VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Ohjeita kyynärnivelen tekonivelleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää kyynärnivelen tekonivelleikkauksen jälkeistä kuntoutumista. Ohjauksen avulla voit itse osallistua aktiivisesti kuntoutumiseen. Ota tämä yleisohje mukaan leikkaukseen tullessasi, tarvittaessa yksilölliset ohjeet tarkennetaan toimenpiteen jälkeen. Kyynärnivelen tekonivelleikkaukseen johtaa useimmiten reumasairaus tai nivelrikko, osa leikkauksista tehdään murtuman jälkitilan hoidoksi. Tekonivelleikkaus on aiheellinen, kun kipu ja särky haittaavat jokapäiväistä elämää ja yöunta. Leikkauksen tavoitteena on kivun lievittyminen ja toimintakyvyn parantuminen, jolloin päivittäiset toimet ja arkiaskareet sujuvat helpommin. Leikkaus Röntgenkuva Discoverytekonivel Leikkaus kestää tavallisesti 2-3 tuntia ja se tehdään johtopuudutuksessa, sekä tarvittaessa kevyessä unessa. Vaurioituneet nivelpinnat korvataan tekonivelellä. Kyynärnivelen tekonivel on valmistettu metallista ja muovista. Käytössä on saranamallinen tekonivel. PUH. (02) 313 0000 TFN (02) 313 0000
2 (9) Ennen leikkaushoitoon tuloa huomioitavat asiat Tulehdusten hoito Kaikki tulehdukset kuten esimerkiksi virtsatietulehdus, poskiontelotulehdus, tulehtunut ihottuma ja ihorikot voivat olla esteenä leikkauksen suorittamiselle. Siksi sinun on hoidettava ne ennen leikkausta. Hampaiston hoito Koko suun tarkastus ja hoito pitäisi tehdä riittävän ajoissa ennen tekonivelleikkausta. Hampaiston tulehduspesäkkeiden tiedetään aiheuttavan ajoittaista bakteerikylvöä verenkiertoon. Tulehduspesäkkeitä voi olla suun limakalvolla, ikenissä, hampaistossa sekä leukaluussa, jopa hampaattomassa leukaluussa. Tulehduspesäkkeet voivat olla piileviä siten, että ne voidaan havaita ainoastaan röntgenkuvauksella. Ennen tekonivelleikkausta tulee hampaistosta ottaa röntgenkuva (ortopantomogrammi). Myös hampaattomat leuat tulee röntgenkuvata piilevien, leukaluun sisällä olevien tulehduspesäkkeiden tai jäännösjuurten havaitsemiseksi. Tulehduspesäkkeiden hoito tulee suunnitella tehtäväksi hyvissä ajoin ennen tekonivelleikkausta. Esimerkiksi hampaan poistokuopan paranemiselle olisi varattava vähintään neljä viikkoa. Hampaiston kiinnityskudoksen terveyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ientulehdus voi olla huomaamatta levinnyt laajalle hampaistossa ja sen kiinnityskudoksissa. Ientulehduksen oikeaoppinen hoito vaatii aikaa ja omaa aktiivisuutta. Tämän vuoksi sinun tulee hakeutua hammaslääkärin vastaanotolle hyvissä ajoin ennen tekonivelleikkausta. Tutkimukset ja hoito on syytä aloittaa heti kun leikkauspäätös on tehty. Hammaslääkärin lausunto suun terveydentilasta on voimassa 6 kuukautta. Sairaudet ja lääkitykset Suurimman riskin leikkauksille aiheuttavat sepelvaltimosairaudet ja aivoverenkiertohäiriöt. Verenpainetauti ja sokeritauti tulisi olla hyvässä tasapainossa leikkaukseen tultaessa. Käy tarvittaessa kontrollissa ja lääkitysten tarkistuksessa omalla terveysasemalla n. 1-2 kuukautta ennen leikkausta. Ravitsemus Monipuolinen ravinto ja nesteiden nauttiminen leikkausta edeltävinä viikkoina auttavat sinua toipumaan paremmin leikkauksesta. Se vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää ja tulehdusten riski vähenee. Lihasvoima Yläraajan lihasten hyvä kunto sekä hyvä yleiskunto edesauttavat leikkauksesta toipumista. Ohjeen lopussa olevia harjoituksia on hyvä tehdä jo ennen leikkausta. Tupakointi Tupakointi supistaa verisuonia ja hidastaa luutumista. Suosittelemme tupakoinnin lopettamista tai ainakin vähentämistä hyvissä ajoin ennen leikkausta, viimeistään kuukautta ennen leikkausta, jotta siitä olisi hyötyä. Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä tupakastavieroitusryhmään tai käyttää apuna nikotiinilaastareita tai - purukumia. Alkoholi Alkoholin runsas käyttö tulee lopettaa hyvissä ajoin ennen leikkausta. Vieroitusoireet vaikeuttavat leikkauksesta toipumista ja kuntoutumista. Runsas alkoholinkäyttö voi myös estää tekonivelleikkaukseen pääsyn. Muuta huomioitavaa Jos koet, että leikkauksen jälkeen kotona selviytymisessä saattaa olla ongelmia, voit tiedustella oman kuntasi kotipalvelusta mahdollisesta kotiavusta. Myös sairaalan sosiaalityöntekijä auttaa tarvittaessa avun järjestämisessä.
3 (9) Leikkaukseen valmistava käynti Noin kaksi viikkoa ennen leikkausta sinut kutsutaan leikkaukseen valmistavalle käynnille. Tämän käynnin yhteydessä tai etukäteen terveyskeskuksessa sinusta otetaan tarvittavat laboratoriokokeet ja röntgenkuvat. Osastolla tapaat endoproteesihoitajan sekä tarvittaessa leikkaavan lääkärin, toimintaterapeutin ja anestesialääkärin. Heiltä saat tietoa leikkaukseen liittyvistä asioista. Leikkauksen jälkeinen hoito Leikkauksen jälkeiseen kivun hoitoon on erilaisia menetelmiä, joista valitaan sinulle sopivin. Sinulle aloitetaan tablettilääkitys, joka jatkuu myös kotona. Peruslääkkeinä niin pienissä kuin suurissakin leikkauksissa ovat tulehduskipulääkkeet ja/tai parasetamoli. Muutamana päivänä leikkauksen jälkeen kipua voidaan hoitaa myös keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä. Leikkauksen jälkeen kipuasi saatetaan hoitaa parin vuorokauden ajan myös kipupumpun avulla. On tärkeää, että kerrot kivustasi henkilökunnalle. Leikkauksen jälkeistä kipua ja turvotusta hoidetaan myös kylmähoidolla. Selinmakuulla ja istuessa leikattu raaja tuetaan tyynyjen avulla hieman kohoasentoon turvotuksen estämiseksi ja vähentämiseksi. On tärkeää, että kerrot kivustasi henkilökunnalle. Jos leikkausalueelle asetetaan haavaimu, se poistetaan yleensä ensimmäisenä päivänä leikkauksesta. Haavalla olevat hakaset tai ompeleet poistetaan kahden viikon kuluttua leikkauksesta. Sairaalassaoloaika riippuu haavan paranemisesta ja yleisvoinnista, olleen tavanomaisesti muutaman päivän. Ortopedin yksilöllisten ohjeiden mukaan yläraajaa pidetään kantositeessä neljän viikon ajan tai saat käyttää leikattua yläraajan kivun ja turvotuksen sallimissa rajoissa. Saunominen on sallittu normaalisti vuorokauden kuluttua hakasten poistosta. 3-4 viikon kuluttua leikkauksesta ohjataan kyynärnivelen liikkuvuusharjoitukset poliklinikalla. Autolla ajoa suositellaan vasta, kun yläraajan toimintakyky on palautunut. Jos leikkausalue kotona alkaa punottaa tai turvota kotona, siitä tulee eritettä tai sinulle tulee lämpöä, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Ota yhteyttä lääkäriin myös siinä tapauksessa, jos leikkausalueella tuntuu äkillistä pahenevaa kipua.
4 (9) Toimintaterapeutti ja tukee kuntoutumista Ennen leikkausta Terapeutti selvittää leikkauksen jälkeistä kuntoutumista, arvioi kyynärnivelen liikkuvuutta sekä toiminnallisuutta. Kyynärnivelen liikelaajuudet mitataan ja sovitetaan leikkauksen jälkeen käytettävää kantosidettä. Leikkauksen jälkeen Terapeutti ohjaa yläraajan ja hartiaseudun verenkiertoa vilkastuttavia harjoituksia. Ohjataan ja harjoitellaan itsenäistä selviytymistä päivittäisistä toiminnoista. Tarvittaessa omatoimisuutta voidaan lisätä apuvälineillä ja käden ortooseilla. Leikkauksen jälkeen kyynärnivel pidetään kantositeessä neljän viikon ajan tai ortopedin yksilöllisen ohjeen mukaan. Kotona jatketaan ohjattuja harjoituksia. Leikatun puolen kyljelle saa kääntyä 6 viikon kuluttua leikkauksesta. Tarvittaessa omatoimisuutta voidaan lisätä apuvälineillä ja käden ortooseilla. Kantositeen pukeminen Pujota kantositeen lenkki kyynärvarteen lähelle kyynärpäätä. Vie kantoside selän takaa vastakkaisen hartian yli. Kiinnitä tarralla sopivan pituinen lenkki ranteen ympärille. Kyynärvarsi lepää tasaisesti molempien lenkkien varassa. Tukiside kulkee leikatun olkavarren päältä ja vastakkaisen kainalon alta.
5 (9) Harjoittelu 3-4 viikon kuluttua toimintaterapeutti ohjaa kyynärnivelen omatoimiset liikkuvuusharjoitukset ortopedin antamien ohjeiden mukaan. Tärkeää on liikkeiden hyvä hallinta ja lihasvoiman asteittainen parantuminen. Tavoitteena on, että päivittäiset toimet, kuten syöminen, pukeminen, WC-toimet onnistuvat. Tarvittaessa arvioidaan apuvälineiden ja ortoosien tarve. Alkuvaiheessa kyynärnivelen ojennusvajaus on tavallisesti tässä vaiheessa 30-40. Kiertoliikkeitä harjoitellaan päivittäisten toimien yhteydessä esim. syödessä. Tarvittaessa järjestetään jatkofysioterapia omaan terveyskeskukseen. Vuoteesta ylös noustessa ei saa tukeutua leikattuun yläraajaan ja sen kuormittamista tulisi jatkossakin välttää esim. tuolilta ylös noustessa. Ennen kahden kuukauden jälkitarkastusta on raajan kuormittaminen sallittu n. 3 kg painolla ja myöhemmin suositellaan enimmäispainoksi n. 10 kg, reumapotilailla 6 kg. Kainalosauvojen käyttö on suositeltavaa vasta jälkitarkastuksen jälkeen. Kyynärsauvojen käyttö ei ole suositeltavaa lainkaan leikkauksen jälkeen. Jälkitarkastukset Ensimmäinen jälkitarkastus on sairaalan poliklinikalla n. 2 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Tämän jälkeen kontrollikäynnit ovat 6 kuukauden ja 1 vuoden kuluttua leikkauksesta jatkuen 2 vuoden välein. Poliklinikkakäynnillä otetaan röntgenkuva ja ortopedi arvioi leikatun kyynärnivelen tilannetta. Terapeutti arvioi kyynärnivelen liikkuvuutta ja toimintaa sekä antaa tarvittaessa lisäohjeita. Kyynärnivelen ojentaminen täydellä voimalla on sallittua jälkitarkastuksen jälkeen. Voit jatkaa liikunnallisia harrastuksiasi, mutta vältä töitä ja liikuntalajeja, joissa leikattuun raajaan kohdistuu iskuja tai lyöntejä (esim. vasarointi, mattojen tamppaus, mailapelit jne.). Vältä myös urheilulajeja, joissa tulee äkkitilanteita tai on vaara kaatua. Jos saat fysikaalisia hoitoja, niin ilmoita fysioterapeutille tekonivelestäsi.
6 (9) Harjoitteluohjelma Leikkauksesta toipuminen sujuu paremmin, kun harjoittelet säännöllisesti. Liikkeiden tarkoituksena on vilkastuttaa verenkiertoa ja parantaa nivelten liikkuvuutta, jotta selviydyt paremmin päivittäisistä toimista. Tee liikkeet perusteellisesti, jokaista liikettä 10 20 kertaa. Rentoudu liikkeiden välillä. Toista harjoitukset 2-3 kertaa päivässä. Heti leikkauksen jälkeen tehtävät harjoitukset Tee sormien pumppaavia liikkeitä. Pyöritä hartioita rennosti ympäri molempiin suuntiin. Liikuttele yläraajaa kevyesti ylös alas, avusta toisella kädellä. Vie hartiat taakse, vedä lapaluut yhteen ja päästä rennoksi.
7 (9) Kyynärnivelen liikkuvuusharjoituksia 4 viikkoa leikkauksen jälkeen Kumarru eteenpäin ja anna leikatun yläraajan riippua vapaasti. Heiluta yläraajaa rauhallisesti eteen taakse, sivulta sivulle, ympäri molempiin suuntiin. Koukista kyynärnivel. Anna kyynärnivelen ojentua raajan omalla painolla. Harjoita kyynärnivelen loppuojennusta vasta 6 viikon kuluttua leikkauksesta. Harjoita peilin edessä käden viemistä esim. suuhun, vastakkaiseen korvaan, päälaelle. Anna kyynärnivelen kiertyä liikkeiden yhteydessä. Muista, että päivittäisissä toiminnoissa raajan käyttäminen harjoittaa kyynärniveltäsi. Muista myös raajan myötäliikkeet kävellessä.
8 (9) Yksilölliset ohjeet Yhteystiedot: Ortopedi Toimintaterapeutti Reumaortopedian poliklinikka p. 3134316 Maanantai klo 8-8.30, tiistai, keskiviikko ja perjantai klo 8-10 Reumaortopedian vuodeosasto p. 3136180
9 (9) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ky TYKS / Reumaortopedia Tekonivelpotilas ja tekonivelen tulehtumisriski Ohje potilaalle. Näytetään hoitohenkilökunnalle erilaisiin toimenpiteisiin mentäessä (esim. hammaslääkärille). Kun leikkauspäätös on tehty, on minimoitava tekonivelen tulehtumisriski hoitamalla mahdolliset tulehduspesäkkeet jo ennen leikkausta mm. hampaiden ja suun alueen tulehduspesäkkeiden hoito, ihon tulehdusten hoito. Erityisesti niillä kroonista niveltulehdusta sairastavilla potilailla (esim. nivelreuma, nivelpsoriasis), jotka joutuvat vaikean sairauden vuoksi pitkäaikaisesti käyttämään kortisoni- tai solunsalpaajahoitoa, voi proteesin tulehtumisriski olla suurentunut. Nivelproteesi-infektiota aiheuttavat ennen kaikkea Staphylococcus aureus ja Epidermidis-nimiset bakteerit. Tekonivelleikkauksen jälkeen uskotaan seuraavien periaatteiden vähentävän proteesin tulehtumisriskiä: Ensimmäisen puolen vuoden aikana proteesin asentamisen jälkeen on pyrittävä välttämään bakteerien veriteitse leviämistä aiheuttavia toimenpiteitä. Kun tekonivelpotilas joutuu toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat hampaisiin, suuhun, ylähengitysteihin, mahaonteloon, suku- tai virtsaelimiin tai paiseen avaukseen, suositellaan käytettäväksi seuraavaa antibioottilääkettä tekonivelen tulehtumisriskiä vähentämään: Profylaksiassa noudatetaan endokardiittiprofylaksiohjetta (Yleislääkärin käsikirja, Duodecim) Suun kautta annettava profylaksi Ensisijainen - Amoksisilliini 3 g kerta-annos tunti ennen toimenpidettä, lapsille 50 mg/kg Vaihtoehdot penisilliinille allergisille - Roksitromysiini 0,3 g kerta-annos, lapsille 8-10 mg/kg tai - Erytromysiiniasistraatti 0,8 g kerta-annos, lapsille 30 mg/kg tai - Klindamysiini 0,6 g kerta-annos, lapsille 20 mg/kg Laskimoon annettava profylaksi Pallean yläpuoliset toimenpiteet - Ampisilliini 2 g infuusio, lapsille 50 mg/kg tai - Vankomysiini 1 g 1 tunnin infuusio, lapsille 20 mg/kg Pallean alapuoliset toimenpiteet - Ampisilliini tai vankomysiini kuten edellä ja - Tobramysiini 0,12 g infuusio, lapsille 3 mg/kg tai - Netilmysiini 0,15 g infuusio, lapsille 3 mg/kg