Liesjärvi - kyselytulokset Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Vastaajien tiedot... 2 3. Kylän nykytila... 3 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset... 6 5. Palvelutarpeet... 9 6. Osallistuminen... 10 7. Viestintä... 11 8. Yhteenveto... 13 Liitteet:... 14 1. Johdanto Tässä raportissa kuvataan keskeiset kyläkyselyn tulokset. Raportin tavoitteena on tuoda kyläläisille ja kylänkehittäjille eväät jatkotoimenpiteiden määrittämistä varten. Varsinainen kyläsuunnitelma laaditaan tämän raportin ja kyläläisten esittämien ideoiden priorisointien pohjalta tiiviimpään muotoon kevään 2010 aikana. Lisäksi kaikkien Tammelan kylien kyläsuunnitelmien pohjalta laaditaan Tammelan kyläohjelma keväällä 2010, jossa kuvataan kaikkien kylien yhteiset kehittämistarpeet. Tämä raportti on laadittu syksyllä 2009 Tammelan kylien kotitalouksiin kohdistetun kyselyn tuloksista. Kyläkysely lähetettiin kaikkiin kotitalouksiin postitse (yhteensä 3.250 kpl). Lisäksi kysely oli avoimena Tammelan maaseudun kehittäjien sähköisessä keskustelufoorumissa http://tammelankylat.ning.com. Vastauksia kyselyyn saatiin kaikista Tammelan kylistä yhteensä 555 kpl ja vastausprosentiksi muodostui näin 17 %. Tarkemmat kyläkohtaiset tiedot on esitetty tässä raportissa myöhemmin. Raportin, kyläsuunnitelman sekä Tammelan kyläohjelman laadinnasta vastaa Hämeen ammattikorkeakoulun Biotalouden K&T-keskus yhteistyössä Tammelan kylät ry:n kanssa. Tämän raportin on laatinut Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelija Oskari Kekkonen. Työn ohjaajina toimivat Tero Uusitalo ja Anne Virtanen HAMK:sta. 1
2. Vastaajien tiedot Kyselyitä lähetettiin Tammelan Liesjärven kylälle 182 kappaletta. Vastauksia saatiin yhteensä 36kpl, joten vastausprosentiksi muodostui 20. Vastauksista kuusi oli Internet-vastauksia. Vastaajista naisia oli 22 ja miehiä 14. Yli puolet vastaajista oli iältään 36 65-vuotiaita (17 vastaajaa), toiseksi eniten vastaajia oli yli 65- vuotiaiden ryhmästä (10). Vastaajien yleisin talouden koko oli kahden henkilön talous (kuvio 1). Vastaajien talouksissa asui yhteensä 89 henkilöä. Talouksissa asui eniten 18 65-vuotiata (55 %) ja toiseksi eniten 6-17-vuotiaita (15 %) (kuvio 2). Kuvio 1. Vastaajien talouksien koko. Kuvio 2. Vastaajien talouksien ikäjakauma. Vastanneiden talouksien yleisimmät työssäkäyntikunnat olivat Tammela (12 työssäkävijää) ja Forssa (7). Suurin osa vastaajista oli asunut kylällä pitkään, sillä vain kolme vastaajaa oli asunut kylällä 0-2 vuotta - sen sijaan yli puolet vastaajista oli asunut kylällä yli 20 vuotta (kuvio 3). Kuvio 3. Vastaajien asumisajat kylässä. 2
3. Kylän nykytila Kyläläisten näkemyksiä kylän nykytilasta kartoitettiin avoimella kysymyksellä: Mikä tekee kylästänne erityisen?. Kyselyyn vastanneiden mielestä Liesjärven kylästä tekee erityisen varsinkin luonto, sillä 11 vastauksessa mainitaan tai viitataan jotenkin luontoon, joka koetaan useimmiten miellyttäväksi ja kauniiksi. Usein mainittu asia oli myös rauhallisuus kuudella maininnallaan. Muita mainittuja asioita olivat mm. turvallinen asuinympäristö, kotikylä ja metsähallituksen suorittamat hakkuut ja koulun loppuminen. Kaikki maininnat löytyvät liitteenä raportin lopusta. Kyläläisten mielipiteitä kylän ympäristöstä kartoitettiin esittämällä kylän ympäristöön liittyviä väittämiä. Suurin osa vastaajista oli esitettyjen väittämien kanssa täysin tai osittain samaa mieltä (kuvio 4). Varsinkin retkeily- ja ulkoilumahdollisuuksia, sekä juomaveden laatua pidettiin kylän alueella hyvinä. Kylällä myös viihdytään, sillä yli 80 % vastaajista pitää Liesjärveä ainakin jossain määrin viihtyisänä. Eniten eri mieltä vastaajat olivat väittämän Kylän tiestö on kunnossa kanssa. Kuvio 4. Näkemykset kylän ympäristön nykytilasta. Kylän toiminnallisuudesta kysyttiin myös väittämien avulla. Vastaajien näkemykset väittämien esittämistä näkemyksistä erosivat tässä osiossa jo enemmän (kuvio 5). Useimpien vastaajien mielestä naapuriapu, kylän ja koulun yhteistyö sekä tiedonkulku toimivat kuitenkin kylässä hyvin. Vastausten perusteella kylällä työllistyminen on vaikeaa, yhteistyö lähikylien ja ulkopuolisten tahojen kanssa koetaan jokseenkin vähäiseksi. 3
Kuvio 5. Näkemykset kylän toiminnallisuudesta. Liesjärven kylän nykytilan palveluista kysyttäessä, vastaajat olivat tyytyväisimpiä kylän jätehuolto- ja kirjastopalveluihin (kuvio 6). Vähiten tyytyväisiä oltiin kyläkauppaan, kylän kouluasioiden hoitamiseen, koululaisten iltapäivähoitoon, lasten päivähoitoon ja julkiseen liikenteeseen. 4
Kuvio 6. Näkemykset kylän palveluista Liesjärven kyläläisiä pyydettiin myös antamaan arvosana kylän nykytilasta asteikolla 4 10. Vastaajat antoivat kylälle vaihtelevia arvosanoja, eniten seitsikkoja (kuvio 7). Kylän arvosanojen keskiarvoksi muodostui näin 6,97. Arvosanaa alensivat varsinkin kouluasia ja palvelut. Arvosanaa taas nostivat kylän ympäristö, mutta arvosanoja perusteltiin monenlaisin sanankääntein, esim. Kylillä on mahdollisuuksia, joita ei hyödynnetä. Koulun ja metsäoppilaitoksen huono tilanne, kyläkaupan tilanne. ja rauhalline maalaiskylä, mutta toimintaa voisi olla enemmän. Kuvio 7. Arvosanat kylän nykytilanteesta. 5
Vastaajilla oli myös mahdollisuus kommentoida vapaasti kylän nykytilaa ja varsin monet vastaajat olivatkin avanneet sanaisen arkkunsa. Varsinkin kylän kouluasiat nousivat kommenteissa esille: Koulun lakkauttaminen olisi kuolonpiikki koko kylälle jollei kylän yhteistä toimintaa aleta pikimmiten parantaa/laajentaa. ja Kuoleeko kylä kokonaan, kun viimeinenkin koulu (metsäoppilaitos) myynnissä? Myös kyläkauppa ja jäteasiat puhuttivat: Kyläkauppa olisi saatava. Jäteastioiden poisto oli ISO TAKAPAKKI!. Kaikki arvosanojen perustelut ja kylän nykytilaan liittyvät kommentit löytyvät liitteenä raportin lopusta. 4. Kylän tulevaisuus ja kehittämisnäkemykset Kylän tulevaisuuteen liittyen kyläläiset saivat kertoa millaiseksi he näkisivät kylän tulevaisuudessa, jos kylän asiat menevät niin kuin vastaaja itse haluaa. Monet vastaajat toivoisivat kylällä olevan nykyistä enemmän toimintaa ja yhteisöllisyyttä. Myös kauppaa, postia ja lisää matkailua kaivattiin. Tässä pisimmälle visioineen näkemys tulevaisuuden Liesjärvestä: Kylässä olisi hyvä kyläkauppa, peruskoulu ja työpaikkoja kuten metsäkoulu aikaisemmin ja matkailuyritykset olisivat onnistuneet hyvin markkinoimaan luontoympäristömme. Kunta olisi hoitanut hienosti kaavoituksen kuntoon, niin että tontteja olisi myyty helsinkiläisille + muille kuntaan muuttajille ja rakennustoiminta olisi sen vuoksi vilkasta. Varmaan jotkut muuttajista olisivat perustaneet tänne oman yrityksenkin. Tiestö olisi hyvässä kunnossa ja aurattu ja hiekoitettu aamuvarhain. Ainakin yksi perhepäivähoitaja hoitasi pienimpiä, ehkä ryhmis toimisi, koululla olisi iltapäivähoitomahdollisuus. Nuorilla olisi kerhoja ja urheilutoimintaa vapaa-ajalla, ikäihmisten toiminta olisi aktiivista, liesjärveläisille olisi oma kodinhoitaja, joka kiertäisi tarvitsijoiden luona. Seurakunta olisi myös palkannut yhden työntekijän kylälle, hän pitäisi pyhäkoulut, kerhot ja kävisi vanhusten luona.... Kaikki ilmaistut visiot kylän tulevaisuudesta löytyvät liitteenä raportin lopusta. Kylän kehittämiskohteita etsittiin myös esittämällä väittämiä, joihin vastaajat saivat esittää mielipiteensä (kuvio 8). Kyläläisten mielestä varsinkin kylän yritysten palveluja tulisi markkinoida ja kylätalon käyttömahdollisuuksia lisätä. Myös tietoliikenneyhteydet kaipaisivat ainakin jossain määrin kehittämistä lähes kaikkien vastaajien mielestä. Retkeilymahdollisuuksia vastaajien mielestä näyttäisi olevan kylällä riittävästi. 6
Kuvio 8. Kylän kehittämistarpeet. Väittämien jälkeen vastaajat saivat mahdollisuuden ilmoittaa kylän muita kehittämiskohteita tai esittää tarkennuksia väittämille. Vastaajat esittivät muiksi kylän kehittämiskohteiksi mm. majoituspalveluita, yhteistyö Metsähallituksen kanssa, metsäkoulun tilojen saaminen kyläläisten käyttöön ja uimaranta. Kaikki vastaajien esittämät kehittämiskohteet löytyvät liitteenä. Väittämien yhteydessä kyläläisiä pyydettiin asettamaan kehittämiskohteita myös kiireellisyysjärjestykseen valitsemalla väittämistä viisi kiireellisintä kehittämiskohdetta. Kuviossa 9 on listattu vastaajien mielestä kymmenen kiireellisintä kehittämiskohdetta. Kehittämiskohteet on asetettu kuviossa tärkeysjärjestykseen niiden mainintakertojen mukaan, välittämättä siitä oliko kehittämiskohde vastaajan mielestä kiireellisin tai vasta viidenneksi kiireellisin. Kiireellisimpänä eli tärkeimpänä kehittämiskohteena kyläläiset pitivät kylätalon tms. tilan käyttömahdollisuuksien lisäämistä 11 maininnalla. Myös teiden kunnostaminen ja tonttitarjonnan kartoittaminen ja tonttien markkinointi olivat vastaajien mielestä tärkeimpiä kehittämiskohteita. 7
Kuvio 9. Kiireellisimmät kylän kehittämistarpeet. Kyläläisten mielestä kylän ja kunnan yhteistyötä pitäisi kehittää varsinkin palveluiden järjestämisessä (kuvio 10). Tavoiksi miten kylän ja kunnan yhteistyötä voisi kehittää, kyläläiset esittivät mm. Kirkonkylältä voisi joskus poiketa kylillekin! ja Kunta voisi tukea kyliä enemmän ja jättää sen kirkonkylän paapomisen vähemmälle. kyllä yks forssa riittää. loppujen lopuksi kylät on se tammelan sielu.. Kaikki ehdotukset löytyvät liitteestä. Kuvio 10. Kylän ja kunnan yhteistyön kehittämistarpeet. 8
5. Palvelutarpeet Kyläläisiltä kysyttiin myös millaisia palveluita he arvelevat tarvitsevan kylältä lähitulevaisuudessa (kuvio 11). Kyselyn mukaan ylivoimaisesti eniten tarvittu palvelu kylällä oli kauppa, jota tarvitsisi lähes kaikki vastaajat. Myös kirjasto- ja kotihoitopalvelut koettiin tarpeellisina. Vähiten tarvetta tuntui olevan etätyöpisteelle, mutta jollekin vastaajalle sekin saattaa tulevaisuudessa olla tarpeellinen Uusiksi kylän palveluiksi kyläläiset ehdottivat mm. päivähoitoa, koulua, erilaisia kerhoja, kauppa lisäisi tuotevalikoimaansa, kunnollista kauppaa, liikuntamahdollisuuksien kehittämistä yhdessä Eerikkilän urheiluopiston kanssa. Kaikki ehdotukset löytyvät liitteenä. Kuvio 11. Kyläläisten palvelutarve lähitulevaisuudessa. Palveluiden ostohalukkuutta kyläläisiltä kysyttäessä kävi ilmi, että yli puolet kysymykseen vastanneista olisi valmis ostamaan yksityisiä palveluja (kuvio 12). Kotitalousvähennystä koskevaan kysymykseen vastasi yhteensä 33 vastaajaa, joista 26 tunsi kotitalousvähennyksen käytön. Kyselyyn vastanneista kuusi ilmoitti, että voisi tarjota tai tuottaa kylällä jotain palvelua. Kyselyyn vastanneista kuusi olisi valmis ostamaan kylältä siivouspalveluja. Myös muita yksityisiä palveluita kylältä ostettaisiin, mikäli niitä olisi saatavissa: kiinteistönhoito (8 mainintaa), lastenhoito (4), hoivapalvelut (1), ateriapalvelu (1) ja kyläbussi (1). Useimmat vastaajat (8) olisivat valmiita maksamaan edellisistä palveluista 10-19 tunnilta. 9
Kuvio 12. Yksityisten palveluiden ostohalukkuus, kotitalousvähennyksen tunnettuus ja palveluntuottamisen halukkuus. 6. Osallistuminen Vastaajien keskuudessa suosituin tapa osallistua kylän asioiden hoitoon oli talkoot, sillä peräti 18 vastaajaa osallistuisi talkoisiin (kuvio 13). Kyläyhdistyksen toimintaan näyttäisi kyselyn mukaan olevan halukkaita (9 vastaajaa), mutta toisaalta, peräti kuusi vastaajaa ilmoitti, ettei haluaisi osallistua kylän toimintaan. Muuksi osallistumistavaksi kylän toimintaan eräs vastaaja kertoi kylän markkinoimisen. Yksi vastaaja ilmoitti halukkuutensa vetää kerhotoimintaa tarpeen ja osaamisen mukaan ja toinen kyläläinen haluaisi vetää kirjallisuuskerhoa. Kuvio 13. Osallistumishalukkuus kylän asioiden hoitoon ja kehittämiseen. 10
7. Viestintä Liesjärven kylällä tiedotus kaipaa kehittämistä sillä varsin moni vastaaja koki, ettei ollut saanut riittävästi tietoa kylän alueen tapahtumista (kuvio 14). Vastanneiden keskuudessa suosituin tiedotuskanava on ehdottomasti kotiin jaettava kylätiedote, sitä käyttäisi jokainen kyseiseen kysymykseen vastannut. Myös paikallislehteä ja kylän ilmoitustaulua käyttäisi vähintään satunnaisesti noin 90 % vastaajista. Vastaajista jopa 20 % käyttäisi www-sivuja kimppakyytien järjestämiseen. Kuvio 14. Tiedon riittävyys kylän tapahtumista ja yhdistysten toiminnasta. Kuvio 15. Tiedostuskanavien käyttöhalukkuus. Internet-sivujen käytöstä kysyttäessä lähes puolet vastaajista ilmoitti käyvän oman kylän nettisivuilla vähintäänkin noin kerran kuukaudessa (kuvio 16). Myös Tammelan kunnan sivuilla vierailee kutakuinkin yhtä moni vastaaja ja yhtä usein kuin oman kylän sivuilla. Tammelan kylien kehittämiseen liittyvillä sivustoillakin oli muutama vastaaja vieraillut, vaikkakaan niitä ei ole kyläläisille juuri markkinoitu. Yli puolet vastaajista käyttäisi sähköisiä viestimiä kylän asioiden hoidossa tiedonhakupaikkoina (kuvio 17). Myös keskustelufoorumeina ja aloitteiden ehdotuspaikkoina viestimiä käytettäisiin. 11
Internet-sivuja ehdotettiin käytettävän myös kylän ja kylän yritysten markkinoinnissa, kilpailuihin ja erilaisten tietojen jakamiseen. Kylälle toivottiin myös yhteispalvelupistettä, esim. kyläkoululle, jossa voisi käyttää tietokonetta. Sähköisiä viestimiä myös kritisoitiin, sillä erään vastaajan mielestä ne palvelevat todella pientä osaa kyläläisistä, kun pitäisi huomioida jokainen kyläläinen. Kaikki kommentit ja ehdotukset Internet-sivujen käyttöön löytyvät liitteenä. Kuvio 16. Internet-sivustojen käyttö. Kuvio 17. Sähköisten viestimien käyttö kylää koskevissa asioissa. 12
8. Yhteenveto Tammelan Liesjärven kylällä kyläkysely lähetettiin 182 kotitalouteen. Vastauksia saatiin 36 taloudesta, jolloin vastausprosentiksi muodostui näin 20. Vastanneissa talouksissa asui yhteensä 89 henkilöä. Vastaajien yleisin talouden koko oli kahden henkilön talous. Vastanneiden kotitalouksien yleisimmät työssäkäyntikunnat olivat Tammela ja Forssa. Suurin osa vastaajista oli asunut kylällä yli 20 vuotta. Kysyttäessä mikä Liesjärven kylästä tekee erityisen, vastaajat mainitsevat useimmiten luonnon, mikä koetaan lähinnä miellyttävänä ja kauniina. Kylän ympäristöön ollaan enimmäkseen tyytyväisiä. Vastaajien mielestä Liesjärven kylä on luonnonläheinen, retkeily- ja ulkoilumahdollisuudet ovat kylällä hyvät, kuten myös juomaveden laatu. Vastaajien näkemykset kylän toiminnallisuudesta vaihtelivat enemmän kuin kylän ympäristöstä. Tyytyväisimpiä vastaajat olivat naapuriapuun kylällä, sekä kylän ja koulun yhteistyön sujumiseen. Kylällä työllistymien koettiin vaikeana. Kylällä toimivista palveluista tyytyväisimpiä oltiin jätehuolto- ja kirjastopalveluihin. Useat kylän palvelut kaipaisivat myös kehittämistä, varsinkin julkinen liikenne, lastenhoitopalvelut ja kyläkauppa. Kysyttäessä kouluarvosanaa kylän nykytilasta, arvosanojen keskiarvoksi muodostui 6,97 asteikolla 4-10. Arvosanojen perusteluissa kylän arvosanaan vaikuttivat koulujen lakkauttamiset ja kylän ympäristö, jotka nousivat esiin myös kylää koskevissa kommenteissa. Vastaajat toivoivat tulevaisuudessa kylälle mm. lisää yhteisöllisyyttä, toimintaa ja matkailua. Myös kouluja ja työpaikkoja kylälle kaivattiin. Tärkeimmiksi kylän kehittämiskohteiksi vastaajat nostavat kylän yritysten markkinoimisen ja kylätalon tms. tilan käyttömahdollisuuksien lisäämisen. Myös kylän tonttitarjonta tulisi kartoittaa ja tontteja markkinoida aktiivisesti. Kylän ja kunnan yhteistyötä pitäisi vastaajien mielestä kehittää varsinkin palveluiden järjestämisen osalta. Vastaajien mielestä kylät tarvitsisivat kunnalta enemmän tukea. Lähitulevaisuudessa ylivoimaisesti tarpeellisemmaksi kylän palveluksi nousi kauppa, jota tarvitsisi lähes jokainen vastaaja. Tarpeellisimpien palveluiden joukossa olivat myös kirjasto- ja kotihoitopalvelut. Vastaajien joukossa vähiten tarvetta oli etätyöpisteelle. Uusiksi kylän palveluiksi vastaajat ehdottivat mm. päivähoitoa, erilaisia kerhoja ja liikuntamahdollisuuksien kehittämistä yhdessä Eerikkilän urheiluopiston kanssa. Kahdeksan vastaajaa olisi valmis ostamaan kiinteistönhoitopalveluja, mikäli niitä olisi saatavissa kylältä. Myös siivous- ja lastenhoitopalveluille olisi kylällä ostajia. Useimmat vastaajat olisivat valmiita maksamaan kyseisistä palveluista 10-19 tunnilta. Vastaajien keskuudessa suosituin tapa osallistua kylän asioiden hoitoon oli talkoisiin osallistuminen. Liesjärven kylällä tiedottaminen kaipaa kehittämistä, sillä varsin moni vastaaja koki, ettei ollut saanut riittävästi tietoa kylän alueen tapahtumista. Suosituin tiedotuskanava kylällä on ehdottomasti kylätiedote, sillä sitä käyttäisi ainakin satunnaisesti jokainen vastaaja. Paikallislehti ja kylän ilmoitustaulu olivat myös suosituimpien tiedotuskanavien joukossa. Tammelan kunnan ja oman kylän nettisivut olivat vastaajien keskuudessa kutakuinkin yhtä suosittuja niillä vierailee kerran kuukaudessa melkein puolet vastaajista. Kylän asioiden hoitoon sähköisiä viestimiä käytettäisiin varsinkin tiedonhakupaikkoina. 13
Liitteet: Alle on listattu kyläkyselyn avointen kysymysten vastaukset. Vastauksia on sensuroitu. Mikä tekee kylästänne erityisen? rauhallinen maalaiskylä Kaunis metsäluonto >< Metsähallituksen raiskaushakkuut. Koneurat murskaavat sieni- ja marjamaat. Hakkuujätteet sikin sokin metsään korjaamattomiksi. Erittäin kauniit maisemat ja vesistö. Rauhallinen, järvirikas maalaiskylä. Tarpeeksi kaukana kirkonkylästä. Pieni, metsäinen ja rauhallinen. Olemme kesäasukkaita pääasiassa. Luonto, luonto ja luonto. Luonnonkaunis erämaaympäristö. Luonnonkauneus, rauhallisuus. luonnonläheinen rauhallinen, kaunis kaunis luonto, liesjärven kansallispuisto kaunis luonto ja lähellä, mukavat ihmiset kokonaisuus kaunista Helsinkiin 80km tekee kylästä hyvän loma- ja virkistyspaikan. Oli ennen hyvä kylä. Tuli erikoinen kun koulu loppui. Huono yhteishenki ja uskomaton asenne kylän alasajoon ASENNEVAMMA Kotikylä, asuinympäristö tuttu, ei mitään erityistä! Miksi pitäisi olla? järvi ja kauniit maisemat luonnonläheisyys luonto, rauhallinen&turvallinen asuinympäristö Perustelkaa lyhyesti antamanne arvosana. olen tyytyväinen kylään tällaisenaan Kylän asukkaiden yhteishenki ei ole paras mahdollinen? kaikki ei toimi niinkuin pitäisi mutta moni asia toimii Koulua ollaan lopettamassa ja valaistusta kylälle ei saada, vaan se on laitettu metsään. Ja asukkaat ovat koko ajan vähenemässä, koska nuorempia ei saada kylälle muuttamaan. Oma tupa, oma lupa! Sosiaalitapausperheet rauhallisia ei ylimääräistä häiriötä havaittavissa. Hiljainen kylä elää hiljaista elämää. Ei kyläkauppaa, ei bussiliikennettä. Koulu lähdössä, kauppa olematon, lapsiperheille vähän tekemistä. Ei julkista liikennettä vain yksi vuoro. Ei kunnollista kyläkauppaa. Kylillä on mahdollisuuksia, joita ei hyödynnetä. Koulun ja metsäoppilaitoksen huono tilanne, kyläkaupan tilanne. Liesjärvelle täytyisi saada myymälä- & pankkiauto. Kirjastoauto on tarpeeton,turha menoerä kunnalle. Aina on parrannettavaa. kylän asukkaiden aktiivisuus liian huono parempaa ei voi antaa ei valittamista rauhalline maalaiskylä, mutta toimintaa voisi olla enemmän palvelut ovat vähentyneet 22 vuodessa paljon, koulu on uhan alla lopettaa Kutsutaksia ei ole. Oma auto välttämätön. Koulun lopetus ja nuorison väheneminen Parantamisen varaa on 14
Yleisasenne. Huono yhteishenki, koulun alasajo, kylään muuttoa ei tueta, ei lapsiystävällinen kylä, ei kauppaa. Liesjärvellä ei tarjolla muuta kuin luonto. Tämä on hyvä kylö asua, mutta jos koulu viedään, menee toimintamahdollisuus kaikenikäisiltä, koska meillä on koulun lisäksi toimintaa kainkenikäisille. Koulu on kylän sydän, jonka köyhät esi-isät ovat rakentaneet. Armahtakaa kyläkoulut! Menettelee Ympäristö täydellinen, mutta palvelut puuttuvat asukasrakenne alkaa olla aika iäkästä; nuoria perheitä kaivattaisiin lisää; näillä palveluilla pärjää kylällä, kun on auto millä kulkea linja-autoyhteydet retuperällä, kokoontumistilat (esim kyläjuhlat) ala-arvoiset, hyvä yhteishenki Palvelut eivät ole riittävät. Koulut loppumassa Mitä muuta kylän nykytilaan liittyen teillä on kommentoitavaa? Valtakunnalliset maankäyttö rajoitukset eivät ole maalaiskylien kehitykselle suotuisat! Kehittyäkseen kylät tarvitsevat uusia asukkaita ja sen edellytyksenä on usein asuinpaikkojen rakentaminen, poikkeuslupien saanti uusille asunnoille on kuitenkin turhan vaikea ja epävarma haaste kun kuntien omilta päättäjiltä valta rakennuslupien myöntämiseen on siirretty käytännössä läänin ympäristökeskuksille. Liesjärvelläkin on uusia hankkeita olemassa, mutta... koulun poistuminen harmittaa pienten koululaisten koulumatkat venyvät pitkiksi. Tulevan jätehuollon hankaluus osavuotisille pientalouksille. Kyläläiset ovat passiivisia. Kylä valmistautuu talviuneen ja hiljaiseloon koulujen hiipuessa loppuun... Mitähän metsäkoulun myynti tuo tullessaan. On ollut hyvä paikka asua, toivottavasti asutaan täällä edelleenkin. Kyläkauppa olisi saatava. Jäteastioiden poisto oli ISO TAKAPAKKI! Kuoleeko kylä kokonaan, kun viimeinenkin koulu (metsäoppilaitos) myynnissä? Yöllä metsässä palavat pururatavalot voisi siirtää katuvaloiksi maantien varteen, koska käyttö yleisellä tiellä on huomattavasti runsaampaa. myytävät tontit liian kalliita huonot kulkuyhteydet mukava asua ja elää kaikki eivät saa kunnallistekniikkaa vaikka tarvetta olisi(jätevesipumppaamopuuttuu) Ala-asteen ja metsäkoulun lopettaminen uhka. Huonontaa kylän kehittämismahdollisuuksia. Nykytilanne näyttää siltä, että 10 vuoden kuluttua kylä on pelkkää karhunlaidunta. Iso plussa kirjasto- ja jätskiauton reitille ja palveluasenteelle. Koulukyydin asenne kohdallaan =) Liesjärventiellä ei ole turvallista liikkua jalan/pyörällä. Väestö vanhenee, kylä hiljenee, mutta on silti mukava maalaiskylä asustella ja elellä kun kyläkoulu loppuu, toivottavasti koulu jää kylän käyttöön. Uimapaikka puuttuu edelleen ei tekemistä Koulun lakkauttaminen olisi kuolonpiikki koko kylälle jollei kylän yhteistä toimintaa aleta pikimmiten parantaa/laajentaa. Palvelut keskittyvät kirkonkylään, esim. lapsi pitäisi viedä sinne päivähoitoon, jopa perhepäivähoitopaikat ovat siellä, kaupat ovat keskustassa, edes kouluverkkoa ei pidetä koko kunnan alueella, vaan reuna-alueiden lapset saavat pitkät koulupäivät ja itselleen vieraan opiskeluympäristön, missä ovat lähikoulut? Kun palvelut on poistettu, tieverkkokin hoidetaan toisarvoisena. Kouluje, alakoulun ja metsäkoulun lopettaminen heikentää kuntaa entisestään. Kyläkauppa kituu. Jos asiat menevät niin kuin haluaisitte, niin millainen kylänne voisi tulevaisuudessa olla? Toivoisin kylän säilyvän rauhallisena luonnon läheisenä paikkana, jonka asukasmäärä ei juurikaan lisääntyisi. Kylässä asuisi nuoria lapsiperheitä, kylällä olisi toimiva lähikauppa ja postipalvelut mahdollisesti kansakoulun ala-aste ja viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä talvella hiihto mahdollisuus ja kesällä yleine uimaranta!! 15
Hieman aktiivisempi ja lapsille enemmän toimintaa. Kaikki puhaltaisivat yhteen hiileen ja jokainen tulisi ilolla yhteiseen toimintaan. Muutama uusi talo ja asianmukainen kauppa. Lasten päivähoito ja kerhotoiminta vireää, myös vanhusten. Ehkä hieman vastaanottavampi, eikä toimintaa ole koskaan liikaa. Kaunis ja viihtyisä. Toimintaa ja mahdollisuuksia tavata, vaikka lapsiperheiden kesken, muutakin kuin ryyppäjäiset kyläjuhlilla. Elävä ja houkutteleva asuinpaikka kouluine ja kauppapalveluinenn sekä paremmat kulkuyhteydet julkisella liikenteellä. virkeä ja eloisa kylä elävä asiamiesposti olisi hyvä ja kaupasta saisi maitoa tilaamattakin toimiva kyläkauppa Ikäjakauma tasaisemmaksi, peruspalveluita vauvasta vaariin (esim. Kauppa, perhepäivähoito ja kotihoito) Katuvalot, yhdistystoimintaa enemmän. Pieni viihtyisä yhteen hiileen puhaltava yhteisö. enemmän nuoria perheitä, kylätoiminnassa mukana enemmän vastaavia ihmisiä ja parempi yhteishenki asukkaiden kesken. Perheille yhteinen uimaranta Enemmän matkailua, "kesäkylä". Peruspalvelut turvatut ja kunnan taholta tuetut. Luonnosta pitää pitää huolta, se on kylämme valttikortti, jota voisi hyödyntää lisää. Pieni mutta pippurinen kylä. Yhdistystoimintaa voisi kehittää, uutta verta kehiin, nuorekkuutta ja tuoreita ideoita! järjestetään vaikka kyläyhdistysvaalit. Kylässä olisi hyvä kyläkauppa, peruskoulu ja työpaikkoja kuten metsäkoulu aikaisemmin ja matkailuyritykset olisivat onnistuneet hyvin markkinoimaan luontoympäristömme. Kunta olisi hoitanut hienosti kaavoituksen kuntoon, niin että tontteja olisi myyty helsinkiläisille + muille kuntaan muuttajille ja rakennustoiminta olisi sen vuoksi vilkasta. Varmaan jotkut muuttajista olisivat perustaneet tänne oman yrityksenkin. Tiestö olisi hyvässä kunnossa ja aurattu ja hiekoitettu aamuvarhain. Ainakin yksi perhepäivähoitaja hoitasi pienimpiä, ehkä ryhmis toimisi, koululla olisi iltapäivähoitomahdollisuus. Nuorilla olisi kerhoja ja urheilutoimintaa vapaa-ajalla, ikäihmisten toiminta olisi aktiivista, liesjärveläisille olisi oma kodinhoitaja, joka kiertäisi tarvitsijoiden luona. Seurakunta olisi myös palkannut yhden työntekijän kylälle, hän pitäisi pyhäkoulut, kerhot ja kävisi vanhusten luona (miksi kaiken täytyy nykyään ollakin niin erikoistunutta?). Mitä muita kehittämiskohteita kylältä löytyy? toimiva kyläkauppa majoituspalveluja Jätehuolto, kyläkeskusten "katuvalot", asukkasmäärän kohottaminen toimintaa lapsille ja nuorille. hoitopaikka olisi mukava olla kylällä. Yhteistyötä Metsähallituksen kanssa tulisi lisätä luonnon pilaamisen ehkäisemiseksi. Eikö luonnonsuojelu kuulukaan M:n tehtäviin? Metsäkoulun rakennuksia ja tiloja kyläläistenkin käyttöön. Esim. punttisalin kehittäminen, hallit ja pajat kerhotoimintaan. Kauppapalvelut, julkinen liikenne, yhteiset uimarannat, vanhustenkuljetus. talkoohengen takaisinsaaminen kylälle kyläkauppa kesätori pitempään auki Koululle monipuolista vapaa-ajan toimintaa, yrittäjiä kylään, lapsiperheitä lisää kaupasta kompostiin - Kaikki! Kunnan ja koulun yhteistyötä kehittää ja ainainen lopetusuhkailu lopettaa uimaranta Julkinen liikenne olematonta. Liikuntamahdollisuuksia voisi lisätä tai ainakin markkinoida ja esim kunnostaa pururataa ym. Miten kylän ja kunnan yhteistyötä voisi kehittää? 16
Vaikea kysymys, yksityinen ihminen ei useinkaan pääse sisälle kunnassa päätettyihin asioihin. Jonkinverran avoimmat kunnan päättävien elimien kokouspöytäkirjat internetissä olisi pieniapu, nykyinen käytäntö jossa päätösten perusteena olevat liitteet jätetään pois heikentää pytäkirjoista saatavaa asia tietoa? Kirkonkylältä voisi joskus poiketa kylillekin! Jäteastiat pitäisi jättää nykyiselleen. Koulu ehdottomasti säilytettävä. Tuotaisiin palveluja kylälle, ettei kaikki kirkonkylässä, esim. parturi, jalkahoito... Kunnon osa valtuustoilla Kunnan täytyy ruveta valvomaan jätevesiviemäreitten alituksia järvissä(luvat on saatu, toteutus tehdään omavaltaisesti esim. Lintumaanjärven alitus) Vaihtamalla kunnan johtajaa Saatava Forssa Tammela asukaslukua töitä! Mahdetaanko kunnassa muistaa koko kylän olemassaoloa?!? Koulu pitää ehdottomasti säästää kylällä, se on tärkeää kaiken ikäisille. Ainoa kunnon palvelu kylällä. Eikö syrjäkylillekin pitäisi jotain jättää, ei täällä paljon pyydetä. Miten oletetaan saada tontteja myydyksi, jos kaikki palvelut viedään? nuorille ja lapsille enemmän toimintaa->tammelan nuorisotoimen apua voisi käyttää Kunta voisi tukea kyliä enemmän ja jättää sen kirkonkylän paapomisen vähemmälle. kyllä yks forssa riittää. loppujen lopuksi kylät on se tammelan sielu. Kylälle ehdotettuja uusia palveluja Päivähoito, kerhotoimintaa kaikenikäisille. Nuorille aikuisille harrastusmahdollisuuksia. Kauppa Kunnon kauppa, koulu, liikuntamahdollisuutta voisi parantaa Eerikkilän kanssa. Vanhuksille myymälä-auto ja pankkipalvelut. kunnollinen kauppa nettiyhteydet paremmaksi ja kauppa voisi lisätä tuotevalikoimaa kylällä oma taxi ja joukkoliikenne lapsille ja nuorille: kerhoja tai yhteiskyytejä kirkonkylälle kerhoihin. Naisille ja miehille retkiä kerhoja sun muuta Kohderyhmille suunnattua toimintaa, esim yhteisiä retkiä, liikuntatapahtumia ym virkistystoimintaa. koulutuksia ym. kerhoja myös aikuisille. Palveluita joita kyläläiset olisivat valmiita ostamaan, mikäli niitä olisi saatavissa kylältä Siivouspalveluita 6 kpl Lastenhoito 4 kpl Kiinteistönhoitopalveluita(esim. kylätalkkari) 8 kpl Ateria 1 kpl Hoivapalvelut 1 kpl Kyläbussi 1 kpl Vastaajat olisivat valmiita maksamaan kyseisistä palveluista 0-9 /h, 2 kpl 10-19 /h, 8 kpl 20-29 /h, 2 kpl 30 /h tai enemmän, 0 kpl Muita osallistumistapoja kylän asioiden hoitoon Kerhotoiminnan vetäminen tarpeen ja osaamisen mukaan. Kirjallisuuskerhon vetäminen. Kylän markkinoinnissa. 17
Ehdotuksia Internet-sivujen käyttöön Yhteistyötä kasvoista kasvoihin Keskustelufoorumi olis hauska idea! siellä voisi olla myös ajantasaiset tiedot järjestytyistä menoista, retkistä, tapahtumista, harrastustoiminnoista ja paikallisten firmojen yhteystietoja, mainoksia ym. Markkinoinnissa kylän ulkopuolella. Pitäisi olla yhteispalvelupiste (tietokone) esim. kyläkoululla. niissä on potentiaalia vaikka mihin kun markkinoidaan niitä ja saadaan ne lyötyä läpi! Minusta sähköisten viestimien kehittäminen palvelee todella pientä osaa kyläläisistä. Se voi olla tärkeä niille, jotka muutenkin ovat liikkuvia ja aktiivisia. Miten palvelemme kaikkia kyläläisiä ikärakenne huomioiden? kilpailuja? 18