PÄIJÄT-HÄME 2017 Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntahallitus 19.5.2014 Maakuntavaltuusto 16.6.2014 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO A213 * 2014
SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...3 KANSAINVÄLISTYVÄ PÄIJÄT-HÄME...4 1. GLOBAALI ELINKEINOELÄMÄ JA OSAAMINEN...5 1.1. Yritystoiminnan kilpailukyky...6 1.2. Resurssitehokas teollisuus...7 1.3. Matkailun ja palveluiden uudet luovat ratkaisut...9 1.4. Vihreä talous ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen... 11 1.5. Kilpailukykyinen osaaminen... 12 1.6. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen... 13 1.7. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen... 14 2. HYVINVOIVA VÄESTÖ... 17 2.1. Hyvinvoinnin lisääminen... 17 2.2. Kulttuurin monet mahdollisuudet... 18 2.3. Hyvä työelämä ja liikunta työkyvyn kehittämisessä... 19 2.4. Uudenlaiset käyttäjälähtöiset palvelut ja toimintamallit... 21 3. KESTÄVÄ YMPÄRISTÖ... 22 3.1. Vähähiilinen elämäntapa eri aluetyypeillä... 22 3.2. Liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden edistäminen... 24 3.3. Luonnonvarojen kestävä käyttö... 25 4. PERUSTELUOSAT MAAKUNTAOHJELMAAN... 27 4.1. Toimintaympäristö, SWOT ja tavoitemittareita... 28 4.2. Strategian edistäminen... 31 4.3. Maakuntaohjelman 2011 2014 arviointia... 31 4.4. Älykäs erikoistuminen Päijät-Hämeessä... 32 4.5. Lahden ja Heinolan seutujen erityispiirteitä... 33 4.6. Tavoitteellinen aluerakenne... 36 4.7. Yhteistoiminta-alueen toiminta... 36 4.8. Kansainvälinen edunvalvonta... 37 5. TOIMEENPANOSUUNNITELMA... 38 6. RAHOITUS... 40 7. LIITTEET... 42 Päijät-hämeen LIITTO A213 * 2014 ISBN 978-951-637-218-4 ISSN 1237-6507
TIIVISTELMÄ Päijät-Hämeen maakunnan aikaisemmat strategiset elämäntapatavoitteet ovat edenneet oikean suuntaisesti. Maakunnan vahvojen osaamisalueiden kärkiin ohjattiin menneellä maakuntaohjelma ja EU-ohjelmakaudella runsaasti rahoitusta. Ympäristöliiketoiminnan kehittäminen, uusiutuvan energian hyödyntäminen ja muotoilun lisääminen ovat olleet keskeisiä innovaatio-osaamisen ohella. Monissa toimenpiteissä ei kuitenkaan syntynyt luvattuja välittömiä vaikutuksia. Työpaikkoja syntyi vähemmän ja tutkimus- ja professuurihankkeet tuottivat lähinnä välillisiä hyötyjä elinkeinoelämälle. Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 mahdollistaa toimijoiden, kuntien ja alueviranomaisten yhteisen aluekehittämistyö jatkumisen vuosille 2014-2017. Päijät-Hämeen visio on, että Päijät-Häme on ympäristö- ja hyvinvointiosaamisen maailmanluokan kumppani ja missiona on tehdä asioita yhdessä eli Meitin kans menestyt. Maakuntastrategian teemat: Kehittyvillä markkinoilla osaajana Venäjän ja Pietarin potentiaali Vapaa-ajan ja hyvinvointiliiketoimintaa Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen Sosiaalinen osallisuus Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 korostaa voimakkaasti kansainvälistymistä ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamisen verkostoja. Maakuntaohjelma yhdistää ensimmäisessä toimintalinjassa globaalin toiminnan haasteet, elinkeinoelämän ja osaamisen. Toinen toimintalinja keskittyy asukkaiden hyvinvointiteeman ympärille. Kolmas toimintalinja nostaa esiin kestävän ympäristön teemoja. Järjestys kuvaa taloudellisesti tiukkaa tilannetta Suomessa ja EU:ssa, jossa vain globaalisti kilpailukykyisellä osaamisella voidaan synnyttää elinkeinoelämälle lisäarvoa, joka tuottaa hyvinvointia maakuntaan, mutta kuitenkin luontoarvoja kestävämmin kohtelemalla. Maakuntaohjelman toimintalinjat: Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen Hyvinvoiva väestö Kestävä ympäristö Päijät-Hämeen menestyy, jos maakunnan elinkeinoelämä ja yrittäjyyshenkinen toimintapa menestyvät. Kasvuun kansainvälisille markkinoille tarvitaan monipuolista osaamista alueelta ja globaaleista verkostoista sekä ennakoivaa koulutuksen tuottamista. Maakunnan älykäs erikoistumisen nostaa osaamisen yhteisiksi työkaluiksi ympäristöosaamisen (cleantech), muotoilun, toimijoiden innovaation ja hyvinvoinnin välineet. Hyvinvoinnissa korostuvat nuorison hyvinvoinnin parantaminen, päihteitten haittojen ehkäiseminen ja tapahtuma- ja terveysliikunnan edistäminen. Lahden MM 2017 kisatapahtuma kuvaa hyvin sitä onnistumisprosessia, mikä liittyy myös koko aluekehittämisen tuleviin haasteisiin ja yhteiseen tekemiseen. Maakunnan luonnonvarat ovat monipuoliset ja niitä tulee käyttää älykkäästi yhteisen hyvän tekemiseksi. Biotalouden vahvistuva rooli tukee Päijät-Hämeen maaseudun ja kylien elinvoimaisuutta. Alueen liikenneyhteydet ovat hyvät kansainväliselle lentokentälle, satamiin ja ratayhteyksien kehittämisessä on edelleen runsaasti mahdollisuuksia paikallisesti ja Venäjän suuntaan. Lahdessa keskusta tiivistyy ja osin laajenee asemanseudun ja radanvarren rakentamisen yhteydessä. Etelä-Suomen maakunnat ovat valinneet yhteisiä kehittämisen teemoja, joita viedään Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa eteenpäin. Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toimenpiteiden rahoituksessa käytetään alueviranomaisten rahoituksen lisäksi kuntien, eri toimijoiden, yritysten, EU:n ja valtion rahoitusta. 3
Kansainvälistyvä Päijät-Häme Globaalissa taloudessa jokaisen yrityksen, organisaation ja maakunnan asukkaan on harkittava omalta osaltaan kansainvälistymisen merkitystä ja toimintansa kansainvälistymisen tasoa. Päijät-Hämeen maakuntastrategia 2040 ja siitä johdettu maakuntaohjelma 2017 korostavat voimakkaasti kansainvälistymistä ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamisen verkostoja. Päijät-Häme on kansainvälisesti laajalle verkottunut eurooppalainen maakunta. Päijät-Häme ja sen keskuskaupunki Lahti ovat Itämeren alueen kasvualueita ja hyvin saavutettavissa. Vahva muutos digitalisoitumiseen ja vihreän talouden nousuun luo mahdollisuuksia maakuntaan menestyä. Kansainvälisessä ja kansallisessa toiminnassa korostuvat perinteiset päijäthämäläiset keihäänkärjet ympäristöosaamisessa, muotoilussa, hyvinvoinnissa ja käytäntölähtöisten innovaatioiden edistyksellisessä soveltamisessa. Päijät-Hämeestä on tavoitteena tehdä kansainvälisesti ainutlaatuinen älykkään erikoistumisen maakunta, joka verkottaa alueen osaamiskärkiä ja vahvoja elinkeinoelämän klustereita. Päijät-Hämeen vahvuutena on hyödyntää monialaisen yliopistokampuksen, ammattikorkeakoulujen ja alueen kansainvälisten yritysten huippuosaamista uusien ja uusiutuvien osaamiseen perustuvien liiketoimintojen käynnistämisessä ja uusien yritysten perustamisessa. Maakunnan vahvat klusterit antavat hyvän kasvualustan uusien teknologioiden hyödyntämiselle ja synnyttämiselle globaalilla, eurooppalaisella ja kansallisella tasolla. Kansainvälistä verkostoitumista tehostetaan hyödyntämällä koko Lahden alueen elinkeinopoliittisen yhteistyöverkoston kansainvälisiä yhteyksiä. Elinkeinoelämän kehittämistarpeiden mukaisesti rakennetaan toimialojen välisiä yhteyksiä ja kytkentöjä maakunnan omiin osaamiskeskuksiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin osaamiskeskuksiin, tutkimuskeskuksiin sekä koulutusjärjestelmiin. Verkostomaisella toiminnalla ja siinä erityisesti välittäjäorganisaatioilla on keskeinen rooli pk-yritysten liiketoimintaosaamisen sekä markkinoinnin ja kansainvälistymisvalmiuksien kehittämisessä. Päijät-Häme vahvistaa osaamisrakenteita ja luo mahdollisuuksia hyödyntää paremmin kansallista tutkimus- ja kehittämisrahoitusta alueellisesti. Lähtökohtana on tukea elinkeinoelämän tarpeista syntyvien alueellisten innovaatiorakenteiden kehittämistä sekä verkottaa ja hyödyntää kansallista ja kansainvälistä alueellista innovaatio- ja teknologiapolitiikkaa. EU:n kansainväliset rahoitusohjelmat perustuvat EU2020 strategiasta kansallisesti valittuihin prioriteetteihin ja Itämeren alueella toteutettavat rahoitusohjelmat noudattavat lisäksi EU:n Itämeren alueen strategian (EUSBSR) tavoitteita. EU:n kansainväliset rahoitusohjelmat tarjoavat erinomaisen instrumentin Päijät-Hämeen maakuntaohjelmaan kirjattujen tavoitteiden toteuttamiseen. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Eero Vainio Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jari Salonen Maakuntajohtaja Jari Parkkonen Aluekehityspäällikkö Juha Hertsi 4
1. Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen Uusi EU:n rakennerahastokausi vuosille 2014 2020 kuvaa osuvasti suomalaisen kilpailukyvyn haasteita ja muutostarpeita. Myös tulevaisuusselonteko ja maakuntastrategia antavat viitteitä tulevasta, kun työelämä tulee muuttumaan monin tavoin. Digitaalitalouden muutos jatkuu ja työnteon kulttuuri muuttuu. Useilla aloilla työn ja opiskelun voi suunnitella itse, mutta samalla vastuu työn- ja oppimisen tuloksista lisääntyy. Verkostojen merkitys ja yhteistyö lisääntyy kaikissa toimintaympäristöissä. Entistä useampi tekee töitä globaalisti yli kansallisten rajojen. Vaatimukset kansainväliselle osaamiselle kasvavat. Päijät-Hämeen yritysten on kyettävä toimimaan kansainvälisessä kilpailussa ja hyödyntämään kilpailuetuja. Suomen ja Päijät-Hämeen elinkeinorakenne on ollut hyvin teollisuusvaltainen, mutta käynnissä olevan nopean rakennemuutoksen seurauksena palvelujen merkitys on kasvanut. Päijät-Hämeen elinkeinoelämän rakenteet ovat pk-yrityksien ja muutaman suuryrityksen varassa. Moni pk-yritys on avannut vientikanavia kansainvälisille markkinoille. Päijät-Hämeen yritykset ovat toimineet suurelta osin hitaasti kasvavilla markkinoilla, joten markkina-aseman saavuttaminen on vaatinut pitkäjänteistä työtä. Päijät-Hämettä pitkään piinanneen rakennemuutoksen alkujuuret johtavat 1990-luvun vaihteen lamaan, suurtyöttömyyteen ja idänkaupan romahtamiseen. KUVA 1. SUOMEN ALUERAKENTEEN JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITYSKUVAN 2050 AIHIO Pohja-aineistona ennakointiteemat, megatrendit ja alueelliset näkökulmat Muuttoliike moninaistuu Metropolialueen kansainvälinen kilpailukyky kasvaa Keskisuurten kaupunkien kasvu Digitalisaatio Elinympäristön laadun merkitys kasvaa Venäjän merkitys kasvaa Arktisen alueen kasvu Biotalous ja luonnonvarat Lähde: http://www.tut.fi/verne/wp-content/uploads/alli_kehityskuvanakokulmat.pdf 5
1.1 Yritystoiminnan kilpailukyky PK-yritysten kilpailukyvyn, kasvun ja kansainvälisyyden parantamiseksi Päijät-Häme toteuttaa aktiivista yritysten kehittämisavustuspolitiikkaa. Voimavarana ovat yritysten, kuntien, valtion ja EU:n resurssit. Kansalliset ohjelmat ja uusi rakennerahasto-ohjelma tukevat Päijät-Hämeen energia- ja materiaalitehokkuutta parantavia investointeja, uusien yritysten hautomotoimintoja ja yritysverkostojen kehittämisen ekosysteemihankkeita. Päijät-Hämeen maakuntastrategia nostaa esiin infrastruktuuriteknologiat, puhtaan veden, ympäristön (cleantech), matkailun, terveydenhuollon ja koulutuksen vientituotteet. Päijät-Häme tavoittelee laajasti yritysten toimintaedellytysten parantamista, sektorirajat ylittäen ja hyödyntäen Päijät-Hämeen maakuntastrategia haastaa tekemään entistä enemmän yhdessä ja kansainvälistymään! maakunnan profiloituja kärkiosaamisaloja uuden, innovatiivisen yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen syntymisen edistämiseen, nykyisen liiketoiminnan uudistamiseen ja yritysten kansainvälistymisen vauhdittamiseen. Yritystoiminnan kehittämisessä tulee täysimittaisesti hyödyntää alueen ja verkostojen tutkimus- ja kehittämistyöstä johdettavat liiketoimintamahdollisuudet. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Yritysten lyhyen ja pitkän aikavälin kasvu- ja kehittämishankkeet Älykkään erikoistumisen kärjet yritystoiminnan kehittämisessä Vähähiiliseen teknologiaan ja talouteen aluetason kehitystyöllä: biotalous nimenomaan alueellisena toimintamallina, ei vain yksittäisten yritysten kehityshankkeina Uuden liiketoiminnan luominen Käytetään mm. uusia hautomomalleja ja edistetään investointeja ja yrittäjyyttä. uudet kasvuyrityshankkeet, kansainvälistymishankkeet, liikevaihdon kasvu ympäristö-, muotoilu- ja innovaatiomenetelmiä tehostaneet yritykset yritysryhmien hankkeet uudet yritykset (myötävaikutetut), uusi liiketoiminta, liikevaihdon kasvu, uudet työpaikat, EAKR (tl 1), maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES, Finnvera EU:n kv. rahoitusohjelmat EAKR (tl 1), maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES, Finnvera EU:n kv. rahoitusohjelmat EAKR (tl 1), maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES EU:n kv. rahoitusohjelmat EAKR (tl 1), maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES, Finnvera EU:n kv. rahoitusohjelmat Pk-yritysten kansainvälisten myynti- ja kumppanuusverkostojen kehittäminen Pk-yritysten energiatehokkuuden parantaminen Muut? kv-liiketoimintaa aktivoineet yritykset, uudet vientilaajennukset, viennin osuus yritysten liikevaihdosta pk-yritykset, joissa energiatehokkuus on parantanut, säästetty energia EAKR (tl 1), maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES, Finnvera EU:n kv. rahoitusohjelmat EAKR (tl 1), maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES EU:n kv. rahoitusohjelmat Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, kunnat ja muut julkisyhteisöt. 6
KUVA 2. TAVARALIIKENTEEN PALVELUTASON TAVOITTEET VUOTEEN 2035 Tavaraliikenteen palvelutaso, tavoitetaso v. 2035 Erittäin hyvä Hyvä Tyydyttävä Muualla perustaso Maakuntakeskus Seutukeskus Iso kuntakeskus Pieni kuntakeskus 1.2 Resurssitehokas teollisuus Kaupunkiympäristöistä ja teollisuuden uudistuksesta tulee löytää lisää voimavaroja elinkeinoelämän ja kuntien palveluiden tuottamisen prosesseihin. Teollinen prosessi on entistä enemmän palveluketjun pidentämistä ja osana yritysten kehittämistä kaupungit ottavat entistä enemmän vastuuta älykkäistä hankinnoista ja investointien toteuttamisesta. Lahden alueelle on laadittu joulukuussa 2013 valtion kanssa kasvusopimus yhdessä 11 muun suurimman kaupunkiseudun kanssa. Sopimusten tarkoitus on luoda valtion eri toimijoiden, kaupunkiseudun kuntien ja korkeakoulujen välille uudenlainen kumppanuus, jotta kasvun kannalta keskeiset asiat pystytään toteuttamaan yhteistyössä. Lahden seudun sopimuksen keskeiset painopisteet ovat: uudistava elinkei- 7
nopolitiikka, jossa korostuvat ympäristö, muotoilu ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta, vetovoimaa vahvistavat maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ja työttömyyden vähentäminen. Toimenpiteet ovat osa Päijät-Hämeen maakuntaohjelmaa. Maankäytön osalla Lahden kaupunkiseudun sopimus korostaa kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja mm. aseman seutu Lahdesta ja Henna Orimattilasta. Eteläisen kehätien suunnittelu ja joukkoliikenne sekä kaupunkiseudun sisällä että Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä ovat sopimuksessa sovittuja teemoja. Syrjäytymisen ehkäisemisessä kehitetään toimintatapoja erityisesti pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden hoitoon. Yhtenä kohteena on myös nuorisotakuun toteutumisen edesauttaminen. Lahden kaupunkiseutu on partnerina Tampereen vetämässä INKA-ohjelman konsortiossa. Lähtökohtana on kaupunkiseudun teollinen rakennemuutos ja tulevaisuuden työpaikkojen synnyttäminen. Tavoitteena on muuttaa Lahden kaupunkiseudun teollista perustaa niin, että cleantech ja muotoilu saavat jalansijaa. Lisäksi tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa hyödyntäen kaupungin nopeaa uudistumista uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden avulla. Lahden kaupunki voi toimia kehitysavausten tekijänä. LADEC koordinoi ja hallinnoi ohjelmaa, yhteistyökumppaneina ja hyödynsaajina ovat alueen yritykset, kunnat ja korkeakoulut. LADEC on alustavasti vetovastuussa konsortiossa kahdesta työpaketista: Muotoilulla uutta arvoa liiketoimintaan ja Resurssiviisaat verkostot. Lahden kaupunkiseutu on aktiivisesti mukana sähköiseen liikenteeseen, älykkääseen rakentamiseen, kasvumarkkinoiden avaamiseen ja uusiin innovaatioalustoihin liittyvissä työpaketeissa. Ratkaisujen täytyy olla paikallisia, matkailijoita palvelevia sekä kestävän ja vihreän talouden mukaisia. Uudistuvan teollisuuden tarpeisiin on löydettävä älykkään erikoistumisen tutkimuksen-, kehittämisen- ja innovaatiotoiminnan ekosysteemeitä, joissa yritykset yhdessä luovat toisilleen kansainvälisesti kestävää lisäarvoa ja liiketoimintaa. Toimenpiteiden tukirahoitukseen käytetään pääosin INKAohjelmarahoitusta, TEKES-rahoitusta ja EAKR-rahoitusta. KUVA 3. INKA-OHJELMAN ORGANISOINTI LAHDEN KAUPUNKISEUDULLA Yritykset Sähköisen liikenteen ekosysteemi Kestävän rakentamisen ekosysteemi Teollisten symbioosien ekosysteemi Teollisen muotoilun ekosysteemi Uudistuvan teollisuuden ekosysteemi Kunnat Vastuuhenkilö Esa Ekholm Temaattinen ryhmä Vastuuhenkilö Vesa Ijäs Temaattinen ryhmä Vastuuhenkilö Esa Ekholm Temaattinen ryhmä Vastuuhenkilö Riikka Salokannel Temaattinen ryhmä Vastuuhenkilö Juha Määttä Temaattinen ryhmä Korkeakoulut INKA- teemapaketti Älykäs liikenne INKA- teemapaketti Tulevaisuuden talot ja tilat INKA- teemapaketti Resurssiviisaat verkostot ja teolliset symbioosit INKA- teemapaketti Muotoilulla uutta arvoa liiketoimintaan INKA- teemapaketti Valmistavan teollisuuden innovaatioalustat INKA- johtoryhmä LADEC, Lahti, LYK, LAMK, Päijät-Hämeen liitto, ELY, (yritykset) Kasvusopimuksen ohjausryhmä Kunnat, korkeakoulut, Päijät-Hämeen liitto, ELY, LADEC Vastuuhenkilö Sari Alm 8
Lahden kaupunkiseutu kokoaa, kehittää ja koordinoi suomalaisten cleantech-yritysten kasvurahoitusta ja -kiihdytystä tukevia kansainvälisiä verkostoja ja tapahtumia yhteistyössä Tekesin, Tesin ja Sitran sekä TEM:n cleantechin strategisen ohjelman kanssa. Teollisen muotoilun ekosysteemin tehtävänä on kasvattaa muotoilun tarjontaa ja hyödyntämiskykyä eri toimialoilla sekä vahvistaa muotoilulla tuotettavaa lisäarvoa. Lahdessa on Suomen johtava teollisen muotoilun ekosysteemi. Kasvusopimuksen tavoitteena on kehittää edelläkävijämarkkinoita testaamaan uusia markkinatoimisen hankinnan malleja. Kuntien innovatiivisia ja kestäviä julkisia hankintoja sekä teollisuuden ja kaupan investointikohteita voidaan hyödyntää uusien ratkaisujen ja liiketoimintamallien pilotoinnin, demonstroinnin ja kaupallistamisen mallikohteina. Edelläkävijämarkkinat keskittyy erityisesti energia- ja materiaalitehokkaisiin rakennetun ympäristön, kaupunkien ekosysteemin ja liikenteen ratkaisuihin. Teemat ovat myös Lahden kaupunkiseudun painopisteitä INKA-ohjelmassa. Kaikissa Lahden kaupunkikonsernin hankinnoissa ja investoinneissa otetaan huomioon kaupungin ympäristö- ja energiatavoitteet vuoteen 2015 mennessä. Kaikissa merkittävissä hankinnoissa ja investoinneissa otetaan huomioon niiden yritysvaikutukset, mahdollisuudet synnyttää niiden avulla uusia liike-toimintamahdollisuuksia sekä edistää työllisyyttä. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Kestävän kilpailukyvyn kehittänen uudet liiketoiminta- ja palveluinnovaatiot INKA, EAKR, TEKES maaseuturahasto kansallinen rahoitus EU:n kv. rahoitusohjelmat Edelläkävijämarkkinoiden uudet pilotit uudet avaukset INKA, EAKR, TEKES kansallinen rahoitus EU:n kv. rahoitusohjelmat Teollisen muotoilun ekosysteemit uudet kansalliset- ja vientimallit INKA, EAKR, TEKES kansallinen rahoitus EU:n kv. rahoitusohjelmat Cleantech yritysten kansainvälistyminen ja rahoitus Muut? uudet avaukset kv-kauppoihin, liikevaihdon kasvu INKA, EAKR, TEKES, Finnvera kansallinen rahoitus EU:n kv. rahoitusohjelmat Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, kunnat ja muut julkisyhteisöt. 1.3 Matkailun ja palveluiden uudet luovat ratkaisut Maakunnan vetovoima on yksi keskeisimmistä tekijöistä, kun seudulle haetaan kasvua. Vetovoima perustuu mielikuviin ja todellisuuteen mielikuvien takana, sekä seudun tunnettuuteen tavoiteryhmän keskuudessa. Maakunnan ja Lahden seudun vetovoimaa rakennetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Yhteistyön ja tavoitteiden linjauksia on tehty vuonna 2013 matkailun ja asumisen markkinoinnin Masterplan-työssä. Lahden seutu Lahti Region Oy markkinointiyhtiö koordinoi ja vastaa maakunnallisen matkailun ja asumisen markkinoinnin toteutuksesta. Päijät-Hämeen matkailustrategia 2010-2015 visiona on, että Päijät-Häme on Suomen yhteiskuntavastuullisin hyvinvointi- ja tapahtumamatkailun maakunta, joka tarjoaa asiakkailleen monipuolisen palveluverkoston. Päijät-Hämeen matkailuelinkeino hyödyntää pääkaupunkiseudun vetovoimaa ja Pietarin läheisyyttä. Päijät-Hämeen matkailustrategia 2010 2015 korostaa yhteiskuntavastuullista toimintatapaa osana matkailuyritysten arkea. Maakunnallisen matkailustrategian tehokas toteutus edellyttää entistä monipuolisemman palveluverkoston rakentamista. Monipuolisella palve- 9
luverkostolla tarkoitetaan Päijät-Hämeen kattavaa yritysten, järjestöjen ja kulttuuritoimijoiden muodostamaa palveluntarjoajien saumatonta verkostoa, joka tuottaa sekä työsidonnaiseen että tapahtuma- ja hyvinvointimatkailuun liittyviä palveluja. Liikuntatapahtumilla sekä urheilun kansallisen ja kansainvälisen statuksen tapahtumilla on merkittävä vaikutus alueen profiiliin ja matkailutuloon. Tapahtumamatkailu on perinteisten matkailupalveluiden yhdistämistä liikunnan, urheilun, kulttuurin tai viihdetapahtumien kanssa. Tapahtumat synnyttävät alueelle uutta osaamista ja uutta yritystoimintaa. Lahti on yksi Suomen viidestä suuresta messukaupungista. Uudenaikaiset messu- ja tapahtumatilat mahdollistavat Lahdessa kansallisen ja kansainvälisen messu- ja tapahtumatoiminnan laajentamisen. Jokaisella Päijät-Hämeen kunnalla on hyvin tunnistettavat omat vahvuutensa matkailu- ja palvelutoimialoilla. Alueen hyvinvointimatkailulta voidaan edelleen odottaa kasvua ja uusia palveluratkaisuja mm. venäläisten, keskieurooppalaisten ja aasialaisten matkailijoiden osalta. Digitalisoituminen muuttaa yritysten toimintaympäristöä ja kilpailuasemaa. Digitalisoituminen luo palveluiden uusia mahdollisuuksia täysin uusille liiketoiminnoille ja uudelle ansainnalle. Markkinat voivat muuttua hyvinkin nopeasti. Tulevaisuusselonteon mukaan digitaalinen arvonluonti kasvaa yhtä suureksi kuin materiaalinen vuoteen 2030 mennessä. Fyysisen ja digitaalisen maailman yhdistyminen tulee vaikuttamaan työn tekemisen tapoihin, palveluihin sekä osaamistarpeisiin voimakkaasti lähivuosina. Julkisen sektorin palveluissa siirrytään entistä enemmän kestäviin ja innovatiivisiin hankintoihin, jolloin esimerkiksi kunnat voivat demonstroida paikallisia ratkaisuja hankinnoissaan. Esimerkkinä voivat toimia ruokapalvelut, joissa voidaan pilotoida uusia lähi-, luomu-, kasvis- tai sesonkituotteita ja niiden kilpailutusta. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Digitalisoitumisen uudet avaukset uudet ICT-hankkeet ja työpaikat EAKR, ESR, maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES EU:n kv. rahoitusohjelmat Kehitetään julkisia ja yksityisen sektorin palveluja työelämän, koulutusorganisaatioiden, tutkijoiden yhteistyössä Kestävät hankinnat Matkailutulon kasvattaminen, uudet verkostohankkeet uudet tai uudelleen tehdyt palveluprosessit uudet palvelut tai tuotteet, vähähiiliset uudet toimintapalvelut, energiatehokkaat uudet ratkaisut, kävijämäärän kasvu, vähähiiliset toimet EAKR, ESR, maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES EU:n kv. rahoitusohjelmat EAKR, maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES EU:n kv. rahoitusohjelmat kunnat, maaseuturahasto kansallinen rahoitus, TEKES EU:n kv. rahoitusohjelmat Julkisten palveluiden kehittäminen uudet palvelumallit EAKR, ESR, maaseuturahasto kunnat, TEKES, Kalastusmatkailu- ja vesistöliiketoiminta mm. Päijänteen voimavarojen lisähyödyntäminen Vapaa-ajan asumisen liiketoimintakonseptit Muut? uusia kalastusmatkailijoita uusia vapaa-ajan palveluyrittäjiä ja yksiköitä maaseuturahasto, kunnat, yrittäjät maaseuturahasto, kunnat, yrittäjät Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, kunnat ja muut julkisyhteisöt. 10
1.4 Vihreä talous ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen Päijät-Hämeen runsaita luonnonvaroja hyödynnetään ja kehitetään uutta, luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjautuvaa vähähiilistä liiketoimintaa, bioenergian tuotantoa, luontoon perustuvaa palveluliiketoimintaa ja paikallisiin raaka-aineisiin perustuvaa elintarviketuotantoa. Elintarviketuotannon arvoketjussa tulee edelleen nostaa lisäarvoa ja kasvattaa vientiä. Vihreän kemian merkitys korostuu. Paikallista materiaalikiertoa kehitetään niin, että biopohjaiset jätteet ja muut sivuvirrat saadaan entistä paremmin muiden tuotteiden raaka-aineeksi. Näin edistetään suljettuun kiertoon perustuvaa liiketoimintaa ja teollisia symbiooseja. Maakunnassa on runsaasti puuosaamista muun muassa puurakentamista, kalusteteollisuutta ja alan koulutusta, joiden avulla voidaan nostaa jalostusastetta. Ekosysteemipalveluiden arvottaminen edistää myös luonnonvarojen kestävää käyttöä, kun erilaisia vaihtoehtoja voidaan punnita sen mukaan, mitä vaikutuksia niillä on ekosysteemipalveluiden tuotantoon. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Ruokatuotannon kehittämisohjelma maatilojen ja yritysten määrät, ruokasektorin BKT-osuus, investoinnit, liikevaihdon kasvu, rahoituslähteitä maaseuturahasto, TEKES, kansallinen rahoitus, MMM Uudenlaiset bioenergiaratkaisut uudet bioenergiahankkeet EAKR, maaseuturahasto, kansallinen rahoitus, TEKES, EU:n kv. rahoitusohjelmat Jalostusarvoa nostavat kehittämistoimet mm. puun osalta liikevaihdon kasvu maaseuturahasto, EAKR, TEKES, kansallinen rahoitus Vesiliiketoiminta liikevaihdon kasvu maaseuturahasto, TEKES, EAKR, kansallinen rahoitus Biomassan käyttö uuden liiketoiminnan lähteenä Älykkäiden ja kestävien kalusteiden kehittäminen Muut? uudet biotaloushankkeet uudet kestävät kalusteratkaisut EAKR, maaseuturahasto, kansallinen rahoitus, TEKES, EU:n kv. rahoitusohjelmat ESR, EAKR, maaseuturahasto, kansallinen rahoitus, TEKES, EU:n kv. rahoitusohjelmat Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Aloittavat ja kasvuhakuiset yritykset, yritysryhmät ja -verkostot, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, kunnat ja muut julkisyhteisöt. 11
KUVA 4. PUUN UUDET MAHDOLLISUUDET VTT 2014 PUU ON UUSI MUOVI! Sellu Pakkaukset ja painotuotteet Tekstiilit, komposiitit Kierrätetty kuitu Raakapuu Kemikaalit ja energiatuotteet Sahatavara Rakenteelliset tuotteet Kierrätetty puu Puunkuori, ohenteet Sähkö ja lämpö Biojalostus Energiatuotteet Kemikaalit Värien selitykset: Puu uutena raaka-aineena Puu uutena raaka-aineena tällä hetkellä Lähde: People in Biotechnology 2044 julkaisu verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2014/v4.pdf 1.5 Kilpailukykyinen osaaminen Maakunnassa ja sen keskuksessa Lahdessa on monipuolista osaamista. Lahden Yliopistokampus ja alueen ammattikorkeakoulut muodostavat verkostoineen kansainvälisesti monipuolisen toiminta-alustan Lahden Yliopistokampus kokoaa ja linkittää yhteen maakunnan tarpeisiin eri yliopistojen vahvuuksiin ja toimijoiden omiin profiileihin perustuvan toiminnan. Lahden yliopistokampus profiloituu kestävään kehitykseen, kaupunkiympäristön monitieteiseen ja tieteidenväliseen ratkaisuhakuiseen tutkimukseen, opetukseen ja innovaatiotoimintaan. Toimintaympäristöön vaikuttavat kansallinen ja globaali kaupungistumiskehitys, muuttoliike ja ruuhkautuminen sekä niistä seuraavat sosiaaliset ja kulttuuriset muutokset. Lisäksi kestävä kehitys on osaamisen sekä innovaatio- ja kilpailukyvyn kannalta olennainen tekijä. Yritysten osaamista ja toimintaa tukeva tutkimus on entistä tärkeämpää kansainvälisesti kilpailukykyisen toiminnan kannalta. Päijät-Hämeessä ennakoidaan yhteistyössä työelämän muutosta ja osaamistarpeita kilpailukykyisen osaamisen koulutuksen suuntaamiseksi. Lahden Yliopistokampuksella ja ammattikorkeakoululla on runsaasti vakiintunutta ja jatkuvasti kehitettävää yhteistyötä infrastruktuurista tukipalveluihin, tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä uusimpina avauksina myös opetukseen. Päijät-Hämeeseen laaditaan maakuntaohjelmakauden alussa koulutuspoliittiset linjaukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011 2016 linjaa kansallista koulutuspolitiikkaa. Opetushallitus on KESU:n linjausten rinnalla kannustanut kaikkia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tiivistämään keskinäistä yhteistyötä alueella. Päijät- Hämeessä on vähän korkeakoulutuksen perusopiskelun aloituspaikkoja suhteessa kansalliseen määrään. Lahden yliopistokampukseen kuuluvat yliopistot, Lahden ammattikorkeakoulu ja OKM tukevat Lahden alueen kehittymistä ympäristöosaamisen ja muotoilun kansainvälisen tason keskittymänä ja osana laajan metropolialueen innovaatioympäristöä. Tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen ja LAMK:ia muotoilu- ja ympäristöosaamisen kumppaneina, joilla on yhteis- 12
työssä yrityselämän kanssa erityinen rooli alueen kehityksessä. Niemen osaamiskeskittymä yhdistää korkeakoulutuksen ja yritystoiminnan samalle kampukselle. Alueelle keskitetään Lahden ammattikorkeakoulun toiminnot sekä valtaosa Lahdessa toimivien yliopistojen toiminnasta. Niemen osaamiskeskittymästä kehitetään uudenlainen käytäntölähtöinen innovaatio- ja oppimisympäristö. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Osaamiskeskittymien vahvistaminen. Alueelta valittujen kärkien elinkeinoelämää tai julkisen sektorin tuottavuutta tukevat tutkimus- ja kehittämishankkeet Monitieteiset tutkimusohjelmamallit, jotka tukevat älykästä erikoistumista Koulutuspoliittisen ohjelman tarkentaminen Tutkimus- ja kehittämistoiminnan uudet työpaikat Monitieteiset tutkimushankkeet laaditaan 2014 lopulla ESR, EAKR, TEKES kansallinen rahoitus, OKM H2020 ESR, EAKR, TEKES kansallinen rahoitus, OKM H2020 kunnat, Yhteiset koulutustuotteet uudet avaukset ESR, EAKR kansallinen rahoitus, OKM EU-ohjelmat Korkea- ja toisen asteen uudet toimintamallit uudet koulutuspaikat OKM, ESR kunnat, kansallinen rahoitus Ennakointityön parantaminen itsearviointi ESR, kansallinen Muut? Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, korkeakoulut, kunnat ja muut julkisyhteisöt. 1.6 Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen EAKR-voimavaroja voidaan käyttää uuden tiedon ja osaamisen tuottamiseen ja hyödyntämisen. Alueen yliopistotoiminta on muutoksessa ja Helsingin yliopisto on vuonna 2013 päättänyt koota Lahden toiminnot yhteen ja vahvistaa läsnäoloaan alueella ja on perustanut Lahden tutkimus- ja opetusverkoston. Yhdistävänä tutkimusteemoina ovat kaupunkiympäristön ekosysteemipalvelut ja kestävä kehitys. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on käynnistänyt vuonna 2013 selvityksen LUT:in toiminnan laajentamiseksi Lahdessa teknillisen tiedekunnan, erityisesti ympäristötekniikan, osaamispohjaan perustuen. Aalto-yliopisto on viime vuosien aikana vähentänyt toimintaansa Lahdessa ja maakunnassa, mutta sen odotetaan jatkavan alueella vaikuttamista hankekumppanuuksien kautta. Keskeisiä osaamisen-ohjelmia ovat mm. ympäristöä, muotoilua, hyvinvointia ja innovaatioita yhdistävät tutkimusohjelmat, joilla on lisäarvoa elinkeinoelämän ja julkisen sektorin kehittämiseksi. 13
Esimerkiksi HY Palmenia, LUT Lahti School of Innovation, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikkö ja Lahden ammattikorkeakoulu ovat yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa valmistelleet yhteisen ohjelmakokonaisuuden, jonka tavoitteena on luoda uudenlainen innovaatioympäristö palvelemaan terveysliikuntaan liittyviä tutkimus-, kehittämis- ja koulutustarpeita. Päijät-Hämeessä rahoitetaan korkeatasoista, ratkaisuhakuista tutkimusta, joka tuottaa lisäarvoa palvelu- tai tuoteliiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Soveltava tutkimus ja innovaatiotoiminta uudentyyppisine kyvykkyyksineen Elinkeinoelämää uudistavan korkeakoulutuksen vahvistaminen maakunnassa Ympäristöteknologian uudet avaukset, cleantech, resurssitehokkuus haltuun kokonaiskuvan kautta (aluelähtöisyys) Kestävä kehityksen ekosysteemin ja kaupunkikehityksen toimet Muotoiluosaamisen ja tuotekehityksen toimenpiteet Hyvinvointia, terveysliikuntaa ja matkailua edistävät toimenpiteet Verkostojen johtamisen kehittämisohjelma tutkimuksesta toimeen Muut? uudet tutkimushankkeet uudet aloituspaikat, uudet tutkimusohjelmat ja -hankkeet uudet ympäristö/cleantech -hankkeet uudet toimintamallit julkisten toimintojen tehostamiseksi uudet muotoillut tuotteet ja palvelumallit työpaikkojen kasvu, uudet toimintamallit osallistuneet ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, OKM EU:n kansainväliset ohjelmat ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, OKM EU:n kansainväliset ohjelmat ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, OKM EU:n kansainväliset ohjelmat ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, OKM EU:n kansainväliset ohjelmat ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, OKM EU:n kansainväliset ohjelmat ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, OKM EU:n kansainväliset ohjelmat ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, OKM EU:n kansainväliset ohjelmat Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yliopistot, korkeakoulut, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, julkisomisteiset teknologia- ja osaamiskeskukset ja -keskittymät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset. 1.7 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Tilastojen mukaan syrjäytyneiden nuorten (15 29-vuotiaat) osuus oli vuonna 2010 Päijät-Hämeessä korkein kaikista Suomen maakunnista (Päijät-Hämeessä 5,4 % ja koko maassa keskimäärin 3,7 %). Ammatillinen koulutus yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa on keskeisessä roolissa nuorisotakuun ja siihen kuuluvien koulutustakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamisessa. Työelämän ja koulutusorganisaatioiden yhteistyön tavoitteena tulee olla jatkuva ja tuloksellinen oppimis-kehittämiskumppanuus, jonka tuloksena yritysten toimintatavat kehittyvät ja työelämä saa tarvitsemiaan osaajia. 14
Työurien pidentyminen sekä työelämän ja osaamistarpeiden nopea muutos korostavat elinikäisen oppimisen merkitystä. Painopiste siirtyy entistä enemmän nuorten, vähän koulutettujen aikuisten osaamistason nostoon, työelämässä olevien aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sekä mm. maahanmuuttajien koulutukseen. Lisäksi tulee huomioida koulutusjatkumo perusasteelta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen ja sieltä edelleen korkea-asteelle erityisesti ammattikorkeakouluun. Elinikäinen oppiminen, siihen liittyvä pedagoginen osaaminen ja koulutustarjonnan kehittäminen muuttuvan työelämän tarpeisiin ovat Lahden seudulle keskittyneen yliopistotoiminnan keskiössä. Alueelle on vaikea saada lisää yliopistotason aloituspaikkoja. Sikisi voimia tulee suunnata määrätietoisemmin uudenlaisiin aikuiskoulutuksen muotoihin ja koulutuspolkuihin, joilla voisi edetä myös tutkintoihin tai korkean statuksen sisältäviin erikoistumisopintoihin. Yhteistyö Lahden ammattikorkeakoulun kanssa on tässä asiakokonaisuudessa noussut yhä vahvemmin esiin Lahden yliopistokampuksen toimijoiden kanssa. Yhteistyössä kuntien kanssa kehitetään perusopetuksen päättävien nuorten nivelvaiheen ohjausta ja räätälöidään uudenlaisia opintopolkuja vaille koulutuspaikkaa jääville nuorille ja aikuisille. Räätälöityjä uudet työpaikat syntyvät ensisijaisesti palvelualoille. Alueella uskotaan vahvaan kehitykseen erityisesti hyvinvointisektorin yritystoiminnan ja ympäristö- ja bioliiketoiminnassa. Myös teollisuuden toimintatavat kehittyvät palveluliiketoiminnan suuntaan. Lahti on Suomen merkittävimpiä ympäristöliiketoiminnan alan tutkimuksen, koulutuksen ja yritystoiminnan keskittymiä. Ammatillisessa koulutuksessa on kyettävä hyödyntämään entistä paremmin ympäristöliiketoiminnan mahdollisuudet. Koulutuksessa tuetaan siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden kehittämistä. Päijät- Hämeessä on etenkin kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnassa ja laadussa jatkettava yhteisteistä kehittämistä elinkeinoelämän kanssa. Nivelvaihe on tärkeä siirryttäessä mm. peruskoulusta jatko-opintoihin. Päijät-Hämeen yrittäjyyskasvatuksen strategiassa ja toimenpideohjelmassa määritellään yhteinen yrittäjyyskasvatuksen visio ja sitä konkretisoivat tavoitteet sekä toimenpiteet vuosille 2014 2020. Strategia on laadittu alueella laajassa yhteistyössä. KUVA 5. PÄIJÄT-HÄMEEN YRITTÄJYYSKASVATUKSEN PAINOPISTEET Päijät-Hämeen strategiset painopisteet yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä 1. Yrittäjyyskasvatuksen pysyvän kehittämisverkoston synnyttäminen ja johtaminen 2. Jokaisen kunnan jokaisen oppilaitoksen sitouttaminen mukaan 3. Voimaantumisen, innostumisen ja positiivisen yrittäjyysilmapiirin kehittäminen. Tavoitteet kuntatason ja oppilaitosten kehittämiseksi 1. Yrittäjyyskasvatuksen johtaminen on tavoitteellista 2. Oppilaitosten johtamisen kehittäminen 3. Oppilaitosten toimintakulttuurin radikaali kehittäminen 4. Opettajien osaamisen kehittäminen 15
Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Korkeakoulutus painopistealoille aloituspaikat ja tutkinnot ESR, EAKR, kansallinen rahoitus Nivelvaiheen palveluiden sujuvat ratkaisut. Toisen asteen jälkeiset palvelut ja välivaiheen minimointi uudet ratkaisumallit nuorisotakuun piirissä olevat ESR, EAKR, kansallinen rahoitus, TEKES EU:n kv. rahoitusohjelmat Työelämän taitojen täydennyspolut yli 54-vuotiaat ESR, kansalliset, TEM Yrittäjyyskasvatuksen toimenpideohjelma osana opetussuunnitelmia ESR, kansallinen rahoitus, Interreg Pitkäaikaistyöttömyyden katkaiseminen pitkäaikaistyöttömien määrä ESR, EAKR, kansallinen rahoitus Toiselta asteelta ammattikorkeakouluun, huippuammattilaisuuden kasvupolku Muut? siirtyneiden määrä ESR, kansallinen rahoitus Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Ylipistot, korkeakoulut, oppilaitokset, yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, työvoimatoiminnan kehittäjät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset. 16
2. Hyvinvoiva väestö Maakunnassa lisätään hyvinvointia ja torjutaan syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia. Painotusta hyvinvoinnissa lisätään ennaltaehkäisevien menetelmien kehittämiseen. Köyhyyden torjunnalla parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työ- ja toimintakykyä kehittämällä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita, sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja palvelujen asiakaslähtöisyyttä. Maakuntaohjelman työpajoissa on todettu, että meillä on oltava tahtotila ja välineet pitää kaikki mukana yhteiskunnan yhteisissä toiminnoissa. Maakunnan monipuoliset kulttuuripalvelut ja luonto parantavat hyvinvointia. Maakunnassa voi nauttia huippukonserteista, kesäisistä näytelmistä, hienoista urheilutapahtumista tai vaeltaa pitkin opastettuja reittejä. Päijät-Hämeessä on runsaasti rakennettua hyvinvointija liikuntapaikkaympäristöjä. Vain osa hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvästä liittyy rakennettuun varta vasten rakennettuun ympäristöön. Esimerkiksi iso osa liikunnasta tapahtuu kävely ja pyöräteillä, virkistysalueilla ja luonnossa. Lisää voimaa ympäristöstä? Green Care tarkoittaa toimintaa, jossa luontoa käytetään tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Green Care -toiminta perustuu erilaisiin luontolähtöisiin menetelmiin, joita käytetään erilaisissa ympäristöissä, kuten metsässä, puutarhassa tai maatilalla, mutta myös kaupungeissa tai sisätiloissa. 2.1 Hyvinvoinnin lisääminen Hyvinvointia voidaan maakunnassa parhaiten lisätä ehkäisemällä syrjäytymistä. Se tarkoittaa työttömyyden vähentämistä etenkin nuorten keskuudessa, köyhyyden poistamista ja lisätään tulevaisuuteen suuntautuneisuutta. Syrjäytymisen ehkäisy maakunnassa vaatii useiden hallinnonalojen toimia ja yhteistyötä. Päijät-Hämeessä tulee vahvistaa eri kansalaisryhmien yhdenvertaisuutta, edistää terveyttä vähentämällä terveyseroja, ehkäistä työstä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä, parantaa pienituloisten asemaa, vähentää lasten ja nuorten syrjäytymistä, uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluja, parantaa kansalaisjärjestöjen työn vaikuttavuutta. Erityisenä painopisteenä ovat lapset, nuoret ja lapsiperheet. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi jatketaan ja monipuolistetaan etsivätoimintaa. Etsivätoiminta kohdistuu 15 29 -vuotiaisiin nuoriin, joilla ei ole opintopaikkaa, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa tai jotka ovat työttömiä. Tavoitteena on kehittää joustavaa ja jatkuvaa toimintaa, joka hyödyttää ja avaa polkuja nuorille. Etsivän toiminnan ohjaajat auttavat nuorta opiskelu- tai työpaikan haussa. Etsijät auttavat myös yhteyksissä viranomaisiin ja muihin keskeisiin sidosryhmiin. Alueella pilotoidaan ja otetaan käyttöön uudet toimintamallit ja poikkihallinnollisia toimintatapoja työttömyyden vähentämiseksi (LKS-kasvusopimus). Maakuntaohjelman aikana voidaan aktivoida asukkaita omaehtoiseen kehittämiseen. Keskeisiä kumppaneita ovat jo olemassa olevat verkostot ja toiminnalliset ryhmät. Näitä ryhmiä ovat kyläyhdistykset, asukasyhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat yhdessä kehittämisorganisaatioiden kanssa. Ikääntyvien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin (sosiaalinen, fyysinen, psyykkinen) edistäminen ja tukeminen siirtävät raskaampien palvelujen tarvetta. Ikääntyvien palvelujen kehittämisessä keskeistä on siirtää laitospalvelun tarvetta myöhäisempään ikään ja purkaa laitosvaltaista hoitojärjestelmää nopeasti (VATT:n valmisteluraportti 20). Tämä tarkoittaa panostusta eläkeikäisten ennaltaehkäiseviin palveluihin ja niiden edelleen kehittämistä yhteistoimintamalleiksi niin, että yksityiset ja järjestötoimijat voivat olla aktiivisesti mukana palvelujen tuottajina ja tarjoajina. Parannetaan maahanmuuton palveluita ja kotouttamisen yhteistä ohjausta. Maahanmuuttopolitiikan uudet linjaukset ja lainsäädännön muutokset tuovat uusia haasteita kunnille. Päijäthämäläisessä maahanmuuttotyössä tulee ottaa huomioon kuntien uudet velvoitteet mm. alkukartoituksista, kotouttamisohjelman laatimisesta ja sen seurannasta. Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen hallinnoima, osittain Euroopan sosiaalirahaston rahoittama, Alipi-hanke on tähän mennessä vastannut Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman koostamisesta, työryhmien koolle kutsumisesta ja ohjelman seurannasta. Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittinen ohjelma on tarkoitus päivittää vuosien 2014-2015 aikana. Ehkäistään päihteiden etenkin alkoholin liikakäytöstä johtuvia haittoja. Alkoholi ja tupakka aiheuttavat puolet terveyseroista. Alkoholisairaudet ovat työikäisten, sekä miesten että naisten yleisin kuolinsyy ja aiheuttaa merkittävät välittömät ja välilliset kustannukset. Liiallinen alkoholinkäyttö heikentää työkykyä, hyvinvointia, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta. 17
Kunnat laativat lakisääteiset hyvinvointikertomukset ja laativat hyvinvointi suunnitelmat, joiden avulla pyritään tunnistamaan kuntien hyvinvoinnin haasteita ja nimeämään toimenpiteitä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kuntien suunnitelmista tulee rakentaa yleinen kuvaus maakunnan hyvinvointiteemoista ja mm. ikääntymisen haasteista. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Kuntien tuki- ja vuokra-asuntopalvelut kehitetään riittävälle tasolle Etsivätoiminta ja nuorisotakuun toimenpiteet Ikääntyvien hyvinvointia edistävät toimenpiteet asunnottomien määrä tavoitettujen % etsivätoiminnassa ikääntyvien hyvinvointimittaukset Kansalliset, ARA OKM, ESR, kansalliset ESR, EAKR, STM, Raha-automaattiyhdistys, Kuntakokeilun toimenpiteet aktivoidut työttömät kunnat, TEM, ESR, kansallinen rahoitus, Paikallistoiminnan vahvistaminen uudet paikallistoimintahankkeet Leader-rahoitus, ESR, kansallinen rahoitus Ammatillinen koulutus, työttömät kunnat, ESR, kansallinen rahoitus, OKM, STM, SM Kielikoulutus kielikoulutukseen osallistuneet kunnat, ESR, kansallinen rahoitus, OKM, STM, SM Alkoholihaittojen ehkäisy Liikenne- ja yleinen turvallisuusohjelma ohjelmakohtien toteutuminen kunnat, ELY-keskus, LVM, ministeriöt Työyhteisöjen henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen terveysliikunnan keinoin Päijät-Hämeessä Muut? osallistuneet kansallinen rahoitus, ESR Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, työhallinto, sote-kehittäjät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset. 2.2 Kulttuurin monet mahdollisuudet Kulttuurin luovat alat keskittyvät keskuskaupunki Lahteen ja Heinolaan. Heinolassa verkostojen kokoamistyön lisäksi on löytynyt ratkaisuja yhteisten toimitilaratkaisujen käynnistymiseen. Lahdessa on useita kohteita, joissa luovien alojen verkostojen sijoittuminen yhteistyöhön voi tehostaa eri toimijoiden toimintaa. Pitkään kehittämiskohteena ollut Malskin kiinteistö on saanut uuden suunnitelman ja radanvarteen rakentuva asemanseudun täydennysrakentaminen luo myös mahdollisuuksia myös kulttuuripalveluiden sijoittumiselle. Päijät-Hämeessä edistetään luovia aloja ja kulttuuriyrittäjyyttä, kulttuurimatkailua ja kansainvälistä kulttuurifoorumitoimintaa. Maakunnassa tehdään yhteistyötä alueellisten taidetoimikuntien kanssa. Päijät-Hämeen liikunta- ja taidekulttuuri ovat monipuolinen ilmentymä ja tarjoaa elämyksiä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Menestyviä tuottajia ja ryhmiä kulttuurin ja liikunnan alalta ovat mm. Sinfonia Lahti, Lahden kaupunginteatteri, Heinolan kesäteatteri, FC Lahti, Pelicans, Namika Lahti ja Lahden hiihtoseura. 18
Sinfonia Lahden vuosittain järjestämä kansainvälinen Sibelius-festivaali Sibeliustalossa tulee olemaan merkittävä tapahtuma erityisesti Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuonna 2015. Lahden MM-kisat 2017 tulee hyödyntää monipuolisesti alueen markkinoinnissa alueen elinkeinoelämän tueksi ja osana Suomi 100 vuotta teematapahtumia. Maaseudun ja kylien kehittämisessä kulttuurilla on iso merkitys, jota voidaan edelleen kehittää ohjelmatyön avulla. Luoviin alojen kehittämissä painotusta on alueen osaamiskärkiin liittyvissä aloissa kuten muotoilupalvelut, digimuotoilu- ja tuotanto, peliala, musiikki, teatteri, kädentaidot ja liikunta- ja elämyspalvelut. Kulttuurin ja luovien alojen tutkimus- ja opetustoimintaa voidaan edelleen kehittää koulutuksen ja tutkimuksen organisaatioiden kanssa. Lahden yliopistokampuksella (Helsingin ylipistolla) ja Lahden ammattikorkeakoululla voi olla uusia avauksia kulttuuritutkimuksen, soveltamisen ja elinkeinotoiminnan kehittämiseksi. Tulevissa kulttuuri- ja tapahtumarakentamisen ja palveluratkaisuissa tulee arvioida yritysvaikutukset. Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Kulttuuri osana elinkeinopolitiikkaa luovat alat kasvuun Kulttuuri- ja liikuntamatkailun monet mahdollisuudet luovien alojen uudet työpaikat kulttuuri- ja liikuntamatkailun tulovaikutus (MM 2017) ESR, EAKR, TEM, TEKES, maaseuturahasto EU-kulttuuriohjelmat ESR, EAKR, TEM, TEKES, maaseuturahasto Kulttuurialan kehittäminen etenkin luovien alojen liiketoiminnan osalta tuotannon ja viennin lisääntyminen ESR, EAKR, TEM, TEKES, maaseuturahasto Muut Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, yliopistot, korkeakoulut, oppilaitokset, kulttuuritoiminnan kehittäjät, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset. 2.3 Hyvä työelämä ja liikunta työkyvyn kehittämisessä Päijät-Hämeessä tulee edistää nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämistä (ESR-toiminta). Toimijoiden ja ELY-keskuksen tavoitteet saada nuorille nopeasti aktivointia eivät ole onnistuneet vielä riittävälle tasolle. Nuorisotakuuta tulee tehostaa sidosryhmien yhteistyössä vaikuttavuuden parantamiseksi. Neuvonta-, koulutus- ja työllisyyspalveluiden kehittäminen on avainasemassa maakunnan ja kuntien heikossa asemassa olevien henkilöiden syrjäytymisen ehkäisemisessä. Parannetaan työhyvinvointia ja samalla tuottavuutta hankkeisiin osallistuvissa yrityksissä ja organisaatioissa. Toimenpiteillä myös parannetaan yritysten, yrittäjien ja työntekijöiden sopeutumiskykyä erilaisiin muutostilanteisiin. Hankkeissa tuotetaan uusia työelämää kehittäviä toimintatapoja esimerkiksi työn organisoinnissa, johtamisessa ja hyödynnetään hyviä olemassa olevia malleja. Erityishuomiota kiinnitetään osatyökykyisten työssä pysymiseen ja ennenaikaisten eläkkeelle poistuman ehkäisyyn. Työelämä 2020 -hanke ja alueverkostot Kohti Euroopan parasta työelämää, ovat Hämeen ELY-keskuksen alueella asettaneet yhteistyölupauksen toiminnalleen. Yhdessä on määritelty avaintavoitteiden määrittely, jolla pyritään kiteyttämään alueen toimijoiden toiminta laadun ja tuottavuuden parantamiseksi. Avaintavoitteisiin kytketyt keinot ovat vain murto-osa kunkin toimijan normaalia palvelu- ja/tai tuotevalikoimaa sekä strategiaa. Maakunta toimii aktiivisesti valtakunnallisen Työelämä 2020 hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena 19
on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi kuudessa vuodessa. Perusajatus on, että Suomen kilpailukyvyn perustana ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta työtä luovat työpaikat. Nämä teemat sopivat myös Päijät-Hämeelle. KUVA 6. TYÖELÄMÄ 2020 STRATEGIA Yli 54-vuotiaiden tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamista tulee tehostaa, jotta työurat voivat jatkua kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventämiseen tarvitaan uusia toimintamalleja. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta yhdistyy Päijät-Hämeessä elinikäisen elintapa- ja liikuntaosaamiseen, joka tulee maakuntalaisille arjen hyväksi kumppaniksi oman elämän hallintaan. Liikunnan megamaakuntaan on luotu ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan terveysliikunnan palveluketjuja. Toimintakyvyn ollessa rajoittunut tulee julkisen sektorin luoda välineet, joilla ihminen saadaan takaisin kohti henkistä ja fyysistä toimintakykyisyyttä. Liikunnalla on moninaiset vaikutukset. Toimintakyvyn parantuessa itsenäisen liikunnan osuus kasvaa ja ratkaisuja löytyy avoimilta tai yleisistä väestölle tarkoitetuista palveluista. Jatketaan maakunnan terveysliikuntakärjen ohjelma- ja hanketyötä ja tehdään siitä edelleen liiketoimintaa kasvavassa määrin. Innovointi ja tuottavuus Osaava työvoima Tulevaisuuden työpaikat Suomen työelämä EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Työhyvinvointi ja terveys Luottamus ja yhteistyö Toimenpiteitä Mittarit/seuranta Rahoituslähteitä Työelämä 2020 alueohjelman toteuttaminen Nuorisotakuun tehostaminen Ohjelman lupaukset ja mittarit (36 54 -vuotiaat) nuorisotyöttömyys, tukitoimet, nuorisotakuun piirissä olevat tukityöllistetyt, alle 25-vuotiaat ESR, EAKR, STM kansallinen rahoitus TEKES kunnat, TEM ESR, kansallinen rahoitus, Työhyvinvoinnin kehittäminen yli 54-vuotiaat kunnat, ESR TEM, kansallinen rahoitus Ikääntyvien liikunnan ja liikkumisen mahdollistaminen Vuorovaikutteisen teknologian ja vertaistoiminnan hyödyntäminen palvelujen tuottamisessa Nuorten liikuntatottumusten monipuolistaminen ikääntyvien aktiivisuus uudet palvelut ja niiden käyttö harrastajien määrä ESR, EAKR, STM kansallinen rahoitus TEKES ESR, EAKR, STM kansallinen rahoitus TEKES ESR, EAKR, OKM kansallinen rahoitus Muut? Tavoitteen toteuttamisen vastuut: Yritykset ja yritysryhmät, alueelliset kehittämisorganisaatiot, työhyvinvoinnin kehittäjät, sote-kehittäjät, liikuntatoimijat, kunnat ja muut julkisyhteisöt, yhdistykset. 20