Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön

Samankaltaiset tiedostot
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet

Vesikasvillisuuden niitto kunnostuskeinona ja Lopen Myllyjärven kunnostus

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK

Järviruokoa peltoon. Miksi laittaa ruokoa peltoon?

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous

Maatalouden haastavien jakeiden sekä vesistömassojen hyödyntäminen energiana, maanparannusaineena ja ympäristöpalveluina Juha Luostarinen

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Punkalaitumen Bioenergiayhtiö Oy RUUANTUOTANNON SIVUVIRROISTA KOTIMAISTA BIOMETAANIA TEOLLISUUTEEN JA LIIKENTEESEEN

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Rytinää ruovikoihin ruovikoiden hyötykäyttö

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Jokelanlahden ja Kuivaniemenlahden niittosuunnitelma Lestijärvi

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Suometsätalouden vesistövaikutukset

ja sen mahdollisuudet Suomelle

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kosteikot Tuusulanjärven. esimerkkinä Mäyränoja

NYT RAKENNETAAN viihtyisää ympäristöä!

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

Onkamojärvien kunnostukset

Kerääjäkasveista biokaasua

Karvianjärven, Karhijärven ja Isojärven toimenpide-ehdotukset

MIKSI JÄRVI SAIRASTUU?

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Järviruoko -rantojen inhokista Pohjois-Karjala nousuun?

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

Niittotarvekartoitus. Suurijärvi, Savonlinna Kerimäki. Iina Remonen 08/2011

A8-0392/286. Adina-Ioana Vălean ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta

Ruovikoiden ravinteet peltoon maanrakenne puhtaasti kuntoon

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Vihreä talous kansallisella tasolla Vihta-hankkeen loppuseminaari Toiminnanjohtaja Antti Sahi, MTK

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu Maa- ja metsätalouden yksikkö Anna Saarela Alajärvi 12.6.

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Kunnostuksen suunnittelu Alavus Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho DI Jami Aho

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

Vaasan Energia Instituutti tulevaisuuden näkijä ja tekijä

Energia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)

Karjanlannan hyödyntäminen

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Jätehuoltolaitosten tilannekatsaukset Kaisa Suvilampi, Biotehdas Oy. KOKOEKO seminaari Kuopio

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Tausta ja tavoitteet

HUJA/pajukosteikkopuhdistus

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti

Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

- Potentiaalia innovaatioiksi

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Pappilansaarten salmien kunnostaminen imuruoppaamalla

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Energian tuotanto haasteita ja mahdollisuuksia Pohjois- Suomessa. Pekka Tynjälä Ulla Lassi

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Energian tuotanto ja käyttö

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Kiertoasuomesta.fi Markkinapaikka maatalouden sivuvirroille Elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Biokaasu prosessitekninen näkökulma Juha Luostarinen, Metener Oy

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Kunnostuskohteiden valinta. Esimerkkejä kunnostuskohteista. Kunnostusajankohdan valinta

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Järviruokoa järvestä peltoon Talviseminaari. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala, Maa- ja kotitalousnaiset

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Esimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä

Biokaasun tuotanto on nyt. KANNATTAVAMPAA KUIN KOSKAAN Tero Kemppi, Svetlana Smagina

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Sedimenttianalyysin tulokset

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Transkriptio:

Vesikasvillisuus ja sedimenttihyödyntämätön luonnonvara Ympäristösihteeri Jukka Mustajärvi Biotalous tänään ja huomenna seminaari Saarijärvi 28.1.2016

Rehevöityvät umpeutuvat vesialueet Kasvibiomassaa ja sedimenttiä liikaa Kunnostustoimina kasvillisuuden niitto ja sedimentin ruoppaus Kasvibiomassan ja ruoppausmassan taloudellinen hyödyntäminen

Järviruokokasvusto Jopa 3m korkeaa

Umpeutuva mataloituva vesialue Kalaston, linnuston elinolot heikentyvät. Virkistyskäyttömahdollisuudet huononevat.

Kasvibiomassaa pois

Sedimenttiä pois

Kasvibiomassa Esimerkkinä järviruokokasvusto Kasvu 4-20 t, keskimäärin 5t kuiva-ainetta /ha /v Energia/kuiva-ainetonni: 19 000 MJ = 5300 kwh Puu ja turve myös noin 5300 kwh. Ravinteet/kuiva-ainetonni: Kesäruoko: typpeä 16 kg fosforia 1,4 kg Talviruoko: typpeä 5 kg fosforia 0,3 kg Kuivalanta typpeä 25 kg fosforia 8,6 kg

Vesikasvibiomassan hyödyntäminen Kuivana polttoaine (talviruoko) Biokaasun valmistus kuten mikä tahansa kasvibiomassa Lannoitus ja maanparannusaine Kattomateriaali, eristelevyt (talviruoko) Kaislatuotteet (järvikaisla) Karjan rehu (järviruoko, järvikorte)

Sedimentti Eloperäinen sedimentti eli muta usein 1-3 m Hajoavaa kuollutta kasviainesta, vesipitoisuus 80-70 %, hajoamisaste kasvaa alaspäin Ruovikkoalueen sedimentin kuiva-ainetonni: Energiaa alle 5300 kwh, energiasisältö vähenee aineksen hajoamisprosessissa Typpeä 3,1 kg, fosforia 0,8 kg Hapeton hajoaminen > biokaasua

Mudan hyödyntäminen Lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi Ylin vähän hajonnut eloperäinen kerros kuivattuna polttoaineeksi?

Massan keräys vesialueelta Ongelmana korkeat keräyskustannukset (niitto ja ruoppaus) saatua massatonnia kohden. Biomassan ja sedimentin taloudellista keräystekniikkaa kehitettävä.

Niitto ja keräys rantaan

Keräävä niittokone

Rannasta kuivalle maalle

Ruovikon keräys jäältä

Ruoppaus jäältä Vetisen mudan ruoppaus?

Imuruoppaus Sotkeutuuko vesi?

Imuruoppaajan tuotos Kuiva-ainepitoisuus alle 10%

Rakennettu kosteikko

Kasvittunut kosteikko Biomassan ja sedimentin tuottaja?

Pajukasvustot ojiin suodattajiksi ja biomassaa tuottamaan?

Uusiutuva pajukasvusto talteen

Entä haketus suoraan traktorisovitteisella murskaimella?

Lopuksi Vesien kunnostus- ja vesiensuojelutoimissa syntyy hyödynnettävää biomassaa. Meidän pitäisi kerätä ja jalostaa se!