Hakemus saapunut Liite nro Diaarinro Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakija Vastuuhenkilön yhteystiedot Yhteyshenkilön yhteystiedot Hankkeen nimi ja toteuttamis-aika Hankkeen painoalueet läänin-hallitusten myöntämään avustukseen Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kuntayhtymä Kainuun maakunta-kuntayhtymä Aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksienhoitopalvelujen vastuualue (16.2.2005 tarkennettu hankesuunnitelma) Nimi Arja Heikkinen Osoite A-rivitalo, Sotkamontie 13 Puhelin 08-61562711 Nimi Eeva Möttönen Virkanimike Osastonhoitaja Osoite A-rivitalo, Sotkamontie 13 Puhelin 08-61562711 Nimi Mielenterveystyöntekijöiden osaamisen kehittyminen ja työrasituksen lieventyminen - hanke Postinumero ja postitoimipaikka 87140 KAJAANI Fax S-posti 08-61562727 arja.ha.heikkinen@kainuu.fi Virkanimike Osastosihteeri Postinumero ja postitoimipaikka 87140 KAJAANI Fax S-posti 08-61562727 eeva.mottonen@kainuu.fi Arvioitu toteuttamisaika (kk/vuosi kk/vuosi) 1.4.2005 31.12.2007 Sosiaalialan kehittämishanke Vanhusten palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen Varhaisen puuttumisen työmenetelmien käyttöönotto Lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluiden saatavuuden ja laadun parantaminen Palveluohjausmenettelyn käytön laajentaminen Vammaispalvelujen saatavuuden ja erityisosaamisen parantaminen Sosiaalihuollon henkilöstön tehtävärakenteen ja työolojen kehittäminen Alkoholiohjelma Viranomaisten, järjestöjen, kuntalaisten ja elinkeinoelämän yhteistyön parantaminen alkoholihaittojen ehkäisyssä ja vähentämisessä paikallistasolla tai seudullisesti Nuorten alkoholinkäytön ehkäisy ja alkoholin haitoista kärsivien perheiden tukeminen ja hoito erityisesti lasten hyvinvoinnin näkökulmasta Alkoholin pitkäaikaisen riskikulutuksen aiheuttamien haittojen vähentäminen varhaisvaiheen tukitoimin Päihdepalvelujen laatusuositusten toimeenpano Kansallinen terveydenhuollon hanke Hoitoon pääsyn turvaaminen Terveyskeskusten toimivuuden varmistaminen ja ennaltaehkäisevä työ Terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen ja palvelujen tehostamiseen liittyvät järjestelyt Henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen Hankkeen painoalueet STM:n myöntä- Tietoteknologian käytön edistäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti
mään avustukseen Terveyskeskustoiminnan järjestäminen seudullisina, toiminnallisina kokonaisuuksina Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden kokoaminen ja kehittäminen seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä Laboratorio- ja kuvantamispalveluiden kokoaminen nykyistä suurempiin yksiköihin Lapsiperheiden peruspalvelujen verkostoiminen ja yhteistyörakenteiden uudistaminen Kielellisten tai kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen edistäminen Valtakunnallisesti merkittävät ehkäisevän työn kehittämishankkeet Hankkeen kokonais-kustannukset (euroa) Haettava valtionavustus Hankkeeseen osallistuvat tahot 227 000 170 000 Kohdassa mainitaan kaikki hankkeeseen osallistuvat kunnat/kuntayhtymät. Kainuun maakunta-kuntayhtymä: Kajaani, Kuhmo, Sotkamo, Puolanka, Suomussalmi, Hyrynsalmi, Ristijärvi, Vuolijoki, Paltamo. (Yhteinen sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuus, joka sisältää perusterveyden huollon ja erikoissairaanhoidon) Muut hankkeessa osallisena olevat tahot ja osallisen rahoitusosuus (euroa) Hankekuvaus ei ole Tiivistelmä hankkeesta. (max. 20 riviä) Aikuisten mielenterveystyön ja riippuvuuksien hoitopalveluiden järjestämisen pääpaino on vaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidossa, jotta tavoitteena oleva sairaalakeskeisyyden muuttuminen avohoitopainotteisuudeksi toteutuu. Palvelut tuotetaan valtaosin seudullisesti avohoitopainotteisina lähipalveluina yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähimmän sosiaalisen verkostonsa kanssa.työskentelyssä korostuu työntekijöiden vankka ammattitaito, joka mahdollistaa moniammatillisen yhteistyön ja tapauskohtaisen työryhmätyöskentelyn. Kaikessa toiminnassa pyritään ottamaan huomioon ennaltaehkäisevä näkökulma ja tavoitellaan joustavaa tapauskohtaista yhteistyötä. Palveluiden järjestämisen toiminnallinen kokonaisuus on ohjannut uuden organisaatiorakenteen sekä johtamisjärjestelmän muotoutumista. Organisaatiomallissa on pyritty sellaisiin rakenteisiin, jotka mahdollistavat maksimaalisen henkilöstön liikkuvuuden seutukunnittain tapauskohtaisesti asiakkaan tarpeiden mukaisesti hoitojärjestelmän eri tasoilla. Monitasoiseen johtamismalliin on integroitu jatkuva toiminnan ja työtapojen seuranta ja arviointi. Seudullisesti järjestettävää mielenterveys- ja riippuvuuksienhoitopalveluja tukevat myös seudullisesti järjestettävät akuutti- ja kuntoutustyöntekijöiden sekä kolmen päivystys- ja psykoosityöryhmien yhteiset koulutukselliset työnohjaukset. Työnohjausten lisäksi työntekijöiden osaamisen vahventamiseksi järjestetään psykiatrista peruskoulutusta. Ikääntyvien työntekijöiden taitojen ja ominaisuuksien hyödyntäminen vaatii toiminnan ja työjärjestelyjen, johtamisen ja yhteistyön sekä yhteisten arvojen kehittämistä ikääntyvien työkykyä ylläpitäviksi. Myös yhteistyötä ja yhteisesti sovittua työnjakoa tulee vahventaa. 1) hoitoon pääsyn turvaaminen mahdollistuu, kun hoidon tarpeen arvioinnin tekee ammattitaitoinen henkilökunta. Lääkäripulasta johtuen hoitotyöntekijöiden vastuu on lisääntynyt ja samalla heidän osaamisen vaatimustaso on kasvanut.2) terveyskeskusten toimivuuden varmistaminen. Kainuussa on yhteinen mielenterveyspalvelujen kokonaisuus ja yhteinen hallinto. Toiminnan pääpainona ovat seudullisen avohoitopainotteiset mielenterveyspalvelut lähipalveluina. Henkilökunnan vankka ammattitaito ja työssä jaksaminen mahdollistavat joustavan ja liikkuvan työskentelyn, joka on edellytys mielenterveyspalveluiden toteutumiselle lähipalveluina. Ammattitaitoinen henkilökunta mahdollistaa myös konsultaatiot ja työnohjaukset terveyskeskusten muulle henkilökunnalle. 3) terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen ja palvelujen tehostamiseen tähtäävät järjestelyt. Erikoissairaanhoito ja terveyskeskusten mielenterveysyksiköt ovat yhdentyneet yhdeksi kokonaisuudeksi. Koulutuksellisissa työnohjauksissa suunnitellaan ja arvioidaan seudullisten päivystys-, akuutti- ja kuntoutusmielenterveyspalvelujen toteutumista. 4) mielenterveyspalvelujen toimivuuden turvaaminen: Osaava, ammattitaitoinen henkilökunta turvaa mielenterveyspalvelut. Erityisesti lääkäripulasta johtuva osaamisen lisävaatimus kohdentuu hoitohenkilökuntaan. Mielenterveysvastuualueen työntekijöistä yli 80 % on hoitohenkilökuntaa. Hoitohenkilökunnasta noin puolella on koulutason tutkinto, osalla on pelkästään ohjaajakoulutus. Jatkuva lääkäripula hankaloittaa toimintaa. 5) henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen. Työnrasituksen lieventyminen vähentää sairauspoissaoloja. Koulutukselliset työnohjaukset ja psykiatrinen peruskoulutus tukee nuorempienkin työntekijöiden työssäjaksamista. Psykiatrinen sairaanhoitajakoulutus antaa valmiudet työskennellä mielenterveysasiakkaiden kanssa, työpaikkakoulutuksella turvataan ammattaitaidon syventäminen. Vastuualueella työskentelee erikoistuvia lääkäreitä. Hyvä ammattitaitoinen työyhteisö vähentää lääkäreiden työkuormitiusta ja auttaa heitä jaksamaan alalla. 2
3
Miten hankkeessa on huomioitu Hakijan oppaassa kuvatut hankkeiden painoaluekohtaiset erityisehdot. Täytetään vain, jos valtionavustusta haetaan STM:ltä. Hankkeen tavoitteet Tavoitteet pyydetään numeroimaan 1. Työntekijöiden ammatillisen osaamisen ja psyykkisen kestävyyden lisääntyminen sekä yksilöllisen ja laaja-alaisen psykiatrisen ammattitaidon kehittäminen. Työntekijöiden ammattitaidon lisääntyminen turvaa asiakkaiden oikea-aikaisen hoidon tarpeen arvioimisen ja tarpeen mukaisen psykiatrisen hoidon (=hoitoon pääsyn turvaaminen) 2. Moniammatillisen esimiestyöskentelyn ja uusien johtamistapojen vahvistaminen, yksikkökohtaisesta esimiestyöskentelystä seutukuntatyöskentelyyn (= vahvistaa avohoitopainotteisten mielenterveyspalvelujen kehittymistä seudullisesti) 3. Työnjaon kehittyminen. (= vaikeiden mielenterveydenhäiriöiden hoitojen ja psykoterapiapalvelujen yhteensovittaminen huomioiden ennalta ehkäisevä mielenterveystyö ja sairaalapainotteisuuden purkaminen, niukkenevat resurssit ja henkilökunnan jaksaminen.) 4. Työrasituksen vähentyminen.(= turvataan henkilöstön saatavuus ja työssä pysyminen) 5. Työuran aikana hankitun osaamisen siirtyminen nuoremmille työntekijöille (= turvataan osaaminen ja hiljaisen tiedon siirtyminen. Mielenterveyspotilaiden hoidossa korostuu työkokemuksen tuoma tieto) Hankkeen toteutustapa/ tulokset sekä aikataulu Edellisen kohdan tavoitteita vastaava numerointi Koulutukselliset työnohjaukset ja psykiatrinen koulutus vuosina 2005 2006. Liitteet 1,2,3, 4 ja 5. Kohdat 1-5: Yhteiset koulutukselliset työnohjaukset, joihin osallistuvat työntekijät seutukunnittain. Työntekijät on jaettu seutukunnittain päivystys- ja psykoosityöryhmä-, akuutti- ja kuntoutustyöntekijöihin, ei avo- ja sairaalatyöntekijöihin. Esimerkiksi akuuttityöntekijöiden työnohjaukseen osallistuvat sekä avohoidon että osaston työntekijät. Koulutuksellisissa työnohjauksissa keskustellaan yhdessä toimintaan liittyvistä asioista ja opetellaan avointa dialogia työyhteisössä. Työnjakoasioista keskustellaan yhdessä tavoitteena sairaalapainotteisuuden muuttuminen avohoitopainotteisuudeksi. Työnohjaajat omaavat pitkän työkokemuksen ja vankan psykiatrisen ja psykoterapeuttisen koulutuksen. Työuran aikana hankittu osaaminen siirtyy yhteisen keskustelun kautta nuoremmille työntekijöille sekä työnohjaajilta että pitkäaikaisilta työntekijöiltä. Yhteisissä keskusteluissa vastuu työntekemisestä ja työnjakoon liittyvistä asioista siirtyy kaikille työntekijöille ja se vähentää työrasitusta niin työntekijöiltä kuin esimiehiltäkin. Kohta 2: Esimiehet osallistuvat koulutuksellisiin työnohjauksiin. Heillä on lisäksi oma työnohjaus, jossa korostuu moniammatillinen esimiestyöskentely. Hoitotyön esimiesten työtehtävät muuttuvat perinteisestä yksikkökeskeisestä johtamisesta seudulliseen johtamiseen. Tämän tueksi rakennetaan oma arviointi- ja seurantajärjestelmä. Esimiesten jaksaminen jatkuvasti lisääntyvien ja monimutkaistuneiden johtamistehtävien suoriutumisessa on olennaisen tärkeää koko mielenterveyspalvelujen toiminnan koossapysymiselle. Mielenterveysasiakkaisiin liittyvä psyykkinen hajanaisuus siirtyy tiiviissä hoitosuhteissa helposti työntekijöihin ja koko organisaatioon, jos esimiestyöskentely ei ole kyllin vahvaa. Kohdat 1-5: Psykiatrinen koulutus järjestetään vastuualueen kaikille työntekijöille. Koulutus sisältää prosessinomaisen perhe- ja verkostokeskeisen työskentelyn, joka toteutetaan sisäisenä koulutuksena. Sen yhteyteen liitetään yhteiset seudulliset koulutuspäivät. Vastuualueella työskentelee huomattava määrä ohjaajakoulutuksen saaneita työntekijöitä ja mielenterveyshoitajia sekä sijaishoitajia, jotka ovat usein vastavalmistuneita. Etenkin osastotyössä suurin osa työntekijöistä on koulutason tutkinnon omaavia työntekijöitä. Vastuualueella työskenteleviä psykiatrian erikoislääkäreitä ja muita erityistyöntekijöitä on vähän. Eritysosaaminen ja tiedon siirtyminen ei ole mahdollista. Osaamisen 4
vahventumisen tueksi tarvitaan peruskoulutusta. Osaamisen lisääntyminen lisää työntekijöiden jaksamista ja vähentää työkuormitusta. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi? 1. Yhteiset arviointikeskustelut toteutetaan koulutuksellisissa työnohjauksissa. Työntekijät arvioivat tapahtuneita muutoksia ja omaa osaamistaan yhdessä. 2. Esimiehet arvioivat omaa esimiestyöskentelyään ja tehtyjen muutosten soveltuvuutta käytäntöön. Vastuualueella toteutetaan uutta johtamisjärjestelmää, jossa painopistealueena on seutukunta ei yksikkö. 3. Seurataan sairauspoissaoloja. Tällä hetkellä psykiatrian tulosalueen sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Poissaoloja on enemmän kuin somaattisella puolella. Miten hankkeessa on huomioitu voimavara-asetuksen 9 :n kohdat? Kohdat on huomioitu ja liitetiedostossa oleva mielenterveystyöryhmän loppuraportti on uuden toiminnan perustana. 1. hankkeella on kiinteä yhteys kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen; Hanke liittyy olennaisesti Kainuun hallintomallikokeiluun, jossa kehitetään uusia hallintomuotoja ja seutukunnallisia toimintamuotoja. Mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoitopalveluiden vastuualue on uusi. Tavoitteena on kehittää seutukunnallista palvelujärjestelmän kokonaisuutta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, kuten terveyskeskusten vastaanotto- ja sairaalatoiminnan, vanhus- ja perhepalveluiden tulosalueiden työntekijät. 2. hanke on vaikuttava ja laaja-alaisesti hyödynnettävä: Uutta johtamisjärjestelmää kokeillaan käytännössä. Myös seutukunnallinen mielenterveystyö on jaettu akuutti, kuntoutus ja päivystys- ja psykoosityöryhmätyöskentelyyn. Tavoitteena on päästä pois yksikkökohtaisesta työskentelystä seutukunnalliseen työskentelyyn, jossa potilaan hoitovastuuta ei siirry paikasta toiseen, vaan hoidosta vastaavat aina samat työntekijät. He liikkuvat potilaan mukana. Seutukunnallisen mielenterveystyön kehittäminen on uutta toimintaa. 3. hankkeen tarkoituksena on pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämisessä tai toimintatavoissa: Tavoitteena on potilaan tarpeenmukainen hoito. Potilaan hoidosta vastaavat työntekijät eivät vaihdu hoitoprosessin aikana. Näin potilaan hoidon tarpeen arviointi on luotettavaa. Nykyisessä järjestelmässä hoidon tarvetta arvioivat useat eri työntekijät. Potilaan hoitoon kytkeytyvät heti alusta alkaen mukaan tarvittavat yhteistyökumppanit kuten hänen läheiset. Myös yksityissektorin, vapaaehtoisjärjestöjen ja työvoimatoimistojen tuottamat palvelut huomioidaan palveluja järjestettäessä. 4. hankkeen tarkoituksena on lähipalveluiden saatavuuden turvaaminen ja omatoimisuuden tukeminen: Uuden vastuualueen toiminnan peruslähtökohta on se, että mielenterveyspalvelut tuotetaan seudullisina lähipalveluina. Jotta tämä toteutuu, tarvitaan seutukunnalliset koulutukselliset työnohjaukset ja uusi hallintojärjestelmä. Nyt sovelletaan ensimmäisen kerran käytäntöön laaja-alaista seutukunnallista mielenterveystyötä. 5. hankkeen seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö. Hanke on seutukunnallinen hanke. Kainuun mielenterveystyöntekijät on koottu seutukunnittain ja toiminta on järjestetty seutukunnallisesti, ei yksikkökohtaisesti. Liitteet Kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan/kuntayhtymän hallituksen päätös kehittämishankkeen tarpeesta palvelujen tehostamiseksi (selvitys on pakollinen, voimavara-asetus 8 ) ja päätökset kuntien sitoutumisesta hankkeeseen Valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeelle myönnetään vain, jos kunta tai kuntayhtymä on päättänyt toteuttaa riittävät palvelujen tehostamiseen tähtäävät järjestelyt. Erityisesti se koskee alueellisen yhteistyön parantamista ja hoitoa koskevan työnjaon selkeyttämistä. Kainuun maakunta-kuntayhtymä on aloittanut toimintansa 1.1.2005. Toiminnan perustana on se, että mm. sosiaali- ja terveystoimen palvelut toteutetaan tehostetusti maakunnan alueella. Tehostetun toiminnan tueksi on luotu uusi organisaatio ja johtamisjärjestelmä koko maakunnan alueelle. Aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoitopalvelujen suunnitelma on hyväksytty uuden toiminnan perustaksi. Tarkempi hankesuunnitelma (Mielenterveystyöryhmän loppuraportti II, valmistui 15.11.2004) Muu liite, mikä 1. Soten organisaatiokaavio 2. Aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoitopalvelujen organisaatio 5
3. Koulutuksellinen työnohjaussuunnitelma vuosille 2005-2007 4. Psykiatrinen koulutussuunnitelma vuosille 2005-2007 5. Aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoitopalvelujen henkilöstö, uuden vastuualueen koko henkilöstörakenne, koulutustaustat ja poissaolot. 6
HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS (euroa) Vuosi 2005 Vuosi 2006 Vuosi 2007 Yhteensä Henkilöstömenot (sisäinen kouluttaja) 11 000 20 000 20 000 Palvelujen ostot yhteensä, josta Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut 10 000 10 000 Koulutus- ja kulttuuripalvelut 32 000 42 000 42 000 Muut palvelujen ostot, työnohjaus 20 000 20 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Investointimenot yhteensä, josta Aineettomat hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut investointimenot Muut menot Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset 43 000 92 000 92 000 227 000 - Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset - Tulorahoitus - Muu kuin julkinen rahoitus Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset 43 000 92 000 92 000 227 000 Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus 9 000 24 000 24 000 57 000 Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus 34 000 68 000 68 000 170 000 PAIKKA JA AIKA ALLEKIRJOITUS JA VIRKA-ASEMA Kajaanissa 16.2.2005 Arja Heikkinen 7
päällik kö Kajaanin seudun mielenterveyspalveluiden Aikuisten mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksien hoitopalvelut vastuualueen projekti vastaava 8
Valtionavustushakemuksen täyttöohjeet Hakemuksen vastaanottaja Hakemus toimitetaan aina hakijakunnan/kuntayhtymän sijaintikunnan lääninhallitukseen. Mikäli hakemus on useiden kuntien/kuntayhtymien yhteinen, se toimitetaan siihen lääninhallitukseen, jonka alueella hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta/kun tayhtymä sijaitsee. Hakemus on toimitettava 31.12.2004 mennessä silloin, kun valtionavustusta haetaan lääninhallitusten paino alueiden mukaisista kohdista ja 28.2.2005 mennessä silloin, kun valtionavustusta haetaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) painoalueiden mukaisista kohdista. Lääninhallitus toimittaa sosiaali- ja terveysministeriön käsiteltäviksi kuuluvat hakemukset edelleen ministeriöön. Hakija Hakijaksi merkitty kunta tai kuntayhtymä vastaa hankkeen hallinnoinnista. Vastuuhenkilö Henkilö, joka on päävastuussa hankkeen toteuttamisesta. Yhteyshenkilö Henkilö, joka on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja jonka kautta on tarvittaessa saatavissa lisätietoa. Hankkeen painoalueet lääninhallitusten myöntämään avustukseen/hankkeen painoalueet STM:n myöntämään avustuk seen Hankkeelle haetaan valtionavustusta joko lääninhallitukselta tai ministeriöltä sen mukaan kumman painoaluetta hakijan hanke koskee. Lomakkeeseen tulee tehdä merkintä vain yhden painoalueen kohdalle. Hankkeen kokonaiskustannukset Hankkeen kokonaiskustannukset ovat ne kustannukset, jotka hankkeen toteuttamisesta kokonaisuudessaan aiheutuvat. Valtion avustusta myönnetään hankkeille, joiden kokonaiskustannukset ovat vähintään 50 000 euroa. Erityisistä syistä avustusta voidaan myöntää pienemmillekin hankkeille. Erityinen syy, johon hakija vetoaa, on esitettävä hakemuksessa. Haettava valtionavustus Haettava valtionavustus yhdessä muun julkisen rahoituksen kanssa voi olla enintään 50 % tai 75 % valtionavustukseen oikeutta vista kustannuksista. Valtionavustus voi olla enintään 50 %, jos hakijana on sairaanhoitopiiri. Hankkeeseen osallistuvat tahot Luetteloidaan hankkeeseen osallistuvat kunnat ja kuntayhtymät sekä muut hankkeeseen osallistuvat tahot. Muilla hankkeeseen osallistuvilla tahoilla tarkoitetaan muita julkisia tahoja ja muita kuin julkisia tahoja eli yksityistä rahoitusta. Yksityinen rahoitus on esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yhdistysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen osalta ilmoitetaan myös osallisen rahoitusosuus. Hankekuvaus Tässä kohdassa hakija kuvaa tiivistetysti hankkeen keskeisen sisällön, tarkoituksen, tavoitteet, keinot ja oletetut tulokset. Tämän lisäksi haettaessa valtionavustusta sosiaali- ja terveysministeriöltä on kuvattava, miten hankkeessa on huomioitu Hakijan oppaas sa kuvatut painoaluekohtaiset erityisehdot. Hankkeen tavoitteet Tavoitteet esitetään luettelona, joka on numeroitu. Tavoitteita ovat pitkäkestoiset vaikutukset ja muut välittömät hyödyt. Hankkeen toteutustapa/tulokset sekä aikataulu Edellisen kohdan tavoitteita vastaavasti numeroituna esitetään toteutustavat ja konkreettiset avaintulokset sekä toteutuksen aika taulu. Miten hankkeen arviointi on suunniteltu toteutettavaksi? Selvitetään, miten hankkeen toteutumista ja tuloksia arvioidaan hankkeen päätyttyä. Miten hankkeessa on huomioitu voimavara-asetuksen 9 :n kohdat? Tässä kohdassa mainitaan ja perustellaan ne kohdat, jotka liittyvät hankkeeseen. Voimavara-asetuksen 9 :n kohdat ovat: 1. hankkeella on kiinteä yhteys kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen; 2. hanke on vaikutta va ja laaja-alaisesti hyödynnettävä; 3. hankkeen tarkoituksena on pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämises sä tai toimintatavoissa; 4. hankkeen tarkoituksena on lähipalveluiden saatavuuden turvaaminen ja omatoimisuuden tukeminen; ja 5. hankkeen seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö. 9
Hankkeen menot ja rahoitus Valtionavustukseen oikeuttamattomat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset on kuvattu Hakijan oppaassa. Valtionavustukseen oikeuttamattomia kustannuksia ovat esimerkiksi investointimenot, jotka ovat yli 20 % kokonaiskustannuksista. Tietoteknologiahankkeissa investointimenot voi vat olla korkeintaan 50 % kokonaiskustannuksista. Muu kuin julkinen rahoitus Muu kuin julkinen rahoitus on yksityistä rahoitusta. Yksityisellä rahoituksella tarkoitetaan esimerkiksi yritysten, järjestöjen, yh distysten tai säätiöiden hankkeelle myöntämää taloudellista tukea. Tulorahoitus Tulorahoitus on hankkeen toiminnan kautta saatua rahoitusta. Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset saadaan, kun hankkeen kokonaiskustannuksista vähennetään valtionavustukseen oi keuttamattomat kustannukset, muu kuin julkinen rahoitus ja tulorahoitus. Kunnan oma rahoitusosuus Kunnan oma rahoitusosuus on se summa, jolla kunta/kuntayhtymä osallistuu hankkeen kustannuksiin. Kunnan oman rahoitus osuuden on oltava vähintään 25 % valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Mikäli hakijana on sairaanhoitopiiri, kunnan oman rahoitusosuuden on oltava vähintään 50 %. Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus on hankkeelle haettu tai jo saatu muu julkinen rahoitus kuin kunnan oma rahoitus tai tämä nyt esillä oleva valtionavustus. Valtionavustus ja muu julkinen rahoitus voi olla enintään 50 % tai 75 % valtionavustukseen oikeuttavista kustan nuksista. Paikka ja aika sekä allekirjoitus Hakemuksen tulee olla päivätty ja virallisesti allekirjoitettu Lääninhallitusten yhteystiedot ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS toimi- Hämeenlinnan paikka PL 150 13101 HÄMEENLINNA Puh. 020 516 121 Fax. 020 516 2068 Helsingin alueellinen PL 110 00521 HELSINKI Puh. 020 516 131 Fax. 020 516 3297 Kouvolan alueellinen PL 301 45101 KOUVOLA Puh. 020 516 141 Fax. 020 516 4120 OULUN LÄÄNINHALLITUS PL 293 90101 OULU Puh. 020 517 181 Fax. 020 517 8224 ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Mikkelin toimipaikka PL 50 50101 MIKKELI Puh. 020 516 161 Fax. 020 516 6146 Joensuun alueellinen PL 94 80101 JOENSUU Puh. 020 516 181 Fax. 020 516 8019 Kuopion alueellinen PL 1741 70101 KUOPIO Puh. 020 516 171 Fax. 020 516 7170 LAPIN LÄÄNINHALLITUS PL 8002 96101 ROVANIEMI Puh. 020 517 171 Fax. 020 517 7750 LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS Turun toimipaikka PL 22 20801 TURKU Puh. 020 517 121 Fax. 020 517 2322 Jyväskylän alueellinen PL 41 40101 JYVÄSKYLÄ Puh. 020 517 141 Tampereen alueellinen PL 346 33101 TAMPERE Puh. 020 517 131 Vaasan alueellinen PL 200 65101 VAASA Puh. 020 517 161 10
Fax. 020 517 4346 Fax. 020 517 3600 Fax. (06) 317 4817 11