UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA x 2010 Nurmijärven liikenneturvallisuussuunnitelma Mahdollinen alaotsikko Tekijän nimi Mahdollisen toisen tekijän nimi Helsinki 2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 1
(Huom. tämän sekä kansilehden alareunassa on "näkymätön" laatikko, joka peittää alatunnisteen. Älä poista niitä!) UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA X 2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannen taitto: xxxxxxxxxxx Kannen kuva: xxxxxxxxx Paino, paikkakunta, 2010 (tämä rivi pois, jos julkaisu on vain sähköisessä muodossa) Julkaisu on saatavana myös internetistä: http://www.ely-keskus.fi/uusimaa/julkaisut ISSN xxxxxxxxxx (painettu) (tämä rivi pois, jos julkaisu on vain sähköisessä muodossa) ISBN xxxxxxxxxx (painettu) (tämä rivi pois, jos julkaisu on vain sähköisessä muodossa) ISSN xxxxxxxxxx (verkkojulkaisu) ISBN xxxxxxxxxx (verkkojulkaisu) 2 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X
SISÄLLYS 1 Lähtökohdat... 5 1.1 Taustaa... 5 1.2 Suunnittelualue... 6 1.2.1 Liikenneverkko... 6 1.2.2 Nopeusrajoitusjärjestelmä... 7 1.2.3 Alue ja yhdyskuntarakenne (sis. väestönkehitys)... 8 1.2.4 Toiminnot (palvelut, työpaikat, koulut yms)... 8 1.3 Aikaisemmat selvitykset ja suunnitelmat... 9 2 Liikenneturvallisuus ja liikkuminen... 10 2.1 Onnettomuusanalyysi... 10 2.1.1 Yleistä onnettomuuksien tilastoinnista... 10 2.1.2 Nurmijärven onnettomuustilastot... 10 2.1.3 Onnettomuuskustannukset... 14 2.1.4 Yhteenveto... 16 2.2 Asukaskysely... 16 2.2.1 Yleistä... 16 2.2.2 Liikkumistottumukset... 17 2.2.3 Turvavälineiden käyttäminen... 20 2.2.4 Liikenneturvallisuuden kehittämistarpeet... 20 2.3 Liikkumisen kehittämistarpeet... 23 2.3.1 Kevyt liikenne... 23 2.3.2 Joukkoliikenne... 23 2.3.3 Ajoneuvoliikenne... 27 2.4 Liikenneturvallisuuden vaaranpaikat... 27 3 Tavoitteet... 29 3.1 Valtakunnallinen liikenneturvallisuussuunnitelma... 29 3.2 Etelä Suomen liikenneturvallisuustavoitteet... 30 3.3 Tavoitteet Nurmijärvellä... 30 3.3.1 Toiminnalliset teemat... 30 3.3.2 Henkilövahinko onnettomuuksien vähentäminen... 30 4 Kasvatus, valistus ja tiedotussuunnitelma... 31 4.1 Kasvatus, valistus ja tiedotustyön kehittäminen... 31 4.1.1 Kehittämisprosessi... 31 4.1.2 Nykytila... 31 4.1.3 Yhteistyön organisoiminen... 31 4.1.4 Liikenneturvallisuustoimija kunnan tukena... 32 4.2 Toimintamalli... 33 4.2.1 Yleistä... 33 4.2.2 Vuositeemat... 33 4.2.3 Vuotuinen liikenneturvallisuustyöryhmän toimintasuunnitelma... 34 4.2.4 Hallintokuntien toimintasuunnitelmat... 35 4.3 Toteutus ja seuranta... 36 5 Liikenneympäristön kehittämissuunnitelma... 37 5.1 Yleistä... 37 5.2 Kestävän ja turvallisen liikkumisen edistäminen... 37 Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 3
5.3 Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä... 37 5.4 Kustannukset ja vaikutukset... 37 5.5 Jatkotoimenpiteet ja seuranta... 38 Lähteet... 39 Liitteet... 40 PIKALUKUOHJE Päättäjät ja kunnan virkamiehet (tekninen toimiala) luku 2.1 Onnettomuusanalyysi luku 2.1.3 Onnettomuuskustannukset (sivu 14) luku 3.3 Tavoitteet Nurmijärvellä luku 3.3.2 Henkilövahinko-onnettomuuksien vähentäminen (sivu 30) luku 4.1 Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyön kehittäminen luku 4.1.3 Yhteistyön organisoiminen (sivu 31) luku 5.3 Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä (sivu 37) luku 5.4 Kustannukset ja vaikutukset (sivu 37) liite x Liikenneympäristön toimenpideohjelma ja kustannukset Kunnan virkamiehet (muut hallintokunnat / toimialat) luku 4.1 Kasvatus-, valistus- ja tiedotustyön kehittäminen luku 4.1.3 Yhteistyön organisoiminen (sivu 31) luku 4.2 Toimintamalli luku 4.2.2 Vuositeemat (sivu 33) luku 4.2.3 Vuotuinen liikenneturvallisuustyöryhmän toimintasuunnitelma (sivu 34) luku 4.2.4 Hallintokuntien toimintasuunnitelmat (sivu 35) luku 4.3 Toteutus ja seuranta (sivu Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.) luku 5.3 Yhteenveto kehittämistoimenpiteistä (sivu 37) luku 5.5 Jatkotoimenpiteet ja seuranta (sivu 38) 4 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X
1 Lähtökohdat 1.1 Taustaa Liikenneturvallisuussuunnitelmatyön tavoitteena on ollut laatia toteutusmahdollisuuksiltaan realistinen, mutta sopivasti toimintaa ohjaava suunnitelma liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Suunnitelma sisältää kunnan liikenneturvallisuustilanteen analyysin, liikennejärjestelyjen parantamissuunnitelman sekä liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelman (koulutus, valistus ja tiedotustyön suunnitelman). Liikenneturvallisuussuunnitelma tulee olemaan usean vuoden aikana työkalu kunnan, ELY keskuksen ja yhteistyötahojen liikenneturvallisuustyölle mm. organisaatioiden toiminnassa ja ohjelmointityössä. Keskeisten ongelmien määrittäminen Tavoitteiden asettaminen liikenneturvallisuustyölle Liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenneturvallisuustyön toteutuminen ja seuranta Tehtävän määrittely ja toimintasuunnitelman laatiminen Nykytila ja ongelmaanalyysi määrälliset toiminnalliset Liikenneympäristön turvallisuussuunnittelu KVTsuunnitelma Kuva 1. Liikenneturvallisuussuunnitelmaprosessi. Lähtötietojen ja ongelma analyysin perusteella on asetettu liikenneturvallisuustyön toiminnalliset ja määrälliset tavoitteet. Lisäksi on määritelty parantamiskeinot ja laadittu toimenpideohjelma sekä arvioitu toimenpiteiden vaikutukset. Fyysisen ympäristön liikenneturvallisuusongelmien ohella on kiinnitetty huomiota myös esteettömyyden kehittämiseen etenkin taajama alueilla. Suunnittelualueelle on luotu työn aikana yhdessä hallintokuntien ja yhteistyötahojen (ELY keskus, Liikenneturva, poliisi ym.) kanssa liikenneturvallisuustyön toimintamalli, jonka avulla liikenneturvallisuus integroidaan eri hallintokuntien ja sidosryhmien toimintaan. Kuntaan on perustettu eri hallintokunnista ja sidosryhmien edustajista koostuva liikenneturvallisuusryhmä. Ryhmän toimintaa tukemaan on koottu toimintasuunnitelmat, jotka sisältävät eri hallintokuntien omia sekä yhteistyössä tehtäviä toimenpiteitä. Toimintasuunnitelmien tavoitteena on lisätä liikenneturvallisuustyön jatkuvuutta ja arvostusta sekä liittää liikenneturvallisuusajattelu osaksi eri hallintokuntien jokapäiväistä toimintaa. Liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttamisen ja työn jatkuvuuden varmistamiseksi on liikenneturvallisuustyölle laadittu seurantaohjelma. Liikenneturvallisuusryhmä tulee seuraamaan suunnitelman toteutumista. Tavoitteena on pitkäjänteinen liikenneturvallisuustyö! Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 5
1.2 Suunnittelualue 1.2.1 Liikenneverkko Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen kohdealueena on ollut Uudenmaan maakunnassa sijaitseva Nurmijärven kunta. Kunnan lähes 40 000 asukkaasta yli 75 % asuu kunnan kolmessa suuressa taajamassa; Kirkonkylässä, Klaukkalassa ja Rajamäellä. Nurmijärven pinta ala vesialueet mukaan lukien on 367 km 2, ja sen naapurikuntia ovat Espoo, Vantaa, Tuusula, Hyvinkää ja Vihti. Suunnittelualueella on kaksi valtatietä ja yksi kantatie sekä lukuisia alempiluokkaisia teitä. Valtatie 3 halkoo Nurmijärveä pohjois etelä suunnassa ja valtatie 25 sijoittuu kunnan luoteis ja pohjoisosiin. Kantatie 45 puolestaan sijoittuu kunnan koillisosiin. Seututie tasoisia maanteitä on kunnan alueella kolme. Maantie 132 kulkee Klaukkalan, Perttulan ja Röykän läpi Vihdin puolelle. Hämeenlinnantie, mt 130, kulkee nykyisen valtatien 3 rinnalla. Lisäksi mt 139 sijoittuu Tuusulan ja Nurmijärven välille. Maantie ja katuverkon lisäksi Nurmijärven kautta kulkee myös raideyhteys Karjaalta Hyvinkäälle. Suunnittelualue ja sen maantieverkko on esitetty oheisessa kuvassa. Kuva 2. Suunnittelualue 6 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X
Oheisessa kuvassa on esitetty Nurmijärven maantieverkon liikennemäärät (keskimääräinen vuorokausiliikenne, ajoneuvoa/vuorokausi). Nurmijärvellä liikennemäärä ylittää 12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa kahdella maantiellä, jotka ovat valtatie 3 koko matkaltaan sekä Klaukkalantie (mt 132) Vantaan rajalta Kirkkotien liittymään Klaukkalan taajamassa. Liikennemäärä on korkea Klaukkalantiellä myös Kirkkotien liittymän pohjoispuolelta Perttulan suuntaan mentäessä (noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa). Liikennemäärät ovat lisäksi korkeita valtatiellä 25, kantatiellä 45 sekä Nurmijärven kirkonkylän kautta kulkevalla maantiellä 1311 (Helsingintie). Kuva 3. Maantieverkon liikennemäärät Nurmijärvellä. 1.2.2 Nopeusrajoitusjärjestelmä Nopeusrajoituksia 120 ja 100 km/h on Nurmijärvellä valtateillä 3 ja 25. Seututeillä on yleisimmin nopeusrajoitus 80 km/h. Alemmalla tieverkolla on nopeusrajoitus 80, 60 tai 50 km/h tai voimassa on yleisrajoitus. Nopeusrajoitus 70 km/h on asetettu eräille tieosuuksille kantatiellä 45 Nukarissa, maantiellä 1311 (Helsingintie) kirkonkylän itäpuolella sekä paikallistien 11475 (Siippoontie) alkuosassa Palojoen Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 7
Metsäkylässä. Maantieverkolla nopeusrajoituksia 30 ja 40 km/h on Kirkkotiellä (pt 11423) Klaukkalassa. Nurmijärven maantieverkon nopeusrajoitukset on esitetty oheisessa kuvassa. Kuva 4. Maantieverkon nopeusrajoitukset Nurmijärvellä. Kirkonkylässä katuverkon aluerajoituksena on enimmäkseen 40 km/h. Kirkonkylässä on myös 30 km/h alueita, muun muassa Ihantolassa. Klaukkalassa katuverkon nopeusrajoitus on pääosin 30 km/h. Rajamäellä katuverkon nopeusrajoituksena on suurimmilta osin 40 km/h. (tarkistetaan ja tarkennetaan!) 1.2.3 Alue- ja yhdyskuntarakenne (sis. väestönkehitys) Täydentyy 1.2.4 Toiminnot (palvelut, työpaikat, koulut yms) Täydentyy Pirjo Heilimolta saatavan toimintojen sijoittumiskartan perusteella, jossa kerrottu myös toimintojen muuttumisesta 8 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X
1.3 Aikaisemmat selvitykset ja suunnitelmat Nurmijärvelle on laadittu vuonna 1982 tieverkko ja liikenneturvallisuussuunnitelma, joka tarkistettiin vuonna 1996. Vuonna 2001 valmistui Nurmijärven kunnan liikenneturvallisuusselvitys, joka sisälsi liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä sekä liikenneturvallisuustyön kehittämistä. Selvityksessä painotettiin erityisesti koululaisten liikenneturvallisuuden parantamista. Nurmijärven kunnalle on samanaikaisesti liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen kanssa tehty Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureittien suunnitelma 2010. Selvityksessä on koottu yhteen tiedot kunnan alueella olevista nykyisistä kevyen liikenteen väylistä ja ulkoilureiteistä (lenkkipolut, hiihtoladut, vaellusreitit yms.) sekä kartoitettu uudet väylä ja reittitarpeet. Edellä mainittujen lisäksi muut lähtötietoina käytetyt selvitykset ja suunnitelmat on mainittu raportin lähdeluettelossa. Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 9
2 Liikenneturvallisuus ja liikkuminen 2.1 Onnettomuusanalyysi 2.1.1 Yleistä onnettomuuksien tilastoinnista Tietoja tieliikenneonnettomuuksista kootaan Suomessa sekä poliisiin tietoon tulleiden että vakuutusyhtiöille ilmoitettujen onnettomuustietojen perusteella. Tilastokeskus ylläpitää liikenneonnettomuustietokantaa poliisin onnettomuustietojen perusteella. Liikennevakuutuskeskuksessa toimiva Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta (VALT) sen sijaan kokoaa oman tilastonsa onnettomuuksista, joista on maksettu korvausta liikennevakuutuksesta. Aineisto perustuu lähinnä vakuutuksenottajien antamiin tietoihin ja sisältää paljon tietoa lievistä omaisuusvahinkoihin johtaneista onnettomuuksista. VALT:n tilastoissa onkin paljon sellaisia aineelliseen vahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia, jotka eivät näy poliisin tiedoissa. Eri vertailututkimuksissa on saatu toisistaan poikkeavia tuloksia siitä, kuinka suuri osa onnettomuuksista kirjautuu poliisin rekistereihin: kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet kirjataan poliisin rekistereihin, henkilövahinko onnettomuuksista kirjautuu vajaasta viidesosasta kahteen kolmasosaan ja aineellisista vahingoista alle kolmasosa. Tarkasteltaessa poliisin tietoon tulleissa liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden määriä ja jakaumia tulee muistaa, että etenkin pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden keskinäisten onnettomuuksien ja niissä loukkaantuneiden henkilöiden määrä on todennäköisesti selvästi poliisin tilastoja suurempi. Esimerkin tilastovajauksesta antaa Pohjois Kymenlaaksossa tehty selvitys, jossa verrattiin poliisin tietoon tulleita polkupyöräonnettomuuksien uhrimääriä erikoissairaanhoidon tapaturmatilastoihin. Selvityksessä todettiin, että vuoden aikana erikoissairaanhoitoa sai 110 polkupyöräonnettomuuden uhria, kun samana ajanjaksona poliisin tietoon tuli 19 onnettomuutta, jossa osallisena oli polkupyörä. Tämän aineiston mukaan poliisin tietoon tulleissa onnettomuuksissa polkupyöräonnettomuuksien peittävyys olisi vain noin 20 prosenttia. Molemmissa tilastoissa olleita tapauksia oli alle 10. Eri selvitysten ja tilastojen vertailtavuuden ongelmien vuoksi onkin aina tärkeää mainita aineiston lähde. Liikenneviraston (ent. Tiehallinnon) onnettomuusrekisteri perustuu Tilastokeskuksesta saatuihin tietoihin niistä onnettomuuksista, jotka ovat tulleet poliisin tietoon. Näissä tiedoissa on mukana sekä maanteillä että katuverkolla ja yksityisteillä tapahtuneita onnettomuuksia. Liikennevirasto paikantaa maanteillä tapahtuneet onnettomuudet. Liikenneviraston onnettomuusrekisterin tiedot poikkeavat Tilastokeskuksen aineistosta jonkin verran, mikä selittyy osin katuverkolla ja yksityisteillä tapahtuneilla onnettomuuksilla. 2.1.2 Nurmijärven onnettomuustilastot Nurmijärvellä vuosina 1999 2008 tapahtuneista onnettomuuksista laadittu onnettomuusanalyysi perustuu Liikenneviraston ja Tilastokeskuksen tilastotietoihin. Tilastokeskuksen tiedot ovat ajanjaksolta 1999 2008 ja niiden avulla verrattiin Nurmijärven tilastoja Uudenmaan maakuntaan sekä koko Suomeen keskimäärin. Vuosina 2004 2008 tapahtuneita onnettomuuksia tutkittiin tarkemmin ja tämä analyysi perustuu Liikenneviraston tilastotietoihin. Nämä aineistot eroavat toisistaan, minkä vuoksi tietoja tarkasteltaessa tulee kiinnittää huomiota aineiston lähteeseen. 10 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X
Liikenneviraston onnettomuusrekisteristä poimittuun aineistoon vuosilta 2004 2008 lisättiin yhden kuolemaan johtaneen onnettomuuden tiedot, jotka puuttuivat aineistosta. Näin ollen Liikenneviraston aineistossa ovat mukana kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet sekä lähes kaikki loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet. Onnettomuuksien kokonaismäärä Tilastokeskuksen aineisto sisältää yhteensä 1962 Nurmijärvellä tapahtunutta onnettomuutta vuosilta 1999 2008. Onnettomuuksista yhteensä 23 % johti henkilövahinkoihin. Seuraavassa kuvassa on esitetty onnettomuudet vuosittain. Onnettomuuksien kokonaismäärä vähentyi vuodesta 1999 vuoteen 2006 ollen alimmillaan vuonna 2006. Tämän jälkeen onnettomuuksien lukumäärä kuitenkin selvästi kasvoi kahtena seuraavana vuonna. Eniten onnettomuuksia kuluneen kymmenen vuoden aikana tapahtui vuonna 2008. Onnettomuudet vuosina 1999-2008 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999-25 50 75 100 125 150 175 200 225 250 Lkm Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut Omaisuusvahinkoon johtanut Kuva 5. Nurmijärvellä vuosina 1999-2008 tapahtuneet onnettomuudet. (Lähde: Tilastokeskus) Seuraavassa kuvassa on verrattu keskenään Nurmijärvellä, Uudellamaalla ja koko Suomessa tapahtuneita henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Onnettomuuksien vuosittaiset lukumäärät on suhteutettu asukaslukuun kullakin alueella, mikä mahdollistaa niiden keskinäisen vertailun. Nurmijärven pienemmän havaintomäärän vuoksi kunnan tilastokäyrässä on maakuntaa ja koko maata jyrkemmät vaihtelut. Nurmijärvellä tapahtui useana vuonna enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kuin Uudellamaalla keskimäärin. Vain vuosina 2000 ja 2004 Nurmijärvellä tapahtui selvästi Uudenmaan keskiarvoa vähemmän onnettomuuksia. Koko maahan verrattuna yhteensä viitenä vuotena Nurmijärvellä tapahtui koko maan keskiarvoa vähemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Oheisen kuvan mukaisesti Uudellamaalla tapahtui koko Suomen tasoon nähden vähemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia 2000 luvulla. Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 11
Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet vuosina 1999-2008 2.00 onnettomuutta / 1000 asukasta 1.80 1.60 1.40 1.20 1.00 0.80 0.60 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Nurmijärvi Uusimaa Koko maa Kuva 6. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet asukaslukuun suhteutettuna Nurmijärvellä, Uudellamaalla ja koko Suomessa vuosina 1999-2008. (Lähde: Tilastokeskus) Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain Nurmijärvellä tapahtuneissa liikenneonnettomuuksissa kuoli tai loukkaantui enemmän ihmisiä kuin maakunnassa tai koko Suomessa keskimäärin vuosina 1999 2008. Vain vuosina 2000, 2004 ja 2005 Nurmijärvellä oli liikenneonnettomuuksien uhreja Uudenmaan keskiarvoa vähemmän. Kulkumuodoittain tarkasteltuna havaittiin, että Nurmijärvellä kuoli tai loukkaantui Uudenmaan ja koko maan keskiarvoa vähemmän jalankulkijoita ja polkupyöräilijöitä (kuva X). Muiden kulkumuotojen osalta tilanne oli kuitenkin päinvastainen. Sekä mopolla ja moottoripyörällä että henkilöautolla liikkuneita kuoli tai loukkaantui Nurmijärvellä enemmän kuin maakunnassa tai koko maassa keskimäärin. Kaikkien kulkumuotojen vertailussa Nurmijärven tilanne oli Uudenmaan ja koko Suomen tasoa synkempi. Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain vuosina 1999-2008 henkilöä / 1000 asukasta 1.80 1.60 1.40 1.20 1.00 0.80 0.60 0.40 0.20 - Jalankulkija Polkupyörä Mopo Moottoripyörä Henkilöauto (kuljettaja) Nurmijärvi Uusimaa Koko maa Henkilöauto (matkustaja) Kaikki kulkumuodot Kuva 7. Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet kulkumuodoittain asukaslukuun suhteutettuna Nurmijärvellä, Uudellamaalla ja koko Suomessa vuosina 1999-2008. (Lähde: Tilastokeskus) 12 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X
Onnettomuusluokat Liikenneviraston onnettomuusrekisteristä poimittu aineisto sisältää yhteensä 936 onnettomuutta, jotka tapahtuivat Nurmijärvellä vuosina 2004 2008. Onnettomuusluokittain tarkasteltuna suurin osa Nurmijärvellä tapahtuneista onnettomuuksista oli peuraonnettomuuksia (yhteensä 336 onnettomuutta). Hirvieläinonnettomuuksia oli kaiken kaikkiaan yli 400 kappaletta, mikä oli 44 % kaikista onnettomuuksista. Erityisesti peuraonnettomuudet olivat kuitenkin seuraukseltaan lieviä. Hirvieläinonnettomuuksista alle 4 % johti henkilövahinkoihin. Kokonaismäärältään toiseksi eniten oli yksittäisonnettomuuksia (147 onnettomuutta). Näistä suurin osa (noin 90 %) oli tieltä suistumisia. Yksittäisonnettomuudet olivat seurauksiltaan melko vakavia, sillä yli kolmannes niistä johti henkilövahinkoon. Jalankulkija ja polkupyöräonnettomuuksia oli vähän, mutta mopedionnettomuuksien määrä ylitti muun muassa kääntymis, ohitus kohtaamis ja peräänajo onnettomuudet. Kevyen liikenteen onnettomuuksissa seuraukset olivat usein vakavia. Noin 75 % jalankulkija, polkupyörä ja mopedionnettomuuksista johti henkilövahinkoon. Seuraavassa kuvassa on esitetty vuosien 2004 2008 onnettomuudet onnettomuusluokittain. Yhteensä 160 tapauksesta ei ole tiedossa onnettomuusluokkaa. Onnettomuudet onnettomuusluokittain vuosina 2004-2008 Yksittäisonnettomuus Kääntymisonnettomuus Ohitusonnettomuus Risteämisonnettomuus Kohtaamisonnettomuus Peräänajo-onnettomuus Mopedionnettomuus Polkupyöräonnettomuus Jalankulkijaonnettomuus Hirvionnettomuus Peuraonnettomuus Muu eläinonnettomuus 336 Muu onnettomuus Ei tiedossa 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Lkm Kuolemaan johtanut Loukkaantumiseen johtanut Omaisuusvahinkoon johtanut Kuva 8. Onnettomuudet onnettomuusluokittain Nurmijärvellä vuosina 2004-2008. (Lähde: Liikennevirasto) Onnettomuuksissa kuolleet ja loukkaantuneet (Liikenneviraston aineisto) Liikenneviraston onnettomuusrekisterin tietojen mukaan Nurmijärvellä vuosina 2004 2008 tapahtuneissa liikenneonnettomuuksissa oli osallisena noin 1560 henkilöä. Heistä 10 (1 %) kuoli ja noin 250 (16 %) loukkaantui. Yli 1100 henkilöä joutui onnettomuuteen, mutta ei kärsinyt henkilövahinkoa. Seuraavassa kuvassa on esitetty onnettomuuteen joutuneiden henkilöiden ikäjakauma. Eniten onnettomuuksia tapahtui 18 19 vuotiaille. Yhteensä 82 tämän ikäistä nurmijärveläistä oli osallisena liikenneonnettomuudessa vuosina 2004 2008 Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 13
ja heistä noin 20 loukkaantui. Nämä ikäryhmät, juuri ajokortin saaneet nuoret aikuiset, ovat liikenneonnettomuustilastoissa yleensä kärjessä myös muissa kunnissa, joten Nurmijärvellä tilanne ei ole sikäli poikkeava. 45 Onnettomuuteen joutuneet ikäryhmittäin vuosina 2004-2008 40 35 henkilöä 30 25 20 15 10 5 0 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64 66 68 70 72 74 76 78 80 82 84 86 88 ikä (vuotta) Kuollut Loukkaantunut Omaisuusvahinko Vakavuus ei tiedossa Kuva 9. Onnettomuuteen joutuneet henkilöt ikäryhmittäin Nurmijärvellä vuosina 2004-2008. (Lähde: Liikennevirasto) Erityisen huolestuttavaa Nurmijärvellä on 15 vuotiaiden ikäryhmä, jolle tapahtui huomattavan paljon onnettomuuksia. Lisäksi näistä hyvin merkittävä osa johti henkilövahinkoon. Yhteensä 35 15 vuotiasta oli osallisena liikenneonnettomuudessa ja heistä noin 20 loukkaantui. Myös 16 vuotiaiden ikäryhmään kuuluvia joutui valitettavan usein onnettomuuteen, sillä yhteensä 26 16 vuotiasta oli osallisena liikenneonnettomuudessa. Heistä lähes 20 loukkaantui ja 1 kuoli. 15 ja 16 vuotiaiden onnettomuusluvut ovat selvästi synkistyneet viime vuosien aikana, mikä selittyy mopojen, skoottereiden ja mopoautojen lisääntymisenä. Edellisellä viiden vuoden jaksolla (vuosina 1999 2003) 15 ja 16 vuotiaita oli osallisena onnettomuuksissa hieman yli 30, joten onnettomuuteen joutuneiden määrä on lähes kaksinkertaistunut. Päihteet Liikenneviraston onnettomuusaineiston mukaan yhteensä 78 onnettomuuteen joutunutta ajoneuvon kuljettajaa oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Heistä suurimmalla osalla (72 henkilöä) veren alkoholipitoisuus oli yli 0,5 promillea, mikä ylittää rattijuopumusrajan. Törkeän rattijuopumuksen rajan (1,2 promillea) ylitti peräti 56 kuljettajaa. Alkoholin vaikutuksen alaisena olleista kuljettajista 72 % oli miehiä ja 26 % naisia, lisäksi kuljettajan sukupuolta ei oltu kirjattu 3 %:ssa tapauksissa. Rattijuoppojen lisäksi yhteensä 15 kuljettajaa oli tai epäiltiin olleen huumeiden tai lääkkeiden vaikutuksen alaisena. 2.1.3 Onnettomuuskustannukset Onnettomuuskustannuksilla pyritään kuvaamaan tieliikenteessä tapahtuvien onnettomuuksien taloudellisia vaikutuksia valtakunnan ja kuntien tasolla. Onnettomuuskustannuksiin sisältyvät sekä onnettomuuden aineelliset vahingot että uhrien hyvinvoinnille koituneet aineettomat menetykset. 14 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X
Tieliikenteen onnettomuuskustannukset määritetään onnettomuuksien yksikkökustannuksien perusteella (lähde: Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot 2005). Nykyisin liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa 2 205 000, loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa 330 000 ja omaisuusvahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa 2 700. (tarkistetaan!) Tilastokeskuksen onnettomuusaineiston tietojen ja edellä mainittujen yksikkökustannusten perusteella laskettuna Nurmijärvellä tapahtuneista liikenneonnettomuuksista on aiheutunut vuosittain keskimäärin 18,7 miljoonan euron kustannukset. Kunnan osuudeksi onnettomuuskustannuksista on arvioitu erityyppisissä onnettomuuksissa noin 15 20 %. Tämän mukaisesti Nurmijärven kunnan osuus onnettomuuskustannuksista on noin 3,3 miljoonaa euroa. Onnettomuuksien taloudelliset menetykset koostuvat seuraavista osatekijöistä: sairaanhoito, sosiaaliapu, lääkkeet 15 % tuotannon menetys 35 % aineelliset vahingot 40 % hallintokulut 10 % Onnettomuuskustannusten yksikkökustannuksia on pyrkinyt tarkemmin määrittämään Valmixa Oy, joka on tutkinut valtakunnallisesti liikennevahinkojen kuntakohtaisia kustannuksia vuonna 2006. Selvityksessä tutkittiin neljää erilaista onnettomuustapausta Lohjalla, Mäntsälässä ja Siuntiossa. Onnettomuuksien kustannukset laskettiin soveltaen kuntien tilinpäätöstietoja vuodelta 2004. Onnettomuustapaukset olivat seuraavat: A. Koululaisen (10 v.) vakava loukkaantuminen pyöräilyonnettomuudessa, jonka seurauksena on liikuntavammasta aiheutuva invaliditeetti (75 %). B. Nuoren (20 v.) kuljettajan kuolema ulosajossa kaiteen läpi taajamaalueella. C. Ikäihmisen (70 v.) vammautuminen jalankulkijana auton töytäisemänä, jonka seurauksena invaliditeetti (60 %). D. Nelilapsisen perheen huoltajan (35 v.) kuolema nokkakolarissa. Selvityksen laskentatuloksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että kuntakohtaisten käyttömenojen laskelmiin ei sisälly valtionosuuksia. Laskentatuloksia voidaan näin ollen pitää hyvin todellisina kuntakohtaisina taloudellisina menetyksinä. Esimerkkikuntien onnettomuuskustannukset ovat hyvin yhtenevät, joten tulosten keskiarvoja voidaan pitää suuntaa antavina arvioina muidenkin kuntien onnettomuusmenoista. Valmixa Oy:n määrittämät onnettomuuskustannukset on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 1 Valmixa Oy:n määrittelemät eri onnettomuustapausten keskimääräiset kustannukset (Lähde: Valmixa Oy, Liikennevahinkojen kuntakohtaiset kustannukset). Onnettomuustapaus Lohja Mäntsälä Siuntio Keskiarvo A 221 380 224 243 227 055 224 000 B 142 571 124 649 150 254 139 000 C 29 422 29 326 31 494 30 000 D 205 022 183 525 217 220 202 000 Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 15
2.1.4 Yhteenveto Onnettomuusanalyysin perusteella havaittiin, että liikenneturvallisuuden tila on Nurmijärvellä hieman Uudenmaan ja koko Suomen keskiarvoa heikompi. Tarkastellun Tilastokeskuksen onnettomuusaineiston mukaan Nurmijärvellä tapahtui useana vuonna enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kuin Uudellamaalla tai koko Suomessa keskimäärin. Nurmijärvellä tapahtuneissa liikenneonnettomuuksissa myös kuoli tai loukkaantui enemmän ihmisiä kuin maakunnassa tai koko maassa keskimäärin vuosina 1999 2008. Kulkumuodoittain tarkasteltuna havaittiin, että Nurmijärvellä tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli tai loukkaantui Uudenmaan ja koko maan keskiarvoa vähemmän jalankulkijoita ja polkupyöräilijöitä. Kaikkien muiden kulkumuotojen osalta tilanne oli kuitenkin päinvastainen. Kulkumuotoja sekä onnettomuuksissa osallisina olleita henkilöitä tarkasteltaessa esiin nousi mopoilun turvallisuus Nurmijärvellä. 15 16 vuotiaiden määrä onnettomuustilastoissa on selvästi kasvanut viime vuosina, mikä selittyy suurimmaksi osaksi mopojen, skoottereiden ja mopoautojen lisääntymisenä. Onnettomuusluokittain tarkasteltuna havaittiin hirvieläinonnettomuuksien osuuden olevan merkittävä. Tämä näkyi myös onnettomuuksien ajankohtia selvitettäessä, sillä suurin osa onnettomuuksista tapahtui syksyllä. Hirvieläinonnettomuuksien, erityisesti peuraonnettomuuksien seuraukset ovat kuitenkin pääsääntöisesti melko lieviä. Yhteenveto Nurmijärvellä tapahtuneiden onnettomuuksien analyysista voidaan todeta, että tärkeimpänä liikenneturvallisuuden parantamiskohteena ovat tällä hetkellä mopolla, skootterilla ja mopoautolla liikkuvat nuoret. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää alueella tapahtuneisiin lukuisiin hirvieläinonnettomuuksiin. Muilta osin analyysissa ei selvästi noussut esiin erityisiä jonkin liikenteen tai liikkujien osa alueen liikenneturvallisuuden parantamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. 2.2 Asukaskysely 2.2.1 Yleistä Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimiseen liittyvä asukaskysely järjestettiin 7.10. 13.11.2009 välisenä aikana. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisellä kyselylomakkeella internetissä tai täyttämällä lomake kirjallisesti. Paperilomakkeita sekä tietoa kyselystä toimitettiin kirjastoihin, kunnantalolle, yhteispalvelupisteeseen, Matkahuoltoon, koulujen rehtoreille sekä autokouluille. Kyselystä tiedotettiin kunnan ja Tiehallinnon internet sivuilla. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1091 henkilöä. Heistä 1017 vastasi sähköisellä lomakkeella internetin kautta ja 74 palautti paperilomakkeen. Yhteensä 35 vastaaja palautti sähköisen lomakkeen tyhjänä, minkä vuoksi nämä vastaukset hylättiin. Tulosten analysoinnissa oli siten mukana yhteensä 1056 hyväksyttyä vastausta. Tämä on hieman alle 3 % Nurmijärven asukasmäärästä. Postinumeroalueittain tarkasteltuna eniten vastauksia (26 %) saatiin Nurmijärven kirkonkylän alueelta (postinumero 01900). Myös Klaukkalassa (13 %) ja Rajamäellä (10 %) asuvien osuus kaikista vastaajista oli merkittävä. Vastaajista 64 % oli naisia ja 36 % miehiä, ja vastaajien keski ikä oli noin 40 vuotta. Suurin osa vastaajista oli 26 44 vuotiaita (63 %). Myös 45 64 vuotiaiden osuus oli merkittävä (27 %). Sen sijaan nuorten ja nuorten aikuisten osuus vastaajista oli hyvin pieni, sillä kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan vain 19 15 25 vuotiasta. Myös yli 64 vuotiaiden osuus oli vähäinen, ja heitä oli kyselyyn osallistuneista vain 21. 16 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X
Suurin osa vastaajista ilmoitti, että heillä on ajokortti (92 %) sekä toimiva polkupyörä käytettävissään (91 %). Sen sijaan voimassaolevan joukkoliikenteen näyttö, sarja tai kausilipun ilmoitti omistavansa vain noin 15 % vastaajista. Kyselyyn osallistuneilta tiedusteltiin lisäksi työsuhdeauton tai työsuhdematkalipun käyttöä. Yhteensä 11 % vastaajista ilmoitti ajavansa työsuhdeautolla, kun taas työsuhdelippu oli käytössä vain noin prosentilla vastaajista. Lähes kaikki vastaajat asuivat autollisessa taloudessa. Vain noin prosentti vastaajista ilmoitti, ettei kotitalouden vakituisessa käytössä ole yhtään henkilöautoa. Suurin osa vastaajista (66 %) asui kahden auton taloudessa. Taustatietona vastaajilta kysyttiin lisäksi mitkä tekijät ovat vaikuttaneet nykyisen asuinpaikan valintaan. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto. Merkittävimmäksi syyksi nousi alueen lapsiystävällisyys, jonka yli puolet vastaajista mainitsi syyksi nykyisen asuinpaikan valintaan. Toiseksi merkittävimpänä syynä pidettiin asumisen hintatasoa (45 % vastaajista) ja kolmanneksi eniten korostettiin ympäristön viihtyisyyttä, rauhallisuutta, ja luonnonläheisyyttä (43 % vastaajista). 2.2.2 Liikkumistottumukset Asukaskyselyn tuloksesta kävi ilmi, että vastaajat tekivät työ tai koulumatkansa pääasiallisesti henkilöautolla (yli 70 % vastaajista). Henkilöautolla matkustettiin talvella hieman enemmän kuin kesällä. Joukkoliikenteellä työ tai koulumatkansa teki alle kymmenesosa vastaajista. Joukkoliikennettä käytettiin hieman enemmän talvella kuin kesällä. Kävellen tai pyörällä työ tai koulumatkansa teki 8 12 % vastaajista vuodenajasta riippuen. Muiden kulkutapojen käyttö oli selvästi vähäisempää. Vastaajien työ ja koulumatkoilla käyttämänsä kulkutavat on esitetty oheisessa kuvassa. Kuvassa esitettyjen kulkutapojen lisäksi noin 7 % vastaajista ilmoitti, ettei käy töissä tai koulussa kodin ulkopuolella. % 100.0 80.0 72.0 Kulkutapa, jolla tehdään työmatkat tai koulumatkat pääasiallisesti 76.5 Kesällä (n=974) Talvella (n=955) 60.0 40.0 20.0 0.0 5.9 7.8 henkilöautolla joukkoliikenteellä 10.1 2.3 5.7 2.3 1.1 0.1 0.6 0.0 1.1 0.9 pyörällä kävellen moottoripyörällä mopolla tai skootterilla muulla tavalla Kuva 10. Kulkutavat, jolla vastaajat tekivät työ- ja koulumatkansa pääasiallisesti. Vastaajilta kysyttiin lisäksi perusteluja miksi he käyttävät kyseistä kulkutapaa ja haluaisivatko he liikkua jotain toista kulkutapaa käyttäen. Henkilöautolla matkustavat ilmoittivat perusteluksi useimmiten liikkumisen helppouden ja nopeuden. Lisäksi työ ja koulumatkojen yhteydessä kuljetetaan muita perheenjäseniä, Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 17
käydään kaupassa sekä hoidetaan muita asioita, minkä vuoksi omalla autolla liikkuminen on sujuvin kulkutapa. Toisaalta monille vastaajille oman auton käyttö on ainoa mahdollisuus sujuvan joukkoliikenneyhteyden puuttumisen vuoksi. Joukkoliikenteellä matkustavat perustelivat kulkutapaansa muun muassa taloudellisuudella sekä mahdollisuudella hyödyntää matka aika esimerkiksi työntekoon. Kävelijät ja pyöräilijät puolestaan ilmoittivat perusteluiksi lyhyen matkan sekä ekologisuuden ja hyötyliikunnan. Myös lyhyet, usein toistuvat vapaa ajan matkat tehtiin useimmiten henkilöautolla (seuraava kuva). Kesällä kuitenkin muiden kulkumuotojen osuus oli suurempi verrattaessa työ ja koulumatkoihin. Kesällä lyhyet vapaa ajan matkat teki henkilöautolla 65 % vastaajista, pyörällä 21 % vastaajista ja kävellen 10 % vastaajista. Talvella sen sijaan henkilöautoa käytti 82 % vastaajista, käveli 14 % ja pyöräili alle 2 % vastaajista. Pyöräily oli talvella huomattavasti vähäisempää kesäaikaan verrattuna sekä työ ja koulumatkoilla että vapaa ajan matkoilla. Noin 1 % vastaajista ilmoitti, ettei tee lyhyitä vapaa ajan matkoja tai ei osaa sanoa näillä pääsääntöisesti käyttämäänsä kulkutapaa. 100.0 % 80.0 60.0 Kulkutapa, jolla tehdään lyhyet, usein toistuvat vapaa-ajan matkat pääasiallisesti 64.8 81.8 Kesällä (n=1037) Talvella (n=1009) 40.0 20.0 0.0 0.7 henkilöautolla joukkoliikenteellä 20.8 1.2 1.5 9.7 14.0 pyörällä kävellen moottoripyörällä 1.8 0.1 0.8 0.1 0.3 0.1 mopolla tai skootterilla muulla tavalla Kuva 11. Kulkutavat, jolla vastaajat tekivät lyhyet vapaa-ajan matkansa pääasiallisesti. Suurin osa vastaajista teki pidemmät vapaa ajan matkansa henkilöautolla sekä kesäaikaan (92 %) että talviaikaan (94 %). Muiden kulkutapojen osuus oli kunkin alle 2 %. Muiksi kulkutavoiksi pidemmillä vapaa ajan matkoilla ilmoitettiin lentoja laivamatkustaminen sekä matkailuautolla liikkuminen. Vastaajilta tiedusteltiin myös kunkin kulkumuodon käyttötiheyttä. Noin 98 % vastaajista liikkui henkilöautolla kuljettajana tai matkustajana sekä kesä että talviaikana. Vuodenaika vaikutti kuitenkin siten, että suurempi osa vastaajista ilmoitti talvella liikkuvansa aina henkilöautolla, kun taas kesäaikana henkilöautoa muutaman kerran viikossa käyttävien osuus oli suurempi kuin talviaikana. Joukkoliikennettä käytettiin talviaikana hieman kesäaikaa enemmän. Kesäaikana päivittäin kävellen liikkuvien osuus oli vain hieman suurempi kuin talviaikana, mutta pyöräilijöiden kohdalla vuodenaika vaikutti selvemmin. Seuraavissa kuvissa on esitetty kunkin kulkutavan käyttötiheys. Kulkutapoja oli osittain tarkennettu kyselylomakkeessa. Henkilöautolla tarkoitettiin liikkumista joko kuljettajana tai matkustajana ja joukkoliikenteellä tarkoitettiin esimerkiksi 18 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X
junaa, linja autoa tai kutsujoukkoliikennettä. Kevyen liikenteen osalta tarkoitettiin koko matkan tekemistä kävellen tai pyörällä esimerkiksi töihin tai kauppaan. Liikkuminen kesäaikana henkilöautolla 75.7 21.7 N=1045 joukkoliikenteellä 5.2 13.6 59.0 19.0 N=916 kävellen 10.5 22.6 22.5 17.8 26.5 N=923 pyörällä 8.9 24.2 24.2 20.8 21.8 N=932 mopolla tai skootterilla moottoripyörällä 94.8 90.7 N=841 N=856 0.0 20.0 40.0 60.0 80.0 100.0 Päivittäin Muutaman kerran viikossa % Muutaman kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kuva 12. Liikkuminen eri kulkutapoja käyttäen kesäaikana. Liikkuminen talviaikana henkilöautolla 82.3 15.8 N=1043 joukkoliikenteellä 7.0 4.5 11.5 56.0 21.0 N=904 kävellen 9.2 18.5 20.2 19.3 32.9 N=918 pyörällä 4.0 6.7 14.8 72.6 N=866 mopolla tai skootterilla moottoripyörällä 98.7 99.3 N=837 N=836 0.0 20.0 40.0 60.0 80.0 100.0 Päivittäin Muutaman kerran viikossa % Muutaman kerran kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kuva 13. Liikkuminen eri kulkutapoja käyttäen talviaikana. Kysyttäessä yleisintä rikkomusta, jonka vastaajat havaitsevat päivittäin liikenteessä, nousi kolme rikkomusta selvästi yli muiden. 62 % vastaajista piti nopeusrajoitusten noudattamatta jättämistä yleisimpänä rikkomuksena ja hieman yli 56 % piti matkapuhelimeen ajon aikana puhumista sekä turvavälin unohtamista yleisimpinä rikkomuksina. Seuraavaksi merkittävimpiä liikennerikkomuksia olivat vilkun käyttämättä jättäminen (25 % vastaajista), punaista päin ajaminen (21 %) sekä vaaralliset ohitukset (17 %). Mopoiluun liittyvistä rikkomuksista mopoilla kaahailua ja temppuilua piti yleisimpänä rikkomuksena 14 % vastaajista ja mopoilijoiden ennalta arvaamatonta käyttäytymistä 10 % vastaajista. Muiden tienkäyttäjien huomioon ottamiseen liittyviä yleisiä rikkomuksia olivat muiden autoilijoiden sekä suojatietä käyttävän jalankulkijan huomiotta jättäminen (14 % vastaajista kummassakin). Rikkomuksia, joita ei Nurmijärvellä pidetty erityisen yleisinä, olivat luvaton pysäköinti (5 % vastaajista), pitkillä valoilla vastaan ajaminen (3 % vastaajista) sekä ratti tai tankojuoppous (1 % vastaajista). Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 19
2.2.3 Turvavälineiden käyttäminen Kyselyyn vastanneita pyydettiin arvioimaan eri turvavälineiden käyttöään. Vastausvaihtoehtoina olivat käytön arviointi asteikolla ʺaina en koskaanʺ kyseisellä tavalla liikuttaessa sekä ʺEn liiku ko. tavallaʺ. Käytetyimpiä turvavälineitä olivat turvavyö autossa sekä kypärä mopoillessa tai moottoripyöräillessä. Näitä molempia käytti aina noin 95 % vastaajista. Pyöräilykypärää käytti pyöräillessä aina 52 % ja yleensä 20 % vastaajista, mikä on selvästi vähemmän esimerkiksi moottoripyöräkypärän käyttöön verrattuna. Lapsen turvallisuudesta liikenteessä huolehdittiin hyvin, sillä turvaistuinta lapsella ilmoitti käyttävänsä aina autossa 89 % ja pyöräillessä 82 % vastaajista. Hands free laitetta autolla ajettaessa käytti kyselyn mukaan aina 23 % ja yleensä 25 % vastaajista. Seuraavassa kuvassa on esitetty turvavälineiden käytön arviointi turvavälineittäin. Mukana ovat vain ne vastaajat, jotka ilmoittivat liikkuvansa kyseisellä tavalla. Näin ollen joidenkin turvavälineiden kohdalla vastaajien määrä on huomattavasti pienempi kuin joidenkin toisten. Esitettyjen turvavälineiden lisäksi noin 12 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä jotain muuta turvavälinettä. Näistä yleisimpiä olivat heijastinliivi sekä tasku tai otsalamppu. Käytän......autoillessa turvavyötä...mopoillessa/ moottoripyöräillessä kypärää...lapsella turvaistuinta autossa 95.0 % 94.1 % 88.5 % N=1030 N=202 N=714...heijastinta pimeällä liikkuessa 58.1 % 31.9 % N=1031...lapsella turvaistuinta pyöräillessä 81.8 % 12.6 % N=357...rullaluistellessa tai rullahiihtäessä kypärää 69.4 % 10.9 % 12.7 % N=284...pyöräillessä pimeällä valoja 49.9 % 29.0 % N=738...rullaluistellessa tai rullahiihtäessä suojia 59.1 % 16.1 % 8.0 % 12.6 % N=286...pyöräillessä pyöräilykypärää 51.7 % 20.3 % 16.5 % N=924...autoillessa hands-free -laitetta 23.2 % 24.7 % 14.4 % 11.5 % 26.2 % N=875...pyöräillessä talvella nastarenkaita 7.6 % 77.8 % N=343...liukuesteitä kengissä talvella 11.6 % 73.7 % N=871 0.0 % 20.0 % 40.0 % 60.0 % 80.0 % 100.0 % Aina Yleensä Joskus Harvemmin En ollenkaan Kuva 14. Turvavälineiden käytön arviointi. 2.2.4 Liikenneturvallisuuden kehittämistarpeet Kysyttäessä arviota liikenneturvallisuuden tilasta kokonaisuutena Nurmijärvellä vain pieni osa vastaajista arvioi tilan erittäin hyväksi tai erittäin huonoksi. Alle 1 % vastaajista piti liikenneturvallisuuden tilaa erittäin hyvänä ja hieman yli 5 % erittäin huonona. Kolmasosa vastaajista ei pitänyt liikenneturvallisuuden tilaa hyvänä 20 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X
eikä huonona. Melko huonoksi ja melko hyväksi tilan arvioineiden osuus oli kummankin noin 30 %. Liikenneturvallisuuden tilan keskiarvoksi muodostui Nurmijärvellä 2.9 (1=erittäin huono 5=erittäin hyvä). Vastaava arvosana on ollut esimerkiksi Raaseporissa 3.0, Imatran seudulla 3.6 sekä Keiteleen, Tervon ja Vesannon alueella 3.45 (liikenneturvallisuussuunnitelmat valmistuivat vuonna 2010), Länsi Turunmaalla 2.8 ja Kemiönsaaressa 2.7 (vuonna 2009) sekä Inkoossa ja Siuntiossa 2.5, Hangossa 2.6, Järvenpäässä 2.9 ja Porvoossa 2.8 (vuosina 2007 2008). Liikenneturvallisuuden tilan arviointia tarkasteltiin myös postinumeroalueittain (oheinen kuva). Tarkastelussa olivat erikseen mukana kirkonkylän, Klaukkalan ja Rajamäen postinumeroalueet, ja muita postinumeroalueita tarkasteltiin yhtenä ryhmänä. Liikenneturvallisuuden tilaa arvioitaessa keskiarvoksi muodostui kirkonkylässä 3.3, Rajamäellä 3.2 ja Klaukkalassa sekä muilla postinumeroalueilla 2.7. Liikenneturvallisuuden tila kokonaisuutena Nurmijärvellä Nurmijärven kirkonkylässä asuvat (postinro 01900) 43.9 33.9 19.6 N=271 Klaukkalassa asuvat (postinro 01800) 21.3 32.6 34.0 9.9 N=141 Rajamäellä asuvat (postinro 05200) 40.6 36.8 19.8 N=106 Muut postinumeroalueet 22.7 31.8 38.2 7.1 N=534 Kaikki vastaajat 29.8 33.0 31.0 5.4 N=1052 0.0 20.0 40.0 60.0 80.0 100.0 erittäin hyvä melko hyvä ei hyvä eikä huono melko huono erittäin huono % Kuva 15. Arvio liikenneturvallisuuden tilasta kokonaisuutena Nurmijärvellä postinumeroalueittain tarkasteltuna. Selvästi turvattomimpana liikkujaryhmänä Nurmijärvellä vastaajat pitivät koululaisia (81 % vastaajista). Oheisen kuvan mukaisesti noin 8 % vastaajista arvioi alle kouluikäiset lapset turvattomammaksi liikkujaryhmäksi. Alle 3 % vastaajista piti kutakin muuta esitettyä liikkujaryhmää turvattomimpana. Turvattomin liikkujaryhmä (n=1049) koululaiset 80.6 alle kouluikäiset lapset 8.4 iäkkäät (yli 65-vuotiaat) nuoret aikuiset (18 24-vuotiaat) liikuntaesteiset / -rajoitteiset aikuiset (yli 24-vuotiaat) 2.9 2.0 1.6 0.5 0.0 20.0 40.0 60.0 80.0 100.0 % Kuva 16. Vastaajien mielestä turvattomin liikkujaryhmä Nurmijärvellä. Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 21
Vastaajia pyydettiin myös perustelemaan vastaustaan. Merkittävin tekijä, joka vastaajien mielestä teki koululaisista turvattomimman liikkujaryhmän, oli kevyen liikenteen väylien puute. Monessa vastauksessa mainittiin ajoneuvoliikenteen korkeat nopeudet sekä autoilijat, jotka eivät ota riittävästi huomioon pieniä liikkujia teiden varsilla ja suojateillä. Lisäksi mainittiin kapeat tienpientareet, valaistuksen puute sekä vaaralliset ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiskohdat. Osa vastaajista perusteli vastaustaan sillä, että lapset eivät vielä osaa liikkua itsenäisesti riittävän turvallisesti, mikä pätee myös alle kouluikäisiin lapsiin. Alle kouluikäiset liikkuvat kuitenkin yleensä vanhemman seurassa, kun taas koululaiset kulkevat koulumatkansa yksin tai kavereiden seurassa. Turvattomimpana kulkutapana vastaajat pitivät kevyttä liikennettä (oheinen kuva). Vastaukset jakaantuivat lähes tasan pyöräilyn (44 % vastaajista) ja kävelyn (43 % vastaajista) kesken. Tärkein perustelu oli kevyen liikenteen väylien puuttuminen. Lisäksi mainittiin korkeat ajoneuvoliikenteen nopeudet, vaaralliset ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen risteämiskohdat, mopoilijoiden ʺkaahausʺ kevyen liikenteen väylillä sekä valaistuksen puute. Seuraavaksi turvattomimpana kulkutapana pidettiin mopoilua (9 % vastaajista). Perusteluiksi mainittiin mopoilijoiden piittaamattomuus liikennesäännöistä ja niiden heikko tuntemus sekä arvaamaton liikennekäyttäytyminen. Toisaalta osa vastaajista oli myös sitä mieltä, etteivät autoilijat ota mopoilijoita riittävästi huomioon. Turvattomin kulkutapa (n=1039) pyöräily kävely 43.5 42.5 mopoilu 8.7 autoilu moottoripyöräily 2.5 0.9 0.0 20.0 40.0 60.0 80.0 100.0 % Kuva 17. Vastaajien mielestä turvattomin kulkutapa Nurmijärvellä. Turvattomimman liikkujaryhmän ja kulkutavan perusteluissa nousi selvästi esiin jalankulku ja pyöräily yhteyksien puuttuminen, mikä näkyi myös vastauksissa liikenteen osa alueesta, jolla on eniten kehittämistarvetta. Noin 63 % vastaajista ilmoitti, että kyseinen osa alue on jalankulku ja pyöräily yhteyksien kattavuus. Seuraavaksi eniten vaatisi kehittämistä liikennekäyttäytyminen (45 % vastaajista) ja valaistus (34 % vastaajista). Myös teiden ja katujen liittymäjärjestelyissä (30 %), joukkoliikenteen palvelutasossa (27 %) sekä kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen risteämiskohdissa (24 %) on vastaajien mukaan kehitettävää. Sen sijaan esitetyistä liikenteen osa alueista vähiten kehittämistä tarvittaisiin kevyen liikenteen reittien opastukseen (1 % vastaajista) ja polkupyörien pysäköintijärjestelyihin (alle 1 % vastaajista). 22 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X
2.3 Liikkumisen kehittämistarpeet 2.3.1 Kevyt liikenne Täydentyy Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelman 2010 perusteella 2.3.2 Joukkoliikenne Asukaskyselyssä esitettiin kysymyksiä joukkoliikenteeseen liittyen. Kysyttäessä suurinta estettä tai ongelmaa vastaajien joukkoliikenteen käyttöön liittyen, oli yhteyksien vähäisyys tai puuttuminen ja pitkät odotusajat merkittävin tekijä (53 % vastaajista). Joukkoliikenteen palvelutaso nousi esiin myös eräissä muissa kysymyksissä, esimerkiksi kysyttäessä liikenteen osa aluetta, jolla on eniten kehittämistarvetta. Seuraavaksi merkittävimmiksi tekijöiksi nousivat aikataulujen sopimattomuus (43 % vastaajista) sekä hidas matkanteko ja pitkät matkat (30 % vastaajista). Tämä puolestaan näkyi myös perusteluissa, joita kysyttiin kyselyn alkupuolella käytettyyn kulkutapaan liittyen. Monet henkilöautolla liikkuvat mainitsivat oman auton nopeuden sekä aikatauluista riippumattomuuden edut verrattuna joukkoliikenteeseen. Vähiten joukkoliikenteen käyttöön vaikuttivat huono keli (1 % vastaajista) sekä asemien, pysäkkien tai liikennevälineiden siivottomuus (1 % vastaajista). Joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet ja ongelmat on esitetty seuraavassa kuvassa. Kysymyksessä oli mahdollista valita useampi vastausvaihtoehto. Esitettyjen vastausvaihtoehtojen lisäksi muina tekijöinä mainittiin muun muassa liityntäpysäköinnin puutteellisuus, lähimmän pysäkin sijainti pitkän matkan päässä sekä auton tarve muiden perheenjäsenten kuljettamiseen. Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 23
Joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet ja ongelmat (n=1036) yhteyksien vähäisyys tai puuttuminen, pitkät odotusajat 52.8 aikataulujen sopimattomuus 42.6 matkanteko on hidasta, pitkät matkat 29.8 riippuvuus aikatauluista matkalipun hinta heikot vaihtoyhteydet 21.9 21.2 25.5 tavaroiden kantaminen, lastenvaunut, matkatavarat ym. laiskuus, omalla autolla liikkumisen helppous 10.2 10.2 turvattomat yhteydet pysäkille/asemalle hankalat matkalippujärjestelmät heikko joukkoliikennetiedotus ei joukkoliikenteen käyttöön liittyviä esteitä tai ongelmia muut matkustajat (yksityisyyden puuttuminen) auton tarve työn vuoksi täydet joukkoliikennevälineet (istumapaikan saaminen epävarmaa) vanhuus, sairaus, vamma, liikuntaeste, tms. asemien, pysäkkien tai liikennevälineiden siivottomuus huono keli/sää 6.4 5.6 2.9 3.9 1.9 1.9 1.7 1.3 1.1 1.1 0.0 10.0 20.0 30.0 40.0 50.0 60.0 % Kuva 18. Joukkoliikenteen käyttöön liittyvät esteet ja ongelmat. Vastaajia pyydettiin nimeämään mielestään merkittävimmät joukkoliikenteen reittipuutteet, aikataulupuutteet sekä bussipysäkin puutteet Nurmijärvellä. Useimmat reittipuutteet liittyivät Nurmijärveltä pääkaupunkiseudulle suuntautuviin yhteyksiin. Lisää yhteyksiä tarvitaan vastaajien mielestä myös kunnan sisäiseen liikenteeseen. Reittipuutteet on esitetty oheisessa taulukossa. Reittien kuvauksen yhteydessä on ilmoitettu vastaajien lukumäärä. Nämä määrät eivät kaikissa tapauksissa ole yhtenevät oikeanpuoleisessa sarakkeessa olevan luvun kanssa, sillä osa vastauksia oli yleispiirteisiä eikä kaikkia ole sen vuoksi voitu määritellä tarkemmin. 24 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X
Taulukko 2 Merkittävimmät joukkoliikenteen reittipuutteet Nurmijärvellä. Reittipuute Kunnan sisäinen joukkoliikenne: - Klaukkala-Kirkonkylä (31) - Nukari-Kirkonkylä (16) - Lepsämä-Klaukkala (15) - Lepsämä-Kirkonkylä (4) - Röykkä-Nurmijärvi (7) - Palojoki -Kirkonkylä (6) - Palojoki-Klaukkala (4) - Metsäkyläntie-Klaukkala (5) - Raala-Kirkonkylä (5) - Nukari-Raala (3) - Haikala-Klaukkala (2) - Haikala-Kirkonkylä (1) - Haikala-Mäntysalo (1) - Harjula-Klaukkala (2) - Harjula-Nurmijärvi (1) - Herunen-Rajamäki (2) - Rajamäki-Klaukkala (2) - Rajamäki-Kirkonkylä (1) - Perttula-Lepsämä (2) - Perttula-Nurmijärvi (1) - Mäntysalo-Klaukkala (2) - Syrjälä-Harjula-Haikala (1) - Metsäkylä-Kirkonkylä (1) - Lahnuksentie -Klaukkala-Nurmijärvi (1) Vastaajien lkm 139 Haja-asutusalueilla joukkoliikenne puutteellista (18) Yhteys Nurmijärveltä 56 - Helsinki (16) - Järvenpää (8) - Hyvinkää (9) - Espoo (6) - Vantaa (Jumbo ja Myyrmäki) (5) - lentokenttä (2) Yleisesti ottaen yhteydet pääkaupunkiseudun suuntaan (6) Yhteys Klaukkalasta 42 - Etelä-Espoo (20) - Lentokenttä (5) - Jumbo (2) - Tikkurila (2) - Pasila (3) - Hyvinkää (8) - Tuusula(1) - Kerava (1) Yhteys Rajamäeltä 19 - Hyvinkää (14) - Helsinki (3) - Järvenpää (1) - Vantaa (1) Yhteys Lepsämästä 10 - Helsinki (8) - Vantaa (2) Yhteys Mäntysalosta 10 - Helsinki (7) - Vantaankosken asema (2) - Lentokenttä (1) Yhteys Nukarista 9 - Jokela (7) - Helsinki/Espoo (2) Yhteys Palojoelta 9 - Helsinkiin (3) Yleisesti ottaen lisää yhteyksiä Palojoelta (6) Puutteelliset yhteydet Raalasta 9 Yhteys Harjulasta 7 - Helsinki (5) - Espoo (1) - Vantaa (1) Yhteys Lahnuksentieltä Helsinkiin 4 Yhteys Röykästä 4 - Helsinki (2) - Hyvinkää (2) Yhteys Perttulasta 4 - Helsinki (2) - Espoo (1) - Vantaa (1) Yhteys Haikalasta 3 - Helsinki (2) - Espoo (1) Junayhteyden puuttuminen (esim. Klaukkala-Helsinki ja Nurmijärvi-Tikkurila-Helsinki) 10 Uudenmaan elinkeino,liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja X 200X 25
Merkittävämpänä aikataulupuutteena vastaajat pitivät viikonloppuvuorojen vähyyttä. Monet pitivät vuoroväliä liian harvana myös päiväaikaan sekä aikaisin aamulla ja myöhään illalla. Lisäksi mainittiin aikataulujen yhteensopimattomuus Espoon ja Helsingin liikenteen kanssa. Aikataulupuutteet on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 3 Merkittävimmät joukkoliikenteen aikataulupuutteet Nurmijärvellä. Aikataulupuute Vastaajien lkm Viikonloppuvuorojen vähyys 66 - Nurmijärvi-Helsinki (18) - Klaukkala-Helsinki (17) - Helsinki-Nurmijärvi (2) - Lepsämä-Klaukkala (2) Puutteita aamu- ja iltavuoroissa: 96 - Helsinki-Nurmijärvi (30) - Kunnan sisäiset linjat (19) - Helsinki-Klaukkala (17) - Rajamäki-Hyvinkää (13) - Helsinki-Rajamäki (6) - Nurmijärvi-Hyvinkää (5) - Kirkonkylä-Helsinki/Espoo (4) Vuorovälit liian harvoja päiväaikaan 49 Aikataulujen sovittaminen esim. Espoon ja Helsingin bussien aikatauluihin, 21 kouluaikoihin sekä työaikoihin Yleisesti liian harvat vuorovälit 17 Vastaajat mainitsivat useita puuttuvia tai eri tavoin puutteellisia bussipysäkkejä Nurmijärvellä. Myös pysäkeille johtavien jalankulkuyhteyksien mainittiin olevan turvattomia tietyillä pysäkeillä. Kohteet on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4 Merkittävimmät joukkoliikenteen pysäkkipuutteet Nurmijärvellä. Pysäkkipuute Vastaajien lkm Pysäkki puuttuu: 37 - Länsikaari, Rajamäki (10) - Järventaustantie, Klaukkala (3) - Viljelystie (3) - Klaukkalan Citymarketin kohta (2) - Mäntysalontien ja Kirkkotien liittymä (2) - Nummenpää (2) - Paloaseman vastakkaispuoli (1) - Vanha Hämeentie Ilvesvuoren teollisuusalueen kohdalla (1) - Kytäjäntie (1) - Metsäkylän koulun pohjoispuoli (1) - Nurmijärven keilahalli (1) - Suomelantien ja Siippoontien lähialue (1) - Klaukkalan ala-aste (1) - Klaukkalan jäähalli (1) - Nukarin koulu (1) - Nummenniityntie (1) - Väinöläntie (1) - Raalantien ja Koutintien liittymä (1) - Hongistontie (1) - Yli-Lepsämäntie (1) - Hongisojantien ja Haakinmäentien liittymä (1) Pysäkki on puutteellisesti merkitty: 3 - Kirkkotien ja Nummentien liittymä (1) - Kirkkotien ja Mäntysalontien liittymä (1) - Haikalan koulu (1) Turvallinen jalankulkuyhteys pysäkille puuttuu: 10 - Länsikaaren pysäkki (2) - Järventaustantieltä ja Metsäkyläntieltä Hämeentien pysäkeille (1) - Ilmunlahden kartanon kohdalla (Hongisajantien ja Lopentien risteys) (1) - Keudan pysäkki koulun kohdalla (1) - Klaukkalantie/Härkäpurontien pysäkki (1) Pysäkit ovat harvassa tai liian kaukana: 8 - esim. Terveyskeskuksen pysäkki Katos puuttuu: 3 - Röykän eteläiset pysäkit (1) - Heikkiläntie (1) - Mäntysalo-Haikala (1) Sampopysäkit 3 26 Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksen raportteja X 200X