajien työaikaa kuluu huomattavasti vähemmän potilaiden siirtelyyn. Sydäntoimenpideyksikköön tulee sihteeri työskentelemään kokopäiväisesti viitenä päivänä viikossa. Hänen tehtävänsä neuvotellaan toimistopalveluyksikön esimiehen kanssa. Toimenpideyksikköön tarvitaan kaksi laitoshuoltajaa ja yksi välinehuoltaja/logistikko. Välinehuoltajan/logistikon tehtävänä on tehdä angio- ja tahdistinvälinetilaukset, jolloin sairaanhoitajan työaikaa ei kulu välinetilauksiin. Nykyiseen resurssiin nähden tarvitaan sihteerin puolikas työpanos sekä välinehuoltajan/logistikon täysi työpanos (liite 3. Sydäntoimenpideyksikön henkilöstöresurssi kustannuslaskelma lokakuu 2014). 3.2 Tilasuunnittelu ja tilatarpeet Sairaaloiden tilasuunnittelussa on siirrytty yksikkökeskeisestä suunnittelusta tarkastelemaan toimintoja kokonaisuuden kannalta potilas- ja prosessilähtöisesti. Valmistuttuaan 3B:lle sydäntoimenpideyksikkö on osa sydänkeskusta. Tämä tarkoittaa sitä, että sydänpotilaiden hoitoketju sujuvoituu. Sydäntoimenpidehoidot ja vuodeosastohoito sisältäen sydänvalvonnan sijaitsevat samassa kerroksessa toistensa välittömässä läheisyydessä ks. kuva 1. sydäntoimenpideyksikön sijaintivaatimus on, että se sijaitsee sydänosaston 3A välittömässä läheisyydessä, jolloin saavutetaan merkittävät logistiset edut. Taulukossa 2. esitellään sydäntoimenpideyksikön tilaohjelma. 13

SYDÄNTOIMENPIDEYKSIKKÖ B-siipi SYDÄNVALVONTA I-siipi SYDÄNOSASTO A-siipi Kuva 1. Kerros 3 siivet A, B ja I. SYDÄNTOIMENPIDEYKSIKÖN TILAOHJELMA HYÖ- TYNELIÖINÄ (hym²) TILA kpl m² Angio/koronaarisali 1 1 46 Angio/koronaari/tahdistinsali 2 1 46 Toimenpidesali 1 38 Valvomo salien väliin 1 16 Odotustila 1 5 Potilas inva-wc 1 5 Potilasvalvonta/päiväsairaala 1 94 Toimisto 1 33 Varasto 1 3 Taukotila/kokoushuone 1 28 Siivous/huoltotila 1 12 Echo/tutkimushuone 1 22 Lääkärin työhuone 1 12 Varasto 1 23 Sanelut/3 työpistettä 1 16 HK:n wc 2 3 Tekninen laitetila 1 12 Siivoustila 1 5,5 Taulukko 2. Sydäntoimenpideyksikön tilaohjelma. 14

4 HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeen projektiorganisaatio esitellään liitteessä 4. Hankkeen toteutussuunnittelu tullaan toteuttamaan vuosisopimussuunnittelijoiden toimesta, jotka ovat olleet mukana jo tarve- ja hankesuunnitteluvaiheessa. Rakennusurakoitsijat tullaan kilpailuttamaan hankintalain edellyttämällä tavalla. 3B:llä sijaitsee nykyisin naistentautien poliklinikka ja toimistohuoneita. Naistentautien poliklinikalle saadaan toimivat tilat pienillä muutoksilla A-talon 9. kerroksesta. Kerroksessa toimii ns. talviosasto marraskuusta 2014 - maaliskuun 2015 loppuun saakka. Tämän jälkeen voidaan kohteessa aloittaa rakennustyöt. 4.1 Rakennuspaikka ja laajuustiedot Tarve- ja hankesuunnitteluvaiheen aikana sydäntoimenpideyksikölle on haettu sopivaa toimitilaa. Sopivaksi on osoittautunut talon B, 3. kerros (3B). Rakennuksen olemassa oleva kantava runko säilyy ja tilaratkaisut muodostetaan kantavan pilari-palkkirungon mukaisesti keskikäytäväperiaatteelle. Pääosa kerroksen nykyisistä väliseinistä puretaan ja uudet pohjaratkaisut toteutetaan käyttötarkoituksen mukaisin väliseinärakentein. Rakennuksen julkisivu säilyy ennallaan. Uusien materiaalien valintaan vaikuttavat potilasturvallisuus, helppohoitoisuus ja kestävyys. Kaikkien käytettävien pintamateriaalien vaatimuksena on M1 päästöluokitus. Säteilyturvakeskus (STUK) antaa säteilyn käytön ja muun säteilytoiminnan turvallisuutta koskevat yleiset ohjeet, säteilyturvallisuusohjeet (ST-ohjeet), säteilylain (592/1991) 70 :n 2 momentin nojalla. Varjoainekuvaussalit ja niiden oheistilat suunnitellaan ja rakennetaan STUK:in ohjeen ST 1.10 mukaisesti. Rakennustyö tulee aiheuttamaan häiriötä ympäröiviin tiloihin erityisesti purkutyön aikana. Rakentaminen aiheuttaa melua ja mahdollisesti muuttuvia kulkujärjestelyjä. Kulkuyhteydet toiminnassa olevien tilojen välillä säilytetään selkeinä ja turvallisina ja mahdollisista katkoksista tiedotetaan henkilökunnalle erikseen. 3B:lle saneerattavaa alaa on yhteensä 640 brm². 15

4.2 LVIA-järjestelmät 4.2.1 Lämmitysjärjestelmät Lämmitys sydänkeskuksen alueella on toteutettu patterilämmityksellä. Lämmitysjärjestelmään tehdään tilamuutosten edellyttämät muutostyöt. 4.2.2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmään tehdään alueella tilamuutosten edellyttämät muutostyöt. Uudet vesi- ja viemärikalusteet liitetään olemassa oleviin vesi- ja viemäriverkostoihin. Alueen ilmanvaihtokanavistoon tehdään tilamuutosten edellyttämät muutostyöt. Tilojen ilmanvaihtokoje sijaitsee 4. kerroksessa olevassa iv-konehuoneessa. Angiosalien osalle tehdään uusi ilmanvaihtojärjestelmä, jossa tuloilma on hepa-suodatettua ja huoneolosuhteiden tulee olla leikkaussali tasoa. Huoneolosuhteiden tulee täyttää laitetoimittajien edellyttämät vaatimukset niin lämpötilan, kuin suhteellisenkosteudenkin osalta. Laitetilojen huoneolosuhteiden tulee täyttää laitetoimittajan edellyttämät huoneolosuhdevaatimukset. Tilojen jäähdytysjärjestelmä liitetään I-siiven iv-konehuoneeseen tuotuihin jäähdytysputkivarauksiin. 4.2.3 Rakennusautomaatio Tilojen rakennusautomaatio liitetään rakennuksessa olevaan nykyiseen rakennusautomaatiojärjestelmään. 4.2.4 Sairaalakaasujärjestelmä Tilojen osalle tulee sairaalakaasujärjestelmä, joka liitetään sairaala-alueen järjestelmiin. Angiosalit varustetaan kattokeskuksilla. Angiosalien osalle tulee happi, hengityspaineilma, instrumenttipaineilma pisteet. 16

4.3 Sähkö- ja tietoliikennejärjestelmät Kohde on sairaalarakennus ja asennusten osalta noudatetaan lääkintätilastandardia SFS 6000-7-710 käytön vaatimiin järjestelmiin. Suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan tilojen käyttötarkoitus ja siitä johtuvat vaatimukset laitteita valittaessa ja mitoittaessa. 4.3.1 Sähköverkot Tilat liitetään rakennuksen nykyiseen sähköverkkoon kellarikerroksen nousukeskuksilla. Atkverkon laitteita varten tilat varustetaan UPS-syötöillä. Lääkinnällisten erikoiskäyttöjen niin vaatiessa niitä varten rakennetaan erillinen UPS IT-verkko. Ups-laitteita syötetään VV-verkosta. 4.3.2 Johtotiet ja pääjakelujärjestelmät Johtotiet toteutetaan pääasiassa kaapelihyllyillä ja johtokanavilla. Pääkaapelireiteillä sähkönjakelu nousukeskuksilta normaali-, varavoima- ja UPS- verkon kaapelien reitit eri kerroksessa sijaitseville jakokeskuksille suunnitellaan eri paloalueiden kautta. Kaikki turvasyöttöjärjestelmien nousut toteutetaan palonkestävästi. 4.3.3 Valaistus Valaistusratkaisuissa pyritään löytämään energiaystävällisiä, käyttökohteeseen parhaiten soveltuvia valaistusratkaisuja. Uudet led-valaistusratkaisut tulee yhä enenevässä määrin ottaa huomioon valaistusratkaisuja harkittaessa. Toimistotyöpisteiden valaisimina käytetään vaijeriripusteisia valaisimia, joissa on valaisinkohtaiset suora/epäsuora vetonarukytkimet ja tarvittaessa himmennys. Toimenpidevalaisimet liitetään akku- tai Ups-varmistettuun verkkoon. 4.3.4 Atk-verkko ja puhelinliikenne Rakennuksen nykyiset jakamot on liitetty sairaalan atk-verkkoon valokuiduin talon 1G atkkonesalissa. Jakamoihin lisätään tarvittavat paneelit ja vedetään parikaapelit pisteille. Verkkoa käytetään yleiskaapelointiverkkona (yk) kaikille ip-käytöille. Erikoistiloissa ja erikoisjärjestelmille tulee ottaa huomioon galvaaninen erotus. Lankapuhelinpisteinä käytetään atk-järjestelmän kanssa samoja pisteitä (yk-pisteitä) ja atkjakamoilta on yhteys sairaalan puhelinverkkoon parikaapelein talon 1D talojakamoon. 17

4.3.5 Hoitajankutsu- ja henkilöturvajärjestelmät Tiloihin asennetaan hoitajakutsujärjestelmä. Kutsu ohjautuu hoitohenkilökunnan määrittämiin tiloihin kanslia- ja henkilökuntatiloissa. Järjestelmään tulee hätähälytys osaston sisällä. Inva- WC:t liitetään kutsujärjestelmään. Henkilöturvajärjestelmän toiminnat voidaan yhdistää hoitajakutsujärjestelmään. Hälytysjärjestelmä on kolmitasoinen: osaston sisäinen, osastojen välinen ja laajennettu hälytysjärjestelmä, jossa hälytys menee myös vahtimestareille. Henkilökunnalla tulee olla käytössään mukana kuljetettava hälytyslaite, jolla saadaan tarvittaessa välitön apukutsu vaaratilanteessa. 4.3.6 Muut informaatiojärjestelmät Rakennukseen asennetaan lisäksi tarvittaviin tiloihin yhteisantenni-, aikakello- ja äänentoistojärjestelmät. Järjestelmät liitetään sairaalan entisiin järjestelmiin ja nyt rakennettavaan rakennukseen lisätään ko. järjestelmää rakennuksessa palvelevat vahvistimet. Aikakelloja ei asenneta, mikäli päädytään hoitajakutsujärjestelmään, jossa on käytävänäytöissä kellonaika. Äänentoistojärjestelmä rakennetaan radiokanavien välitystä ja hätäkuulutusta varten. Osastojen sisäiset kuulutustarpeet otetaan huomioon kuulutusalueita määritettäessä. Telelaitteet sijoitetaan keskitetysti telelaitetilaan ja käytäviltä niiden puuttuessa sähkökeskustilaan. Lisäksi tarvittaviin huonetiloihin asennetaan varattuvalo- ja sisäänpyyntöjärjestelmät. 4.3.7 Automaattinen paloilmoitin Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä tulee kattamaan kaikki tilat. Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä ilmaisee ja paikallistaa jo alkavan palon, antaa kohteessa hälytyksen ja ilmoituksen hätäkeskukseen. Järjestelmä antaa ilmoituksen myös sen toimintavarmuutta vaarantavista vioista. Automaattisena paloilmoitinjärjestelmänä käytetään Pelco Finland Oy:n FX NET osoitteellista järjestelmää. Nykyiseen järjestelmään tehdään tilojen vaatimat muutokset ja mahdolliset uudet keskukset liitetään tuplaväylällä osaksi sairaalan nykyistä järjestelmää. 18

4.3.8 Turvavalo- ja ovimerkkivalojärjestelmä Rakennus varustetaan viranomaismääräykset täyttävällä turva- ja ovimerkkivalojärjestelmällä, jolla turvataan ja opastetaan rakennuksesta poistumista. Järjestelmänä käytetään osoitteellista järjestelmää, joka liitetään Ip-osoitteella etävalvontaan. 4.3.9 Tekninen kulunvalvonta Kulunvalvontajärjestelmällä valvotaan tiettyjen tilojen käyttöä ja järjestetään työaikaseuranta. Henkilöstöä ohjataan käyttämään tiettyjä kulkureittejä ja varmistetaan, että henkilöt pääsevät niihin tiloihin, joihin heidän on työtehtäviensä takia välttämätöntä päästä. Kulunvalvontajärjestelmä ei saa estää rakennuksesta ulospääsyä hätätilanteessa esimerkiksi tulipalossa. Lääkehuoneet ja siellä olevat huumausaine tilat tulee kuulua kulunjärjestelmän piiriin. Sairaalassa on käytössä Stanley Oy kulunvalvontajärjestelmä. 4.4 Kiinteät sairaalalaitteet ja irtaimisto Varjoainekuvaussalit 1 ja 2 varustetaan uudenaikaisille angiografialaitteistoilla, jotka soveltuvat sekä pallolaajennustoimintaan että tahdistinten asennuksiin. Molempiin saleihin tulee suuri näyttö, jonka voi tarpeen mukaan jakaa pienempiin näyttöihin. Molemmissa saleissa on mahdollista tehdä sepelvaltimoahtauman painevaijerimittaus ja sepelvaltimon sisäinen kuvantaminen OCT-laitteella. Toisen salin angiografialaitteessa (esim. tahdistinsali) on sydämen katetrisaatioon tarvittava välineistö ja ohjelmisto (sydämen minuuttivirtaus, paineet) Toimenpideyksikköön tarvitaan lisäksi kaksi uutta sydämen ultraäänilaitetta, joista toinen sijaitsee echo/tutkimushuoneessa ja toinen on angiosalien yhteiskäytössä muun muassa tahdistinasennuksia tai sydänlihasbiopsioita varten. Nykyinen tahdistimen testauslaitteisto siirretään sydänosastolta toimenpideyksikköön. Koska angiografiasalissa tapahtuu eniten elvytyksiä koko sairaalassa, kahta angiosalia varten hankitaan automaattinen painelulaite (Zoll Autopulse), jolla potilasta voidaan elvyttää varjoainekuvauksen ja sepelvaltimotoimenpiteen aikana. Kuvauslaitteeseen liittyvälle laitetekniikalle tulee olla oma huone, jonne sijoitetaan kaikki mahdolliset laitteet, joiden ei välttämättä tarvitse olla tutkimushuoneessa. Tällöin koneista aiheutuva melusaaste saadaan eristettyä tekniikkahuoneeseen. 19

Tarvikeluettelo o o o o o o o 2 kpl koronaariangiolaitetta. Uuden teknologian sepelvaltimokuvauksiin suunniteltua C-kaarilaitetta kattokiskokiinnitteisenä, suurella näytöllä ja kallistettavalla tutkimuspöydällä varustettuna. Varamonitori ison näytön taakse käännettävällä jalustalla. 2 kpl kattokeskusta, joissa happipiste, imupiste, useita lääkintälaitteille tarkoitettuja sähkörasioita sekä ylipainepistoke (sepelvaltimon porauslaitteelle) 3 kpl LED-leikkausvaloa (molempiin angiosaleihin sekä toimenpidesaliin) 1 kpl varjoaineenruiskutuslaitetta (Power injector) 1 kpl Zoll Autopulse automaattinen elvytyslaite 2 kpl läpivalaisulaitetekniikkaan integroitavaa sepelvaltimon sisäiseen kuvantamiseen ja painevaijerimittaukseen soveltuvaa laitetta (OCT tai IVUS sekä FFR) 2 kpl defibrillaatoria Olemassa olevaa irtaimistoa, kuten irtokalusteita, ultraäänikuvauslaitteita ja muita varusteita hyödynnetään. Entinen sairaanhoidollinen ja muu toimintavarustus inventoidaan suunnittelun edetessä. 4.5 Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kuntayhtymän investointisuunnitelmassa 2015 2030 esitetään 1,5 miljoonan euron määrärahaa sydäntoimenpideyksikön rakennushankkeen rahoittamiseksi (ks. liite 5. Tavoitehintalaskelma) sekä 1,2 miljoonaa euroa koronaariangiolaitteiden (2 kpl) hankintaan. Lisäksi tutkimuksissa sekä toimenpiteissä tarvittavien oheislaitteiden kuten kattokeskusten ja toimenpidevalaisinten hankintaan varaudutaan vuoden 2016 suunnitelmissa. 20

4.6 Hankkeen aikataulu Hankkeen toteutussuunnittelu aloitetaan vuoden 2015 alusta ja tilat ovat käyttöönotettavissa vuoden 2016 lopulla. Hankkeen aikataulu tarkentuu toteutussuunnittelun aikana. Rakennushankkeen vaiheet Vuosi Toiminnallinen suunnitelma 2013 2014 Hankesuunnittelu 2014 Toteutussuunnittelu 1 6/2015 Rakentaminen angiolaitehankinnat Käyttöönotto Toimintavarustaminen Kalusteet, laitteet Muutto uusiin tiloihin 10/2015 6/2016 8 9/2016 10 12/2016 21

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma 1 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 4.11.2014 SYDÄNTOIMENPIDEYKSIKÖN TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA Laatijat: Tuomas Rissanen, osastonylilääkäri (1.12. alk) Pirjo Mäntylä, kardiologian ylilääkäri Juha Mustonen, sisätautiklinikan ylilääkäri, konservatiivisen klinikkaryhmän johtaja Juha Rantala, erikoislääkäri, tahdistinhoidon vastuulääkäri Tanja Lavikainen, tahdistimista vastaava sh Raija Martikainen, varjoainekuvauksista vastaava sh Irmeli Juntunen, apulaisosastonhoitaja Pirkko Jussila, osastonhoitaja Sydänpotilaiden hoito on muuttunut viime vuosikymmenen aikana siten, että suurin osa hoidoista voidaan toteuttaa omassa sairaalassa. Sydäntoimenpiteiden lukumäärä on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nyt Suomen keskussairaaloista Joensuussa teemme eniten sydäntoimenpiteitä (sepelvaltimoiden varjoainekuvaus- ja pallolaajennushoito sekä vajaatoiminta-tahdistinasennukset). Tämä kehitys on tapahtunut huolimatta siitä, että meillä on kardiologian erikoislääkäreistä vajetta ja tilat ovat puutteelliset ja toiminta hajautunut. Yliopistosairaalasta on ostopalveluna hankittu viime vuosina vain sydänleikkaukset ja vaativien rytmihäiriöiden hoito. PKKS:n sydänpotilaiden hoitoon suunnatut resurssit eivät ole lisääntyneet. Pohjois-Karjalan maakunnan suuri sydänsairauskuorma, lisääntyvä potilasmäärä ja jatkuvasti kehittyvät tutkimus- ja hoitomuodot pakottavat tehostamaan ja uudistamaan sydänpotilaiden hoitoa lähitulevaisuudessa. Sydänpotilaiden hoidon turvaaminen vaatii huomattavaa toiminnan uudelleen organisointia ja uuden toimenpideyksikön. Periaate tulee olla, että potilaan sydänsairaus voidaan tutkia ja hoitaa polikliinisesti. Tässä suunnitelmassa ehdotamme PKKS:aan perustettavaksi sydäntoimenpideyksikköä, jossa kaikki sydäntoimenpiteet keskitetään nykyisen vuodeosaston ja sydänvalvonnan välittömään läheisyyteen. Tätä kehitystä tukemaan perustetaan PKKS:aan Sydänkeskus vuoden 2015 alusta alkaen. 1 Toimintaympäristön perustiedot/nykytilat 1.1 Toiminnalliset tekijät 1.1.1 Nykyinen toimintaympäristö Kardiologia on keskeinen erikoisala PKKS:ssa. Sydänpotilaita hoidetaan monessa eri paikassa alkaen ensihoidosta päivystykseen, sydänvalvonnassa, kardiologian ja sisätautien vuodeosastoilla ja teho-osastolla. Kardiologisia tutkimuksia ja hoitoja tehdään edellä mainittujen hoitopaikkojen lisäksi kardiologian poliklinikalla, röntgenissä, leikkaussalissa ja kliinisen fysiologian osastolla (Taulukko 1). Kardiologisen toiminnan asteittainen lisääntyminen on johtanut siihen, että toiminta on hajaantunut. Viimeisen vuosikymmenen aikana kardiologian poliklinikkakäynnit, tahdistimen Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie 94 80210 JOENSUU 80850 PAIHOLA 80400 YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) 171 3808 Fax. (013) 171 4763 Fax. (013) 171 7100 www.pkssk.fi

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma 2 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 4.11.2014 asentamiset ja sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset ja pallolaajennukset ovat voimakkaasti lisääntyneet. Viime vuosina aivan uusina toimintoina olemme aloittaneet vajaatoimintatahdistimien asentamisen ja sydämen CT- ja magneettikuvantamisen (Taulukko 2). Vaikeiden sydänsairauksien hoito on siirtynyt yliopistosairaalasta keskussairaalaan. Tällä hetkellä yliopistosairaalasta ostetaan vain sydänkirurgiset leikkaukset, elektrofysiologiset tutkimukset, erittäin monimutkaisten synnynnäisten sydänvikojen hoito ja sydämensiirrot. Näiden osuus on alle 10 % kaikista vaativista kardiologisista tutkimuksista ja hoidoista. Kaikki muut sydänsairaudet hoidetaan keskussairaalassa. Lisäksi on huomioitava, että keskussairaalan kardiologian toiminta on läheisessä yhteistyössä muidenkin erikoisalojen kanssa kuten tehohoito, verisuonikirurgia ja neurologia. 2013 tehtiin 1400 sepelvaltimoiden varjoainekuvausta ja 606 pallolaajennusta. Nämä toimintaluvut ovat yhtä angiosalia kohti suurimmat koko maassa. Vastaavan kokoisissa keskussairaaloissa (Jyväskylä, Pori ja Vaasa) on kaksi angiosalia. Virka-ajan ulkopuoliset akuutit ST-nousuinfarktit (n. 80-100 / vuosi) on hoidettu kahden vuoden ajan pääasiallisesti välittömällä pallolaajennuksella kutsumalla 1 kardiologi, 2 röntgenhoitajaa ja 1 sairaanhoitaja hätätyöhön. Toiminta on erittäin sitovaa, koska hätätyöringissä on vain 3 kardiologia. Vuonna 2013 aloitettiin vajaatoimintatahdistimien asentaminen röntgenin perifeerisessä angiosalissa. Aikaisemmin ne hankittiin ostopalveluna KYSistä. Vajaatoiminta-tahdistinasennuksia on tehty kahden vuoden ajan eniten kaikista keskussairaaloista. Pallolaajennustoiminnan aloittamisesta saakka suurimman osan elektiivisistä pallolaajennustoimenpiteistä on tehnyt konsultoiva kardiologi, joka on jäämässä eläkkeelle vuoden 2015 vaihteessa ja hän ei ole osallistunut pallolaajennushätätyöhön. Pallolaajennuksia itsenäisesti tekeviä virassa olevia erikoislääkäreitä on tällä hetkellä 3, joista yksi on sisätautiklinikan ylilääkäri Juha Mustonen. Muut ovat kardiologian ylilääkäri Pirjo Mäntylä ja erikoislääkäri Tuomas Rissanen. Toimiva kardiologinen yksikkö ja päivystys tarvitsevat vähintään 4-5 pallolaajennuksia tekevää kardiologia. Tulevaisuudessa sydänpotilaiden hoito tulee kehittymään enemmän avohoitotyyppiseksi. Monet toimenpiteet (pallolaajennus ja tahdistimen asennus) voidaan tehdä päiväkäynnillä. Kardiologista toimintaa hankaloittaa neljässä tai viidessä eri paikassa työskentely työpäivän aikana ja lisäsi on ylimääräistä potilaiden ja välineiden siirtelyä yksiköstä toiseen. Nykyaikaiseen sydänpotilaan tutkimiseen kuuluu varjoainekuvauksen lisäksi myös sydämen ultraäänitutkimus, mikä ei ole nykyisin tehtävissä ilman erityisjärjestelyjä. Tutkimusta varten ultraäänilaite tai potilas siirretään toiselle osastolle, tai potilas voidaan kutsua toiselle käynnille sydänpoliklinikalle. Keskeinen ongelma on potilaiden pitkä kuljetusmatka sydänosastolta ja sydänvalvonnasta röntgeniin, mikä hankaloittaa ja hidastaa toimintaa. Tämä logistiikkaongelma vie runsaasti lääkärien ja hoitajien työaikaa sekä aiheuttaa varjoainekuvaussalin joutokäyntiä. Kardiologisen tiimin hoitajilta kuluu runsaasti työaikaa myös tavaroiden siirtelyyn; sydämen ultraäänilaitteita, tahdistimen asennustarvikkeita (mukaan lukien sydänvalvonnan röntgenläpivalaisulaite) siirrellään sydänosaston, röntgenin ja leikkaussalin välillä. Erityisesti tahdistinasennustoiminta kärsii jatkuvasta tavaroiden siirtelystä eri toimipisteiden välillä. Tahdistimia voidaan asentaa leikkaussalissa pääsääntöisesti vain kahtena työpäivänä. Tahdistinta tarvitsevat potilaat joutuvat odottamaan päiväkausia ennestään ruuhkautuneella sydänosastolla. Röntgenissä perifeerisessä salissa voidaan vajaatoimintatahdistimia asentaa vain kerran kahdessa viikossa, jolloin kiireellistä hoitoa vaativan potilaan odotusaika osastolla on vielä pitempi. Ympäri sairaalaa hajautettu toiminta vaikeuttaa lääkärien keskinäistä konsultointia, tiimityötä ja erikoistuvien lääkäreiden kouluttamista. Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie 94 80210 JOENSUU 80850 PAIHOLA 80400 YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) 171 3808 Fax. (013) 171 4763 Fax. (013) 171 7100 www.pkssk.fi

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma 3 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 4.11.2014 Nykyisessä varjoainekuvaussalissa tekniikka sijaitsee salin sisällä luoden erittäin meluisan työskentely-ympäristön. Salin ilmastointi on puutteellinen, ja siellä on mitattu kesällä helteiden aikaan lämpötilalukemia, jotka ylittävät suositukset huomioiden se, että salissa on työskenneltävä sädesuojaliivit ja steriili leikkaustakki päällä. Työsuojeluohjeiden mukaan siellä ei saisi edes työskennellä helteillä kokopäiväisesti. Nykyinen röntgenosaston sepelvaltimoiden varjoainekuvaussali on rakennettu v. 2006, ja tulee käyttöikänsä päähän 1-2v kuluessa. Tahdistimien asennukseen käytettävä C-kaarilaite on hankittu v. 2000, ja on myös tulossa käyttöikänsä päähän. Viimeisessä Säteilyturvakeskuksen tarkastuksessa keväällä 2014 tämä laite suositeltiin uudistettavaksi potilaiden ja henkilökunnan saaman suuren säderasituksen takia. Molempien laitteiden välttämättömän uudistamistarpeen takia on otollinen hetki järjestää koko toimenpidekardiologinen toiminta uudelleen entistä tehokkaammaksi. On todennäköistä, että sairaanhoitopiirimme ulkopuolelta tulee hoitoon enemmän kardiologisia potilaita jos toimintaympäristö on kunnossa. Edelleen, suurten ikäluokkien siirtyminen siihen ikään, jossa he sairastuvat sydänsairauksiin, lisää hoidon tarvetta. 1.1.2 Tulevaisuuden toimintaympäristö Kardiologisen toiminnan ongelmien ratkaisemiseksi ehdotetaan rakennettavaksi uutta sydäntoimenpideyksikköä, joka tulisi nykyisen sydänosaston ja valvonnan välittömään läheisyyteen osasto 3B:lle, jossa nykyisin sijaitsee 3 gynekologian poliklinikan tutkimushuonetta ja ylilääkäri Tapio Hakalan ja ylilääkäri Mikko Pöyhösen työhuoneet. Gynekologian ylilääkäri Jaana Fraser on lupautunut siihen, että gynekologian klinikalle etsitään ja rakennetaan väistötilat muualta sairaalasta, jotta tila saadaan muutettua sydäntoimenpideyksiköksi. Vuoden 2015 alusta perustetaan hallinnollinen Sydänkeskus, joka sisältää kardiologiset toimenpidehoidot, vuodeosastohoidon ja poliklinikan. Valmistuttuaan sydäntoimenpideyksikkö on osa Sydänkeskusta. 1.1.3 Etuja, jotka saavutetaan rakentamalla uusi sydäntoimenpideyksikkö osastolle 3B Sydänpotilas voidaan tutkia ja hoitaa tehokkaasti yhdellä päiväkäynnillä (mm. varjoainekuvaus, pallolaajennus, sydämen ultraääni ja tahdistimen asennus) Erikoislääkärien helppo konsultoida toisiaan ja erikoistuvien lääkäreiden koulutus paranee, kun toiminnot ovat lähekkäin Työvoiman käytön tehostuminen: sydänosaston ja valvonnan hoitajaresurssia voidaan helpommin käyttää sydäntoimenpideyksikössä mm. päivystystoimenpiteissä, koska toimenpideyksikkö on hyvin lähellä Potilaan kuljetusmatka toimenpiteisiin lyhenee erittäin merkittävästi (sydänosasto ja - valvonta) tai jää kokonaan pois (sydäntoimenpideyksikön valvontahuoneen polikliiniset potilaat). Potilaskuljettajia ei enää tarvita Vältytään siltä, että potilas joutuu odottamaan jopa useita päiviä kiireellistä varjoainekuvausta tai tahdistimen asennusta sydänosastolla Keskittämisen takia tarvitaan vähemmän siirreltävää laitteistoa ja tavaroita kuten sydämen ultraäänilaitteita ja tahdistintarvikkeita Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie 94 80210 JOENSUU 80850 PAIHOLA 80400 YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) 171 3808 Fax. (013) 171 4763 Fax. (013) 171 7100 www.pkssk.fi

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma 4 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 4.11.2014 Kardiologinen päiväosasto varjoainekuvaus ja -tahdistinpotilaille vähentää vuodeosastopaikkojen tarvetta näille potilaille Yhteistyö muiden sairaanhoitopiirien kanssa vaativien sydänpotilaiden hoitamiseksi tulee tarvittaessa mahdolliseksi Pohjois-Karjalan keskussairaalasta tulee houkutteleva työpaikka kardiologian osaajille, mikä auttaa helpottamaan erikoislääkärivajetta Hallinnon yksinkertaistuminen; sydänpotilaiden hoito järjestetään yhden toimijan eli Sydänkeskuksen toimesta (vrt. aiemmin sisätautien klinikka, röntgen, leikkausosasto) Toimenpideyksikköön rakennetaan varalle kolmas toimenpidehuone, joka voidaan myöhemmin ottaa nopealla aikataululla käyttöön tahdistimien asennuksia varten. Alkuvaiheessa tila voi toimia varastohuoneena Nykyistä vanhenemassa olevaa angiolaitteistoa ja C-kaarta ei tarvitse uusia. Tästä tulee arviolta 700.000 säästö Osa lääketieteen opetuksesta siirtyy Kuopiosta Pohjois-Karjalan keskussairaalaan v. 2016. Toimenpideyksikköön suunnillaan opiskelijoita varten tutkimushuone. Sydäntoimenpideyksikön rakentamisella osastolle 3B turvataan sydänpotilaiden toimenpidehoito Pohjois-Karjalassa pitkälle 2020-luvulle 1.2 Potilasvirtojen kuvaus toimenpideyksikössä Kuva 1. esittää alustavan arkkitehti Rami Kolehmaisen tekemän luonnoksen sydäntoimenpideyksiköstä. Arviolta puolet tutkittavista sydänpotilaista tulee elektiiviseen toimenpiteeseen kotoa käsin ja toinen puoli kiireelliseen toimenpiteeseen sydänosastolta tai valvonnasta. Pieni osa potilaista tulee ambulanssilla suoraan toimenpideyksikköön tai suoraan päivystyksestä. Elektiiviseen sydäntoimenpiteeseen tuleva potilas saapuu toimenpidepäivän aamuna toimenpideyksikön odotustilaan, josta potilasvalvonta-osaston sairaanhoitaja käy hänet noutamassa. Erillistä sihteerin vastaanottoa ei tarvita. Potilas vaihtaa sairaalavaatteet siihen omalla paikallaan, ja hoitaja valmistelee hänet toimenpidettä varten potilasvalvonnassa. Sydänosastolta ja -valvonnasta potilas tuodaan suoraan toimenpidesaliin häntä hoitavan sairaanhoitajan toimesta. K-sairaalasta tai päivystyksestä tuleva potilas tulee odottamaan oman sairaanhoitajansa kuljettamana hänelle varatulle paikalle potilasvalvontahuoneeseen, josta siirtyy salin vapauduttua toimenpiteeseen. Toimenpiteen jälkeen potilas odottaa valvontahuoneessa, kunnes hänet haetaan takaisin K-sairaalaan. Päivystyksestä tullut potilas siirtyy takaisin päivystysalueelle tai tarpeen vaatiessa hänet otetaan sydänpotilaaksi osastolle/valvontaan. Valvonnassa työskentelee 2 sairaanhoitajaa. Valvontatilassa on paikka yhteensä 8 potilaalle. Toimenpidekardiologi tutkii potilaan ja tekee tarvittaessa ennen varjoainekuvausta tai tahdistimen asennusta sydämen ultraäänitutkimuksen käytävän toisella puolella olevassa tutkimushuoneessa (vaativampi ultraäänitutkimus) tai potilassängyn vieressä (perustason ultraäänitutkimus). Toimenpidettä varten potilas siirretään toimenpidesaliin 1. (varjoainekuvaus) tai 2. (tahdistimen asennus, varjoainekuvaus tai katetrisaatio). Varjoainetutkimuksen/pallolaajennuksen tai tahdistimen asennuksen jälkeen potilas siirtyy takaisin potilasvalvontatilaan seurattavaksi, josta lääkäri hänet kotiuttaa yleensä samana Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie 94 80210 JOENSUU 80850 PAIHOLA 80400 YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) 171 3808 Fax. (013) 171 4763 Fax. (013) 171 7100 www.pkssk.fi

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma 5 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 4.11.2014 päivänä. Jos toimenpide on ollut erityisen vaativa tai on tullut toimenpidekomplikaatio, siirretään potilas seurattavaksi yön yli sydänosastolle tai valvontaan. 1.3 Materiaalivirtojen kuvaus toimenpideyksikössä Asiaan perehtynyt välinehuoltaja/logistikko hoitaa toimenpidemateriaalien ja välineiden tilaukset. Toimenpideyksikköön selvitetään viivakoodilukijaan perustuvaa tavaroiden hallintajärjestelmää, jotta tavaroiden hallinnointi onnistuu nykyistä helpommin ja luotettavammin ja vältytään tarvittavien toimenpidetavaroiden loppumiselta, mikä voi pahimmassa tapauksessa vaarantaa potilaiden hengen. Tarviketilauksista huolehtivalle henkilölle varataan työpiste toimenpideyksiköstä. Tukipalveluita sydäntoimenpideyksikköön tarvitaan ainakin ruokahuollon, siivouksen ja välihuollon osalta. Angiografialaitteisto huolletaan vuosittain laitevalmistajan toimesta huoltosopimukseen perustuen. PKKS:n tekninen keskus huolehtii ilmastoinnin jne. tekniikan huoltamisesta yhteistyössä laitevalmistajien kanssa. Fyysikko valvoo ja opastaa sädehygienian noudattamista ja valvoo laitteiden turvallisuutta. 1.4 Toiminnan järjestäminen varjoainekuvaussaleissa Nykyiset toimintaluvut ja ennuste sydäntoimenpiteille on esitetty Taulukossa 2. Jo nykyisten toimintalukujen perusteella toimenpideyksikköön suunniteltaviin saleihin tulee 100 % käyttöaste. Tässä on huomioitu, että sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen on tällä hetkellä jonossa n. 150 potilasta ja tulevaisuudessa tehdään entistä enemmän vaativia ja pitkäkestoisia pallolaajennustoimenpiteitä kuten sepelvaltimon porauksia ja kroonisten totaalitukosten avauksia. Salissa 1 tehdään lähes yksinomaan sepelvaltimotoimenpiteitä (keskimäärin 5-7 päivässä) ja salissa 2 kolmena päivänä viikossa elektiivisiä tahdistintoimenpiteitä (keskimäärin 3-5 päivässä). Päivystykselliset tahdistimet voidaan asentaa joka päivä. Salissa 2 tehdään lisäksi tarvittaessa sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia, silloin kun sali 1 on varattu. Toimenpidehuone (sali 3) on varalla tahdistimien asennuksia ja tahdistingeneraattoreiden vaihtotoimenpiteitä varten, mikäli sepelvaltimotoimenpidemäärät kasvavat lähivuosina ennusteen mukaan siten, että kaikkia tahdistimia ei voida enää asentaa salissa 2. Tällöin toimenpidehuoneeseen hankitaan uusi siirrettävä C-kaari laite. Alkuvaiheessa toimenpidehuone toimii tahdistintavaroiden ja potilaiden sänkyjen varastona. Salit voidaan suunnitella siten, että niissä ei ole meluhaittaa (tekniikka salin ulkopuolella) ja hyvä ilmastointi. Väliaikaiset tahdistimet (n.10) asennetaan päivystysaikana sydäntoimenpideyksikössä hätätyöjärjestelynä. Virka-aikana pyritään asentamaan suoraan pysyvä tahdistin, ellei tahdistustarve ole ohimenevä. Sydänvalvonnan toimenpidehuone voidaan siten tarvittaessa ottaa muuhun käyttöön kuten sydämen ultraäänitutkimushuoneeksi. Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie 94 80210 JOENSUU 80850 PAIHOLA 80400 YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) 171 3808 Fax. (013) 171 4763 Fax. (013) 171 7100 www.pkssk.fi

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma 6 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 4.11.2014 1.5 Tilojen ominaisuudet (Kuva 1.) Angio/koronaarisali 1: koko n. >40-45 m² angio/koronaari- ja tahdistinsali 2: koko n. >40-45 m² - saleihin leikkaussalien tyyppiset liukuovet (leveä automaattiovi) ja pohdinnassa myös toinen käynti tilaan (kapea automaattiliukuovi) - saleihin ikkunalliset tarvikekaapit Yhteinen tilava valvomo salien väliin Sädesuojaikkunat molempiin saleihin valvomosta Odotustila n. 4 potilaalle Inva-WC potilaille päiväosaston 2 henkilökunnan WC:tä Yhdistetty jonohoitajan, sihteerin, apulaisosastohoitajan ja logistikon työskentelytila (työpisteet erotellaan ääntä vaimentavalla materiaalilla kuten lasiseinällä) Meetingtila, joka toimii myös henkilökunnan taukotilana ja tilassa säilytetään potilasruuat erillisessä jääkaapissa Huuhtelu/jätehuone, olemassa olevat pyykki- ja jätekuilut Echo/tutkimushuone 18-20 m² - Tila toimii samalla lääkärin työhuoneena - Tila toimii kandiona lääketieteen opetuksessa Osastonylilääkärin työhuone Varastohuone angiografiassa tarvittaville tavaroille Sanelupisteen (kolme työpistettä) oltava lähellä saleja Steriilipesupaikka ja lyijyliivien säilytyspaikka keskeiselle paikalle lähelle salia 2. Toimenpidehuone varustetaan remontissa leikkaussalivaatimuksilla, jotta se voidaan ottaa käyttöön myöhemmin tarvittaessa - toimii alussa tahdistintarvike varastona ja siellä voidaan säilyttää tutkimuksessa olevan osaston potilaan sänky - 2 työpistettä salin kulmissa. Alussa käytetään esim. tahdistinkorttien tekemiseen, tavaroiden tilaamiseen jne. Myöhemmin, kun toimenpidehuone on otettu operatiiviseen käyttöön, se on sairaanhoitajan työpiste Angiolaitteiden tarvitsemat tekniset tilat saleja vastakkaiselle käytävälle, sähkökaapit salin viereen potilasvalvonta 8 elektiiviselle potilaalle - 2 hoitajan työpisteet keskeisesti tilaan, näkyvyys kaikkiin potilaisiin - potilaspaikan mitoitus potilaspaikan mukaan, joka käytössä heräämössä - 2 paikkaa, joissa valvontamonitori Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie 94 80210 JOENSUU 80850 PAIHOLA 80400 YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) 171 3808 Fax. (013) 171 4763 Fax. (013) 171 7100 www.pkssk.fi

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma 7 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 4.11.2014 Laadukkaan toiminnan ja sydänpotilaan hoidon turvaamiseksi tarvittava hoitohenkilöstöresurssi uudessa sydäntoimenpide-yksikössä Angiotoiminta ja tahdistintoiminta virka-aikana vaatii 4 sairaanhoitajaa ja 2 röntgenhoitajaa viitenä päivänä viikossa. Valvontahuoneeseen tarvitaan 2 sairaanhoitajaa viitenä päivänä viikossa. Virka-ajan ulkopuoliset ST-nousuinfarktin pallolaajennukset (n. 100 per vuosi) ja väliaikaisten tahdistimien asennukset (n. 10) järjestetään osittain hätätyökutsumisen kautta ja niihin tarvitaan toiminnan edellyttämä resurssi. Sydänvalvonnasta ja osastolta ei voida potilasturvallisuutta vaarantamatta nykyisellä hoitohenkilökunnan määrällä irrottaa hoitajia päivystysangioihin tai väliaikaisen tahdistimen laittoon. Sydänvalvontaan tarvitaan lisämiehitystä ilta-ja yövuoroihin, jolloin päivystysaikaiset akuutit toimenpiteet voidaan turvata osittain työvuorossa olevalla henkilökunnalla. Henkilöstöresursseihin tarvitaan yhteensä 5 sairaanhoitajan lisäys nykyiseen toimintaan nähden. Sydäntoimenpideyksikköön tulee sihteeri työskentelemään kokopäiväisesti viitenä päivänä viikossa. Hänen tehtävänsä neuvotellaan toimistopalveluyksikön esimiehen kanssa. Toimenpideyksikköön tarvitaan kaksi laitoshuoltajaa ja yksi välinehuoltaja/logistikko, joka tekee angio- ja tahdistinvälinetilaukset. 2 Toiminnan kehitysennuste ja tilavaatimukset 2.1 Toiminnan kehitysennusteet ja niiden vaikutus toimintaympäristön tarpeisiin Pohjois-Karjalan keskussairaalan Sydänkeskus tulee uuden sydäntoimenpideyksikön myötä säilyttämään asemansa yhtenä kolmesta suuresta KYS Erva alueen kardiologian toimijasta KYS Sydänkeskuksen ja Keski-Suomen keskussairaalan ohella. PKKS:n Sydänkeskuksessa voidaan tehdä kaikki muut sydäntoimenpiteet paitsi läppä- tai ohitusleikkaukset, sydämensiirrot sekä elektrofysiologiset tutkimukset ja ablaatiohoidot. Seuraavan kymmenen vuoden aikana myös perkutaaninen aorttaläpän asennustoiminta eli TAVI-toimenpide saattaa siirtyä yliopistosairaaloista keskussairaaloihin. Tilaratkaisu antaa mahdollisuuden olla tässä mahdollisessa kehityksessä mukana. Suomessa PKKS Sydänkeskus tulee olemaan edelleen suurin tai yksi suurimmista sydäntoimenpiteitä tekevistä keskussairaaloiden yksiköistä. Potilaiden valinnanvapauden lisäännyttyä Pohjois-Karjalan alueen potilaat valitsevat hoitopaikakseen PKKS:n Sydänkeskuksen. SOTE-uudistuksessa PKKS:n Sydänkeskus säilyttää asemansa Pohjois-Karjalan sydänpotilaiden hoitopaikan. Erityisosaamista vaativia (esim. vajaatoimintatahdistinasennukset ja haastavat pallolaajennustoimenpiteet) potilaita voidaan myös ottaa sopimuksen mukaan hoidettavaksi muiden KYS-Erva alueen sairaaloiden alueilta. Yhteistyökumppaneina koskien vaativia sydäntoimenpiteitä ja akuutin infarktin välitöntä pallolaajennushoitoa koskien voisivat toimia mm. nykyisen Savonlinnan keskussairaalan alue. Mikäli sydäntoimenpideyksikköä ei rakennettaisi, on jo lähitulevaisuuden uhkana se, että nykyinen toimenpidekapasiteetti ei riitä tarjoamaan riittävää ja oikea-aikaista hoitoa sydänpotilaille, mistä osoituksena on jo nyt pitkä sepelvaltimon varjoainekuvausjono. Potilaita Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie 94 80210 JOENSUU 80850 PAIHOLA 80400 YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) 171 3808 Fax. (013) 171 4763 Fax. (013) 171 7100 www.pkssk.fi

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma 8 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 4.11.2014 joutuisi enenevässä määrin akuutin infarktin tai muun vaikean sydänongelman takia päivystyksen kautta hoitoon, mistä aiheutuu inhimillisen kärsimyksen lisäksi ylimääräisiä kustannuksia. Osa hoidosta jouduttaisiin ostamaan toisista sairaaloista. Huonosti toimivissa ja ylikuormitetuissa olosuhteissa toimiminen johtaisi osaavan henkilökunnan siirtymiseen toisaalle ja vaikeaan rekrytointitilanteeseen, mikä on jo nyt todellisuutta. 2.2 Hoitotarpeen ja henkilökunnan kehitysennuste Sydänpotilaiden lukumäärän ennustetaan kasvavan jo lähivuosina, kun väestö vanhenee ja suuret ikäluokat tulevat ikään, jossa tahdistimen asennus tai sepelvaltimoiden varjokuvaus on tarpeen. Yli 65v vuotiaita oli vuonna 2010 17,5 % väestöstä, mutta heitä ennustetaan olevan 23 % vuonna 2020 ja 26 % vuonna 2030. Siten Pohjois-Karjalan alueella on vuonna 2030 yli 10.000 iäkästä henkilöä enemmän kuin tällä hetkellä. Keskeiset kansansairaudet kuten sepelvaltimotauti painottuu myöhäisempiin ikäluokkiin. Väestön ikääntyminen muodostuu erityinen haaste sydänpotilaita hoitaville yksiköille. Osalle potilaista tehdään parantuneen ennusteen takia jo nyt useita sydäntoimenpiteitä elämän aikana. Kardiologiset hoitomuodot ovat kehittyneet voimakkaasti viime vuosina ja kehityksen odotetaan jatkuvan. Itä-Suomen alueella on tällä hetkellä vaikea pula toimenpidekardiologeista. PKKS:n lisäksi Keski-Suomen keskussairaalaan ja KYS Sydänkeskukseen haetaan toimenpidekardiologeja. Jotta PKKS säilyttää mahdollisuudet rekrytoida osaajia, tulee toimintaympäristön olla nykyistä huomattavasti toimivampi. Käytäntö onkin osoittanut, että realistisin vaihtoehto on kouluttaa tulevaisuuden osaajat omassa yksikössä. Uusi sydäntoimenpideyksikkö lisää hoitohenkilökunnan tarvetta 3 sairaanhoitajan verran, koska 2 salia on käytössä viikon jokaisena päivänä. Röntgenhoitajia ei tarvita nykyistä enempää. Kardiologeja tarvitaan näin suureen keskussairaalaan joka tapauksessa 2 lisää. Yhteistyö osaston ja toimenpideyksikön välillä helpompaa ja henkilökunnan käyttö tehostuu, koska hoitajat voivat tarpeen mukaan vaihtaa toimenpidesalia. Tästä esimerkkinä se, että toinen tahdistinsalin hoitajista voi tahdistinpotilaan alkuvalmisteluiden jälkeen siirtyä tarvittaessa auttamaan sepelvaltimokuvaussaliin. Potilaskuljettajien tarve poistuu. Toimiva Sydänkeskus tulee jatkossa olemaan merkittävä kardiologien ja sydänhoitajien koulutuspaikka Itä-Suomessa. 2.3 Laajuus- /sijaintitavoite Ehdoton sijaintivaatimus nykypäivän toimenpideyksikölle on, että se sijaitsee ed. erikoisalan osaston välittömässä läheisyydessä, jolloin saavutetaan merkittävät logistiset edut. Yksikön tulee sijaita helpon yhteyden päässä teho-osastosta. Angiosaliin tulee olla suora reitti sairaalan ovelta, jotta ensihoito voi tuoda päivystyspotilaan suoraan sydäntoimenpiteeseen. Elektiivisten potilaiden tulee odottaa toimenpidettä toimenpideyksikössä, jolloin toimenpidesalin joutoaika vähenee. Toimenpideyksikköön tarvittavat tilat ja toiminnot on lueteltu yllä ja Kuvassa 1. Selvityksen perusteella nykyinen osasto 3B on kokonsa puolesta sopiva toimenpideyksiköksi. Tekniikan Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie 94 80210 JOENSUU 80850 PAIHOLA 80400 YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) 171 3808 Fax. (013) 171 4763 Fax. (013) 171 7100 www.pkssk.fi

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma 9 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 4.11.2014 asiantuntijoiden mukaan se on myös remontoitavissa sydäntoimenpideyksiköksi. Angiosalien vaativa tekniikka saadaan tehdyn arvion mukaan sovitettua toimenpideyksikköön. 2.4 Laatutavoite Toiminnan laatutavoite on vähintään yhtä hyvä tai parempi kuin Suomen muissa vastaavissa sydäntoimenpideyksiköissä. Laadun valvontaa varten hankitaan sydäntoimenpiderekisteri. Tilakohtaiset tavoitteet on lueteltu kohdassa 1.8. 3 Toimintavarustus Varjoainekuvaussalit 1 ja 2 varustetaan uudenaikaisille angiografialaitteistoilla, jotka soveltuvat sekä pallolaajennustoimintaan että tahdistinten asennuksiin. Molemmissa saleissa on ns. iso näyttö, jonka voi tarpeen mukaan jakaa pienempiin näyttöihin. Molemmissa saleissa on mahdollista tehdä sepelvaltimoahtauman painevaijerimittaus ja sepelvaltimon sisäinen kuvantaminen OCT-laitteella. Toisen salin angiografialaitteessa (esim. tahdistinsali) on sydämen katetrisaatioon tarvittava välineistö ja ohjelmisto (sydämen minuuttivirtaus, paineet) Toimenpideyksikköön tarvitaan lisäksi kaksi uutta sydämen ultraäänilaitetta, joista toinen sijaitsee echo/tutkimushuoneessa ja toinen on angiosalien yhteiskäytössä mm. tahdistinasennuksia tai sydänlihasbiopsioita varten. Nykyinen tahdistimen testauslaitteisto siirretään sydänosastolta toimenpideyksikköön. Koska angiografiasalissa tapahtuu eniten elvytyksiä koko sairaalassa, kahta angiosalia varten hankitaan automaattinen painelulaite (Zoll Autopulse), jolla potilasta voidaan elvyttää varjoainekuvauksen aikana. 4 Aikataulu Sydäntoimenpideyksikön rakentamisella on kiire kohdassa 1 mainittujen syiden takia. Hankesuunnitelma menee sairaanhoitopiirin hallituksen käsittelyyn lokakuussa ja valtuuston käsittelyyn joulukuussa. Tilojen suunnittelu on alkanut ja jatkuu keväälle 2015. Kevään 2015 aikana rakennetaan väistötilat gynekologian poliklinikalle. Sydäntoimenpideyksikön rakentaminen aloitetaan kesällä 2015 ja se valmistumistavoite on kesällä/syksyllä 2016. Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie 94 80210 JOENSUU 80850 PAIHOLA 80400 YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) 171 3808 Fax. (013) 171 4763 Fax. (013) 171 7100 www.pkssk.fi

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma10 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 4.11.2014 Taulukko 1. Kardiologinen toiminta Pohjois-Karjalan keskussairaalassa v 2013 ja tavoite v 2016 Kardiologinen toiminta v 2013 SYDÄNKESKUS v 2016 Vuodeosasto 3A ja sydänvalvonta (yli 8000 hoitopäivää) myös muut sisätautien osastot, tehovalvonta ja teho-osasto akuutit sydäninfarktit, sepelvaltimotauti, sydänleikkauksen jatkohoito rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta, endokardiitit, sydänleikatut potilaat Kardiologian poliklinikka kardiologin vastaanotot ja sydämen ultraäänitutkimukset (n=3000) tahdistinpoliklinikka (n= 1500, potilaita yli 1000) ja eteisvärinän kardioversiot (n=150) Röntgen Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset (n=1400, painevaijeritutkimukset n=270) Pallolaajennukset (n= 606, sepelvaltimon poraus=40) Vajaatoimintatahdistimet (n=35) Sepelvaltimoiden CT kuvaukset (40) ja sydämen magneettikuvaukset (n=54) Leikkaussali Tahdistimet (n=168), rytmihäiriötahdistimet (n= 28) Kliininen fysiologia Kuormituskokeet (n.2000), Holter (n.2000) ja sydämen isotooppikuvaukset (n. 200) SYDÄNPOTILAAN VUODEOSASTOHOITO KARDIOLOGIAN POLIKLINIKKA SYDÄNTOIMENPIDEYKSIKKÖ TUKIPALVELUT Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie 94 80210 JOENSUU 80850 PAIHOLA 80400 YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) 171 3808 Fax. (013) 171 4763 Fax. (013) 171 7100 www.pkssk.fi

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma11 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 4.11.2014 Taulukko 2. Invasiivisen kardiologian ja tahdistimien asentamisen toimintaluvut vuodesta 2000 lähtien ja näiden arvio vuonna 2020. Toimintaluvut ovat kaksinkertaistuneet vuosikymmenen aika. Toimenpidesaliolosuhteet eivät ole muuttuneet v. 2006 jälkeen. Vuosi 2000-01 -02-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -12-13 2020 arvio varjoaine- 431 645 672 825 884 998 1058 1071 1073 1046 1183 1241 1372 1400 2000 kuvaus Pallo- 131 218 240 318 318 445 376 403 409 409 455 458 577 606 1000 laajennus Tahdistimet 95 87 99 122 103 93 141 149 203 175 160 139 169 231 350 yhteensä Bradykardi a 95 86 1 96 3 120 2 95 8 88 5 132 9 138 11 195 8 161 14 153 7 127 12 151 18 168 63 250 100 rytmi ja vajaat. tahdist. Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie 94 80210 JOENSUU 80850 PAIHOLA 80400 YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) 171 3808 Fax. (013) 171 4763 Fax. (013) 171 7100 www.pkssk.fi

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma12 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ 4.11.2014 Kuva 1. Osasto 3B:lle suunniteltu sydäntoimenpideyksikkö Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie 94 80210 JOENSUU 80850 PAIHOLA 80400 YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) 171 3808 Fax. (013) 171 4763 Fax. (013) 171 7100 www.pkssk.fi

e A e tt kattosilta Liite 2. Luonnospiirustus 3B. f 331 Vast.ottoh. 5.37 330 WC/su 2.72 lak Eristyshuone 9.54 Suihku Os.sihteeri Lääkkeenjako 308 3.67 m WC/su/valm. Pot.huone Os.sihteeri 312 Os.hoitaja S+HU ECHO / TUTKIMUS 2 301 7.14 WC/su/Valm./inva 6.90 m 8.67 5.65 m LAITEH 2 6.28 2 12 m² 314 22 m² 8.15 m 2 Sos.tila/hk 8.96 m 12 m² 2 305 Hoit.työh. LÄÄKÄRI Varasto 13.52 m 13.02 m 12 m² 1.62 16 m² 2 2 326 317 Suihku 306 1.52 m TAUKO Huuhteluh. 309 358 302 2 WC 323 321 / MEETING 318 313 HWC Siiv. Var. m 357 1.47 2 WC 7.62 WC 327 28 m² Syvennys Haastattelu Haastattelu SIIV. VAR 1.86.08 2 1.60 WC Syvennys nys 307 1.68 1.75 m 5.50 m 7.80 3.97 m 5,5 m² 2 2 2 324 311 310 WC 3.55 303 Säh. Säh. 1.44 Sähkökomero POTK ppp 1.05 105 0.79 0.48 1.12 B A e e A60 levypinta ppp 328 Sulku 3.31 D 360 F Käytävä 111.06 Porrashuone 13.20 3K Käytävä 48.91 329 OD 5 m² 325 322 320 316 315 356 304 3xSANELU 359 2K 355 Tutk.huone 24.01 VARASTO 23 m² 354 353 WC 2xHWC m 1.54 2 1.51 352 2.03 TMP 38 m² 351 Tutk.huone 30.04 puh JK+KÄRRY WC POTILASVALVONTA 8 PAIKKAA 94 m² 332 333 334 Pot.huone Pot.huone Pot.huone 15.16 15.14 14 15.67 2 TP 335 WC/su 2.53 253 336 Pot.huone 12.13 13 337 Säh. 0.62 338 Lääk.tutk./gyn 15.64 339 Varasto 1.86 340 Lääk.tutk./kir 12.43 m 2 ANGIO 1 46 m² VALVOMO 16 m² ANGIO 2 46 m² 341 342 343 344 345 Os.keittiö Pot.huone Pot.huone Pot.huone Os.keittiö Päivähuone 14.64 15.45 14.97 11.75 15.64 346 Tutkimushuone 27.35 349 Varasto 1.62 348 WC 1.49 350 Var. 2.30 361 Käytävä 15.28 Kansliat Potilastilat Työhuoneet Siivous, huuhtelu, jäte Angiosalit, tmp, tutk Henkilöstötilat Varastot Talotekninen varaus Kulkuyhteys 3 37 Sä 2 Pt a m k 3 W 3 Sk 10xkaappi TOIMISTO 33 m² LYIJYLIIVIT YMS PESU VAR HANSKAT YMS Ikkunaa muutettava Sydäntoimenpideyksikkö / B3 LUONNOS 1:200 A3 Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy 03.11.2014

Liite 3. Sydäntoimenpideyksikön henkilöstöresurssi kustannuslaskelma lokakuu 2014. SYDÄNTOIMENPIDEYKSIKKÖ Henkilö määrän lisäys Kustannukset/ henkilö Kustannukset/n ykytoiminta Lisäkustannukset yht./vuosi Kustannukset/ uusi toiminta Ammattiryhmä Nykytoiminta Uusi toiminta Osastonhoitaja 0,2 0,4 0 0 0 Apulaisosastonhoitaja 0,4 0,5 0 0 0 Sairaanhoitaja 3 6 3 40 000 120 000 120 000 240 000 Röntgenhoitaja 2,5 2-0,5 40 300 100 750-20150 80 600 Osastonsihteeri 0,5 1 0,5 26 800 13 400 13 400 26 800 Laitoshuoltaja 1,4 1,4 1,4 55 000 77 000 0 77 000 Välinehuoltaja 0 0,5 0,5 27 500 0 27 500 27 500 =ARVIO Hoitologistikko 0 0,5 0,5 30 000 0 15000 15 000 Yhteensä 8 12,3 5,9 219600 311 150 175900 466900

Liite 4. Sydäntoimenpideyksikön projektiorganisaatio. Sydäntoimenpideyksikön projektiorganisaatio Valtuusto Hallitus Tilatoimikunta Projektinjohtaja - projektisihteeri Toiminnallinen suunnittelu: Suunnittelukoordinaattori Rakennussuunnittelu: Projektipäällikkö Käyttäjien edustajat: Tuomas Rissanen, osaston ylilääkäri Juha Rantala, erikoislääkäri Pirjo Mäntylä, ylilääkäri Raija Martikainen, sairaanhoitaja Tanja Lavikainen, sairaanhoitaja Suunnittelun ohjaajat/valvojat: Rakennustöiden valvoja Sähkötöiden valvoja LVI-töiden valvoja Automaatiotöiden valvoja Kiinteiden sairaalalaitteiden valvoja Helena Hanhinen, työhyvinvointipäällikkö Pekka Nevalainen, turvallisuuspäällikkö