Kirkkokuoron uudet ympyrät Hyvinkäällä

Musiikki musiikki 6/2007 Kirkkokuoron uudet ympyrät Hyvinkäällä

Stemmaharjoituksia kotitietokoneen äärellä Harjoituskasetit ja sittemmin harjoitus-cd:t ovat tarjonneet merkittävää apua kuorostemmojen harjoitteluun. Vuosien mittaan kuoronjohtajat ovatkin tehneet kuorolaisilleen epälukuisen määrän harjoituskasetteja. Tietotekniikan kehityksen myötä kuorolaisille on avautunut uusi harjoittelumahdollisuus kotona tietokoneen äärellä. Perusideana on, että stemmat soitetaan ja tallennetaan palvelimelle, josta jokainen kuorolainen voi käydä niitä kuuntelemassa omalla tietokoneellaan. Nettiyhteys pitää tietenkin olla. Tietotekniikka tarjoaa vielä lisäpalveluita, joita ei kasettitekniikassa ollut: stemmojen nopeutta ja korkeutta voi säätää. Neliäänisen kudoksen balanssin voi myös säätää mieleisekseen. Ensin voi kuunnella vaikka pelkästään omaa stemmaansa ja oppimisen edistyessä voimistaa muita ääniä. Erilaisia stemmakouluja on käytössä eri puolilla Suomea. Mm. Kuusankoskella kanttori Timo Vikman on käyttänyt kehittämäänsä stemmaohjelmaa lapsija nuorisokuorossa. Lapset ja nuoret pelaavat kuoropeliä tietysti mielellään. Nauhurista ja harjoituskasetista stemmakouluun Alavan kirkkokuoron tenori ja tietokonealan ammattilainen Antti Rytkönen kehitteli oman stemmakoulunsa henkilökohtaiseen käyttöön. Aluksi koneella oli vain oma stemma, myöhemmin lisättiin muut äänet. Harjoitukseen tuli näin mielenkiintoa ja hiukan kuorotunnelmaa, vaikka oltiin kotioloissa. - Kun tenorikollegat halusivat saman oppimateriaalin, lähetin sen aluksi sähköpostilla ja siirryin sitten käyttämään kotisivua stemmapankkina. - Kokeilin myös perinteistä nauhuria ja harjoituskasetteja, mutta en pitänyt niistä. Antti esitteli stemmakoulun kanttori Keijo Matilaiselle, joka syttyi heti asialle: Tämähän on verraton apu kuoronjohtajalle. Ajan myötä Antti Rytkönen kehitti stemmakoulusta palvelukokonaisuuden, johon voitiin sisällyttää muitakin viestejä, jotka näkyvät vastaanottajan sähköpostissa. Salasanan avulla kuorolainen pääsee laulupankkiin valitsemaan haluamansa laulun. Antti on ohjelman ylläpitäjä ja neuvonantaja ongelmatilanteissa. Kuoronjohtaja tarvitsee aluksi hiukan enemmän opastusta, mutta varsin nopeasti hänkin pystyy operoimaan itsenäisesti. Keijo Matilaisen mielestä stemmakoulua on helppo käyttää. Vaikeinta koko prosessissa oli nuotinnosohjelman käyttö. - Stemman äänittäminen, midintäminen, nuotinnosohjelman avulla oli aluksi kankeata, mutta stemmakoulun käyttö ei vaatinut sen kummempia taitoja kuin muukaan tietokoneen käyttö. Tärkeätä kuitenkin on, että on käytettävissä tukihenkilö. Kuoronjohtoa pitkin viikkoa Keijo Matilainen käskyttää kuoroaan muulloinkin kuin harjoitusiltoina, ja se tapahtuu tekstiviestien avulla. Keijo ilmoittaa, että se ja se laulu pitää opetella seuraavaan harjoitukseen mennessä. Kun tullaan harjoituksissa yhteen, laulu soi jo neliäänisenä. Puolivalmiista raakaversiosta hiotaan sitten esitysversio. Kuoroharjoitukset tulevat mielekkäämmiksi, kun niissä tehdään musiikkia eikä mosaiikkia. Kuorolaiselta stemmakoulu vaatii luonnollisesti asiaankuuluvan laitteiston, jonka käyttömukavuus on pitemmän päälle paljolti kiinni tietokoneen kaiuttimista: nehän eivät yleensä perusmalleissa ole kovin ja sävykkäät. Kuorolainen voi myös kopioida stemman tietokoneelta Mp3 soittimelle, jota voi kuunnella missä tahansa. Stemmakoulu kiinnostaa Kun uusia kuorolaisia on tänä syksynä kutsuttu lehti-ilmoituksin mukaan, niin stemmakoulu on osoittautunut tehokkaaksi houkuttimeksi: tänä syksynä uusia laulajia tuli peräti 16. Kuka tahansa netin käyttäjä tutustua helposti stemmakouluun Internet-osoitteessa www.stemmakoulu.com. Osoitteessa löytyy demoversio, jossa on stemmat Taizélauluun Confitemini Domino. (Tunnus ja salasana on demo.) Kuorolaisten kokemuksia Janne Lappalainen on laulanut reilut pari vuotta Alavan kirkkokuorossa. Aiempi laulukokemus puuttuu. Stemmakoulun avulla itsenäinen stemmojen opettelu tuli mahdolliseksi. Jannella ei ole (vielä) nettiyhteyttä kotiin, mutta hän voi imuroida stemmat töissä muistitikulle mideinä kotiin kuunneltavaksi (jolloin ei enää voi säätää eri stemmojen voimakkuuksia). Tulevaisuudessa harjoittelun laatu paranee, kun nettiyhteys tulee kotiin. Stemmat voi tallentaa myös mp3-formaatissa. Hankintalistalla on siis vielä mp3-soitin, jolloin stemmoja voisi kuunnella paikasta riippumatta. 2 Kirkkomusiikki 6 2007

Kanttori Keijo Matilainen, nuotti, koskettimisto ja näppäimistö sekä hetki aikaa, niin kuorolaiset saavat uutta laulettavaa. - Kotona kytken tietokoneen joko stereoihin tai pelkkiin korvakuulokkeisiin. Kuuntelen stemmoja nuottien kanssa tai ilman. Tarpeeksi monesti kuunneltua alkaa oma stemma jäädä väkisinkin päähän. - Stemmakoulu on auttanut paljon stemmojen oppimiseen ja tehostanut kuoroharjoituksia. Stemmakoulusta on helppo palauttaa mieliin joku vähemmän tai pitemmän aikaa sitten laulettu laulu. Tuula Kokkonen on laulanut kuorossa vuodesta 1981, aluksi sopraanoa ja myöhemmin alttoa. Hänestä stemmakoulu tuntui alusta pitäen kerrassaan hyvältä. - Uutta laulua ei tarvitse kuunnella montakaan kertaa, kun se jo jää päähän. Stemmakoulu olisi saanut tulla jo aiemmin. - Olisi ollut erinomainen apu silloin, kun piti vaihtaa sopraanosta alttoon. Kun tuttavat kuorolaisia hekin tutustuivat stemmakouluun, niin heissäkin heräsi halu saada se itselleen. Tuula Kokkosen mielestä stemmakoulun merkitys on suurin bassoille, tenoreille ja altoille. Se, että stemmakoulun läpimurto Alavan kirkkokuorossa ei tapahtunut hetkessä vaan piirrokset Lassi Rajamaa kesti noin vuoden, johtui siitä, ettei kaikilla kuorolaisilla ollut tarvittavaa laitteistoa. Kaikki kuorolaiset suhtautuivat alusta pitäen stemmakouluun myönteisesti. Sakari Vilpponen Kirkkomusiikki 6 2007

P i k k u - u u t i s i a Lux aeterna -konserttisarja tuo valoa Kallion Kantaattikuoro, Hyvinkään Kirkkokuoro ja Salonkikuoro tuovat kolmen esityksen sarjassa kuultavaksi viime vuosisadan loistokkaita kirkkomusiikkiteoksia. Kallion kirkossa pyhäinpäivän messulla 3.11. käynnistyvän kokonaisuuden pääteos on Maurice Duruflén Requiem. Valon sävelet yltävät Espoonlahden kirkkoon sunnuntaina 4.11. Konserttisarjan päättää Kati Pirttimaan kuoronjohdon tutkintokonsertti Kallion kirkossa keskiviikkona 14.11. klo 19. Tuolloin mukana on myös kamarikuoro Audite, joka esittää Arvo Pärtin musiikkia. Esitykset johtaa Kallion srk:n kirkkomuusikko Kati Pirttimaa. Solisteina laulavat baritoni Elja Puukko ja mezzosopraano Anne Korpelainen. Urkuja soittaa Markku Mäkinen ja orkesterina on Sinfonietta SOI. 96-vuotias Kallion Kantaattikuoro on Helsingin vanhin edelleen aktiivisesti toimiva kirkkokuoro. Sitä on vuodesta 2003 lähtien johtanut MuM Kati Pirttimaa, joka toimii myös Helsingin kirkkomusiikkipiirin kuorokouluttajana. Sakari Vilpponen Harjun seurakunnan konserttiviikko Harjun seurakunta Tampereelta juhlii 70 vuotista taivaltaan konserttiviikolla 21. - 28.10. Viikon ideana on oman seurakunnan ryhmien ja yhteistyötahojen musisointi. Ohjelmassa on mm. koko perheen konsertti, joka toteutetaan päiväkerhotyön, päiväkodin ja eskarin yhteistyöllä - musiikkia ja rytmejä koko perheelle. Lauantain toivottuihin voivat kuulijat jättää musiikkitoiveitaan. Harjun Kanttorikvartetti Sanna Ketola, Tarja Laitinen, Lasse Kautto ja Ville Karhula musisoivat ja toteuttavat toiveita. Tarja Laitinen kanttori Golden Gospel palkinto Tapani Nuutiselle Tapani Nuutinen sai Joensuun Gospel festivaalien Golden Gospel palkinnon. Hänen 1970-luvulla säveltämänsä laulu Tuli kirkkoon mies ja lapsi kuuluu tunnetuimpien riparilaulujen joukkoon. Joensuussa Pielisensuun kirkkoherrana toimiva Tapani Nuutinen on toiminut monin tavoin gospelmusiikin tukemiseksi ja edistämiseksi niin kuoro- ja yhteislaulutoiminnassa kuin omassa sävellystyössäkin. Nuutisen kynästä ovat lähtöisin Karjalaisen kansan messu sekä Vaeltajan messu. Kitaralla itsekin musisoiva Nuutinen on 35 vuoden aikana tehnyt noin 300 laulua ja julkaissut tai ollut mukana kymmenellä äänitteellä. Nuutinen on ollut mukana myös luterilaisen kirkon jumalanpalveluselämän ja musiikkitoiminnan kehitt ä m i s e s s ä. Kirkkomusiikkiin Nuutinen on kirjoittanut 1980-luvulta lähtien Cantus firmus -har- tauskirjoituk- sia ja levyarvosteluja. Sakari Vilpponen Urkuyö ja Aaria saavutti tavoitteensa Urkuyö ja Aaria -festivaali festivaali käsitti 13 konserttia. Järjestäjät ovat tyytyväisiä kuluneeseen kesään. Yleisötavoitekin saavutettiin: konserteissa kävijöitä oli yhteensä 4000. Urkuyö ja Aarian taiteellinen johtaja Kari Tikka on tyytyväinen kesän korkeatasoisiin konsertteihin. Festivaalilla tehtiin kesän aikana yleisötutkimusta, jolla kartoitettiin festivaalikävijöitä ja heidän mielipiteitään. Tutkimustuloksia tullaan hyödyntämään festivaalin kehitystyössä. Ensi vuonna Urkuyö ja Aaria järjestetään 5.6.- 28.8.2008. Espoon seurakunnat viettävät vuonna 2008 550-vuotisjuhlia, mikä tulee näkymään myös Urkuyö ja Aarian ohjelmassa. Luvaton koraalialkusoitto vei oikeuteen Tanskassa Dansk Kirkemusikerforening oli julkaisi jäsenlehdessään uuden koraalialkusoiton sävelmään, jonka oikeudet ovat kustantamo Wilhelm Hansenilla. Kustantaja vaati korvausta sävelmän käytöstä, mutta liitto kieltäytyi maksamasta. Liiton mielestä kyse oli sitaattioikeudesta ja että tällaisten alkusoittojen tekeminen ilman tekijän tai kustantajan lupaa on yleisesti hyväksyttyä, ns. maan tapa. Kustantaja vei asian oikeuteen. Oikeus ei hyväksynyt liiton perusteluja, vaan katsoi, että kyseessä on sovitus: alkusoitto oli tehty johdannoksi kyseiseen sävelmään. Tanskan SKUL joutui maksamaan 2 700 euroa kustantajalle korvausta melodian käytöstä ja oikeudenkäyntikuluista. Sakari Vilpponen Kuorolaulutestiä kokeiltiin Leppävaarassa Espoon Leppävaaran seurakunnassa järjestettiin syyskuulla Kuorolaulukoulu tapahtuma. Kiinnostuneet saivat testata mikä tuntui sopivimmalta kuoromuodolta: kamarikuoro, kirkkokuoro, päiväkuoro, nuorisokuoro, lapsikuoro vai lähetystyön Mattanja-lauluryhmä. Kiinnostuneita oli parikymmentä henkeä, jotka saivat kokeilla, miltä tuntuu laulaa eri kuorojen sisällä. Jokaisen aikuiskuoron harjoitukseen tuli runsaasti koelaulajia mukaan. Yleisö osallistui myös aktiivisesti keskusteluun laulujen tulkintaan liittyvistä asioista ja kuoron teknisistä valmiuksista. Jokainen aikuiskuoro harjoitteli kaksi laulua, lapset ja nuoret esittivät oman ohjelmistonsa. Lopuksi laulettiin suurkuorona Sibeliuksen Soi kunniaksi Luojan. Kahvitilaisuudessa keskusteltiin vilkkaasti kokemuksista. Kaikki olivat sitä mieltä, että tilaisuus kannatti järjestää: kirkkokuoro sai viisi uutta laulajaa ja kamarikuoroon pyrki neljä laulajaa Kullervo Latvanen ja Sakari Vilpponen Kirkkomusiikki 6 2007

K i r k k o m u s i i k k i 6/2007 Pääkirjoitus Juhlaa ja siltoja Seurakuntien toimintaa kuluneena vuotena ovat sävyttäneet kaksi juhlateemaa. Mikael Agricolan kuolemasta tuli tänä vuonna 450 vuotta. Nykyinen virsikirjamme otettiin käyttöön 20 vuotta sitten. Juhlaan ja juhlimiseen liittyy monenlaista vaivannäköä ja työtä, mutta niiden tuloksena koetaan parhaimmillaan syviä onnen ja elämää rakentavan innoituksen hetkiä. Mikael Agricolan elämäntyöllä on ollut suuri merkitys suomalaiselle kulttuurille. Agricola loi suomen kirjakielen, rakensi kielioppia ja kehitti sanastoa. Hän oli kääntäjä. Hän loi perustan suomenkieliselle kirjallisuudelle. Hän johdatteli reformaattorina kirkkoa maltillisesti uskonpuhdistuksen tielle. Viimeisenä vuotenaan hän toimi vielä rauhanneuvottelijana. Kirkon toiminnassa on haluttu nostaa kuluvana vuonna Mikael Agricolan mittavasta elämäntyöstä esiin ennen kaikkea kirkollisen perinteen jatkaminen ja uudistaminen sekä rukouksen opettaminen. Agricola oli rukouksen mies. Hänen laaja rukouskirjansa on siitä vaikuttava todiste. Kirkon ja seurakuntien panos Agricola-juhlavuoden toteutuksessa on ollut merkittävä kaikilla mittareilla mitattuna. Erityisen tärkeä on ollut erilaisten yhteyksien syntyminen seurakuntien ja muiden toimijoiden välillä. Seurakunta, kirjastolaitos, koulu ja kunnan kulttuuritoimi ovat parhaimmillaan voineet asettaa yhteisiä tavoitteita, joiden puolesta on keskitetty voimia. On syntynyt siltoja. Virsikirja on eri tavoin ollut esillä jo useiden vuosien ajan. Virsikirjan juhla 2006-2007 on ottanut yhdeksi painopisteekseen virsikasvatuksen. Runsaasti mielenkiintoa ja osallistujia kerännyt VirsiVisa, erilaisten virsilevyjen tuotanto, virsikirjan yhteislaulanta, virsiseminaarit ja virsikasvatuksen materiaalituki ovat edustavia merkkejä siitä, että virsi elää ja vaikuttaa - ja luo siltoja. Virsikirja ja virsi on koko kansan henkistä perintöä ja omaisuutta. Juhlat - myös juhlavuodet ovat tärkeitä. Parhaimmillaan ne vahvistavat arjen työn merkittävyyttä väsymyksen ja näköalan kadottamisenkin hetkellä. Mutta juhla ei ole itsetarkoitus. Tärkeää on, että juhlat luovat uutta - synnyttävät uusia yhteyksiä, osoittavat sen, miten tarvitsemme toisiamme, näyttävät yhteisten tavoitteiden asettamisen tärkeyden. Vielä on aikaa sillanrakennustyöhön. 2 Stemmaharjoituksia kotitietokoneen äärellä Sakari Vilpponen 4 Pikku uutisia 5 Juhlaa ja siltoja Kai Vahtola 6 Hiippakuntien kanttoriuutisia Lukijan ääni 7 Kuule kuin kellojen malmi Seppo Kirkinen 8 Koulutusta! Mari Torri-Tuominen 10 Kanttoripäiville! 11 Hyvinkään Kirkkokuoro otti uuden suunnan Sakari Vilpponen 16 Virsivirikepaketti tutustuttaa virsiin 17 Kirkkomusiikki 80-vuotta sitten 18 Arkea ja juhlaa Markku Kilpiö 20 Kuorojen juhlaa 21 AKI-opintomatka Norjaan 22 Levyt 23 Kirjat 24 Nuotit 27 Gospel-festivaalit Iida Kultamaa 28 Kuorolaisen tietovisa Kai Vahtola Kannen kuva: risto silvennoinen Kirkkomusiikki 6 2007

H i i p p a k u n t i e n kanttoriuutisia Tampere Espoo Johanna Torikalle annettiin valtakirja Salpausselän seurakunnan laajaa yliopistotutkintoa edellyttävään kanttorin virkaan 1.10.2007 lukien. Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on myöntänyt director musices arvonimen seuraaville: Tapiolan seurakunnan kanttori Kaisa-Leena Harjunmaa-Hannikainen Järvenpään seurakunnan kanttori Heikki Ruokonen. Kiviniemi matkustaa, konsertoi ja levyttää Kalevi Kiviniemi oli lokakuulla kiertueella Moskovan sinfoniaorkesterin solistina Lapuan urkufestivaalilla, Turun Mikaelinkirkossa sekä Kanta- Loimaan. Konserteissa kuultiin Alexandre Guilmantin ja Camille Saint- Saënsin urkusinfoniat, sekä Maurice Duruflen Requiem orkesterille, uruille, solisteille ja kuorolle. Tänä vuonna Kalevi Kiviniemi on konsertoinut tähän mennessä mm. Leipzigin Gewandhaus-konserttisalissa, Frankfurtissa, Grote Kerkissä Haagissa, Lontoossa ja Pariisin Notre- Dame -katedraalissa elokuussa. Joulukuussa Kiviniemellä on kymmenen konsertin kiertue Japanissa. Tähän mennessä yli 110 levyä tehnyt urkuri on levyttänyt viimeksi maailman vanhimmilla uruilla Sionissa Sveitsissä. Levy ilmestyy tänä syksynä. Kesällä englantilaisen The Organ lehden kriitikko antoi Kiviniemen Liszt sovituksia sisältävälle levylle täydet viisi tähteä. Sakari Vilpponen L u k i j a n ä ä n i Mikä on hengellistä musiikkia? Minua on jo kauan ärsyttänyt, kun toimittajat radiossa ja lehdistössä puhuvat hengellisestä- ja kirkkomusiikista. Muistan jo Armas Maasalon ja Taneli Kuusiston sanoneen, että olisi mieluummin puhuttava kirkon käyttämästä musiikista kuin kirkkomusiikista tai hengellisestä musiikista. Kirkko käyttää kunakin aikana sitä musiikkia, jonka keskellä se yhteiskunnassa elää. Kirkko on kuitenkin ymmällään musiikin eettisiä arvoja arvioidessaan. Sanatkaan eivät välttämättä tee musiikista hengellistä tai kirkollista. Sanotaan, että Jumalalle vain paras musiikki on tarpeeksi hyvää. Mutta mikä on parasta, tai edes hyvää? Matti Vainio Kuoromusiikkia radiossa Kuoromusiikin ystävän kannattaa jälleen seurata mitä radiosta tulee. Ohessa poimintoja kuoromusiikin tarjonnasta: Kuoro- ja yhtyelaulumusiikin ajankohtaisohjelma Balanssi perjantaisin klo 21.30 Kuorotuokio keskiviikkoisin klo 21.30 Let the Peoples Sing -kilpailun finaali, Suomen Yleisradion edustuskuorona EMO Ensemble, su 14.10. klo 21.00 (suora lähetys Saksasta, Wuppertalista). Lauluyhtye Rajattoman 10-vuotisjuhlakiertueen konsertti, pe 26.10. klo 20.00. Helsingin kamarikuoron konsertti, to 8.11. klo 22.05. Lauluyhtye Tallan konsertti (Rahmaninov: Vigilia), su 18.11. klo 19.03 EMO Ensemble Let the Peoples Sing -kilpailun finaalissa EMO Ensemble pääsi tiukan karsinnan jälkeen Let the Peoples Sing -kilpailun finaalissa Nuorista musiikinopiskelijoista ja ammattilaulajista koostuva kamarikuoro EMO Ensemble perustettiin syksyllä 2000. Vuonna 2003 se voitti kansainvälisen Harald Andersén kamarikuorokilpailun. Suomalaiset kuorot ovat menestyneet Let the Peoples Sing -kilpailussa hyvin. Pääpalkinto on tullut maahamme kolme kertaa. Vuonna 1971 sen voitti Tapiolan yhteiskoulun kuoro, vuonna 1980 Candomino ja 1990 Jubilate. Kirkkomusiikin ja hengellisen musiikin Sävel on vapaa -puhelintoivekonsertti lähetetään pyhäinpäivän iltana 3.11.2007 alkaen klo 19.03. Juontajina ovat Säde Rissanen ja Markku Kilpiö. Ohjelman tuottaja on Marja Vesikari. 6 Kirkkomusiikki 6 2007

Hiippakuntakanttorilta Kuule kuin kellojen malmi Parikymmentä vuotta käsikellojen parissa ovat avanneet minulle oven kellojen maailmaan. Kannattaa tulla perässä. Oheinen minihistoria ja käyttökokemukset antavat viitteitä miksi. 1600-luvun lopulla Englannissa alettiin valaa kirkon kelloja pieniin muotteihin. Näin syntyi käsikelloinstrumentti, joka nopeasti sai siellä suosiota. Jopa niin, että G.F. Händel muuttaessaan 1710-luvun Englantiin, sanoi maata kiliseväksi saareksi. Kesti noin 300 vuotta ennen kuin käsikelloinstrumentti rantautui meille Suomeen. Soitettaessa kellot asetellaan pöydille pianonkoskettimien tavoin. Soittaja nostaa pöydältä vuoronperään tarvittavia kelloja. Kelloja on mahdollista soittaa usean soittajan voimin käsikellokuorona tai sooloinstrumenttina yksinään. Suomessa meillä on tällä hetkellä varsinaisia käsikellokuoroja kolme, joista kaksi toimii seurakunnallisesti ja yksi kansalaisopiston toimintana. Lisää on tulossa, sillä joillakin paikkakunnilla on hankkeita käsikellokuorotoiminnan aloittamiseksi. Käsikellojen rinnalle on kehitetty chimeskellot. Käsikellot ovat valettuja perinteisen kellon muotoisia instrumentteja. Chimeskellot taas neliönmuotoisesta metalliputkesta tehtyjä. Tämän vuoksi chimeskellot ovat huomattavasti huokeampia hankkia kuin varsinaiset käsikellot. Chimeskelloja voisi sanoa myös putkikäsikelloiksi. Vakiintunutta sanaa suomenkielessä ei vielä tälle instrumentille ole. Itse olen käyttänyt sanaa chimeskellot. Näitä chimeskelloryhmiä meillä Suomessa alkaa olla jo kymmenkunta. Chimeskellot ovat oiva lisä lasten kanssa musisoidessa mm. lapsikuorossa. Säveltaso pysyy hyvin, kun chimeskello antaa välillä tukea. Itse olen käyttänyt chimeskelloja mm. rippikoulutyössä ja vanhustenkerhojen lauluhetkissä. Eräs rippikouluryhmä innostui chimeskelloista niin, että konfirmaatiossa halusivat säestää niillä itse rippilaulunsa. Olin menneenä kesänä oman käsikellokuoroni kanssa esiintymis- ja opintomatkalla Yhdysvalloissa. Kävimme tutustumassa Malmarkin kellotehtaalla kellojen valmistukseen ja oppimassa niiden huoltoa. Yllätyin siitä, että valetuista diskanttipuolen kelloista eri työvaiheiden kautta vain noin 20 % päätyy valmiiksi, kauniisti soivaksi käsikelloksi. Hukkaprosentti diskanttipuolen käsikelloissa on siis noin 80 %, bassopuolella noin 40 %. En ihmettele, että käsikelloilla on oma hintansa. Enkä enää ihmettele, miksi aikanaan Italiassa Marinellin kellotehtaalla käydessäni tuntui, että liki tärkein asia kirkon kellojen valmistuksessa on se, että pappi käy siunaamassa kellon valuvaiheen. Sula metalliseos jäähtyessään käyttäytyy niin arvaamattomasti, että valun lopputulosta kellon soinnin kannalta ei voi tietää etukäteen. Niin käsikellojen kuin chimeskellojen soitto meillä Suomessa alkaa vähitellen laajentua ja tulla tunnetuksi. Olisiko nyt aika käsikelloja chimeskellokuorojen järjestäytymiseen? Tapasin viime kesän Yhdysvaltain matkalla amerikkalaisen, maailmanlaajuisen käsikelloyhtyeiden kattojärjestön American Guild of English Handbell Ringers -liiton (AGEHR) presidentin Debbie Ricen. Hän toivoi kovasti, että Suomen käsikellokuorot järjestäytyisivät yhdeksi killaksi AGEHR:iin. Vai olisiko meillä suomessa luontevampaa järjestäytyä Kirkkomusiikkiliiton yhteyteen? Lähettäkää sähköpostia, mitä mieltä olette osoitteella seppo.kirkinen@evl.fi. Iloa ja intoa harjoituksiin sekä tulevan joulunajan musisointiin, laulaen ja/tai soittaen! Seppo Kirkinen Kuopion hiippakuntakanttori Kirkkomusiikki 6 2007 7

S e u r a k u n t i e n L a p s i t y ö n K e s k u s t i e d o t t a a Koulutusta! Syksy on taas siinä vaiheessa, että on aika miettiä ensi vuoden koulutustarjontaa. Seurakuntien Lapsityön Keskus järjestää lapsi- ja perhetyön alueella mittavaa koulutusta. Nostan tässä esiin kaksi koulutusta, joista toinen on erityisesti kanttoreille tarkoitettu, ja toinen erityisesti kanttoreillekin sopiva! Lapsikuorokurssi järjestetään yhdessä Kirkon koulutuskeskuksen kanssa Järvenpäässä 1.-4.9.2008. Tarkoitus on perehtyä kattavasti lapsikuorotyöskentelyn moniin metodeihin, ohjelmiston uusiin ja vanhoihin lauluihin niin yksi- kuin moniäänisestikin. Mietimme myös, mitä on lasten kanssa työskentely; kuinka siihen voi innostua ja kuinka voi innostaa lapsia. Mitä lapsikuorot ja muut lasten musiikkiryhmät tekevät jumalanpalveluksessa? Tästä koulutuksesta löytyy tietoa niin Kirkon koulutuskeskuksen kalenterista kuin SLKn ja Seurakuntaopiston yhteisestä lapsi- ja perhetyön koulutuskalenteristakin, tai nettisivuilta. Jumalanpalvelus ja lasten teologia koulutus järjestetään 3.-5.6.2008. Tämän koulutuksen tavoitteena on löytää yhdessä tapa, jolla lasten teologia voi tulla näkyväksi jumalanpalveluksessa. Samalla perehdytään vakavasti Leikkivä kirkko ajatteluun. Tämä kaikki tehdään kirkkomusiikin, homiletiikan, liturgiikan ja pedagogiikan sisältöjä avaamalla. Koulutuspaikka, Pyhän Annan lastenkirkko Vantaalla, tarjoaa mahdollisuuden tehdä asioita käytännössä, osin myös paikallisten lasten kanssa. Viipyilemme Pyhän edessä! Koulutuksesta lisätietoa sekä ilmoittautumiset www.evl-slk.fi. Yllä olevat koulutukset siis ensi vuonna! Tämän vuoden puolellakin tapahtuu ja vielä ehtii mukaan Kirkkopedagogiikan valtakunnalliseen seminaariin 13.- 14.11.07 Tampereelle. Koulutus tapahtuu Tampereen Tuomiokirkossa sekä Kalevan kirkossa. Rakennamme kirkkoa symposiumin tarkoituksena on jakaa kokemuksia kirkkopedagogiikasta, ja toisaalta kehittää uutta erityisesti musiikin ja symboleiden käytössä kirkkopedagogiikassa. - Seminaari-ilmoitus viereisellä sivulla. Kysymyksiä ja vastauksia Minulta on kyselty paljon koulujen virsisuosituslistasta. Huvittavaa on, että kun itse googlasin netistä sanoilla virsisuosituslista kouluille, sain vastauksen: Tarkoititko vitsisuosituslistaa kouluille? No, onhan siinä aikamoinen vitsi laulattaa kouluissa virsiä! Nykyisen virsikirjan valmistuttua 1986 tehtiin myös peruskouluille virsisuosituslista. Sen tehtävänä oli antaa virikkeitä ja toisaalta tarvittaessa runko siitä, mitä virsiä milläkin luokka-asteella olisi hyvä laulaa. Tämä lista tarkistettiin ja muokattiin uudelleen Kirkkohallituksen koulujumalanpalvelustyöryhmän toimesta tänä vuonna ilmestyneeseen Koulujumalanpalvelus-kirjaan (toim. Helena Lindfors, kustantanut Lasten keskus). Lista löytyy siis tästä kirjasta! Listan virsien valinnassa on haluttu tukea virren monipuolista käyttöä koulussa: päivänavaukset, koulujumalanpalvelukset, oppitunnit, koulun juhlat. Valinnoissa on tietysti otettu huomioon kirkkovuosi ja kulttuurihistoriallinen näkökulma mutta myös lapsen ikä, ajattelun kehittyminen ja virsi rukouksena. Kirkkohallituksen Ulla Tuovisen kanssa juttelin, ja toiveissa on, että listan saisi myös nettiin. Edellä mainittu Koulujumalanpalveluskirja on kattava käytännön opas koulujumalanpalvelusten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Asioita pohditaan niin koulun kuin seurakunnankin näkökulmasta. Virikkeille on varattu kirjasta puolet. Ne ovat syntyneet eri puolilla Suomea seurakuntien käytännön työssä. Niitä soveltamalla voi löytyä oman seurakunnan kouluille ja koululaisille sopiva koulukirkko. Uudesta koulukirkosta kyselleet olen ohjannut tämän opuksen pariin. Lasten virsi! Lasten virsi kirja täyttää ensi vuonna 20 vuotta. Ensimmäinen laitos julkaistiin 1988. Tuolloin tehty kirja oli perusteellisesti uudistettu laitos noin 20 vuotta käytetystä Pyhäkoululaulukirjasta. Kokoelma Pyhäkoululauluja oli taas il- Kirkkomusiikki 6 2007

mestynyt vuodesta 1892 lähtien. Lasten virren toinen laitos julkaistiin jo vuonna 1996. Tuolloin kiinnitettiin erityistä huomiota musiikin ja runon väliseen suhteeseen. Kirjan esipuheessa pidettiin tärkeänä monipuolisen musiikillisen ilmaisun ja oman aikamme lapsista välittävän, raikkaan ja rikkaan laulutuotannon löytymistä. Esipuheessa haastettiin myös etsimään ja tekemään uusia lauluja niistä aiheista, jotka tuosta kirjasta kenties puuttuivat. Luulen, että nyt ollaan tuon haasteen edessä! Uusia lauluja on etsitty ja tehtykin, osa on vielä tekemättä. Uuden tekeminen on kenties vielä enemmän musiikin ja runon yhteyttä, lapsen maailman katsomista. Entä mitä ovat uudet musiikilliset muodot ja ilmaisut, laulujen musiikillinen kieli. Miten elämä ja rukous kohtaavat? Nykyinen käytössä oleva Lasten virsi sisältää monia, iki-ihania vanhoja lauluja, joita ei voisi kuvitellakaan heittävänsä pois. Se sisältää myös uudempaa aineistoa, joka on osin jäänyt käyttämättä. Tässä vaiheessa tuntuu siltä, että tuon laitoksen on vielä elettävä omaa elämäänsä. Kuitenkin, nämä uudet laulut kolkuttelevat ovella siihen malliin, että niillekin olisi hyvä olla joku paikka. Tuo paikka voisi olla Lasten lisävirsi tai Lasten virren täydennykset tai Uudet Lasten virret tai. mitä muuta? Lasten virsi on kanttorin ja kuorolaisen työkalu siinä missä Virsikirjakin. Vai mitä mieltä olette? Antakaa palautetta! Soita ja laula, on hyvä Jumala! Mari Torri-Tuominen mari.torri-tuominen@lastenkeskus.fi www.evl-slk.fi Rakennamme Kirkkoa! Kirkkopedagogiikan valtakunnallinen seminaari 13. - 14.11.07 Tampereella Uutuuskirja vie urkujen maailmaan Villit pillit on hersyvän hauska kertomus ja tietopaketti uruista, joka ei olekaan ihan mikä tahansa soitin, vaan melkeinpä koko orkesteri yhdessä soittimessa. Lapsille suunnatussa tietokirjassa johdattaa urkuri Bertta urkujen ihmeelliseen maailmaan. Urut on kaikkea muuta kuin vanha ja pölyttynyt soitin. Bertan ystävien kertomusta täydentää kuvitettu tietopaketti, joka kertoo kuinka urut toimivat. Bertta tarjoilee myös levyvinkkejä sekä esittelyt joistakin uruista Suomessa. Tekstin on kirjoittanut Liisa Lauerma, kuvitus on Ismo Rekolan. Urkutaiteilija Ville Urponen on tarkistanut asiasisällön. Kirjan on kustantanut Lasten Keskus. Ohjelma 13.11. Tampereen Tuomiokirkko 10.00 Sielu sisään! Tervetuloa Tampereen Tuomiokirkkoon, tuomiorovasti Olli Hallikainen 11.00 Tunnen kirkon! Lapsityönohjaaja Raija-Liisa Vuorio 12.00 Lounas 13.30 Mitä lapsi näkee? TT Juha Malmisalo, Helsingin yliopisto 15.00 Kahvi 15.30 Vaihtopöytä! Jumalanpalveluskasvatuksen projektisihteeri Helena Lindfors ja kouluttaja Tiina Kangasmaa 19.00 Iltamessu 14.11. Kalevan kirkko 9.00 Aamurukous 9.15 Miten minä, kirkko ja seurakunta soi? Musiikkisihteeri Ulla Tuovinen ja kouluttaja Mari Torri-Tuominen 11.30 Lounas 12.30 Symposiumin arviointia, seuraavat askeleet eteenpäin 14.00 Päätöskahvit Ilmoittautuminen 31.10. mennessä: ilmoittautuminen@lastenkeskus.fi tai järjestösihteeri Milla Nevanlinna (09) 6877 4518. Osallistumismaksu 120 + ruokailut ja majoitus(ruokailu ja kahvi ti 13.11 omatoimisesti, ke lounas ja kahvi Kalevan kirkolla). Kirkkomusiikki 6 2007

Kanttori, ilmoittaudu Kanttoripäiville! Mistä on kunnon kanttorit tehty? On jälleen aika ilmoittautua Kanttoripäiville! Neljännet kanttoreiden valtakunnalliset neuvottelupäivät pidetään 6. 8.2.2008 Turussa. Päivien ohjelmassa pyritään selvittämään, mistä aineksista kunnon kanttorit koostuvat. Näihin kanttorin identiteetin kysymyksiin pureudutaan sekä yhteisissä tilanteissa avajaisista alkaen että työpajatyöskentelyissä. Järjestäjinä ovat Kirkkohallitus, SKUL, TeKi, SKML ja paikallinen seurakuntayhtymä sekä hiippakunta. Sijainti Päivät pidetään Turussa. Keskeisinä tapahtumapaikkoina ovat saman kadun varrella sijaitsevat Tuomiokirkko, Seurakuntakeskus ja Konserttitalo. Työpajat ovat näiden välittömässä läheisyydessä. Kuntopolku keskittyy kanttorin fyysisen hyvinvoinnin kysymyksiin alkaen äänenhuoltoon liittyvistä asioista, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kysymyksistä päätyen kuntoutuksen kysymyksiin. Muusikonpolku antaa ideoita musiikillisten taitojen kehittämiseen mm. urkupedagogiikan, laulutaidottomien, kouluttajataitojen ja sointumerkkivirsikirjan asioissa. Kestävyyspolun pysähdykset liittyvät mm. spiritualiteetin kysymyksiin, psalmien musiikilliseen toteutukseen sekä luovaan raamattutyöskentelyyn. Erityisenä mahdollisuutena on tutustua muutamaan Turun alueen kulttuurisesti merkittävään kirkkoon ja kappeliin. Nuottinäyttely järjestetään tälläkin kertaa. Paikkana on seurakuntakeskuksen sali, jossa on tilaa tutustua monipuoliseen materiaaliin. Ohjelmassa on pyritty varamaan aikaa materiaaliin tutustumiseen. Myös omakustannustuotteille löytyy salista muutama pöytä. Kustannukset ja ilmoittautuminen Kanttoripäivien osallistumismaksu on 2.11.2007 mennessä ilmoittautuville 95 ja se sisältää kaiken ohjelman. Tämän jälkeen maksu on 125. Osallistumismaksu opiskelijoilta on 25 ja eläkeläisiltä 60. Majoituksista, matkoista ja ruokailuista osallistujat huolehtivat itse. Ohjelma kokonaisuudessaan, ilmoittautumislomake sekä hotelli-info löytyvät verkosta osoitteesta www.evl.fi/kkh/to/kjmk/ turku-08.html. Linkki sekä ohjelmaan että ilmoittautumislomakkeeseen on myös AKI:n ja SKUL: n kotisivuilla. Ohjelma Avajaiset pidetään Turun tuomiokirkossa 6.2.2008 klo 13. Tilaisuudessa on läsnä arkkipiispa Jukka Paarma. Päätösmessua vietetään Turun piispan Kari Mäkisen johdolla 8.2.2008 klo 12 alkaen. Sen lisäksi että kuuntelemme korkeatasoisia esityksiä, osallistumme yhdessä musiikin tekemiseen. Kanttoripäivien kanssa samaan aikaan pidetään jo perinteinen Katedraali Soi tapahtuma. Kanttoripäivien ohjelmaan kuuluu kaksi tapahtuman konserttia: keskiviikkona 6.2. Dilbèrin ja Kalevi Kiviniemen sekä torstaina 7.2. Turun Filharmonisen orkesterin konsertit. Lisäksi ohjelmaan kuuluu jo perinteinen illanvietto. Edellisillä Kanttoripäivillä tutustuttiin etäläpohjalaiseen sielunmaisemaan, nyt vuorossa on varsinaissuomalainen mentaliteetti. Työpajat ovat olennainen osa päivien ohjelmaa. Tällä kertaa haluamme tarjota runsaan valikoiman erilaisia pysähdyksiä kanttorin identiteetin tutkimiseen. Työpajat muodostavat kolme kokonaisuutta, polkua, joista kustakin voi valita erilaisia vaihtoehtoja: Kuntopolku, Muusikonpolku ja Kestävyyspolku. Edelliset kanttoripäivät olivat Seinäjoella vuonna 2006. Etelä-Pohjanmaalla soitto soi ja laulu raikui. 10 Kirkkomusiikki 6 2007

Messuissa Hyvinkään Kirkkokuoro haluaa seurakunnan mukaan laulamaan. jorma ersta Hyvinkään uuden Kirkkokuoro suunnan otti Hyvinkään Kirkkokuorolla on juhlavuosi: takana 90 aktiivista vuotta. Toiminta on edelleen vireää: vuosittain esiintymisiä on yli kolmekymmentä. Viime vuosina ohjelmisto on laajentunut moneen suuntaan. Kuoro on esittänyt vanhaa ranskalaista barokkimusiikkia, uutta kirkkomusiikkia yhdessä puhallinorkesterin kanssa ja konsertoinut mm. Petri Laaksosen kanssa. Kuoro näkyy ja kuuluu useimmin messussa, mutta joskus esiintymispaikkana voi olla tori tai vaikkapa taidenäyttely. Kuoro julkaisi juhlavuoden kunniaksi historiikin ja kokosi laajan näyttelyn. Viime kesänä kuoro järjesti juhlakonsertin Valtakunnallisten lähetysjuhlien yhteyteen: kuulijoita oli siten tavallista runsaammin. Juhlakonsertissa esiintyivät kuoron lisäksi Hyvinkään salonkiorkesteri ja Rautatien soittajien vaskikvartetti. Ahti Kuorikoskelta tilattiin kuorokantaatti Herra aina ja kaikkialla. Vanhasta ohjelmistosta kuoro esitti mm. Väinö Rauhalan kantaatin Tuhlaajapoika, jonka Charlotta Kivistö orkestroi urkusäestyksen pohjalta. Kuoron musiikilliset ansiot on myös noteerattu. Forssan Kamarikuoron kanssa esitetty Mozartin Requiem sai hyvät arvostelut. Kuoron piiriin on organisoitu myös laulukoulu, joka tarjoaa mahdollisuuden tasokkaaseen yksityisopetukseen sitä kaipaaville. Kuoro on laajentanut perinteistä kuorokonsertin käsitettä ja tuonut konsertteihin mm. multimediaa, akustisia tilaefektejä, improvisaatiota, valoja jne. Joulun ihme -konserttisarjasta on muodostunut erityinen kokeilulaboratorio, joka uudistuu joka vuosi. Tänä vuonna on vuorossa jo Joulun ihme IV. Kun kuoro on jalkautunut rohkeasti ja ennakkoluulottomasti erilaisiin paikkakunnan juhliin, ihmiset ovat päässeet näkemään mitä kuorossa tehdään. Niinpä Hyvinkäällä on vähitellen herätty huomaamaan kirkkokuoron tarjoamat lähes rajattomat mahdollisuudet. Matkailu ja musiikki kuuluvat yhteen tässäkin kuorossa. Kuoro on tehnyt vuosittain vähintään yhden matkan, yleensä konsertoiden, Eurooppaan. jatkuu sivulla 12 Kirkkomusiikki 6 2007 11

Kuoron johtaja Heikki Hinssa pitkän linjan muusikko ja pelimanni Hanurin takaa kuoron eteen Kuoron nykyinen johtaja Heikki Hinssa on pitkän linjan muusikko ja pelimanni jo toisessa polvessa. Soitto alkoi kodin piirissä ja pelimannihengessä, ensin hanurilla ja myöhemmin mukaan tuli paljon muita soittimia, kuten basso. Nuoruusaika kului pitkälti isän kanssa keikoilla Pohjanmaalla, mutta hän toimi myös mm. Tervajoki Big Bandin pianistina. Myöhemmin, musiikin opiskelun ohessa, Heikki säesti hanurilla kansantanssiryhmä Kikaria ja oma yhtyekin oli: Mustat Hatut. Vasta opinnot musiikkilukiossa Kaustisella avasivat oven kirkkomusiikkiin. Lukiossa saattoi opiskella urkujensoittoa Markku Vuoren johdolla. Vuori oli niin innostava opettaja, että Heikki polki lähes päivittäin kirkolle soittamaan. Ammattia ajatellen Heikki Hinssa opiskeli tavallista perusteellisemmin. Kaustisen musiikkilukion jälkeen hän siirtyi Sibelius-Akatemiaan ensin kirkkomusiikkilinjalle ja jatkoi sitten opintojaan vielä pitkään musiikkikasvatuslinjalla valmistuen lopulta kirkkomusiikkilinjalta. Musiikkikasvatuksen opinnot olivat tulevan kuoromiehen mielestä erittäin hyödyllisiä. Innostus kuoronjohtoon heräsi Kuopiossa, kun kaima Heikki Liimola tuli opettajaksi. Bassokaan ei Kuopiossa unohtunut. Alavan kuoron gospelkeikoilla Heikki Hinssa oli Keijo Matilaisen luottobasistina. Kuoroinnostus vei Heikin tutustumaan kymmeniin kuoroihin. Usein hän oli kuoroissa keikalla pelastavana enkelinä kuoron miesrivistön harvennettua yllättäen. Se oli opettavaista. - Kuljin yli kymmenen vuotta auttamassa milloin minkäkin kuoron miesrivistöä ja näin monenmoisia tapoja työskennellä. - En siedä lauleskelua. Kuorolaulu on tavoitteellinen harrastus, ja aivan erityisesti se koskee kirkkokuoroa. Sakari Vilpponen - Kännykkä taitaa nykyään olla soittimista tärkein, nauraa Heikki Hinssa. Monenlaiseen yhteydenpitoon kuluu runsaasti työaikaa. Kirkkomuusikoksi seurakuntaan Perheen perustamisen jälkeen säännöllinen työ alkoi kiinnostaa. Ensimmäinen pysyvä virka löytyi Hyvinkäältä. Sitä ennen kokemusta oli tullut kesäkanttorina ja sijaisena Jyväskylässä, Espoon Olarissa ja monissa pikkuseurakunnissa. Pidempiä sijaisuuksia hän teki Helsingin Vuosaaressa ja Kalliossa Ahti Kuorikosken sijaisena. - Kalliossa Ahti sävelsi juuri Matteus- Passiota ja minä harjoitin kuoroa. Ahti tuli joskus sivumennen maininneeksi, että teos olisi mahdollista esittää myös dramatisoituna kirkkonäytelmänä. Kun Hyvinkään Kirkkokuoro esitti teoksen Hyvinkäällä, Heikki toteutti dramatisoinnin multimedian keinoin. Kuorikoski oli itse paikalla ja piti kovasti kokemastaan. Yhteistyö jatkuu Ahdin ja Kallion seurakunnan kanssa edelleen. Ahdin seuraaja 12 Kirkkomusiikki 6 2007

Kati Pirttimaa, Kallion Kantaattikuoro ja Hyvinkään Kirkkokuoro esittävät seuraavaksi yhdessä Duruflén Requiemin. Kallion Kantaattikuoron lisäksi Hyvinkään Kirkkokuoro tekee yhteistyötä muiden kuorojen kanssa. Se on esittänyt Forssan Kamarikuoron kanssa mm. Mozartin Requiemin. Yhteistyö Forssan kuoron kanssa syntyi, kun Heikki lauloi Jeesuksen osan Bachin Matteus-Passiossa, joka esitettiin Forssassa ja Salossa. Vanhojen mestariteosten rinnalle Heikki kaipaa tuoretta ja laadukasta kirkkomusiikkia, aikamme musiikkia. - Kuulun kanttoreihin, joiden mielestä aikamme parhaat säveltäjät pitää saada säveltämään kirkkomusiikkia. Siten mm. Espoon uuden kirkkomusiikin festivaali saa minulta täyden tukensa. Kuorosävellysten laatu pitää saada nousemaan. Hankala alku Kun Heikki aloitti vuonna 2002 Hyvinkäällä, edellinen kanttori Teuvo Leutonen ehti johtaa Hyvinkään vanhinta kuoroa peräti 33 vuotta. Kuoro oli Teuvo Leutosen lempilapsi ja se toimi vilkkaasti matkailuakaan unohtamatta. Kuorossa oli 20-30 laulajaa. Tilanne kuorossa muuttui radikaalisti kanttorin vaihtuessa. Teuvon mukana lähti porukkaa eläkkeelle kaksi kolmannesta: viiden sopraanon ja viiden alton lisäksi kuoroon jäi sinnittelemään vain yksi basso ja tenori. Kun marraskuussa 2002 aloitettiin, tulevaisuus näytti kolkolta. Kaikesta huolimatta neliääninen laulu ei vaiennut. Tammikuussa aloitettiin aktiivinen ilmoittelu lehdissä uusien laulajien löytämiseksi. Kurkista kuoroon! Heikki toi kuorotyöhön uusia ideoita. Yksi näistä oli Kurkista kuoroon -ilta. Tässä eräänlaisessa iltamusiikissa kuoro esitti mm. Palestrinan erään messun Kyrieosan, josta ensimmäistä taitetta oli harjoiteltu normaaliin tapaan, toista vain vähän ja viimeinen laulettiin suoraan prima vista, esityksessä! Kuulijoille ei jäänyt epäselväksi mikä harjoittelun merkitys on. Illassa kerrottiin myös kuoron sisäisistä toimintatavoista, esiteltiin mm. äänirauta ja laitettiin kaikki paikalle saapuneet opettelemaan peruslyöntikaavat. Muutama rohkea kurkistaja sai myös johtaa kuoroa. Tapahtuman jälkeen voitiin nähdä, että kuorossa ylitettiin useita henkisiä kynnyksiä. Asenteet muuttuivat, ja moni kertoi tapahtumasta muille. Kaikille jäi päivästä hyvä olo. - Se oli hirveän hauskaa - vaikka uusia kuorolaisia ei sillä kerralla tainnut tulla yhtään, muistelee Heikki. Ilo merkitsee Heikille paljon myös kuorotyössä. - Että minua sapettaa käsitys, että kristitty ei voisi iloita ja nauttia elämästä. Miten saat kuoron nauramaan edes harjoituksissa? Mikä on ilme, kun laulaen julistetaan ilosanomaa? Tiedetäänkö ja muistetaanko, miten elämänmyönteinen katsomus Lutherilla oli. Ideoita pitää olla paljon Jo alusta lähtien kuorolaiset saivat havaita, että Heikki tarjosi yllättäviä ideoita. Toiset toteutettiin, toisista luovuttiin. - Hyvinkäällä ollaan varsin ennakkoluulottomia uusien ideoiden suhteen. Harvoin kuulee ei-näin-ole-tehty-ennenkään mutinaa. Mistä ideat tulevat? - Ideat tulevat ensisijaisesti päästäni On aivan mahtavaa, että ihmisellä on kyky haaveilla. Lähtökohtana on, että kaikki on mahdollista. Sitten vain annetaan palaa - Kun tulin kuoroon, niin lähdin kokeilemaan kaikenlaista. Syötin juttuja ensin varovasti, nyttemmin sensuuria on voinut vähentää. Epäilijöitäkin on, mutta kun ideoita on paljon, ei harmita, jos kaikki eivät toteudu. - Ideoita löytyy joskus jopa sanomalehdistä. Kun Lasten ja nuorten kulttuurikeskuksen avaamisesta oli uutinen, niin otin yhteyttä johtajaan ja tarjosin kirkkokuoroa avajaisiin. Toive toteutui, ja vastaanotto oli perin myönteinen. - Ideoita pitää olla hyllyllä odottamassa, että on mistä ottaa. Muutaman kerran on oltu lähellä umpikujaa. Mutta onneksi täällä on ollut niitäkin, jotka ovat halunneet kokeilla. Toisaalta täytyy tunnustaa, että aikaa tahtoo mennä tuhottomasti. Kuoro kävi myös taiteilija Pirkko Vakkilan näyttelyn avajaisissa laulamassa, ja tänä syksynä kuoro oli mielenkiintoisessa seurassa Kulttuurin kuvia ja välähdyksiä tapahtumassa. Monen kuulijan käsitys kirkkokuorosta muuttui. Tehdään mikä on sovittu mahdottomia ei vaadita Heikillä on kuorolle selkeä päämäärä: kuoron pitää kehittyä koko ajan. Kuoro on nyt kasvuvaiheessa ja ikähaitari ulottuu kaksikymppisestä seitsemänkymppiseen. - Riittää kun kukin kuorolainen tekee parhaansa, mahdottomia ei keltään vaadita. - Mulla on sellainen periaate, että jos jotain on sovittu, niin se tehdään kävi miten kävi, keikka kun keikka pyritään hoitamaan kotiin. Alkuvuosina kuorolaiset ehdottelivat toisinaan, että jätettäisiin jumalanpalveluksessa jokin laulu laulamatta. - Laulut kuitenkin laulettiin niin kuin osattiin. Jälkeenpäin kuorolaiset totesivat, että juttu olisi onnistunut, jos kaikki olisivat lähteneet rohkeasti mukaan jo harjoitusvaiheessa. (Osa oli epäillyt, ettei kuoro laulua opi) - Epäily teettää lisätyötä: laulua joutuu veivaamaan moninkertaisen määrän. - Raskasta on, jos kuorolaiset eivät usko itseensä, eivät luota johtajaansa, epäilevät onnistumista ja käyvät jopa vastarintaan. Toisaalta on huippua, kun samat henkilöt löytävät itsestään laulajan ja ihmisen, joka uskaltaa, oppii ja luo. - Positiivisten asioiden pyörittely lisää positiivisuutta. Ei kannata jäädä hautomaan kiville menneitä juttuja. Ottaa opiksi mitä on opittavaa ja unohtaa loput. - Kuoro on kokonaisuus ja sitä täytyy kehittää kokonaisvaltaisesti. Harva jaksaa, jos ensin keskitytään hiomaan tekniikka täydelliseksi ja vasta sitten mietitään esiintymisiä. - Johdin pari vuotta sitten myös Vehkojan kuoroa. Kävi kuitenkin niin, ettei aika enää riittänyt siihen. Ajattelen niin, että on parempi johtaa yhtä kuoroa, joka esiintyy paljon kuin useita, jotka esiintyvät vähän. Ihmettelen, kun jotkut kertovat heillä olevan viisikin kuoroa. En oikein ymmärrä miten esiintymiset, harjoitukset ja vapaapäivät lomitetaan. Kuoro esille uudella tavalla Hyvinkään Kirkkokuoron tunnetuksi tekemisessä on otettu käyttöön myös uusia keinoja. Kuorosta kerrotaan mm. julistein, lehtijutuin ja Internetissä. Saavutuksena voidaan pitää, että kirkkokuoron voi löytää sekä www.hyvinkaanseurakunta.fi että jatkuu sivulla 14 Kirkkomusiikki 6 2007 13

Juuso Aranko www.hyvinkaa.fi osoitteista. Julisteisiin on satsattu tavallista enemmän. Rohkeus ja pieni vaivannäkö ovat tuottaneet myös hyviä tuloksia. Eräässäkin julisteessa etsittiin humoristisen piirroksen kera kukkoja ja kanoja eli uusia laulajia. Kuoroon taiteilija, intendentti, hengen hoitaja Hyvinkään kuorossakin oli totuttu siihen, että kanttori tekee. Toiminnan lisääntyessä alkoi keskustelu tehtäväjaosta. Tarkoitus on vähentää päällekkäisiä toimintoja ja toisaalta saada tehtyä nekin asiat, jotka nyt tahtovat jäädä hoitamatta. - Kuorolaiset, jotka tekevät kuoron eteen lähes yhtä paljon kuin johtaja, ovat suuri ilonaihe. Hyvinkäältä löytyy taitavia tekijöitä. Kuorolla on taloudenhoitajana Marja Saarinen, joka on oikea työmyyrä ja jolla on kokemusta hirveästi. Kun kuoro kokosi 90-vuotisjuhlan kunniaksi suuren näyttelyn Hyvinkään kirkkoon ja kaupungin näyttelytilaan, kuoron oma taiteilija Pirkko Vakkila (altto) ideoi näyttelyn visuaalista ilmettä yhdessä näyttelytoimikunnan kanssa. Iso banderolli oli idea, joka aluksi arvelutti. Kohta huomattiin oman taiteilijan tekemän banderollin hyvät puolet. Banderolli näkyy hyvin ja on helppo kuljettaa vaikka mihin: juhlanäyttelyn aikana se oli kokonaisen viikon kirkon pihalla. Juhlavastaanotolla ja juhlakonsertissa se oli näkyvästi ottamassa vastaan vieraita. Kuoron puheenjohtaja Asko Rauramo on hänkin kantanut kortensa kekoon suunnittelemalla kuorolle pöytästandaarin. Heikin mielestä kuoron isäntä ja emäntä eivät ensisijaisesti kanna huolta syömisestä ja juomisesta, vaan he ovat kuoron hengen hoitajia kuten isäntä ja emäntä talossa. Kuoron monista eri toimista hienoimmalta kuulostaa kuninkaallinen varalaulunjohtaja, eikä kyseessä ole varajohtaja. Orkestereista tuttuja intendenttejä on hankittu myös joihinkin kuoroihin. Miksi ei myös kirkkokuoroon? Hyvinkäällä ryhdyttiin sanoista tekoihin ja kuorolle saatiin tukityöllistetty intendentti puolen vuoden ajaksi. - Kuorossa pitää olla myös laulamaton jäsen, intendentti, joka konserteissa myy lippuja konsertin alkuun asti, kuvaa ja äänittää ja tekee kaikenlaisia hommia, missä itse ei voida olla. Hän myös markkinoi kuoroa ja hoitaa monenlaisia käytännön asioita. - Kuorolla pitäisi olla myös konserttijärjestäjä, joka huolehtii valoista, kuorokorokkeista jne. sekä harjoitusjärjestäjä, joka organisoi kuoroharjoitukset. Hyvinkään kirkkokuorossa laulajilla on mahdollisuus mennä laulukouluun eli käydä Mika Keitelin tai Jutta Seppisen laulutunneilla, joiden kustannuksista he maksavat suuren osan itse. Kuoron laulukouluvastaava huolehtii kaikesta laulukouluun liittyvästä. Juhlakonsertin esiintyjiä Hyvinkään lähetysjuhlilla. Kirkkokuorosta kamarikuoroksi ja takaisin Hyvinkään kirkkokuoro muutti nimensä Hyvinkään Kirkon Kamarikuoroksi vuonna 1992. Heikki alkoi suunnitella alkuperäisen nimen palauttamista. Nimenvaihdosta edelsi pitkä harkinta. Heikki keskusteli jokaisen kuorolaisen kanssa asiasta erikseen ja lopulta päädyttiin yhteistuumin vanhaan nimeen. Ratkaisu on osoittautunut hyväksi. Erityisesti nuorempi polvi suhtautuu kirkkokuoroon erinomaisen osuvana nimenä. Ei ole tietoakaan nimeen liittyvistä rasitteista. Kun miesrivi harvenee yllättäen Heikki on nähnyt, että ihmisten elämä ei taivu 35 keikkaan vuodessa, vaikka pikkukeikoille riittää pienikin porukka. Paksu osoitevihko on siksi ollut Heikille henki ja elämä. Sen sivuille on kirjautunut satoja puhelinnumeroita Heikin kymmenen vuoden kuorolaulu-uran aikana. Osoitevihosta on löytynyt laulajia ja soittajia. Tavallisimmin tarvitaan apua miesääniin, koska heistä on puutetta muutenkin. - Minusta on huono periaate, että kuoro toimii aina omillaan. Tärkeintä on musiikki. Jos on mahdollisuus saada laulajia niin siitä vaan. Kuorolaiset ovat ottaneet avustajien käytön hyvin vastaan. Eräskin kuorotenori totesi, että oli sykähdyttävää laulaa ammattilaisen vierellä. Kun kuoro käyttää keikkalaulajia, toivomus on, että tultaisiin ilman korvausta. - Esimerkiksi Mozartin Requiemiin löytyy aina laulajia, jotka laulavat pelkästä laulamisen ilosta. - - Kun korvauksia maksetaan, usein on edullisinta ottaa laulaja, joka laulaa osansa nuoteista suoraan ja vieläpä laadukkaasti. 14 Kirkkomusiikki 6 2007

Kuoro lauloi Vanhan kirkon tornista, liki 70 vuoden tauon jälkeen, vappuna 2007. Akustiikka oli erinomainen. Juuso Aranko Mitä mieltä kuorolaiset? Sopraano Helmi Metsäniemi on laulanut kuorossa pitkään. Hänen mielestään Heikki on luonnollinen, luo yhteyksiä, järjestää kivoja juttuja ja osaa motivoida. Silmät loistaa ja vartalo menee mutkalle kuin spaghetti. Motivointia voi olla vaikkapa illanvietto metsästysmajalla, johon sisältyy tarjoilua ja lapsellista ohjelmaa. - Kansanmusiikki on varmaan laajentanut Heikin käsityksiä musiikin tekemisestä. Kuoron taidot ovat kasvaneet: ohjelmisto on monipuolistunut ja vaikeutunut. - Aluksi kuului usein ei, ei osata eikä me tätä opita lausahduksia: vaikeudet näyttivät vuoren kokoisilta. Siitä ne vuoret kuitenkin tasoittuivat, ja nykyään valitusta kuuluu vähemmän. Kuoro on saanut itseluottamusta selviydyttyään vajaalukuisena yllättävistä tilanteista. Kuoron puheenjohtaja, basso Asko Rauramo on kotoisin Isostakyröstä, kuten Heikkikin. Puheenjohtajan mielestä Heikki on ulospäin suuntautunut, sanavalmis yhteyksien luoja. Ideoita, innostusta ja energiaa riittää. Pääasia on kuitenkin, että Heikki on vaativa musiikin tekijä. Heikki luottaa kuoroon Sopraano Pirkko Saarinen on Hyvinkään seurakunnan diakoni ja pitkäaikainen kuorolaulaja. Hän on seurannut useasta vinkkelistä paikkakunnan kirkkomuusikoita ja kuorotyötä. - Heikki luottaa kuoroon. Hänen tulonsa jälkeen kuoro on saanut uutta näkyvyyttä, Kuorolaiset Joulun ihme III -tapahtumassa. se on siirtynyt kirkosta maailmaan ja laulajat ovat löytäneet itsestään uusia juttuja. Ulkomaanmatkat ovat luonnollisesti olleet merkittäviä. - Heikki osaa myös delegoida: nuotistonhoitajalla on paljon hommaa, samoin rahastonhoitajalla. Kuoro joutuu muutenkin tekemään töitä: viikkoharjoitusten lisäksi lauantaiharjoitukset ovat yleisiä. Sakari Vilpponen Pekka Kandelin Kirkkomusiikki 6 2007 15

Virsivirikepaketti tuo virret tutuiksi alakoululaisille Suomalaiselle virrelle kuuluu hyvää! Virret ovat viime vuosien ajan innoittaneet niin rock-, pop-, iskelmä- ja jazzmuusikoita kuin myös sinfoniaorkestereita etsimään ja pohtimaan suhdetta virsiin sekä etsimään niihin omaa lähestymistapaa. Virret eivät ole pölyttynyttä menneisyyttä, vaan elävät tätä päivää. Ne toimivat siltana menneisyyden ja nykypäivän välillä ja yhdistävät eri sukupolvia toisiinsa. Virret liittyvät kiinteästi seurakunnan jumalanpalvelukseen ja heijastelevat eurooppalaista, suomalaista kulttuuriperintöä. Tänä vuonna vietetään virsikirjan juhlavuotta, kun kuudennen suomenkielisen virsikirjan käyttöönottamisesta tulee kuluneeksi 20 vuotta. Kirkkohallituksen ja Opetushallituksen yhteistyönä julkaistiin ja lähetettiin Suomen noin 2400 alakouluun ja 450 evankelis-luterilaiseen seurakuntaan Virsivirikepaketti. Virsivirikepaketti etsii innostavia, monipuolisia ja ennakkoluulottomia lähestymistapoja virsikasvatukseen. Pakettiin on valittu yhdeksän virttä (mm. VK 501 Kuule Isä taivaan, VK 332 Herraa hyvää kiittäkää, VK 484 Totuuden Henki). Materiaalissa on huomioitu sekä ohjaajat että lapset ja nuoret. Virsivirikepaketissa on teksti-, sovitus-, kuva- ja tehtäväosiot. Tekstiosaan on kerätty ohjaajalle taustatiedoksi keskeiset sisällöt ja ydinkohdat virsistä ja niiden tekijöistä sekä lisämateriaaliym. vinkkejä. Lapsille ja nuorille on kertomuksia, jotka liittyvät virsien sisältöön, niiden tekijöihin tai taustoihin. Lisäksi on pyritty selventämään virsien vaikeita sanoja, käsitteitä ja kielikuvia. Sovitukset-osiosta löytyy koulusoittimille (kantele, nokkahuilu, bändisoittimet) tehtyjä helppoja soitin- ja kuorosovituksia, kalvopohjista taas virsiin liittyviä teema- ja tunnelmakuvia. Paketin lopussa on Teija Lehto monenlaisia tehtäväpohjia sekä lautapeli. Materiaali soveltuu käytettäväksi esim. seurakuntien pyhäkouluissa, kerhoissa, lapsikuoroissa sekä peruskoulujen uskonto- ja musiikkikasvatuksessa. Virsivirikepaketin ovat ideoineet ja koonneet kanttori, MuM Katarina Engström, luokanopettaja, KM Kaija Järä, kuvataiteilija Teija Lehto ja kanttori (vv.), MuM, kasvatust. yo Jenni Urponen. Syksyn 2007 aikana osa materiaalista tullaan julkaisemaan Kirkkohallituksen wwwsivuilla. Virsivirikepaketti-julkaisun kirjaversiota voi tilata Kirkkohallituksen julkaisumyynnistä julkaisumyynti@evl.fi tai p. (09) 1802 315. 16 Kirkkomusiikki 7 2005

Kirkkomusiikki 8 0 v u o t t a s i t t e n Kirkkokuorot ja Kirkkomusiikkilehti Kirkkomusiikkilehti syntyi kanttoreiden ammattilehdeksi vuonna 1925. Tilauskanta kasvoi hitaasti, koska kaikki kanttoritkaan eivät tilanneet lehteä. Siksi Aaro Liljander lokakuussa 1927 esitti, että jos kuorolaisten asiaa olisi lehdessä enemmän, myös laulajat alkaisivat tilata lehteä. Kirkkokuoroliittoa, nykyistä SKML:a ei vielä tuolloin ollut. Siis suoraan asiaan: Kirkkokuoroilla ei ole omaa äänenkannattajaa! Kysyttänee, onko se tarpeellista? Miksei olisi, onhan Suomen kuoroväelläkin oma äänenkannattajansa, Suomen Musiikkilehti. Se taas ei voi tulla kirkkokuorojen äänenkannattajaksi useastakin syystä. Kirkkokuoroistahan ei monikaan kuulu Suomen Kuoroliittoon ja toiseksi on se lehti niin kallis, ettei sitä laulajat kirkkokuoroissa jaksa tilata. Kirkkokuorothan ovat meitä kanttoreita niin lähellä, että ainakin allekirjoittaneesta olisi työskentely ilman kuoroa kovin kuivaa ja kankeaa, ja taas me kuorojen johtajat olemme taas lähellä kuorolaisiamme, siis yhteinen äänenkannattaja! Silloin tämän lehden sisältökin rikastuisi ja vapautuisi siitä kuivasta ammattimaisuudesta, minä se on tähän saakka ilmestynyt, eikä se silti menettäisi merkitystään ammattilehtenä. Papiston ja kanttorien väliset suhteet olivat kestoaihe jo 1920-luvulla. Asiaa kutsuttiin sakaristo-parveke kysymykseksi. Erityisen hiertävä asia oli palkkaus: pappien palkat nousivat, kanttoreiden pysyivät paikallaan, rahan arvon aletessa jopa taantuivat. Artturi Aarnio tarttui aiheeseen eikä sanoja säästellyt. Näin siis 80 vuotta ennen AKI-liiton aikaa: Sakaristo-parveke Syytellään toisiaan. Kanttorit puivat nyrkkiä taskussa. Papit rakastavat julkisuutta käsien pesussa. Pappis-ihanne on kohonnut todistaa Kotimaa. Kanttorit kun vaan katuen nöyrtyisivät tarttumaan lapion varteen, luodakseen lumen sakariston portailta. Niinpä niin. Mutta parvekkeelta näkyvät asiat toisessa valaistuksessa kuin sakaristosta. Pitemmittä esipuheitta suoraan asiaan käydäkseni väitän, että sikäli kuin kaunamieltä kanttorin ja hänen korkean esimiehensä välillä on olemassa, on sen pohjana kaikkein useimmassa tapauksessa vaan taloudelliset asiat, leipäkysymys, ei mitään sen vakavampaa eikä syvällisempää. Millään muulla virka- ja ammattikunnalla ei ole niin vakiintunutta mainetta oman edun tavoittelijana kuin juuri papeilla. Ja niinpä he viimeisessä palkanjärjestelyssäkin leikkasivat sadon, joka runsaudellaan löi vaateliaisuudessaan pohjattomaksi tunnetun papistonkin itsensä ällistyksellä. Sosialistit ja vasemisto olivat saattaneet papiston palkkausasian eduskuntakäsittelyyn tarkoituksella lyödä palkat alas. Olihan kovasti melua pidetty pappien suurista palkoista. Mutta sosialisteja vedettiin huulesta oikein kilometrikaupalla. Kirkkokuorojen Ohjelmistoa sarja oli kasvanut jo numeroon 20: Sulho Ranta, Rauhan puu. Kustantaja kääntyy sitten vetoavasti säveltäjien puoleen: Säveltäjät! Kirkkokuorojen Ohjelmistoon otetaan uusia ohjelmistoon sopivia sävellyksiä julkaistavaksi. Sävellykset on lähetettävä osoitteella: Primus Leppänen: Ilmajoki tahi M. V. Sipponen, Jyväskylä. Nämäkö herrat sitten katsastivat sävellysten sopivuuden? Kirkkomusiikki 6 2007 17

S u o m e n K i r k k o m u s i i k k i l i i t t o tiedottaa Arkea ja juhlaa Nyt jo hyvällä alulla oleva toimintakausi sisältää monille kuoroille ja musiikkiryhmille pääosin harjoitusten arkea, mutta toisille myös juhlaa, joko täysiä vuosikymmeniä tai muita juhlan aiheita. Ja voihan jokaviikkoinen harjoituskin olla juhlaa, kun yhtäkkiä havaitaan, että työ valmistuu, uusi teos alkaa saada hahmoa. Tai sitten muuten vain todetaan, miten yhteen tuleminen, ystävien näkeminen ja yhdessä laulaminen on ainakin pienen juhlan aihe. Suuria ja vaativia näytön paikkoja ovat juhlat, joissa kunta ja seurakunta juhlivat yhdessä, kuten Vihdissä elokuussa pitäjän 500-vuotista olemassaoloa. Siinä oli seurakunnan musiikkityö monella tavoin esillä. Syyskuun lopulla Tampereen tuomiokirkon kuoro juhli 100-vuotista taivaltaan. Juhlakonsertin nimi, Enkelivartio, on saatu toisen 100-vuotiaan, nimittäin tuomiokirkon kattomaalauksista. Ylhäällä on kuuluisa käärme, jota ympäröi enkelivartio. Vielä on tulossa virsi-ilta, johon kuoro kutsuu muita kuoroja ja seurakuntaa. Hyvä idea kiertoon! Liittohallituksen kokoukset Suomen Kirkkomusiikkiliiton liittohallitus kokoontuu syyskaudella 9.10. ja 11.12. 2007. Kokouksiin tarkoitettujen asioiden tulee olla toiminnanjohtajalla viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Ajoissa suunnittelemaan Juhlasuunnitelmat kannattaa käynnistää ajoissa ja käyttää mielikuvitusta. Niin syntyvät ajan kanssa hyvät, joskus tavanomaisesta poikkeavat ideat. Niillä on usein myös uutisarvoa. Menneitä vuosikymmeniä on syytä muistaa esimerkiksi kronikan tai tiiviin historiikin muodossa, mutta entisten suosikkilaulujen lämmittäminen kavalkadiksi palvelee ehkä enemmän kuorolaisia kuin kuulijoita. Tai kukapa sen tietää. Yleispäteviä ohjeitahan on mahdoton antaa. Tärkeintä on kuitenkin se, että juhlat ovat kuoron näköiset. Onnistumisen elämyksen varmistamiseksi harjoitusaikaa on varattava riittävästi, mutta juhla voi sisältää myös haasteellisemman teoksen, joka vie kuoron taitoja eteenpäin. Juhlaselostuksia ja kuvia julkaistaan Kirkkomusiikissa. Nykyisin aineisto lähetetään Suomen Kirkkomusiikkiliittoon, markku. kilpio@skml.fi tai kirjepostina toimistoon, Tollinpolku 1 C, 00410 Helsinki. Juhlakuvissa laulajat ovat useimmiten riveissä tai laulumuodostelmassa. Sellainen kuva on hyvä ottaa arkistoon, mutta lehteen kannattaisi ideoida jokin muu asetelma, jossa samalla tavoin kaikkien kasvot ovat näkyvissä. Kuoro kirkkoveneessä, pihalla sydämen tai nuotin muotoisessa asetelmassa, lehterin kaiteen yli kurkkimassa Kopallinen kekseliäisyyttä, ideointia, huumoriakin! Juhlat julkisuudessa Juhla on hyvä hetki hankkia kuorolle julkisuutta. Vaatimattomuus ei aina kaunista! Yhteys paikkakunnan medioihin on syytä ottaa ajoissa. Ensimmäinen apuväline on esite, joita joillakin kuoroilla jo on. Kesällä sain käsiini Konneveden kuoron tyylikkään esitteen ja nyt viimeksi Kajaanin Kirkkokuoron mainion esitteen, jonka teksti kielii sanankäytön taidoista ja luovuudesta. Kuoro esimerkiksi listaa luontaisetunsa hauskasti: pitkäaikainen ILMAINEN, hyvä harrastus, tutkitut terveysvaikutukset, ilmaiset työasut ja työkalut, äänenmuodostuksen opetusta, rentoa meininkiä ja hersyvää huumoria jne. Onnittelut! Antaisikohan Kajaani ideansa kiertoon? Siltä varalta, ettei kuorollanne vielä ole käyntikorttia, omaa esitettä Muita julkisuusideoita: juhlien alla pidetään avointen ovien harjoitus, johon kaikki kuorolaulusta kiinnostuneet voivat saapastella sisään hetkeksi, tunniksi tai kahdeksi. Joku voi jäädäkin! Toimittaja kutsutaan mukaan. Jos kuorolla on ikää esim. 70 tai 80 vuotta, on kuoron nuotistossa aarteita. Kiinnostuisiko esimerkiksi kirjasto tekemään niistä näyttelyn, jossa voisi olla myös kuvia ja kuoropukuja menneiltä vuosikymmeniltä? imagesource/skoy 18 Kirkkomusiikki 6 2007

Tukea Inkerin kirkon musiikkityöhön Jos oman seurakunnan musiikkitoiminnan puutteet ja puitteet alkavat ahdistaa, eräs keino on astua itärajan yli ja tutustua Inkerin kirkon seurakuntien musiikkitoimintaan. Ensinnäkin on liikuttavaa nähdä ja kokea se innostus, jolla työtä tehdään usein vaatimattomissa oloissa pienissä seurakunnissa. Musiikkitoimintaa vetävät osa-aikaiset työntekijät, joilla on vaihteleva määrä työtunteja viikossa. Toiseksi silmät avautuvat näkemään, miten hyvin meillä - valituksistamme huolimatta - ovat monet asiat: korkeatasoinen koulutus, päätoimiset työntekijät, tilat, soittimet, nuotit. Suomen Kirkkomusiikkiliitto on jo pitkään avustanut Inkerin kirkon musiikkityötä. Kirkkomusiikkia opiskeleville inkeriläisille on annettu vaatimatonta koulutustukea. Yli-Iin kanttori, Oulun hiippakuntakanttori Anja Hyyryläinen on vastannut Vienan-Karjalassa koulutustyöstä. Inkerin kirkon teologisessa instituutissa on kanttorikursseille lähetetty opettajia ja annettu apua koulutussuunnittelussa. Kanttori tarkoittaa Inkerin kirkossa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sovitun tuntimäärän viikossa tekevää työntekijää, jolla voi olla taustanaan mikä tahansa musiikkikoulutus. Niinpä kirkko jatkokouluttaa kanttoreita kursseilla, joita pidetään viikon mittaisina kaikkiaan kuusi. Kurssilaiset saapuvat pitkienkin matkojen takaa Kuolan niemimaalta ja Siperiasta. Mutta into oppia uutta ja tavata kollegoja on suuri. Koulutussaralla tapahtuvaa yhteistyötä SKML:n kirkkokolehti 2008 3. adventtisunnuntaille Kirkkohallitus on päättänyt vuoden 2008 kirkkokolehdeista. Seurakuntien musiikkityön tukemiseen Suomen Kirkkomusiikkiliiton kautta kannetaan valtakunnallinen kolehti 3. adventtisunnuntaina 14.12. on voitu tehdä Kirkkomusiikkiliiton Heimokansojen kirkkomusiikki -rahaston turvin. Kuorot voivat esimerkiksi juhliensa yhteydessä tai konserttien tuotolla kartuttaa rahastoa, jonka tilinumero on 578007-20055669. Jälleen on alkamassa uusi kanttorikurssi, jonka ohjelmaa hiotaan parhaillaan aiempien kokemusten pohjalta. Emme mene Suomesta sinne neuvomaan, miten heidän tulisi kaikista asioista ajatella ja miten toimia, vaan annamme tietotaitoa ja virikkeitä, jotta Inkerin kirkon musiikkityö voisi löytää oman tiensä siinä kulttuurikontekstissa, jossa se elää. Kiitos! Kirkon Ulkomaanavulta tuli kesäkuussa kirje, jossa kiitettiin Pietarin Pyhän Marian kirkon urkuhankkeeseen osallistumisesta. Maria on Inkerin kirkon pääkirkko. Kuopiossa kirkkomusiikkijuhlien messussa kootulla kolehdilla ja sen jälkeen saapuneilla lahjoituksilla saadaan yksi äänikerta urkuihin, jotka valmistunevat vuonna 2010. Urkuihin tulee kaikkiaan 26 äänikertaa ja ne rakentaa Urkurakentamo Martti Porthan Oy. Hankintasopimus on jo allekirjoitettu. Lahjoituksia saatiin seurakunnilta, opetusministeriöltä, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Niinpä välitän tässä kiitokset kaikille, jotka sujauttivat euronsa Kuopiossa kolehtiin tai myöhemmin ovat tavalla tai toisella muistaneet urkuhanketta. Uruilla on suuri merkitys Inkerin kirkon kanttorikoulutuksessa, suomalaisyhteisön jumalanpalveluksissa, konserteissa sekä koko valtavan Pietarin musiikkielämässä. Markku Kilpiö SKML:n toiminnanjohtaja Lahjaksi, muistoksi, kiitokseksi, tunnustukseksi Tuliko täyteen tasavuosia? Mitä pysyvää kiitokseksi, käytännöllistä ja kaunista lahjaksi? Kirkkomusiikkiliitolla on pienoislippu (pöytästandaari), jota voivat jakaa jäsenyhdistysten johtokunnat sekä SKML: n ja piirien hallitukset. Suositellaan annettavaksi merkkipäivinä jäsenyhdistysten johtajille ja jäsenille. Hinta 29. Liiton mitalia suositellaan ennen muuta annettavaksi henkilöille, jotka ovat jo saaneet pienoislipun. Jako-oikeudet samoin kuin edellä. Hinta 31. Myös yksityishenkilönä voi hankkia itselleen tuikku-lyhdyn, kiiltävää terästä, moderni muotoilu, liiton logo kaiverrettuna sisäalareunaan. Hinta 75. Samoin vapaasti kaikkien hankittavissa ovat kynttilänjalat (Sarpaneva, pronssia), 10 cm, 42, 16 cm, 52, kynttilänjalka, tinaa, 6 cm, 28 ja Byzant-tuikku, mattatinaa, halkaisija 10 cm, 26. Kaikissa näissä liiton logo. Uutta muotoilua edustaa lasinen Breeze-maljakko, koko 21 x 14 cm, hinta 56. Liiton logo kaiverrettu alareunaan. Joka-aikaiseen käyttöön, mutta myös juhliin pinssi, jossa pronssinen liiton logo, halkaisija 18 mm, hinta 5. Onnittelu- ja suruadresseihin kuuluu mukaan valkea kuori. Suruadressit 5 ja 7, onnitteluadressi 7 ja onnittelukortti, koko A5, 2. Joulu lähestyy: lapsille ja nuorille pehmonalle liiton paidassa, 5, matkalle olka- tai vyölaukku, 10, Clic Clack laulunamirasia, 2, tyhjänä käyttökelpoinen vaikkapa lääkkeille. Haavuri, 5, on ensiapulaukku, joka toimii avaimenperänä. Sisällä on selvitys haavurin nimestä. Tilaukset Suomen Kirkkomusiikkiliiton toimistosta, p. 09-436 6540 tai fax 09-4366 5464, osoite Tollinpolku 1 C, 00410 Helsinki tai pirkko.paakkanen@ skml.fi. Tutustukaa tuotteisiin liiton verkkosivuilla, osoitteessa www.skml.fi. Kirkkomusiikki 6 2007 19

Kuorojen Juhlaa K u o r o j e n j u h l a a Aleksanterin kirkon kuoro 90 vuotta Eija Keskinen Aleksanterin kirkon kuoron 90-vuotisjuhlakonsertti pidettiin Tampereella Aleksanterin kirkossa lauantaina 18.11.2006. Kuoroa johti kanttori Kirsi Mäki. Konsertissa avustivat urkuri Riikka Viljakainen ja huilisti Paula Sirén sekä juontajana kansanedustaja Marja Tiura. Konsertin ohjelmisto koostui jumalanpalvelus- ja ehtoollismusiikista. Yleisöä oli runsaasti. Konsertin jälkeen iltajuhlassa jaettiin lukuisia ansiomerkkejä pitkäaikaisille kuorolaisille. Myös kuoron historiikki laadittiin juhlavuoden kunniaksi. Kirsti Virkkunen Ansiomerkit kannustavat kuorotyöhön Härmälä-kuoro/Härmälän kirkkokuoro jakoi 17.5. helatorstain messun yhteydessä kuoroansiomerkkejä uskollisille laulajilleen 10 ja 20 vuoden ajan jatkuneesta työstä kirkkomusiikin hyväksi. Koska palkitsemismuotoja kuorolla on vähän, ansiomerkit lauluvuosien mukaan toimivat huomionosoituksina palveluksesta, minkä laulajat ovat tehneet seurakunnalle olemalla mukana toimituksissa ja tilaisuuksissa. Ansiomerkit osaltaan kannustavat pitkäjännitteiseen kuorotyöhön. Myös laulamisen kautta koettu onnistumisen ilo yhdessä sen yhteisöllisyyden kanssa, mikä kuorossa koetaan, palkitsee laulajaa. Härmälä-kuoro, Härmälän kirkkokuoro johtajanaan kanttori Maija-Leena Anttila, vietti 60-vuotisjuhlaa viime vuonna. Kuoro perustettiin 5.2.1946 nimellä Härmälän seurakuntapiirin sekakuoro johtajanaan Ester Hermasvuori. Nykyiselle nimelleen kuoro rekisteröitiin v. 1950. Kuo- ron pitkäaikaisimpana (1953-1978), uutterana ja ansioituneena johtajana tunnetaan dir.cant. Keijo Haapaniemi. Syyskauden käynnistyessä Härmälä-kuoro tarvitsee jatkuvuutensa turvaksi uusia laulajia. 20 Kirkkomusiikki 6 2007