SISÄLLYSLUETTELO Olarin seurakuntaneuvosto 04.10.2016 klo 17:30- Seurakuntaneuvoston kokous 7/2016 Sisällysluettelo 1. ILMOITUSASIAT 4 2. KIRKKOHERRAN PÄÄTÖKSET 5 3. LAUSUNTO ROVASTIKUNTAJAON MUUTTAMISESTA 6 4. YHTEISVASTUUKERÄYKSEN 2014 OMAN SEURAKUNNAN OSUUDEN KÄYTTÄMINEN 9 5. YLIVAHTIMESTARIN TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVAN TYÖSUHTEEN TÄYTTÄMINEN 10 6. YSTÄVYYSSEURAKUNTATYÖ LASNAMÄESSÄ 12 7. MÄÄRÄAIKAISEN DIAKONIAN VIRAN TÄYTTÄMINEN 14 8. LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TERVEISET 15
Olarin seurakuntaneuvosto Seurakuntaneuvoston kokous 7/2016 Aika 04.10.2016 klo 17.30, kahvi klo 17.00 Paikka Olarin kirkon kerhosiiven neuvotteluhuone ESITYSLISTA Hartaus: Päivi Salli Läsnä: Viitapohja, Salla-Maria puheenjohtaja Janhunen, Panu varapuheenjohtaja Ervamaa, Katariina Finskas, Matti Grönholm, Bo Hiltunen, Leo Järvenpää, Pertti Järves, Kira Luukkonen, Elsa Meriläinen, Raija Peltokorpi, Mikko Repo, Simo Rostamo, Kirsi Salli Päivi, Saloheimo, Raisa Snygg, Maija Suntio, Hannu Nurmi, Mari sihteeri Poissa 2
KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN Vuorossa ovat Bo Grönholm ja Leo Hiltunen. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS Espoo 26.9.2016 Salla-Maria Viitapohja Puheenjohtaja 3
1. ILMOITUSASIAT 1. --- 2. --- 3. Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on määrännyt kirkkoherra, lääninrovasti Salla- Maria Viitapohjan hoitamaan lääninrovastin virkaa rovastikuntarakenteen uudistamisen selvitystyön ja valmistelun ajaksi 1.11.2016-31.12.2017. Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): Päätöksillä ei ole todennettavia lapsivaikutuksia. Puheenjohtajan esitys: Merkitään tiedoksi. 4
2. KIRKKOHERRAN PÄÄTÖKSET Kirkkoherran päätökset 180-201 /2016 ovat liitteenä. Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): Päätöksillä ei ole todennettavia lapsivaikutuksia. Puheenjohtajan esitys: Merkitään tiedoksi. 5
3. LAUSUNTO ROVASTIKUNTAJAON MUUTTAMISESTA Jakamattoman Helsingin hiippakunnan aikana nykyisen Espoon hiippakunnan alueen seurakunnat kuuluivat kolmeen rovastikuntaan, Espooseen, Lohjaan ja Tuusulaan. Silloinen Espoon rovastikunta käsitti nykyiset Tapiolan rovastikunnan ja tuomiorovastikunnan ja silloinen Tuusulan rovastikunta nykyiset Tuusulan ja Nurmijärven rovastikunnat. Kun Espoon hiippakunta perustettiin 1.1.2004, päätettiin rovastikuntajakoa muuttaa niin, että alueelle muodostettiin viisi rovastikuntaa: Lohjan, Nurmijärven, Tuusulan, Tapiolan rovastikunta sekä Tuomiorovastikunta. Tuusulan rovastikuntaan aiemmin kuulunut Orimattila jäi Helsingin hiippakuntaan. Lohjan rovastikunta säilyi muuttumattomana hiippakuntajaossa. Espoon seurakuntayhtymän seurakunnat eivät lausunnoissaan puoltaneet tällaista ratkaisua, sillä Espoon seurakuntien keskinäinen yhteistyö on monipuolista ja toimivaa, eikä yhtymän seurakuntien sijoittumista kahteen eri rovastikuntaan pidetty tarkoituksenmukaisena. Espoon hiippakunnan seurakuntien lukumäärä on pienin kaikista hiippakunnista, vaikka seurakuntien yhteenlasketun määrän perusteella hiippakunta kuuluu suurimpien joukkoon. Hiippakunnan yhdeksäntoista seurakuntaa jakaantuvat rovastikunnittain seuraavasti: Tuomiorovastikunta: tuomiokirkkoseurakunta, Leppävaara, Kauniaisten suomalainen seurakunta, Kirkkonummen suomalainen seurakunta Tapiolan rovastikunta: Tapiola, Olari, Espoonlahti Lohjan rovastikunta: Lohja, Vihti, Karkkila, Raaseporin suomalainen seurakunta, Hangon suomalainen seurakunta, Siuntion suomalainen seurakunta Tuusulan rovastikunta: Tuusula, Kerava, Järvenpää Nurmijärvi: Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä Nykyinen rovastikuntajako herättää kysymyksen sen tarkoituksenmukaisuudesta. Ensinnäkin epäsuhta lääninrovastin vastuulla olevien seurakuntien lukumäärässä kiinnittää huomiota. Toisekseen Helsingin hiippakunnan aikana vallinnut yhteistyö silloisiin Espoon ja Tuusulan rovastikuntiin kuuluneiden seurakuntien välillä on jatkunut, vaikka seurakunnat jakaantuivatkin eri rovastikuntiin uuden hiippakunnan aloitettua toimintansa. Käytäntö on siis osoittanut todeksi sen seikan, joka oli tiedossa jo jaettaessa Espoon seurakuntayhtymän seurakunnat kahteen eri rovastikuntaan. Nykyiselle rakenteelle selkein vaihtoehto olisi, että toisaalta tuomiorovastikunta ja Tapiolan rovastikunta sekä toisaalta Nurmijärven ja Tuusulan rovastikunnat yhdistyisivät. Kirkkolaki mainitsee rovastikunnat hyvin lyhyesti: "Hiippakunnat on jaettu rovastikuntiin. Rovastikuntajaosta päättää tuomiokapituli." (KL 3:1,2) Toinen maininta rovastikunnista on kohta, jossa kuvataan lääninrovastin virkaa: "Piispan ja tuomiokapitulin apuna rovastikunnan hallinnossa on lääninrovasti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan rovastikuntien kirkkoherroista. Tuomiokapituli nimittää lääninrovastin virkaan jonkun kolmesta lääninrovastin vaalissa eniten ääniä saaneesta kirkkoherrasta. " (KL 19: 11 ) 6
Kirkkojärjestyksessä säädetään yksityiskohtaisemmin lääninrovastin tehtävistä. Lääninrovastin tulee rovastikunnassaan edistää kirkon tehtävää ja valvoa, että näitä tehtäviä hoidetaan seurakunnissa asianmukaisesti. Lääninrovastilla on kirkkojärjestyksen suomat valtuudet perustaa rovastikunnallisia yhteistyöelimiä ja muutenkin edistää seurakuntien yhteistyötä. (KJ 19:8) Kirkkolainsäädännön mukaan rovastikuntajako on täysin tuomiokapitulin päätettävissä. Hiippakunnan toiminnan kehittämiselle annetaan näin riittävä väljyys. Rovastikunta nähdään hiippakunnan osana) jonka seurakuntia lääninrovasti hoitaa osana piispan kaitsentatehtävää. Lääninrovastin tehtäväluettelon valossa rovastikunta mielletään korostetusti yhteistyöalueena, joka tarvitsee oman hallintorakenteensa. Lääninrovastin yhteyttä piispaan pidetään tärkeänä. Yhteistoiminnan näkökulmasta Espoon hiippakunnan nykyinen rovastikuntajako ei kaikin osin ole tarkoituksenmukainen. Espoon seurakuntayhtymän viisi Espoon hiippakuntaan kuuluvaa seurakuntaa ovat yhtymärakenteessa jo monin tavoin syvästi integroituneet ja siksi niiden jakautuminen kahteen rovasti kuntaan on koettu rovastikunnallisen yhteistyön kannalta hankalaksi. Toisaalta on otettava huomioon, että jos nykyiset tuomio- ja Tapiolan rovastikunnat yhdistyisivät, mukana olisi kaksi Espoon seurakuntayhtymään kuulumatonta seurakuntaa, Kauniaisten ja Kirkkonummen suomalaiset seurakunnat. Mahdollisessa uudistuksessa olisi pystyttävä vaikuttamaan siihen, että nämä kaksi seurakuntaa eivät kokisi jäävänsä "ulkokehälle". Tuusulan ja Nurmijärven rovastikuntien välille oli muotoutunut varsin tiivis yhteistyö ennen hiippakuntajakoa ja se on säilynyt myös uudessa hiippakunnassa yli nykyisten rovastikuntarajojen. Vaikka uudet rovastikunnat ovat mahdollistaneet toisenlaisen yhteistyön, se ei ole korvannut jo aiemmin olemassa ollutta. On myös otettava huomioon, että Tuusulan, Järvenpään ja Keravan seurakunnat kaavailevat vapaaehtoista seurakuntayhtymää yhteistyönsä tueksi. Jos yhtymä toteutuu, pelkästään yhdestä seurakuntayhtymästä koostuva rovastikunta menettää mielekkyytensä. Rakenteellisten ja yhteistyötä painottavien näkökulmien lisäksi rovastikuntarakennetta voi tarkastella lääninrovastin viranhoidon näkökulmasta. Rovastikuntien määrän laskiessa viidestä kolmeen myös lääninrovastien määrä vähenisi. Tämä merkitsisi kahdelle lääninrovastille hänen vastuullaan olevien seurakuntien lisääntymistä. Voimassa olevan Espoon hiippakunnan lääninrovastin prosessikuvauksen näkökulmasta tämä johtaisi mm. kappalaisten virkaan asettamisten ja kirkkoherrojen virkaanasettamisissa avustamisten lisääntymiseen. Niin ikään lääninrovasti osallistuisi tiheämmin piispantarkastuksiin ja toimittaisi vaaleja, joissa äänioikeutettujen määrä olisi nykyistä suurempi. Rovastikunnan seurakuntien kirkkoherrojen vuosilomien koordinointi muuttuisi vaativammaksi. Lääninrovastin näkökulmasta uudistus merkitsisi sanalla sanoen kahden lääninrovastin vastuun kasvua. Rovastikuntamuutoksella olisi suora vaikutus tehtäviin, jotka Espoon hiippakunnassa lääninrovastille on nykyisessä prosessikuvauksessa osoitettu. Muutoksen mahdollisesti 7
toteutuessa olisikin välttämätöntä hahmottaa uudelleen lääninrovastin rooli ja tehtävät. Tälle valmistelulle tulisi suoda riittävästi aikaa. Tuomiokapitulin näkökulmasta rovastikuntien määrän väheneminen näkyisi selvimmin notaarin työssä. Yhteydenpito supistuisi viiden sijasta kolmeen lääninrovastiin. Vaalien järjestämisessä yhden rovastikunnan äänioikeutettujen pappien määrän kasvu näkyisi lähinnä teknisinä muutoksina valmistelu- ja ääntenlaskentavaiheissa. Kirkkoherrojen lomalistat tulisivat viiden sijasta kolmelta lääninrovastilta. Piispan työn kannalta lääninrovastien määrän pieneneminen antaisi mahdollisuuden tiiviimpään ja tavoitteellisempaan yhteyteen ja rovastikuntatoiminnan kehittämiseen. Lääninrovastien kokousjärjestelmään tehdyt muutokset saisivat rovastikuntajaon uudistuksesta luontevan jatkon, vaikka nykyistäkin kokouskäytäntöä olisi välttämätöntä kehittää edelleen. Tuomiokapitulin näkökulmasta uudistus saisi aikaan paitsi säästöjä myös keventäisi hallintoa. Paikallisseurakunnan näkökulmasta uudistuksella ei juuri olisi vaikutusta, ellei sellaiseksi lueta sitä, että osalle seurakunnista lääninrovasti olisi alkuun nykyistä jonkin verran etäisempi hahmo. Espoon hiippakunnan tuomiokapituli on 24.8.2016 päättänyt käynnistää prosessin rovastikuntajaon uudistamiseksi siten, että nykyiset Tuomiorovastikunta ja Tapiolan rovastikunta sekä Tuusulan rovastikunta ja Nurmijärven rovastikunta yhdistetään. Rovastikuntajaotuksen muutos on hiippakunnan elämässä merkittävä uudistus. Siksi on tarpeen pyytää asiasta seurakunnilta lausunto, jonka antaisivat kirkkoneuvostot I seurakuntaneuvostot. ESITTELYN Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin pöytäkirjanote 132, 23.8.2016 LIITE: Rovastikuntarakenteen uudistaminen Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): päätöksillä ei ole todennettavia lapsivaikutuksia. Puheenjohtajan esitys: Olarin seurakuntaneuvosto esittää lausuntonaan, että se puoltaa tuomiokapitulin esitystä rovastikuntajaon uudistamiseksi siten, että Tuomiorovastikunta ja Tapiolan rovastikunta sekä Tuusulan rovastikunta ja Nurmijärven rovastikunta yhdistetään. 8
4. YHTEISVASTUUKERÄYKSEN 2014 OMAN SEURAKUNNAN OSUUDEN KÄYTTÄMINEN Olarin seurakuntaneuvosto päätti kokouksessaan 8/2013, että vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksen oman seurakunnan 10 % osuus käytetään surulaatikoiden hankkimiseen seurakunnan alueella oleviin hoitolaitoksiin suruhartauden järjestämiseksi kuolemantapauksien yhteydessä. Vuoden 2014 keräyksen oman seurakunnan osuus oli 3210 josta käyttämättä on edelleen 1716, sillä surulaatikoiden hankkiminen osoittautui arvioitua huomattavasti edullisemmaksi. Seurakuntaneuvoston on tehtävä päätös jäljelle jääneen rahan käyttämisestä. Vuoden 2016 yhteisvastuukeräyksen kohteena on nuorten syrjäytymisen ehkäisy partion avulla- hanke. Partiolaisten hankkeella käynnistetään toimintaa, jossa syrjäytyneitä ja syrjäytymisuhan alla olevia lapsia ja nuoria autetaan partiotoiminnan avulla. Hankkeessa koulutetaan myös partiojohtajia eri vammaisryhmien kanssa työskentelyyn. Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): Yhteisvastuukeräyksen tuotolla voidaan auttaa avun tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukemalla alueemme partiolippukuntia. Lasten, nuorten ja koko perheiden parissa tehtävä työ ehkäisee syrjäytymistä ja kaltoinkohtelua ja luo näin paremmat edellytykset hyvälle elämälle. Puheenjohtajan esitys: Seurakuntaneuvosto päättää, että vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksen käyttämättä olevat rahat 1716 osoitetaan Olarin seurakunnan alueen lippukuntien kautta vähävaraisten perheiden lasten partioretki- ja leirimaksujen tai retkeilyvälineiden hankinnan tukemiseen sekä sisutoiminnan mahdollistamiseen välinein ja johtajien koulutuksella. Rahat osoitetaan lippukuntien koon mukaan alueen lippukunnille. Lippukuntia pyydetään raportoimaan rahan käytöstä seurakuntaneuvostolle. 9
5. YLIVAHTIMESTARIN TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVAN TYÖSUHTEEN TÄYTTÄMINEN Seurakuntaneuvosto julisti Olarin seurakunnan ylivahtimestarin toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen haettavaksi ylivahtimestari Martti Salomaan pyydettyä eroa ylivahtimestarin virasta ja siirtyessä osa-aikaeläkkeelle 1.10.2016 alkaen (39 /2016). Martti Salomaa jatkaa omasta pyynnöstään vahtimestarin 40 % työsuhteessa. Ylivahtimestarin tehtävänä on toimia kiinteistötiimin lähiesimiehenä. Johtamistaidot ja hyvä organisointikyky ovat tärkeimpiä edellytyksiä tehtävän menestykselliselle hoitamiselle käytännön kiinteistötyön lisäksi. Hakuaika tehtävään päättyi 15.8.2016 klo 15.00 ja siihen mennessä saapui 16 hakemusta. Hakemusten perusteella haastatteluun kutsuttiin kuusi hakijaa; Vesa Ikonen, Sirkku Rask, Juhani Kärkkäinen, Antti Lindell, Mika Kiuru ja Esko Virkki. Haastatteluryhmä kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja, toimistoesimies Jussi Salo ja seurakuntaneuvoston edustaja Pertti Järvenpää haastatteli hakijat. Haastattelukierroksen perusteella ei vielä syntynyt mahdollisuutta tehdä ehdotusta valittavasta ylivahtimestarista. Näin ollen oli tarkoituksenmukaista jatkaa vielä hakuaikaa KL 6 luku 1 ja 10 mukaisesti siten, että aiemmin tulleet hakemukset otetaan huomioon. Seurakuntaneuvosto päätti kokouksessaan 6/2016 (55 ) jatkaa ylivahtimestarin toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen hakuaikaa 21.9.2016 klo 15.00 asti. Hakuajan päättymiseen mennessä saapui 12 uutta hakemusta. Yhteensä hakijoita aiemmat hakemukset huomioiden oli 28. Kukaan hakijoista ei ollut ilmoittanut vetäytyvänsä hakuprosessista, joten kaikki hakijat ovat edelleen prosessissa mukana. Haastatteluun kutsuttiin Pekka Angervuori, Jari Antikainen, Sanni Hukkanen ja Janne Porkka. Kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja ja toimistoesimies Jussi Salo haastattelivat hakijat. ESITTELYN LIITE Yhteenveto sekä ensimmäisen että toisen hakukierroksen hakemuksista Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): Päätöksillä ei ole todennettavia lapsivaikutuksia. Puheenjohtajan esitys: Seurakuntaneuvosto a) valitsee työntekijän ylivahtimestarin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 1.11.2016 alkaen b) valitsee varalle toisen henkilön c) päättää, että työsuhteessa on neljän kuukauden koeaika d) päättää, että valitun on ennen valintapäätöksen vahvistamista esitettävä työterveyshuollon todistus terveydentilastaan 10
e) pyytää hallintopäällikköä määrittelemään valitun palkkauksen f) päättää tarkastaa tämän pykälän kokouksessa. 11
6. YSTÄVYYSSEURAKUNTATYÖ LASNAMÄESSÄ Olarin seurakunta on alustavasti päättänyt solmia ystävyysseurakuntasopimuksen Tallinnan Lasnamäkeen perustettavan pyhän Markuksen seurakunnan kanssa heti, kun se on mahdollista. Tuleva ystävyysseurakuntamme kaipaa rohkaisuamme ja tukeamme. Ystävyysseurakuntatyö on luonteeltaan ruohonjuuritason yhteyttä. Linkki lähetystyöhön: Kai ja Mirva Lappalainen ovat Olarin seurakunnan nimikkolähettejä Kansanlähetyksen kautta. Heidän työhönsä suurena osana kuuluu Lasnamäelle perustettava uusi seurakunta, Pyhän Markuksen seurakunta. Lähtöajatukset ovat kuitenkin tulleet virolaisilta itseltään ja Lappalaiset ovat tukemassa tätä kansalaisten toimintaa. Kai Lappalainen toimii tällä hetkellä lasnamäkeläisten pappina, koska virolainen Kauri Tamuri vasta opiskelee teologiaa, mutta nyt jo pitää esim. raamatunopetusta seurakunnassa Kain kanssa. Tilanne tällä hetkellä: Seurakunnassa on tällä hetkellä kymmenisen tä. Suurimpana ongelmana pidetään sitä, että heillä ei ole omaa kokoontumistilaa, jossa voisi toimia useampana päivänä viikossa. Nykyisessä tilassa green roomissa Lindakivi keskuksessa on kahden tunnin viikoittainen aika vuokrattuna seurakunnalle. Seurakuntalaiset ovat ahkerasti etsineet tiloja Lasnamäestä sellaisesta paikasta, josta käsin olisi helppo tavoittaa ihmisiä. He pitävät realistisena, että kun oikea tila löytyy, niin seurakunta lähtee kasvamaan. Sen jälkeen espoolaiset voivat aktivoitua tukemaan seurakuntaa enemmän ja konkreettisemmin ja auttamaan heitä tavoittamaan lasnamäkeläisiä ihmisiä. Ystävyysseurakuntatyöryhmän edustajat Bo Grönholm, Elsa Luukkonen, Raisa Saloheimo, Markus Silvola sekä heidän mukanaan kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja vierailivat Lasnamäessä 30. -31.8. Vierailuun kuului mm. käynti Lasnamäen kaupunginosahallituksessa ja kaupungin johdon tapaaminen sekä kaupungin järjestämä kiertoajelu Lasnamäessä. Kaupunginosahallituksessa tervehdittiin ilolla Olarin seurakunnan aikomusta tukea perustettavaa Lasnamäen seurakuntaan. Vierailuun kuului myös käynti Viron kirkon lähetyskeskuksessa, jossa pidettiin seurakunnan perustamiseen ja tukemiseen liittyvä neuvottelu keskuksen johtaja, lääninrovasti Leevi Reinarun johdolla. Neuvottelun kuluessa esitettiin kaksi vaihtoehtoa perustettavan seurakunnan taloudelliseksi tukemiseksi: toimitilan vuokraamiseen annettava taloudellinen tuki tai seurakunnan palvelukseen tulevan papin palkkaamiseen annettava tuki. Taloudellinen tuki voidaan kanavoida joko Lähetyskeskuksen, rovastikunnan tai Kansanlähetyksen kautta niin kauan kunnes seurakunta on perustettu. Päätös taloudellisesta tuesta olisi tässä vaiheessa tärkeä viesti perustettavalle seurakunnalle. Kun seurakuntatila on löytynyt, moni asia mahdollistuu ja seurakunnan perustaminen voi käynnistyä. Lisätietoja: kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): Päätöksellä ei ole todennettavia lapsivaikutuksia. 12
Puheenjohtajan esitys: Seurakuntaneuvosto päättää tukea taloudellisesti Tallinnaan Viroon perustettavaa Lasnamäen seurakuntaa kuukausittain toimitilan vuokraan osoitettavalla rahallisella tuella, joka on korkeintaan 1000 /kk tilan vuorahinnasta riippuen. Taloudellinen tuki kerätään pääasiassa vapaaehtoisvaroin (myyjäiset, tempaukset, kolehdit) ja tarvittaessa sitä täydennetään testamenttilahjoitusvaroin. Tuki tuloutetaan kuukausittain Viron kirkon kanssa sovittavaa väylää käyttäen tilan vuokrasopimuksen allekirjoittamista seuraavan kuukauden alusta alkaen. 13
7. MÄÄRÄAIKAISEN DIAKONIAN VIRAN HAETTAVAKSI JULISTAMINEN Olarin seurakuntaneuvosto teki kokouksessaan 5/2016 esityksen Yhteiselle kirkkovaltuustolle määräaikaisen diakonian viran perustamisesta testamenttilahjoitusvaroilla toteutettavan vanhustyön kenttään kohdistuvan projektin suunnittelun. Projektin avulla on tarkoitus aiempaa perusteellisemmin ja monipuolisemmin kartoittaa seurakunnan alueella asuvien ikääntyneiden ihmisten toiveita ja tarpeita etsivän/löytävän työn menetelmin yhteistyössä muiden vanhustyön parissa toimivien tahojen kanssa. Projektin toteuttamista varten Yhteinen kirkkovaltuusto on kokouksessaan 21.9.2016 päättänyt perustaa ajalle 1.1.2017-31.12.2019 määräaikaisen diakonian viran, jonka pätevyysvaatimuksena on viran pätevyysvaatimuksena on kirkkohallituksen päätöksen nro 122 (8.12.2015) mukainen diakonian virkaan kelpoistava tutkinto. Virka kuuluu vaativuusryhmään 503. Viran määräaikaisuuden perusteena on tehtävän projektiluonteisuus ja uudenlainen etsivän/löytävän vanhustyön työote sekä uudenlainen verkostoituminen ja yhteistyö alueen muiden vanhustyön toimijoiden kanssa. Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): Päätöksellä ei ole todennettavia lapsivaikutuksia. Puheenjohtajan esitys: Seurakuntaneuvosto päättää julistaa Olarin seurakunnan määräaikaisen diakonian viran haettavaksi siten, että hakuaika on 1.11.-21.11.2016 14
8. LUOTTAMUSHENKILÖIDEN TERVEISET Luottamushenkilöillä on mahdollisuus tuoda terveisiään seurakuntaneuvoston kokoukseen. Asiat kirjataan ilmoitusluontoisesti. Lapsivaikutusten arviointi (KJ 23 luku, 3 ): Päätöksillä ei ole todennettavia lapsivaikutuksia. Puheenjohtajan esitys: Merkitään tiedoksi. 15