60 Ikäsirkus virkistää Lempäälässä.

5 2012

Sisältö 5 / 2012 34 Lasten hyvän perushoidon tarve ei vähene. 43 Uusi sarja käsittelee ravitsemushoitoa. 16 Pirjo Pohja on ikuistettu sarjakuvaan. 60 Ikäsirkus virkistää Lempäälässä. 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajaehdokas Silja Paavola esittäytyy 28 SuPerin ja Juhani Palomäen merkkipaaluja 29 Arvioita Palomäestä 32 Kun koti on tuttu ja vieras 52 Aika hyvä työpaikka Tampereelta 54 Asiaa ergonomiasta 56 Edunvalvontayksikkö tiedottaa 6 Ikälakiehdotus ei sisällä mitoituksia 8 Kirjaamiseen yhteiset mallit 10 Vanhuksille perhehoitoa 11 Sähkösavuke puhuttaa 12 Toukokuun lyhyet 13 Näin vastattiin! 13 Lehtikatsaus 14 Lähi- ja perusruokaa: kaurapuuro kahdelle 16 Pirjo Pohjan monipuolinen työ 21 Oikea tutkinto nimineulaan 22 Juhani Palomäki jäähyväishaastattelussa 2 super 5 2012 34 Lasten perushoidon arvo säilyy 38 Hyvä hoitaja osaa rauhoittaa 39 LH Tuomo Tumppi Valokainen 40 Keitä ovat STTK-Opiskelijat? 41 Joukko sunuja kaipaa seuraa 43 Ruokavaliohoidon mahdollisuudet 44 Sydämen hyvä ravinto 47 Palasia sieltä täältä 48 Lääkkeiden annosjakelu 50 Ankkuri-projekti auttaa pudonneita 58 Superristikko 59 Lähihoitaja Kähönen 59 Paras juttu vastaa kyselyyn! 60 Sirkustemppuja Ehtookodossa 64 Jäsenrekisteri tiedottaa 65 Siskon pakina 66 Työttömyyskassan ajankohtaiset 71 Näkemiin liittohallitus 72 Kuulumisia 74 Luonnossa 75 P.S. Kurikasta 32 Muistisairauksien sarjan viimeisessä osassa pohditaan ympäristöä ja teknologiaa.

Pääkirjoitus Leena Lindroos super 59. vuosikerta Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien Liiton jäsen julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu 12 00520 Helsinki Fax 09 2727 9120 päätoimittaja Leena Lindroos 09 2727 9174 taittava toimittaja Jukka Järvelä 09 2727 9176 toimittajat Marjo Sajantola 09 2727 9173 Sonja Kähkönen 09 2727 9175 Henriikka Hakkala 09 2727 9177 vierailevat kirjoittajat Anne Kärkkäinen, Mikko Rinta, Päivi Topo, Liisa Uusiniitty, Antti Vanas kannen kuva Juhani Palomäen kuvasi Elsa Vihmari-Henttonen ulkoasu Timo Numminen Joonas Väänänen Jukka Järvelä painos 84 700 kpl ilmoitukset Sonja Kähkönen 09 2727 9175 osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri 09 2727 9140 Tilatut: toimitus 09 2727 9298 Ketä olisi haitannut? Odotettu vanhuspalvelulakiesitys on saatu valmiiksi. Hoitohenkilöstön määrää linjaavaa mitoitusta esityksessä ei ole. Riittävän henkilöstön todetaan kyllä olevan palvelujen keskeinen laatutekijä, mutta esityksen mukaan se ei sellaisenaan takaa, että iäkäs henkilö todella saa tarpeitaan vastaavat laadukkaat palvelut. Lakiesityksessä vedotaan tuoreeseen tutkimustietoon, jonka perusteella henkilöstön määrä ei korreloi palvelun laadun kanssa. SuPerin tekemissä selvityksissä asia painottuu toisin: tekijöitä ei kerta kaikkiaan ole tarpeeseen nähden riittävästi ja hoidon laatu kärsii. Olettaisi, että lakiesitykseen mitoituksen vaihtoehdoksi kirjattu lauseke henkilöstöstä, jonka määrä, asiantuntemus ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden lukumäärää ja toimintakyvyn edellyttämää palvelun tarvetta, olisi jo nyt hoitotyön peruslähtökohta kaikkialla. Lakiehdotukseen sisältyy asetuksenantovaltuutus, jonka mukaan tarvittaessa voidaan antaa tarkempia säännöksiä muun muassa henkilöstöstä. Mitä pitäisikään tapahtua, että oltaisiin tarvittaessa-tilanteessa? Jo nyt hoitajat kiirehtivät kengännauhat auki kodista toiseen uteliaisuuskäynnille, kuten lähipiirissäni kotihoidon palvelujen avulla elävä henkilö sanoo: tulijoilla ei ole aikaa juuri mihinkään ja aina tiukemmaksi menee, vahvistavat hoitajat itse. Ketä siis olisi haitannut, jos mitoituksia olisi esitetty? Aikanaan eduskunta olisi ottanut kantaa ovatko ne tarpeen vaiko eivät. Kuten ottaa nytkin, kun laki syksyllä tulee eduskunnan käsiteltäväksi. Mitään siis ei ole vielä päätetty. Tässä vaiheessa kevättä voidaan muistella menneen margariinimainoksen tapaan, että mitä meillä oli ennen kuin oli Juhania? Puheenjohtaja Palomäki siirtyy eläkkeelle kesällä, lähes 40 vuotta jatkuneen vaikuttajauransa jälkeen. Hän kertoo tunnelmistaan tässä lehdessä. Ajatuksia puheenjohtajan työstä ja persoonasta kuullaan myös läheisiltä yhteistyökumppaneilta. Ehkäpä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko on oivaltanut oleellisen sanoessaan, että Juhani Palomäki kuvittelee jäävänsä nyt oloneuvoksen päiville, mutta syksyn sateiden tullessa näemme taas, kuinka hän menee tuolla kuin arojänis! kirjapaino ISSN 0784 6975 Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. leena.lindroos@superliitto.fi super 5 2012 3

Ajankohtaista Uusimmat kannanotot ja muistamisen arvoiset tapahtumat toukokuu 5. 6.5. 7. 8.5. 14.5. 15.5. 21.5. 21. 25.5. 29. 30.5. 30.5. 31.5. kesäkuu 5.6. 6. 7.6. 7. 8.6. 12.6. Kalenteri Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi, Mikkeli, SuPer Kotihoidon koulutuspäivät, Tampere, SuPer Yksityissektorin ABC, Helsinki, SuPer Kansainvälinen perheen päivä Kansainvälinen kulttuurin monimuotoisuuden päivä dialogin ja kehityksen hyväksi Luottamusmiestutkinto, 2. opintojakso, Helsinki, SuPer Puheenjohtajan valmennus, 2. jakso, Helsinki, SuPer Maailman MS-päivä Kansainvälinen tupakaton päivä Maailman ympäristöpäivä SuPerin liittokokous, Helsinki Yhteistoiminta kunnassa, Aktiivi-Instituutin koulutusta, Helsinki Kansainvälinen lapsityön vastainen päivä Toimiston ja kassan aukioloajat kesällä Liiton eri yksiköiden päivystysajat muuttuvat kesäkuukausien ajaksi. Toimisto päivystää 1. 29. kesäkuuta ja 6. 31. elokuuta kello 9.00 14.00. Toimisto on suljettu 2. heinäkuuta 3. elokuuta. Tuolloin edunvalvontayksikkö ja kehittämisyksikkö päivystävät puhelimessa kello 9.00 11.30 ja 12.00 14.00 ja jäsenyksikkö kello 9.00 11.30. Edunvalvontayksikön päivystysnumero on 09 2727 9160, kehittämisyksikön päivystysnumero on 09 2727 9170 ja jäsenyksikön päivystysnumero on 09 2727 9140. Super työttömyyskassa on avoinna kesä-elokuussa kello 8.30 15.00. Kassan puhelinpalvelu päivystää tuon ajan kello 9.00 13.00 numerossa 09 2727 9377. Toukokuussa liiton toimisto ja työttömyyskassa ovat kiinni helatorstain jälkeisenä perjantaina.. Kuntoremontit uudistuivat Palkansaajalomajärjestöt sekä liikunnan ja terveyden edistämisen asiantuntijat ovat kehittäneet ja uudistaneet työikäisille suunnattua kuntoremonttia. Uudet hyvinvointijaksot starttaavat kesällä. Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT rakentaa parhaillaan 1askel-hyvinvointijaksoja työikäisille ja heidän perheilleen. 1askel korvaa aiemmin järjestetyn kuntoremontti- ja perhekuntolomatoiminnan. Ryhmämuotoisia 1askel-hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille järjestetään ympäri Suomea lähes 30 eri kohteessa. Jaksojen tavoitteena on tukea elämänhallintaa, työssäjaksamista sekä terveyttä ja toimintakykyä. Jakson aikana osallistujille tehdään kuntotestejä, pidetään tietoiskuja, keskustellaan ja liikutaan. Parhaimmillaan jaksolta löytyy kotiin viemisiksi intoa edistää omaa terveyttä ja hyvinvointia. Haku alkaa 1.5.2012. Hakutiedot löydät osoitteesta www.pht.fi.. ingimage 14. 20.6. 15. 17.6. 20.6. 23.6. Kuopio Tanssii ja Soi Provinssirock, Törnävä, Seinäjoki Maailman pakolaisten päivä Juhannuspäivä nyt on aika tarkistaa omat jäsentiedot ja ilmoittaa muutoksista. Kirjaudu jäsensivuille ja sitä kautta Web- Lyytiin omiin jäsentietoihin. lähihoitajaksi valmistuvien liittyä SuPerin varsinaisiksi jäseniksi. vierailla SuPerin pisteellä Terve- Sos-messuilla Tampereella 8. 9.5. ja Maailma Kylässä -festivaaleilla Helsingissä 26. 27.5. lähettää liittoon ammattiosastojen vuosikertomukset ja tilinpäätökset. onnitella valmistuvia lähihoitajia. hakea Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry:n hyvinvointijaksoille. merkitä kalenteriin Lähihoitaja2012-tapahtuman ajankohta 7.9. kertoa lähialueesi SuPer-Nuorelle, millaiseen nuorten toimintaan sinä haluaisit osallistua. Yhteystiedot löydät tämän lehden Nuorten sivulta, sivu 41. tehdä kesälomasuunnitelmia. 4 super 5 2012

Puheenvuoro Puheenjohtajaehdokas Silja Paavola Asiat muuttuvat, miten SuPer sinä ratkaiset SuPerin liittokokous valitsee uuden puheenjohtajan 6.6.2012 ja alkaa toisenlainen aikakausi. Millainen sen päättävät jäsenistön valitsemat liittokokousedustajat. Toimintatapani on ollut SuPerin ja superilaisten parhaaksi yhteistyössä muiden kanssa jo nykyisessä työssäni pääluottamusmiehenä. Jatkan sitä, jos tulen valituksi puheenjohtajaksi. Moniin muihin haasteisiin uusi puheenjohtaja joutuu hetimmiten. Nostan esille muutaman asian, jotka odottavat uutta puheenjohtajaa sekä SuPerin päättäviä elimiä, edustajistoa ja hallitusta. Olen valmis vastaamaan näihin ja moniin muihin superilaisille tärkeisiin haasteisiin. Olemme liittona suurien muutosten virrassa. Sen aiheuttajina ovat kuntarakenne-, hoidonrakenne- sekä muut yhteiskunnalliset muutokset. Heijasteet näistä ulottuvat koko maan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuisiin. Vielä ei tiedetä onko järjestäjänä kunta, sosiaali- ja terveysalue, maakunta tai jokin muu organisaation hallintomalli. Superilaisia tämä koskettaa paljon, olemme sitten töissä yksityisellä tai kunnalla, suurin osa superilaisista tuottaa työllään kunnan järjestämiä palveluja. SuPer on tehnyt ehdotuksen sosiaalija terveyspalveluiden organisaatio- ja rahoitusmalliksi, josta kiertueillakin on mielipidettä kyselty. Rahoitusmallista tullaan keskustelemaan pitkään, mutta uusi hoidonrakenne on käsillä. Olen sanonut olevani kunnan omien palveluiden tuottamisen kannalla, ainakin niin kauan kuin Suomen vuotava verojärjestelmä on voimassa. Monikansallinen yhtiö voi veronkierrollaan aiheuttaa ongelmia rahoitusjärjestelmään, tähän on vaikutettava. Haasteena on myös eri työehtosopimusten kehittäminen. Ei yksityinen ole huonompi työnantaja kuin kuntakaan. Yksityinen arvostaa superilais- ten laajaa ammatillista osaamista, mutta toisaalta jättää sen täysimääräisesti hyödyntämättä laajentaen työnkuvaa ruoanlaittoon ja pyykinpesuun. Tämä ei tarkoita, että kunnallisella puolella olisi kaikki hyvin, vaan kunta työnantajana joutuu katsomaan laajemmin kunnan työllisyyttä kuin pörssiyhtiöt. Eri ammattiryhmille on työtä erimuotoisissa hoito- ja hoivapaikoissa, se on tarpeellista ja lisää tuloksellisuutta, mutta hoitoa tarvitsevaa eri-ikäistä ihmistä ei saa unohtaa. Hoitotyöhön tarvitaan lähi- ja perushoitajia. SuPer on omalla työllään onnistunut keräämään luottamuspääomaa, jonka vuoksi sitä kuunnellaan ja kunnioitetaan. Tätä pääomaa tulee kasvattaa ja vahvistaa. Paikallistason asiantuntijuuden lisääminen kouluttamalla pää- ja luottamusmiehiä ja ammattiosaston puheenjohtajia lisää luottamusta ja osaamista. Kaikki superilaiset toimijat ovat liiton kannalta avainhenkilöitä, joita liiton toimistoväen ja puheenjohtajan tulee auttaa ja vahvistaa. Valtakunnan tasolla yhteistyö muiden organisaatioiden kanssa niiden mielipiteitä kunnioittaen ja kuitenkin superilaisuutta edistäen on oleva johtotähti edelleen. Liittona SuPer on rakentava ja ratkaisuja etsivä ammattiliitto, joka on ylpeä ammattitaitoisista jäsenistään. Liiton asiantuntijuuden tulee tulla tavasta tarkastella asioita lähi- ja perushoitajien työn kannalta. Olemme suuri ja kasvava liitto. Saamme mielipiteemme kuulumaan ja lisäämme vaikuttavuutta, kun elämme arvojemme mukaisesti; kunnioitten toisia, vieden rohkeasti superilaisuutta eteenpäin sekä toimien vastuullisesti niin itselle kuin muillekin. Suoraselkäisenä.. superin puheenjohtajaehdokkaat esittäytyvät tällä palstalla kevään lehdissä. mari niemi-saari kirjoitti helmikuussa, henna tuomikoski maaliskuussa, tiia rautpalo huhtikuussa ja silja paavola päättää sarjan. super 5 2012 5

Uutiset Esillä juuri nyt Lakiluonnos vanhustenhoidosta oli SuPerille pettymys Henkilöstömitoitukset ohitettiin teksti ja kuvat sonja kähkönen SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäen mukaan huhtikuussa julkistettu esitys vanhuspalvelulaista ei turvaa vanhusten hyvää hoitoa. Lakiluonnos ei puutu lainkaan hoitohenkilöstön määrään. Syksyllä punnitaan se, ovatko kansanedustajat rehellisesti ikäihmisten asialla. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä luovutti luonnoksen vanhuspalvelulaista peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille 19. huhtikuuta. Uusi lakiluonnos ei sisällä henkilöstömitoituksia eli sitovaa määräystä koulutetun henkilöstön määrästä työpaikoilla. Lukuisat selvitykset ovat antaneet tietoa pääongelmasta vanhustenhoidossa eli riittämättömästä hoitohenkilöstön määrästä. Lakiesityksessä olisi pitänyt olla määräys siitä, että kaikilla vanhuksilla on tarvittaessa oikeus hoitoon, Juhani Palomäki sanoo. Puheenjohtaja Juhani Palomäki puhui median edustajille SuPerin tiedotustilaisuudessa lakiluonnoksen luovutustilaisuuden jälkeen. Lakiluonnoksessa mainitaan, että iäkkäitä palvelevassa toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, kelpoisuus ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta. Mutta miten tämä turvataan käytännössä? Henkilöstömitoitusten sijaan lakiluonnoksessa ehdotetaan asetuksenantovaltuutusta. Se tarkoittaisi sitä, että asetuksella voitaisiin tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä toimintayksikön henkilöstön määrästä ja tehtävärakenteesta, jos palvelujen laadussa ilmenneet ongelmat eivät poistuisi uuden lain avulla. SuPerin mukaan mahdollisuus asetukseen ei ole riittävä toimenpide henkilöstömitoituksen kuntoon saattamiseksi. Lakiluonnoksessa sanotaan, että asetus voidaan säätää tarvittaessa. On selvää, ettei tällaista tarvetta käytännössä tule, kun vastustus mitoituksia kohtaan on niin suurta, sanoo SuPerin kehittämisyksikön johtaja Jussi Salo. Johtamisella ei korvata henkilöstöä SuPer on vaatinut sitovia määräyksiä koulutetun hoitohenkilökunnan määrästä laitos- ja kotihoidossa, jotta vanhuksille voidaan turvata inhimillinen hoito ja työntekijöille inhimilliset työolot. Lakiesityksen mukaan riittävä henkilöstö on palvelujen keskeinen laatutekijä, mutta ei yksin takaa ikäihmiselle laadukasta palvelua. Tätä perustellaan tutkimustiedolla, jonka mukaan henkilöstön määrä ei ole suoraan yhteydessä asiakkaan kokeman palvelun laadun kanssa. Työryhmä pitääkin tärkeänä taitavaa johtamista, töiden järkevää organisointia sekä henkilöstön osaamista ja asenteita. Juhani Palomäki huomauttaa, että johtamisella voidaan parantaa hoidon laatua ja työntekijöiden jaksamista, mutta hyvä johtaminenkaan ei poista riittävän henkilöstömäärän tarvetta. On mahdollista, ettei henkilökunnan lisääminen paranna laatua entisestään niissä tapauksissa, joissa hoitavia käsipareja on jo riittävästi. SuPerin kokemus on kuitenkin se, että kentällä on aivan liian vähän henkilökuntaa. Ilman mitoituksia lakiesityksen hyvät tavoitteet eivät tule toteutumaan ja uhkana on, että vanhusten asema ja vanhustenhoidon tila heikkenevät entisestään. Kotihoito kuormittuu yhä enemmän Lakiluonnoksen laatineen työryhmän lähtökohtana on ollut se, että vanhuk- 6 super 5 2012

Seuraava lehti ilmestyy vasta 19. kesäkuuta Seuraava SuPer-lehti eli kesä-heinäkuun tuplanumero 6 7/12 ilmestyy poikkeuksellisesti normaalia myöhemmin eli vasta 19. kesäkuuta. Syynä on 6. 7. kesäkuuta pidettävä SuPerin liittokokous, jonka tapahtumista ja muun muassa uuden puheenjohtajan valinnasta haluamme kertoa lukijoillemme tuoreeltaan. Lehti 8/12 eli elokuun lehti ilmestyy normaaliin aikaan 3. elokuuta. Kansliapäällikkö ja ohjausryhmän puheenjohtaja Kari Välimäki luovutti lakiehdotuksen peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille. set asuvat omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Juhani Palomäki yhtyy näkemykseen siitä, että ihmisen on hyvä olla kotona. Hän kuitenkin muistuttaa, että laitospaikkojen alasajon yhteydessä tulee lisätä resursseja kotihoitoon. Laitospaikkoja vähennetään hurjaa vauhtia. Kun päätöksiä niiden vähentämisestä tehdään, tulee samanaikaisesti tehdä päätös siitä, että kotihoitoon turvataan riittävästi henkilökuntaa. Palomäen mukaan paineet kotihoidossa ovat suuret. Hoitavia käsipareja on vähän ja kotihoidossa on yhä huonokuntoisempia vanhuksia. SuPerin selvitys kotihoidon tilasta viime syksyltä kertoo, että tilanne on huolestuttava. Ei ratkaisevia muutoksia Lakiluonnoksessa vanhusneuvostoa pidetään tärkeänä kanavana, jonka avulla ikääntyneen väestön ääni voidaan saada kuuluviin kunnan eri sektoreilla. Juhani Palomäen mukaan vanhusneuvostojen raportoinnit tulisi ohjata arvioitavaksi kuntien tarkastuslautakunnille, jotta niillä olisi painoarvoa palvelujen laadun valvonnassa. Nyt lakiehdotuksessa ei ole mainintaa tarkastuslautakunnan roolista, minkä seurauksena vanhusneuvoston raportointi menee lähinnä tiedoksi kunnan perusturvalautakunnalle ja voi jäädä täysin käsittelemättä. Palomäki huomauttaa, että lakiluonnoksesta jäi puuttumaan myös maininta hoitohenkilökunnan oikeudesta ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista. Ilmoitusvelvollisuutta ja epäkohtiin puuttuneen työntekijän työsuhteen turvaa tulisi korostaa laissa paremmin. Lakiluonnoksen julkistamistilaisuudessa ministeri Maria Guzenina- Richardson kiitteli työryhmää siitä, että se on onnistunut luomaan jotain aivan uutta. Juhani Palomäki näkee asian toisin: Lakiluonnoksessa on jaloja ajatuksia ikäihmisten hyvinvoinnista, terveydestä, toimintakyvystä ja itsenäisestä suoriutumisesta. En kuitenkaan näe työryhmän esityksessä mitään sellaista, mikä ratkaisevasti parantaisi hoitoa ja hoivaa tarvitsevien nykytilannetta. Hallituksen esitys vanhuspalvelulaista annetaan eduskunnalle syksyllä, ja lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2013 aikana. SuPer pyrkii yhä vaikuttamaan siihen, että tulevassa laissa säädettäisiin henkilöstömitoituksesta asetuksella. Jatkossa olemme yhteydessä kansanedustajiin. Toinen tärkeä vaikutuskanava ovat tiedotusvälineet. Asia on varmasti vahvasti esillä mediassa, Jussi Salo arvioi.. STTK ei hyväksy lakkooikeuden rajoittamista Palkansaajakeskusjärjestöt STTK, SAK ja Akava pitävät mahdottomana hyväksyä Euroopan komission julkistamaa ehdotusta, jolla puututtaisiin kansainvälisesti hyväksyttyyn työtaisteluoikeuteen. Palkansaajajärjestöjen näkökulmasta työtaisteluoikeus on perustavanlaatuinen, kansainvälisten sopimusten takaama perusoikeus, jota ei tule rajoittaa. Järjestöt myös muistuttavat, että työrauhaa ylläpidetään ja työtaisteluja vältetään tehokkaimmin työnantaja- ja työntekijäpuolen välisen toimivan vuoropuhelun ja yhteistyön kautta. Perushoitajalle elinkautinen tuomio Helsingin Hovioikeus on tuominnut perushoitaja Aino Nykopp-Kosken viidestä murhasta ja muun muassa murhan yrityksistä elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Nykopp-Koski myrkytti heikkokuntoisia vanhuksia ja anasti heiltä rahaa ja omaisuutta suunnitellusti. Hän käytti teoissaan hyväkseen hoitosuhteeseen liittyvää luottamusta. Nykopp-Koski ei ole SuPerin jäsen. super 5 2012 7

Uutiset Esillä juuri nyt Tietokoneet varastavat aikaa terveydenhuollossa Tietojärjestelmissä on paljon parantamisen varaa teksti henriikka hakkala Kun tietojärjestelmä takkuaa ja joustaa heikosti erilaisissa käyttötilanteissa, puhutaan puutteista sen käytettävyydessä. Monia terveydenhuollon nykyisiä tietojärjestelmiä on hankala käyttää, mikä heikentää niiden tehokkuutta ja turhauttaa käyttäjiä. Palapelin osat olisi saatava istumaan paremmin yhteen. Tutkija peräänkuuluttaa lisää helppokäyttöisyyttä. Suomalaisessa terveydenhuollossa käytetään useita kymmeniä, jopa satoja erilaisia sähköisiä tietojärjestelmiä. Takeltelevat järjestelmät verottavat hoito- ja hoivatyön ammattilaisilta joka päivä potilaille ja asiakkaille kuuluvaa aikaa. Hankalia käyttökokemuksia rakennetaan silloin, kun käyttäjien näkökulma jätetään huomiotta tietojärjestelmän varhaisessa kehittämisvaiheessa. Hankinnat tehdään sen perusteella, mitä sovellus tai laite voidaan saada tekemään tai mikä olisi edullisinta. Tärkeintä olisi kuitenkin se, että järjestelmä tukisi käyttäjien päättelyketjua ja työprosessia hoitoketjun kaikissa vaiheissa, erilaisissa työympäristöissä ja vaihtelevissa käyttötilanteissa. Tiedon pitäisi liikkua, ei potilaan tai asiakkaan. Vajailla tiedoilla syntyy vaillinaista Terveydenhuollon tietojärjestelmien käytettävyyteen perehtynyt Aalto-yliopiston tutkija, tekniikan tohtori Johanna Kaipio näkee alan järjestelmissä useita ominaisuuksia, jotka lisäävät käyttämisen hankaluutta: Useat ongelmista ovat varsin perustavanlaatuisia ja rikkovat käytettävyyssuunnittelun peukalosääntöjä. Ikkunoita avautuu ja niitä joudutaan erikseen sulkemaan, käyttöliittymän termistö ei ole hoitajan näkökulmasta luontevaa, käyttöliittymissä on paljon ylimääräisiä ja turhia osia, joiden merkitys ja toiminta eivät ole hoitajille selviä. Tällaisella järjestelmällä kirjaamisesta tulee työlästä ja epäluontevaa. Lisäksi se vaatii paljon opettelua ja kuormittaa muistia. Mekaaninen ruudusta ja kentästä toiseen klikkailu turhauttaa. Perushoitaja Pirjo Muje tunnistaa ilmiön omassa työssään espoolaisella terveysasemalla. Eri toiminnot pitäisi avata koodeilla, joiden muistaminen on hankalaa, koska työssäni ajanvarauksessa en kirjaa kovin paljoa. Hakusanatkin antavat usein vääriä vaihtoehtoja. Siksi aika moni kirjaus tulee tehdyksi Muut syyt -luokkaan. Kirjaan juuri niin paljon kun tarvitaan, ja sitä vapaata tekstiä. Käytettävyysongelmat korostuvat entisestään, jos järjestelmän käyttöön ei tarjota riittävää koulutusta ja tukea. Monimutkaisista järjestelmistä on vaikea saada tehoa irti, jos opettelulle ei varata aikaa ja käyttäjä joutuu etsimään ratkaisuja omin voimin. Pahimpana ongelmana pidän ohjelman jatkuvaa tökkimistä. Kaikki vain odottelevat, eikä mitään pysty tekemään. Hulluja tilanteita syntyy myös ohjelmien yhteensopimattomuudesta. Esimerkiksi sairaalan laboratoriolähetteitä ei aina pystytä näkemään täällä terveysasemalla, Pirjo Muje kertoo. Johanna Kaipio arvioi, että ohjelmistokehittäjät eivät ole hahmottaneet riittävän hyvin keitä varten järjestelmiä tehdään ja millaisissa tilanteissa niitä käytetään. Kehitystyötä on tehty toinen silmä peitettynä. Näkisin, että nykytilanne juontaa juurensa käytettävyysosaamisen puutteesta ja osittain myös tahtotilasta. Kehitystyöhön tarvitaan mukaan henkilöitä, jotka osaavat toimia käyttäjien ja teknisten kehittäjien välimaastossa. Lisäksi tarvittaisiin avointa yhteistyötä eri ohjelmistotoimittajien kesken. Nyt samoja ongelmia yritetään ratkaista monessa eri paikassa, jolloin tuhlataan valtavasti resursseja. Käytettävyyssuunnittelu nähdään aivan liian usein ylimääräisenä kuluna, josta saadaan vain vähän käytännön hyötyä ja josta halutaan karsia. Monilla muilla toimialoilla käyttäjälähtöisyys ja hyvä käytettävyys ovat tänä päivänä keskeisimpiä kilpailuvaltteja. Toivon, että kansallisella tasolla koordinoitu kirjaamisjärjestelmien kehitystyö alkaisi mahdollisimman pian. Avoimempi yhteistyö nykyongelmien ratkomiseksi olisi tarpeen terveydenhuollon tietojärjestelmäkehityksessä laajemminkin. Tarvitaan lisää luontevuutta Palvellakseen käyttäjäänsä hyvin tietojärjestelmien, rekisterien ja luokitusten sekä niitä hyödyntävien käyttöliittymien pitäisi tukea ja seurailla käyttäjien ajatus- ja työprosesseja. Tutkimuksessamme huomasimme, että jopa samassa yksikössä työskentelevät hoitajat kirjaavat saman asian monella eri tavalla. Ohjelmiston kehittä- 8 super 5 2012

paikasta riippumatta siellä, missä se on hoitajan arkityön näkökulmasta luontevinta. Tällöin kirjausten tekeminen veisi vähemmän aikaa pois ydintehtävältä eli potilaiden hoitamiselta. Erilaisille yksiköille räätälöidyt mallipohjat voisivat helpottaa kirjaamista. misen näkökulmasta ajateltuna ohjelmiston tulisi ohjata nykyistä paremmin kirjaamaan yhtenäisesti ja oikein, Johanna Kaipio pohtii. Esimerkiksi ohjetekstit tai kirjaamisen vaiheiden näyttäminen samaan tapaan kuin verkkokaupassa asioidessa, oletusarvojen näyttäminen tai pakollisten tietojen merkitseminen voisivat auttaa asiaa. Kansallista kirjaamismallia noudatettaessa hoitotyön prosessi puretaan yläkautta. Hoidon tarpeen ja toimenpiteiden luokituskokonaisuuden FinCC:n pääluokista edetään kohti konkreettisia toimenpiteitä ja tarpeita. Teknisten sovellusten ominaisuudet mahdollistaisivat toisenkinlaisen vaihtoehdon. Hoitajan näkökulmasta olisi luontevinta edetä konkreettisesta abstraktimpaan suuntaan luokituksessa. Käymiemme keskustelujen perusteella tuntumani on kuitenkin, että tämä olisi melko perinpohjainen muutos nykyiseen, Kaipio arvioi. SuPerin suunnittelija Johanna Rosenberg näkee, että helppokäyttöisyyttä ja luontevuutta voitaisiin lisätä kevyemmilläkin toimenpiteillä: Kirjaamisesta luennoidessani ohjaan aina käyttämään jo olemassa olevia yhteisesti sovittuja käytänteitä ja luokituksia. Silloin tieto pysyy informatiivisena kaikille käyttäjille, se on vaivatta käytettävissä myöhemmin ja kaikki tietävät, miten sitä etsitään järjestelmästä. Kirjaaja ei ole tietojärjestelmien ainoa tärkeä käyttäjä. Järjestelmistä saadaan tietoa myös hallinnon tarpeisiin, tilastollisiin tarkoituksiin sekä hoivatyön kehittämisen raaka-aineeksi. Tehokas järjestelmä palvelee kaikkia näitä tarpeita. Lisähaastetta tilanteeseen tuo vielä osin varsin vanhentunut laitekanta. Uudet ohjelmistot eivät aina pyöri kunnolla vanhoissa laitteissa. Johanna Kaipio näkisi mieluusti tulevaisuudessa enemmän kirjaamista mobiileilla päätelaitteilla: Kirjausta tulisi voida tehdä ajasta ja ingimage Kehitystyötä tarvitaan Työ sähköisten tietojärjestelmien kehittämiseksi jatkuu. Vain entistä avoimemmalla yhteistyöllä voidaan saavuttaa kansallisesti käytettävissä oleva, kaikkia hoitoketjun osia ja ennen kaikkea potilasta ja asiakasta palvelevia järjestelmiä. Emme valitettavasti enää ole edelläkävijöitä terveydenhuollon tietojärjestelmien hyödyntämisessä. Hoitotyön prosessiluonnetta ei ole otettu riittävästi huomioon. Hoitotyön koulutuksessa, yliopistoissa ja sairaanhoitopiireissä käytännön työssä on edetty omiin suuntiin yhteisen linjan sijasta, Johanna Rosenberg pahoittelee. Myös Johanna Kaipio muistuttaa yhteisen sopimisen tärkeydestä: Näkisin, että kirjaamisessa noudatettavista käytännöistä tulisi ainakin jollain tavalla sopia myös kansallisesti. Yhteisen näkemyksen tulisi olla perustana ohjelmiston kehittämiselle yhtenäisiä kirjauskäytänteitä ohjaavaan ja tukevaan suuntaan. Hoitotyön kirjaamisen kehittämistä on pohdittu asiantuntijatyöryhmässä, jonka raportti ilmestyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n julkaisuna tänä vuonna. Suositamme kansalliseen kirjaamismalliin sisältyvän FinCC-luokituksen yksinkertaistamista ja vapaan tekstin tuomista ylimmälle kirjaamistasolle. Suositusten tavoitteena on kehittää hoitotyön kirjaamista ja tehostaa kirjatun tiedon moniammatillista hyödynnettävyyttä, asiantuntijaryhmässä puhetta johtanut tietojenkäsittelytieteen professori Pirkko Nykänen kertoo. Toteutus olisi kaksivaiheinen. Ensiksi kokeillaan uutta kirjaamismallia ja toisessa vaiheessa toteutettaisiin tarvittavat muutokset. Saavutettavien hyötyjen ja positiivisen vaikuttavuuden arviointi liittyvät olennaisena ensimmäiseen vaiheeseen. lisätietoa hakusanalla fincc osoitteesta www.thl.fi super 5 2012 9

Uutiset Esillä juuri nyt Vanhusten perhehoitoa maaseudulle Ikääntyvien osuus kasvaa maaseudulla nopeammin kuin muualla Suomessa. Samalla kasvaa myös kysyntä erityyppisille vanhusten asumisvaihtoehdoille. Maa- ja kotitalousnaisten keskus tekee vanhusten perhehoitoa nyt tunnetuksi. Uuden hankkeen tavoitteena on lisätä perhehoidon tunnettavuutta maaseudulla ikäihmisten hoitomuotona, koota tietoa perhehoitajiksi aikoville sekä kannustaa ryhtymään perhehoitajiksi maaseudulle. Ikäihmisten perhehoidolla tarkoitetaan hoivan ja huolenpidon järjestämistä ympärivuorokautisesti perhehoitajan kodissa. Hoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista. Ikäihmisille perhehoito on hyvä ratkaisu siinä vaiheessa, kun he eivät vielä tarvitse laitoshoitoa, mutta eläminen omassa kodissa tuntuu turvattomalta istockphoto ja yksinäiseltä. Vanhusten perhehoidon järjestämisestä ja valvonnasta vastaa kunta. Kunta myös hyväksyy sekä perhehoitajan että kodin tilojen soveltuvuuden perhehoitotehtävään. Perhehoitajalta edellytetään ennakkovalmennus ja soveltuvuus tehtävään. Perhekodissa voi olla hoidossa enintään neljä ikäihmistä, mikäli perhehoitaja toimii tehtävässä yksin. Mikäli perhehoitajia on kaksi ja toisella heistä on tehtävään soveltuva ammatillinen sosiaali- tai terveysalan koulutus, esimerkiksi lähihoitajan tutkinto, voi perheessä olla hoidossa enintään seitsemän henkilöä.. Sosiaali- ja terveysala on naisten ala Useampi kuin joka neljäs Suomen työllisistä naisista, eli 28 prosenttia, työskenteli vuonna 2009 sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä. Vuonna 2000 työllisten naisten osuus samalla alalla oli 25 prosenttia. Ainoastaan 3,7 prosenttia työllisistä miehistä työskenteli sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kaikista työllisistä lähes joka kuudes eli 16 prosenttia oli sosiaalija terveyspalvelujen toimialalla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö on erittäin naisvaltaista. Koko alalla työskentelevistä naisten osuus oli lähes 89 prosenttia. Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteli vuoden 2009 lopussa yhteensä 366 700 henkilöä. Vuosina 2000 2009 henkilöstömäärä kasvoi 57 200 hengellä. Nopein kasvuvauhti oli yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vuonna 2009 sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöstä valtaosa eli vajaa 74 prosenttia työskenteli julkisissa palveluissa. Yrityksissä oli yli 15 prosenttia ja järjestöissä hieman alle 11 prosenttia sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön keski-ikä vuonna 2009 oli 43,5 vuotta.. 2200 sai potilasvahinkokorvauksen Viime vuonna myönnettiin potilasvahinkokorvaus noin 2200 tapaukselle. Yleisimmät korvattavat hoitovahingot olivat sattuneet lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa sekä nilkan ja jalkaterän murtumien leikkauksen ja muun hoidon yhteydessä. Potilasvakuutuskeskukselle tehtiin viime vuonna lakisääteisen potilasvakuutuksen perusteella yhteensä 7708 va- hinkoilmoitusta. Määrä kasvoi edellisvuodesta viitisen prosenttia. Korvausratkaisun Potilasvakuutuskeskus teki 7803 tapauksesta. Niistä korvattaviksi potilasvahingoiksi todettiin 2190 tapausta. Korvausprosentti oli 28 prosentin tuntumassa, hieman alle edellisvuosien keskiarvon. Korvatuista vahingoista 92 prosenttia oli hoitovahinkoja. Infektiovahinkoja oli viisi prosenttia ja muita vahinkoja kolme prosenttia. Kaikista korvatuista vahingoista neljännes oli tapahtunut yksityisellä sektorilla ja muut julkisella sektorilla. Korvauksia potilasvakuutuksista suoritettiin viime vuonna kaikkiaan 33 miljoonaa euroa. Viime vuonna keskimääräinen käsittelyaika oli 5,2 kuukautta. Puolet tapauksista ratkaistiin 4,4 kuukaudessa. Suomen potilasvakuutusjärjestelmän aloittamisesta tulee toukokuussa kuluneeksi 25 vuotta.. 10 super 5 2012

Sähkösavuke sumuttaa lainsäädäntöä ja viranomaisia teksti jukka järvelä Sähkösavuke on aiheutunut päänvaivaa valvoville viranomaisille. Muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Valvira odottavat sähkötupakasta lisää tutkimustuloksia ennen kuin ne luottavat tuotteen turvallisuuteen ja mahdollisiin hyötyihin. Toistaiseksi sähkösavukkeen hyödyistä tai haitoista on varsin niukasti tieteellistä näyttöä. 123rf Sähkösavuke on perinteistä savuketta muistuttava, imeskeltävä ja höyryä tuottava akullinen laite, jossa ei ole tupakkaa, mutta jonka nestepatruunassa voi olla nikotiinia. Joidenkin sähkösavukkeiden päässä on valo muistuttamassa oikean savukkeen palavaa päätä. Tieteellisiä todisteita sähkötupakan vaikutuksista terveyteen on vasta vähän. On väitetty, että tuote on turvallinen ja auttaisi tupakoinnin lopettamiseen. Tästä ei juuri ole tutkimusnäyttöjä. Maailman terveysjärjestön mukaan ei ole poissuljettua, että kattavien tutkimusten jälkeen sähkötupakkaa voitaisiin käyttää apuna tupakoinnin lopettamiseen. Toistaiseksi tuotteet ovat epätasalaatuisia ja niissä käytettävät monenlaiset nesteet eivät aina vastaa ilmoitettua. Sähkösavukkeen käyttö on Suomessa vielä vähäistä. Joissakin Euroopan maissa sähköinen savuke on kielletty. Sähkötupakan pelätään muun muassa toimivan porttina oikeaan tupakkaan. Sähköiseen savukkeeseen on suhtauduttu työpaikoilla eri tavoin. Työterveyslaitos on sitä mieltä, että sähkötupakkaa tulisi kohdella samoin kuin oikeaakin savuketta eli sen käyttöä tulisi rajoittaa samalla tavalla. Sähkösavuke on Suomessa lääke, joko reseptilääke tai itsehoitolääke riippuen nikotiinimäärästä. Suomessa yhdelläkään valmistajalla ei ole lupaa myydä tuotetta lääkkeenä, mutta itsehoitolääkkeenä sitä voi hankkia ja tuoda maahan. Sähkötupakka ei ole tupakkatuote, joten sitä eivät koske tupakka- ja tupakointisäädökset. Tupakkalain mukaan tupakkajäljitelmän ja tupakan vastikkeen mainonta, epäsuora mainonta ja muu myynninedistäminen on kuitenkin kiellettyä. Sähkötupakkaakaan ei siis saa mainostaa. Onko sähkösavuke merkittävä ongelma vai vain median esiin nostama asia, ylilääkäri Antero Heloma Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta? Aika paljon mukana on tuota mediajuttuakin. Sähkösavukkeen käyttäjämääristä ei ole tietoa, mutta uusimmissa kyselyissä sitäkin on jo kysytty. Oletettavasti käyttäjien määrä on samansuuruinen kuin nuuskankin eli yhdestä kolmeen prosenttia työikäisestä väestöstä. Eräässä artikkelissa on väitetty, että Saksassa käyttäjiä olisi yli miljoona, mutta en usko, että meillä sähkösavuke olisi suhteessa yhtä suosittu. Mitä sähkösavukkeen ominaisuuksista tiedetään? Haittavaikutukset todennäköisesti ovat pienempiä kuin perinteisellä savukkeella. Tarvittaisiin lisätutkimuksia siitä, soveltuuko se tupakoinnin lopettamiseen. Patruunoissa käytettävät nesteet ovat erilaisia, niiden koostumus vaihtelee ja niiden tuotetiedot on monessa tapauksessa todettu epäselviksi, joten on vaikea sanoa tarkkaan, miten iso sähkösavukkeen terveyshaitta on.. Käsitykset työkyvystä parantuneet Suomalaisten näkemys omasta työkyvystään on nyt valoisampi kuin kolme vuotta sitten. Epävarmuutta omasta työkyvystään kokevien työntekijöiden määrä on selvästi vähentynyt kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi yli 60-vuotiaissa. Suurimmaksi uhkaksi työkyvylleen suomalaiset kokevat liian kovan työtahdin ja työn vaatimukset. Alle 40-vuotiailla työn sisällöllä on suurempi merkitys kuin työyhteisöllä. Kolmen vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna kokonaan liikkumattomien osuus oli pudonnut kaikissa ikäryhmissä ja unitilanne parantunut. Riskiryhmien tupakointi oli myös vähentynyt. Yksityisten sairaanhoitopalvelujen hinnat vertailtavissa Kelan verkkosivuilla avatussa palvelussa voi nyt vertailla, kuinka suuria palkkioita eri kunnissa asuvat ovat keskimäärin maksaneet yksityisistä sairaanhoitopalveluista. Tietoja voi vertailla sekä kunnittain että laajempien aluejakojen mukaan ryhmiteltyinä. Tiedoista käy ilmi esimerkiksi, että vuonna 2011 kuopiolaiset maksoivat yleislääkärin 20 minuutin vastaanottokäynnistä keskimäärin 52 euroa ja helsinkiläiset 47 euroa. Gynekologin 20 minuutin vastaanottokäynnistä perittiin oululaisilta keskimäärin 75 euroa, kun taas tamperelaiset maksoivat samasta palvelusta keskimäärin 69 euroa. Polven röntgentutkimuksesta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella asuvat maksoivat keskimäärin 84 euroa ja Etelä-Pohjanmaan alueella asuvat 68 euroa. lisätietoa: www.kela.fi/hintavertailu super 5 2012 11

Toukokuun lyhyet Koonnut Jukka Järvelä i n g i m a g e Liikunta ehkäisee pitkiä sairauslomia Rasittavaa liikuntaa harrastavilla on muita pienempi riski pitkiin eli yli kolmen kuukauden mittaisiin sairauspoissaoloihin työstä. Heillä esimerkiksi on muita vähemmän tukija liikuntaelimistön sairauksia sekä mielenterveysongelmia. Mitä rasittavampaa liikunta on, sitä pienempi on sairauspoissaolojen riski. Tiedot on kerätty noin 6000:lta yli 40-vuotiaalta Helsingin kaupungin työntekijältä runsaan viiden vuoden aikana. edilex Appelsiinin mehu on hyväksi verisuonille Päivittäinen appelsiinimehun juominen saattaa parantaa verisuonten toimintaa ja vähentää tulehdusta, tuore italialaistutkimus vihjaa. Tutkimuksessa tämä havaittiin aikuisilla, joilla oli sydänsairauksien riskitekijöitä, joten appelsiinimehu näyttäisi auttavan etenkin riskiryhmäläisiä. Hedelmien on pitkään tiedetty pienentävän sydän- ja verisuonitautien riskiä muun muassa laskemalla verenpainetta. duodecim Uni tehostaa uuden oppimista Uusien asioiden mieleen painaminen onnistuu paremmin, jos päälle nukkuu kunnon yöunet, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Näin ollen koululaisten kannattaisikin kerrata koealueensa vielä illalla ennen nukkumaanmenoa. Yhdysvaltalaisten havainnot perustuvat kokeeseen, jossa kaksisataa vapaaehtoista opiskelijaa sai opeteltavakseen sanapareja joko aamuyhdeksältä tai yhdeksältä illalla. Vuorokauden kuluttua sanaparien opettelusta, kun kummatkin ryhmät olivat nukkuneet yöunet sekä valvoneet yhtä paljon, testitulokset olivat selvästi parempia siinä ryhmässä, joka oli nukkunut yöunensa heti sanaparien opettelun jälkeen. duodecim Limu ja sokeri vievät kohti sydänvaivoja Paljon sokerilimuja ja huonoja hiilihydraatteja nauttivien lasten pienissä verisuonissa näkyy muutoksia, jotka aikuisilla ennustavat sydän- ja verisuonitautien kehittymistä. Muutokset nähdään silmien pikkuvaltimoissa ja pikkulaskimoissa. Huonoja hiilihydraatteja löytyy esimerkiksi vaaleasta leivästä, ranskalaisista perunoista ja valkoisesta sokerista. duodecim tiesitkö: 91 prosenttia suomalaisista kannattaa väkevien alkoholijuomien myymistä vain Alkon myymälöissä. Geenimuutos altistaa influenssalle Tutkijat ovat löytäneet ihmisen ja hiiren perimästä geenimuutoksen, joka kasvattaa riskiä sairastaa influenssa niin vakavana, että tarvitaan sairaalahoitoa. Puutteellisesti toimivan IFITM3-geenimuodon kantajien elimistö ei tuota lainkaan normaalia IFITM3-proteiinia, joka hillitsisi influenssaviruksen lisääntymistä. Tällaisia ihmisiä on väestöstä noin 0,3 prosenttia. nature online 12 super 5 2012

huhtikuun kysymys oli: Mitä Mieltä Vastaus kuukauden kysymykseen. Äänestitkö SuPerin vaaleissa? kyllä 86 % en 14 % Kyllä, koska äänestäminen oli helppoa! ehdokas on tuttu ja luotettava. minulla on yksi ääni ja se voi olla ratkaiseva ääni. se on oikeus ja velvollisuus. kuuluu perusoikeuksiin demokratiassa. halusin olla mukana vaikuttamassa valintaan. halusin osallistua arpajaisiin. omien etujen käyttäminen on tärkeää äänestän aina, kun minulla on mahdollisuus. oman ehdokkaani kautta voin viedä asioita eteenpäin. haluan vaikuttaa ja olla aktiivinen. vaikuttaminen kannattaa. superilaisen velvollisuuteen kuuluu äänestäminen. En, koska en tunne ketään ehdokasta ja kuva ei kerro paljoa. tilaisuus meni ohitse huomaamatta. olen niin uusi jäsen, etten ehtinyt perehtyä. eipä löytynyt kiinnostavaa ehdokasta. en oikein osaa innostua näistä. uusi kuukauden kysymys löytyy liiton jäsensivuilta. kaikkien 1. kesäkuuta mennessä vastanneiden kesken arvotaan super-lehden pyyhe-saippuasetti. huhtikuussa setin voitti miia kallinen joensuusta. onnittelut! muut lehdet Suomalaisista jo yli puoli miljoonaa sairastaa diabetesta, ja tyypin 2 diabetes johtuu lähes aina liikunnan puutteesta. Tämä on valtava haaste kansantaloudelle. toimitusjohtaja mika flink apteekkari 4/2012 Harvemmin enää tapaa sellaista perusjuoppoa, jonka ainoa ongelma on runsas alkoholin käyttö. päihdetyötä tekevä sairaanhoitaja tiina hakala sairaanhoitaja 4/2012 Ei kukaan kieltolakia kaipaa, kohtuukäyttö on hyvä. sisäasiainministeri päivi räsänen sininen aalto 1/2012 30 vuotta sitten Liitto piti kevätkokouksensa Kuopiossa. Valtuusto hyväksyi liitolle kahdeksan piiriä, jotka toimivat ammattiosastojen yhteistyöeliminä. Pääkirjoituksessa pohdittiin ajan mukaisesti asevarustelun vaikutuksia. Sen otsikko oli Apuhoitajaliiton jäsenet rauhan puolesta. Sisäsivuilla haastateltiin liiton jäseniä, jotka olivat huolissaan suurvaltojen välisestä jännitteestä ja lastensa tulevaisuudesta tässä tilanteessa. Apuhoitajat kokevat rauhatyön tärkeänä, sillä jos maailmanrauha järkkyy, ei millään enää ole väliä. apuhoitajalehti 5 / 1982 super 5 2012 13

Lähi- ja perusruokaa superilaiseen makuun Puurosta voimia koko päiväksi teksti ja kuva henriikka hakkala Mikropuurosta ei ole haastajaksi lähihoitaja Katja Katiskon hellästi hauduttelemalle puurolle. Sitä kehuvat niin oma poika, aviomies kuin esimieskin. Katja Katiskon työmatka punaisesta omakotitalosta vihtiläiseen Vanjärven päiväkotiin on viiden kilometrin mittainen. Pyöräkelejä tässä odotan, Katja sanoo ja silmäilee ikkunasta näkyvää peltomaisemaa. Tai yksinhän voisi jo mennäkin, mutta kun täytyy ottaa tuo meidän Tuomas myös mukaan. Hän käy siellä samassa päiväkodissa. Katja työskentelee päiväkodin alkuluokassa. Se on esikoululaisten ja ensimmäistä ja toista luokkaa käyvien yhteinen ryhmä. Työpäiviin mahtuu niin sekaryhmiä aamupäivisin, aikaa oman ryhmän kanssa iltapäivisin kuin toimintaa esikoululaisten kanssa päiväkodin puolella. Työ on minulle kyllä todella mieluisaa. Aloitin täällä erityisavustajana, sitten ylenin lastenhoitajaksi ja olen tehnyt myös lastentarhanopettajan sijaisuuksia. Se on ollut antoisaa. Samassa talossa toimii myös kyläkoulu, jonka kanssa tehdään paljon tiivistä yhteistyötä. Koululaiset ja päiväkotilaiset viettävät esimerkiksi yhteisiä ilmaisuaamuja ja joulujuhlia. On todella kivaa, että päiväkodista voi siirtyä samojen kavereiden kanssa tuohon koulun puolelle. Ruokailu töissä hoidetaan esimerkkiruokailuna, aikuiset ja lapset syövät yhdessä ja tomerat isommat auttavat pienempiä. Katja valmistui lähihoitajaksi jouluna 2005 ja suuntautui opinnoissaan vanhustyöhön. Vanhukset ovat edelleen lähellä Katjan sydäntä, mutta pienen pojan äidin piti ajatella myös arjen sujumista valitessaan yökön töiden ja päivätyön välillä. Kahdessa vuorossa tehtävä päivätyö mahdollistaa myös jatkoopiskelun, jota hän on aloittelemassa. Toukokuun alussa tulee oppisopimusopettaja käymään ja alan käydä sitä lasten ja nuorten suuntautumisvaihtoehtoa oppisopimuksella. Olen ehkä ajautumassa lapsuusaikaiseen unelma-ammattiini opettajaksi, vaikken ole siihen erityisesti hakeutunutkaan, Katja nauraa. Katja Katisko puuhaa mielellään myös ammattiosaston tehtävissä. Hän on sekä SuPerin Vihdin ammattiosaston jä- sen että varapääluottamusmies. Lisäksi olen mukana SuNu-toiminnassa, josta tykkään aivan älyttömästi. Meillä on mahtava työryhmä. Siellä vaihdetaan ideoita ja kokemuksia, pettymyksiä ja onnistumisia. Paljon on tietysti kiinni myös ammattiosastosta, että miten sitä toimintaa järjestetään. Pyrin kyllä kovasti olemaan aktiivisena. Se näkyykin, sillä Katjan esimerkki on houkutellut ammattiosastoon mukaan uusia nuoria jäseniä. Yksi heistä on hyvä ystäväni ja hän on ainakin aivan täpinöissään lähdössä mukaan Lähihoitajat laineilla -risteilylle nyt perjantaina. Hän työskentelee yksityisellä puolella ja on kiinnostunut myös ryhtymään luottamusmieheksi. Elämään on viime aikoina mahtunut myös paljon surua. Siksi on erityisen hienoa huomata, mitä kaikkea sitä onkaan saanut aikaan, Katja tuumii. Taloa on remontoitu, kokouksissa käyty, lasta kasvatettu ja töissä edetty vaativampiin tehtäviin. Kun siltä kannalta asiaa miettii, mitä kaikkea onkaan ollut, niin minähän olen ollut ihan super-aktiivinen! Työpaikallaan Katja Katisko on ohrapuuroasiantuntija. Minä olen ainoa, joka tykkää laittaa sitä. Päiväkotiin menen usein aikaisemmin, jos laitan puuroa kiehumaan. Esimieskin saattaa sanoa, että kerrankin on oikein hyvää. Kotona pöydän ääreen käyvät aviomies ja kohta neljävuotias Tuomas, joka syö puuroa miesmäisellä ruokahalulla aamuin illoin. Siitä kasvava poika saa energiaa. Eikä lapsen ennakkoluuloisuus estä syömästä erilaisia hiutaleita, kunhan ne on haudutettu hyvin. Toissailtana keitin Tuomakselle puuron ja ajattelin, että siitä jäisi itsellekin, mutta poika vetäisi sen kaiken melkein seitsemän desiä puuroa. Hän kyllä tykkää ja minä teen puuron mielelläni pitkän kaavan mukaan. Kun laitan mukaan lisäkuituja, niin ne eivät sitten maistu sieltä läpi. Mieskin kehaisee haudutettua puuroa. Yleensä aamulla töihin lähtiessä lautasella on mikropuuro, mutta Katjan hauduttama on kyllä tosi hyvää.. 14 super 5 2012

Lisäkuidulla ryyditetty kaurapuuro kahdelle 7 dl vettä reilu 1 dl kaurahiutaleita reilu 1 dl ruishiutaleita 1 dl kauraleseitä Lisää puuroon lopuksi loraus maitoa, jolla puurosta tulee pehmeä ja tukevampi. Sekoita vielä joukkoon suola tuomaan maut esiin. Maukkaan ja mahalle hyvän puuron kaveriksi käyvät mainiosti niin sokeri, voisilmä, hillo kuin mehukeittokin. Loraus maitoa makua pyöristämään Suolaa maun mukaan Kiehauta raikas vesi kattilassa ja lisää siihen samalla hämmennellen hiutaleet ja leseet. Anna puuron hautua matalassa lämmössä 20 minuutista puoleen tuntiin, jotta erilaiset hiutaleet ehtivät kypsyä ja maut sekoittuvat. super 5 2012 15

Hoitokodin ohjaaja on tuhattaituri teksti liisa uusiniitty kuvat esko soini Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoitokoti on rankka, mutta monipuolinen työpaikka. Ohjaaja Pirjo Pohja voi käyttää työssään kaiken osaamisensa intialaisesta päähieronnasta lääkkeiden annostukseen. Hänen työpäivänsä ei ole yksitoikkoinen. Kello on seitsemän ja Vehkoon hoitokoti alkaa heräillä työntäyteiseen aamuun. Yövuoroaan lopetteleva ohjaaja Arttu Koskela, hoitokodin johtaja Ritva Peräaho ja ohjaaja Pirjo Pohja pitävät toimistossa aamupalaveria. He vaihtavat tietoja yön kuulumisesta ja asukkaiden voinneista. Koskelan ja Peräahon poistuttua Pirjo Pohja vilkaisee tietokonetta, jonne edellispäivän tapahtumat on tallennettu. Hänestä yhtä tärkeä tietolähde on iso mustakantinen vihko. Tämä on tuuletusvihko. Merkitsemme ylös kaikki työvuorojen tapahtumat. Vasemmalle puolelle kirjoitamme, jos jokin oikein harmittaa. Helpottaa, kun asiat saa kirjoitettua ylös, Pirjo sanoo ja selaa vihkoa. Ovelle koputellaan. Talon 22 asukkaasta monet haluavat aamulääkkeensä mahdollisimman pian. Pirjo tunnistaa koputtajat eikä hoppuile. Aamuhetki on työntekijöiden omaa aikaa. Jokaisella asukkaallamme on mielenterveys- tai päihdeongelma. Työtäni auttaa paljon, kun lähihoitajan opinnoissani suuntauduin mielenterveystyöhön. Vehkoon 25-paikkainen hoitokoti toimii 1942 valmistuneessa vanhainkodissa. Kunnan vanhainkoti lakkautettiin 1986 ja vuosi sen jälkeen tiloihin muutti Vehkoon hoitokoti, josta 2003 tuli uuden omistuspohjan jälkeen Vehkoon Asu- 16 super 5 5 2012

mis- ja koulutuspalveluyhdistys ry. Asukkaita tulee pääkaupunkiseutua myöten, eniten kuitenkin lähikaupungista Jyväskylästä. Hoitokoti elää omassa rauhassaan 13 kilometrin päässä Multian kirkonkylältä. Naapureita ei näy lähimailla. Lääkkeiden käyttöä valvotaan tarkkaan Kello 7.20 Pirjo avaa lukitun lääkekaapin oven. Jokaisella asukkaalla on kaapissa oma hylly ja hyllyn kohdalla ovessa varmuuden vuoksi valokuva, mikäli lääkkeitä sattuu jakamaan uusi työntekijä tai sijainen. Ensimmäinen tulija on ärtynyt. Hän moittii asukastoveriaan sadistiksi. Oletko saanut nukutuksi, Pirjo kysyy rauhallisesti. Asukas sanoo nukkuneensa aamuneljään. Seuraava asukas on paremmalla tuulella, vaikka Pirjo toruu tätä suihkun laistamisesta. Selkä on kipee, kaveri selittelee. Hän ottaa itsestään kokeen, jolla seurataan veren sokeriarvoja. Mies vaikuttaa omatoimiselta. Hän pistää itse myös insuliinipiikkinsä. Pirjo seuraa vieressä, että kaikki onnistuu ja sanoo, että asiakkaita kannustetaan mahdollisimman paljon omatoimisuuteen. super 5 2012 17

1 2 1. Työnantaja koulutti Pirjo Pohjan intialaiseksi päähierojaksi. Rentouttavaan hierontaan riittää halukkaita. 2. Entiseltä ammattiompelijalta käy housunpuntin lyhennys sujuvasti. Erilaiset askareet saavat työvuoron kulumaan nopsaan. 3. Taiteellinen asukas ikuisti Pirjo Pohjan Kymmenkunta asukasta on käynyt ripeään tahtiin hakemassa aamulääkkeensä. Pirjo lukitsee kaapit ja lähtee herättelemään toisia. Unisia kasvoja ilmaantuu ovelle. Kahdeksaan mennessä ohjaaja on jakanut lääkkeet kaikille tarvitseville. Meillä on aika vähän fyysistä sairaanhoitoa. Jaamme lähinnä lääkkeitä ja tarkkailemme veren sokeria. Mielenterveyslääkitystä annetaan myös injektioina, koska se vaikuttaa pidemmän aikaa, Pirjo kertoo. Nollan promillen hoitokoti Heti kahdeksan jälkeen tulee yllättävä työtehtävä: osa asukkaista joudutaan seulomaan, koska on syytä epäillä, että taloon on kulkeutunut kiellettyjä aineita. Pirjo vetää hansikkaat käteensä ja lähtee oman seulottavansa perään. Pissakoe otetaan vessassa ohjaajan valvovan silmän alla. Tämä on nollapromillen talo. Se koskee kaikenlaisia päihteitä huumeista alkoholiin ja myös pelaamiseen. Puhelin soi ja lääkäri ilmoittaa sairastuneensa. Multian vastaanotto joudutaan perumaan. Se tietää sitä, että äkillisissä tapauksissa Pirjo ajelee asukkaan kanssa 32 kilometrin päähän Keuruun terveyskeskukseen. Tämä on nollapromillen talo. Se koskee kaikenlaisia päihteitä huumeista alkoholiin ja myös pelaamiseen. Lähin mielenterveyslääkäri on 70 kilometrin päässä Jyväskylässä. Kuljetamme asukkaita myös heidän kotikuntaansa, jos siellä on hyvin toiminut hoitosuhde. Talossa on viisi autoa ja joskus kaikki ovat menossa. Pirjo Pohja on viihtynyt Vehkoossa seitsemän vuotta. Hyväkuntoinen ja työstään kiinnostunut nainen ei haikaile eläkkeelle. Kulkeuduin tänne kotiavustajakurssin harjoittelujaksolla. Pyysin päästä kesätöihin ja minulle annettiin kaksi viikkoa aikaa näyttää, mihin pystyn. Sain jatkaa oppisopimuskoulutuksella lähihoitajaksi. Vehkoon hoitokodissa on toiminnanjohtaja ja kirjanpitäjä mukaan luettuna 15 työntekijää. Heistä kuusi on lähihoitajia. Lisäksi neljällä määräaikaisella työntekijällä on lähihoitajan koulutus. Pirjo siirtyy toisten päivävuorolaisten mukana aamupalalle ruokasaliin. Asukkaat ovat syöneet, mutta monella on asiaa. He eivät häiritse Pirjon ruokarauhaa. Emme eristäydy, vaan olemme asukkaiden saatavilla, hän vakuuttaa. Hyvä ruokakin on hoitotyötä Kello lähenee yhdeksää ja Pirjo siirtyy keittiöön. Hän kietaisee esiliinan eteensä. On se päivä viikosta, jolloin hän valvoo ruuanvalmistamista. Jokaiselle työntekijälle on annettu vastuualueet ja minä vastaan siitä, että talossa riittää syötävää. Laadin viikon ruokalistat ja hoidan tilaukset tukkuliikkeeseen. Kerran vuodessa tarkistetaan, että keittiön budjetti pysyy aisoissa. Pirjo hakee alakerran kellarista perunoita. Hän on koulutettu lähihoitaja, mutta hänelle ei tuota ongelmia pestä perunoita ja häärätä keittiössä. Päinvastoin: 18 super 5 2012

3 4 sarjakuvaan. Rivakasti työstä toiseen paineleva malli on kuvaansa tyytyväinen. 4. Hoitokodissa muistetaan arjen keskellä myös juhlia. Syntymäpäivät kakkuineen ovat viikon kohokohta. Ajattelen tekeväni hoitotyötä myös silloin, kun teen hyvää ruokaa. Ne, jotka ovat tonkineet roskiksia, osaavat sitä arvostaa. Sitä paitsi yhdessä tekemällä voimme jutella aivan eri tavalla kuin pöydän ääressä. Keskustelu on osa hoitotyötämme. Monesti riittää, kun vain kuuntelen. Keittiö on selvästi suosittu paikka ja asukkaat hakeutuvat mielellään rauhallisen Pirjon seuraan. Hän pistää kulkijat nopeasti töihin. Joskus voitaisiin tehdä Pirjon kanssa karjalanpiirakoita, salaattiaineksia pilkkova nainen ehdottaa. Pirjon mielestä mielenterveyskuntoutujien kanssa pärjää pitkälle talonpoikaisjärjellä. Kirjatietoa tarvitaan silloin, kun täytyy tietää, miten sairaus vaikuttaa potilaan käyttäytymiseen. Voimia ja uskoa selviytymiseen Hellalla porisee 15 litran perunakattila ja kahdella paistinpannulla sulaa hiukan kohmeinen jauheliha. Pirjo Pohja hakee Harri Honkosen ruskistamaan jauhelihaa. Honkonen on viihtynyt Vehkoossa neljä vuotta. Olen saanut kasvaa ja vahvistua. Tämän vuoden puolella on tarkoitus siirtyä Keuruulle tukiasuntoon, täysraittiiksi selviytynyt Honkonen kertoo. Keittiöön tupsahtanut Veli-Pekka Perkiö kaappaa Pirjon kainaloonsa. Tämä se on meidän hyvä hengetär. Ollaan samaa ikäluokkaa ja meillä on samanlainen huumorintaju, Perkiö kehuu. Hän on ollut talossa kolmisen kuukautta ja kertoo saaneensa elämänhalunsa takaisin. Vankilat kolunnut mies käyttää aikaansa kuntoiluun ja lueskeluun. Asukkaiden taustat ovat usein rankkoja, mutta Pirjo vakuuttaa, ettei hän kuljettele niitä kotiinsa. Asukkaamme ovat herkkiä ja hienoja ihmisiä, mutta en voi ruveta murehtimaan heidän kohtaloaan. Asukkaamme ovat herkkiä ja hienoja ihmisiä, mutta en voi ruveta murehtimaan heidän kohtaloaan. Pidän myös kotiasiani poissa työpaikalta paitsi kerran, kun olin oikein iloisella mielellä. Kerroin kaikille, että jee, minusta on tullut mummo. Pirjo kehottaa keittiöön poikennutta miestä kantamaan lautaset ruokasaliin. Tämä tottelee kiltisti. Miehellä kävi hiukan huono säkä: Pelasin kuudella eurolla ja tuli kahden viikon kulkukielto. En pääse tukiasuntoon, hän selittää. Pirjo muistuttaa, ettei sääntöjen rikkoja pääse myöskään yhteisille retkille tai uima- ja keilahalliin. Emme tee ihmeitä Mies arvuuttelee Pirjolla, tietääkö tämä mikä erityinen päivä tänään on. Pirjo ei arvaa, koska miehellä ei voi olla syntymäpäiväkään. Mun poika täyttää 21 vuotta! Pirjo onnittelee ylpeää isää. Me emme paranna täällä ketään, mutta me autamme ihmisiä jaksamaan ja pääsemään eroon pelaamisesta, päihteistä ja ylimääräisistä lääkkeistä. Perussairauksia kuten skitsofreniaa emme paranna. Emme ole ihmeidentekijöitä, Pirjo sanoo ja super 5 2012 19

voitelee isoa uunipannua. Ylihuomenna on erään asukkaan syntymäpäivä ja talo tarjoaa täytekakkukahvit. Puoli kahdentoista aikaan asukkaat ja henkilökunta siirtyvät ruokasaliin. Ateria kuuluu talon tarjoamiin työpaikkaetuihin. Vartissa Pirjo on syönyt ja hän palaa toimistolle. Hän selvittää asukkaan lääkärinlaskua ja lähettää sen edelleen tämän edunvalvojalle. Nämä ovat niitä pakollisia postituksia ja kirjaamisia, joita pitää hoitaa. Seuraavaksi Pirjo Pohja piipahtaa talon alakerran liinavaatehuoneeseen katsomaan, onko sinne tuotu korjattavaa. Yhdet housut löytyvät ompelukoneen vierestä. Entisenä ompelijana hän napsaisee tottuneesti saksilla liian pituuden ja ompelee saman tien lahkeiden suut. Asukkaat ostavat vaatteita kirpputorilta ja pyytävät minua korjaamaan niitä tai ompelemaan napin. En voi ajatella, että kello se ja se ompelen esimerkiksi napin. Teen eteen tulevat työt siinä järjestyksessä, kun on aikaa. Työni on toisinaan hyvin hektistä. Välillä on hienoa rauhoittua ompelukoneen ääreen. Päähieronta ja istumatanssia Pirjo palaa keittiöön katsomaan, miten uunissa oleva täytekakun pohja edistyy. Asukas tulee pyytämään lääkettä. Toisaalla Harri Honkonen odottaa malttamattomana ohjaajan lupaamaa intialaista päähierontaa. Pirjo tarkistaa asukkaan kansion, ottaa lukitusta kapista lääkkeen ja annostelee sen injektioruiskuun. Työ vaatii melkoista tarkkuutta. Lääkkeiden kanssa pitää varmistaa vielä varmistamasta päästyä, hän selittää. Kello lähenee puolta yhtä ja Pirjo kiirehtii Harri Honkosen huoneeseen. Mies asettuu tuolille kasvot ikkunaan päin. Hieronnan aikana ei keskustella, vaan hierottava voi rentoutua, kaksi vuotta sitten intialaisen päähierontakurssin käynyt Pirjo sanoo. Pirjon avuihin kuuluu myös leikata miesten hiukset. Työnantaja kustansi hänet lisäksi musiikin tahdissa toteutettavalle istumatanssikurssille. Erikoistaidoista ei makseta erikseen. Teen kaiken talon ajalla osana työtäni, Pirjo sanoo. Koulutusta tuetaan Työntekijämme ovat tosiaan tuhattaitureita. Ehkä meille valikoituu niitä, jotka pystyvät hyödyntämään taitojaan jokapäiväisessä työssään, hoitokodin johtaja Ritva Peräaho kiittää. Hän haluaa pitää kiinni hyvistä työntekijöistään tukemalla heidän koulutustaan. Kun Pirjo halusi kouluttautua intialaiseen päähierontaan, talo järjesti hänelle ajan. Asukkaamme ovat haasteellisia ja työntekijältä vaaditaan pitkäjänteisyyttä. Kun päihteiden käyttöä on jatkunut vuosia, ei muutosta pidä odottaa muutamassa kuukaudessa, Peräaho tähdentää. Kello kolmetoista on alkamassa koko talon yhteinen viikkopalaveri, johon kaikki asukkaat ja työntekijät osallistuvat. Hoitokodin toiminnan lähtökohta on yhteisöllisyys. Yhdessä pohditaan muun muassa arjesta selviämistä ja omaa mielialaa. Asukas pitää aluksi nimenhuudon. Jos joku puuttuu, hänet noudetaan. Joku valittaa lääkityksen vaikutusta, toinen ei osaa päättää, lähteäkö retkelle. Pari kaveria yrittää lähteä kävelemään, mutta Peräaho hakee heidät napakasti takaisin. V maista porukkaa, toinen ärisee, mutta kävelee kiltisti paikalleen. Palaveri kestää noin tunnin. Pirjolla on vielä tunti työaikaa. Hän haluaisi mennä asukkaiden kanssa ulos, mutta lähtijöitä ei ilmaannu. Ohjaaja vie suihkusta pinnanneen pesulle. Hän valvoo, että tämä pukeutuu puhtaisiin vaatteisiin ja vie likaiset vaatteensa pesuun. Työpäivä päättyy kello 15 ja Pirjo Pohja ajelee kotiinsa Multian keskustaan. Dex-koira kaipaa jo ulkoiluttajaa.. Tänään töissä kuka Multialainen Pirjo Pohja, 59, valmistui lähihoitajaksi 2007 Jyväskylän ammattioppilaitoksen Keuruun toimipisteestä. Opinnoissaan hän suuntautui mielenterveystyöhön. työ ja työura Koko hoitajauransa Pirjo on työskennellyt Vehkoon Hoitokodissa. Aikaisemmin hän ompeli Multialla 25 vuotta merkkifarkkuja ja kouluttautui työttömäksi jouduttuaan hotelli- ja ravintola-alalle sekä kotiavustajaksi. perhe Aviomies ja kolme poikaa, yksi lapsenlapsi, kääpiösnautseri Dex. harrastukset Liikunta, agility, hiihto, uinti, ravit. parasta työssä Monipuolisuus, mukavat ihmiset, ei kahta samanlaista työpäivää. haasteita työssä Nyt pitää oikein keksiä Raskasta on vastuu, jota meillä on tosi paljon. Muttei sekään ole mitenkään ikävää. 20 super 5 2012