KIRJALLINEN KYSYMYS 853/2006 vp Lukiokoulutuksen suullisen kielitaidon opetuksen resurssien varmistaminen Eduskunnan puhemiehelle Opetusministeriön asettaman lukiokoulutuksen suullisen kielitaidon arviointityöryhmän muistiossa 17.8.2006 esitetään, että nykyisten opetussuunnitelman perusteiden A- ja B1 -oppimäärien toinen valtakunnallinen syventävä kurssi muutetaan suullisen kielitaidon kurssiksi. Kurssin opettaja suorittaisi kielitaidon arvioinnin kurssin aikana. Muutokset edellyttävät opetussuunnitelman perusteiden ja oppimateriaalien uudistamista sekä opettajien täydennyskoulutusta. Suullinen kielitaito, sen opettaminen ja myös testaaminen on tärkeä kielen osa-alue ja nykyisin jossain määrin aliarvostettu, vaikka sitä luonnollisesti tehdään kaikilla kielten kursseilla voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti. Työryhmän esitys johtaa kuitenkin siihen, että suuri osa oppilaista jättää kyseisen kurssin valitsematta, koska suullista kielitaitoa ei yo-kokeessa testata. Nykyiset syventävät kurssit sen sijaan valitsee hyvin suuri osa ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvista oppilaista, koska kursseista on nähtävissä suoraan hyötyä myös kokeisiin valmistauduttaessa. Työryhmän esityksellä on vaikutuksia lukiokoulutuksen rahoitukseen, opettajien työllisyyteen ja oppilaiden oikeusturvaan. On mahdollista, että opetusryhmien väheneminen johtaa opettajien palkan alenemiseen. Syytä onkin kysyä, millainen on opettajan motivaatio ottaa uusi testausmuoto käyttöön, jos hän saa siitä vähemmän palkkaa? Lisäksi monissa suuremmissa kouluissa tilanne heikentyy, koska ryhmäkoot voivat lähennellä 40:ää oppilasta. Se johtaisi niin opettajan kuin oppilaittenkin uupumiseen ja tekisi suullisen kielitaidon opettamisesta täysin mahdotonta. Oppilaiden oikeusturvan kannalta esityksessä on huomattavia puutteita. Jos opettaja testaa suullista kielitaitoa kurssin aikana, hän joutuu käyttämään huomattavan osan kurssin tunneista oppilaiden testaamiseen. Suullisen kielitaidon testaaminen tapahtuu oppilas- tai oppilasparikohtaisesti, jolloin muut oppilaat eivät näiden tuntien aikana saa asianmukaista opetusta. Itsenäinen opiskelu ei suullisen kielitaidon osalta korvaa opettajan antamaa opetusta. Esityksellä on vaikutuksia myös oppilaiden kokonaiskielitaitoon. Suuri osa oppilaista tarvitsee kaikki nykyiset syventävät kurssit suoriutuakseen ylioppilastutkinnosta. On vaikea nähdä, kuinka tutkinnon vaatimuksia voitaisiin niin selvästi pudottaa, että yhden kokonaisen kurssin vähentäminen ei vaikuttaisi oppilaiden suorituksiin. Lukioissa on vuonna 2005 siirrytty käyttämään uusia opetussuunnitelmia, joten oppimateriaalit, kurssisuunnitelmat ja opetusjärjestelyt on juuri uusittu. Työryhmän esitys johtaisi siihen, että kaikki tämä joudutaan lyhyellä aikataululla uudistamaan, mistä aiheutuu kustannuksia lukioiden ylläpitäjille, kouluille ja erityisesti oppilaille. Tässä vaiheessa kannattanee harkita ratkaisua, jossa yhden nykyisen syventävän kurssin muuttamisen sijasta lisätään tilapäisesti opetussuunnitelmaan uusi valtakunnallinen syventävä Versio 2.0
suullisen kielitaidon kurssi. Kun opetussuunnitelma ja oppimateriaalit on juuri uudistettu, ei tällöin tarvittaisi oppimateriaalien muokkaamista eikä myöskään muutoksia ylioppilaskirjoitusten sisältöön tai niissä vaadittaviin asioihin. On vaikea nähdä, miksi näin suuri muutos nykyisiin opetussuunnitelmiin halutaan tehdä tässä vaiheessa, kun uusi opetussuunnitelma ei ole vielä edes käynyt koko lukiota läpi. Tällainen uusi kurssi mahdollistaisi kokemustan keräämisen siitä, missä määrin valtakunnallisesti suullisen kielitaidon kurssia valitaan, ja sen avulla voitaisiin koota kokemuksia parhaista opetusjärjestelyistä ja itse testausmenettelystä. Se ei myöskään pienentäisi opettajan palkkaa, vaan merkitsisi sitä, että uudesta vaativasta työstä myös maksettaisiin lisää. Kun kokemuksia täten saataisiin, olisi seuraavan opetussuunnitelmauudistuksen myötä paljon helpompi ratkaista, millä tavalla suullisen kielitaidon arviointi siihen sisällytettäisiin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo varmistaa, että tärkeä suullisen kielitaidon opetus ja arviointi lukioissa sekä kokemusten kerääminen niin opetusjärjestelyistä kuin suullisen kielitaidon testauksestakin saa siihen tarvittavat resurssit? Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2006 Paula Risikko /kok 2
Ministerin vastaus KK 853/2006 vp Paula Risikko /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Paula Risikon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 853/2006 vp: Miten hallitus aikoo varmistaa, että tärkeä suullisen kielitaidon opetus ja arviointi lukioissa sekä kokemusten kerääminen niin opetusjärjestelyistä kuin suullisen kielitaidon testauksestakin saa siihen tarvittavat resurssit? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opetusministeriön suullisen kielitaidon arvioinnin kehittämistä selvittänyt työryhmä esitti kesällä 2006 jättämässään yksimielisessä ehdotuksessa, että nykyisen opetussuunnitelman toinen A- ja B1-oppimäärien valtakunnallisista syventävistä kursseista muutetaan suullisen kielitaidon kurssiksi, jonka yhteydessä suullinen kielitaito arvioidaan Opetushallituksen tuottamien kokeiden ja arviointikriteereiden avulla. Kurssin opettaja suorittaisi suullisen kielitaidon arvioinnin kurssin aikana. Kun lukion opetussuunnitelman perusteita seuraavan kerran uudistetaan, määriteltäisiin jokin opiskelijalle pakollisten oppimäärien pakollinen kurssi sekä myös jokin valinnaisten oppimäärien kursseista suullisen kielitaidon kursseiksi. Työryhmä, jossa oli myös mukana Suomen kielenopettajien liiton, SUKOL:in edustaja, punnitsi erilaisia vaihtoehtoja ja perusteli ehdotustaan seuraavilla argumenteilla: järjestelmä voidaan toteuttaa kohtuullisen nopeasti, suullisen kielitaidon kurssi ja sen arviointi olisi osa opetussuunnitelmaa, joten järjestelmän käyttöönotolla ei välttämättä olisi olennaisia vaikutuksia opettajien palkkauskustannuksiin, valtakunnallisena syventävänä kurssina oleva suullisen kielitaidon kurssi on kaikkien lukioiden tarjottava opiskelijoilleen, ja menettely antaisi valmistautumisaikaa mm. täydennyskoulutukseen ja opetuksen tukimateriaalien valmisteluun. Opetusministeriö toimeenpani suullisen kielitaidon opetus- ja arviointikokeilun neljässä kunnallisessa lukiossa ja normaalikoulujen lukioissa jo vuosina 1990 1993. Opetushallitus on kokeilun päättymisen jälkeen tuottanut vuosittain suullisen kielitaidon arviointimateriaalia kaikkiin opetettaviin pääkieliin. Kokeita on siten tuotettu yli 10 vuoden ajan. Lukioissa on jo olemassa toiminnallisia valmiuksia ehdotetulle uudistukselle. Työryhmän ehdotus ottaa huomioon 2005 toimeenpannun opetussuunnitelman perusteiden uudistuksen eikä edellytä kielten oppimäärien täydellistä muutosta tässä vaiheessa, vaan ensisijaisesti painottuu mainitun syventävän kurssin sisältöjen ja tavoitteiden muuttamiseen. Uuden valtakunnallisen syventävän kurssin lisääminen ei poistaisi kysymyksessä esille tuotuja ongelmia, vaan se lisäisi kustannuksia. Samalla se vaikeuttaisi pienten lukiokoulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia opetuksen järjestämiseen. Opiskelijalla on subjektiivinen oikeus saada opiskella kaikki valtakunnalliset syventävät kurssit, ja koulutuksen järjestäjä on velvoitettu ne järjestämään. Ylioppilastutkinnon kokeet perustuvat lukion pakollisille ja valtakunnallisille syventäville kursseille ja opetussuunnitelman mahdolliset muutokset tulee ottaa huomioon myös tutkinnossa. Suullinen kielitaito lisää kommunikatiivisuut- 3
Ministerin vastaus ta ja edesauttaa siten myös kielen kuullunymmärtämistä, jota mitataan ylioppilastutkinnossa. Kysymys suullisen kielitaidon kurssin valinnasta on myös opinto-ohjauksellinen. Suullisen kielitaidon tärkeyttä ja sen myönteistä vaikutusta ylioppilastutkinnossa menestymiseen tulee kouluissa julkituoda opiskelijoille. Kokeiden valtakunnallisesta valmistelusta ja tuottamisesta syntyvät kustannukset kattaa valtio. Opettajille on järjestetty suullisen kielitaidon opetuksen ja arvioinnin täydennyskoulutusta jo runsaan 10 vuoden ajan. Opetusministeriö suuntaa valtion kustantamaa opettajien valtakunnallista täydennyskoulutusta suullisen kielitaidon koulutukseen. Koulutuksen järjestäjille aiheutuu kustannuksia mahdollista opettajien sijais- ja matkakorvauksista. Opiskelijoille ei aiheudu muutoksesta uusia kustannuksia. Suullisen kielitaidon arvioinnin järjestäminen etenee asteittain. Seuraavassa opetussuunnitelman perusteiden kokonaisuudistuksessa suullisen kielitaidon kurssi on tarkoitus tehdä kaikille pakolliseksi. Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 4
Ministerns svar KK 853/2006 vp Paula Risikko /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 853/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Paula Risikko /saml: Hur kommer regeringen att se till att nödvändiga resurser avsätts för undervisning i och utvärdering av den viktiga muntliga språkfärdigheten i gymnasierna och för insamling av erfarenheter både av undervisningen och testen i muntlig språkfärdighet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: En arbetsgrupp vid utbildningsstyrelsen som utrett frågan om utvärdering av den muntliga språkfärdigheten föreslog enhälligt sommaren 2006 att den andra av de nationella fördjupade lärokurserna A och B1 i den nuvarande läroplanen förvandlas till en kurs i muntlig språkfärdighet. I samband med kursen utvärderas den muntliga språkfärdigheten med hjälp av test och utvärderingskriterier som Utbildningsstyrelsen tagit fram. Kursläraren föreslås göra en utvärdering av den muntliga färdigheten under kursens gång. När läroplansgrunderna för gymnasiet nästa gång ses över fastställs någon av kurserna bland de obligatoriska lärokurserna och någon av kurserna också bland de valfria lärokurserna som elevens kurs i muntliga språkfärdighet. Arbetsgruppen, där också en representant för Språklärarförbundet i Finland satt med, vägde olika alternativ mot varandra och anförde följande argument för sitt förslag: systemet kan genomföras rätt snabbt, kursen i muntlig språkfärdighet och utvärderingen av dem ska utgöra en del av läroplanen och därmed får systemet inte nödvändigtvis några väsentliga effekter för lärarnas lönekostnader, alla gymnasier ska erbjuda sina elever en kurs i muntlig språkfärdighet eftersom den är en nationell fördjupad kurs, och förfarandet ger tid att förbereda t.ex. kompletterande utbildning och stödmaterial för undervisningen. Undervisningsministeriet genomförde ett försök med undervisning i och utvärdering av den muntliga språkfärdigheten i fyra kommunala gymnasier och normalskolegymnasier 1990 1993. Efter försöket har Utbildningsstyrelsen årligen tagit fram material för utvärdering av den muntliga språkfärdigheten för alla undervisade huvudspråk. Man har alltså tagit fram test i mer än 10 år. Gymnasierna har redan en operativ beredskap för den föreslagna reformen. Arbetsgruppens förslag beaktar översynen av läroplansgrunderna 2005 och kräver inte någon fullständig omläggning av lärokurserna i språk på detta stadium. Fokus kommer primärt att vara på en omformulering av den fördjupade kursens innehåll och mål. En ny nationell fördjupad kurs undanröjer inte problemen i spörsmålet utan skulle i stället öka kostnaderna. Samtidigt försvårar den för små anordnare av gymnasieutbildning att ordna med undervisningen. En elev har en subjektiv rätt att läsa alla nationella fördjupade kurser och utbildningsanordnaren är förpliktad att tillhandahålla dem. Proven i studentexamen bygger på gymnasiets obligatoriska och nationella fördjupade kurser. Eventuella ändringar i läroplanen måste vägas in också i studentexamen. Muntlig språkfärdighet ökar den kommunikativa förmågan och främjar därmed också hörförståelsen i språk, som mäts i studentexamen. 5
Ministerns svar Frågan om valet av kurs i muntlig språkfärdighet är också en fråga för studiehandledningen. Skolorna bör informera eleverna om hur viktig den muntliga språkfärdigheten är och hur den inverkar positivt på deras framgång i studentexamen. Staten täcker kostnaderna för att förbereda och ta fram de nationella proven. Lärarna har redan i mer än 10 års tid fått kompletterande utbildning i att undervisa och utvärdera den muntliga språkfärdigheten. Undervisningsministeriet prioriterar utbildning i muntlig språkfärdighet i den kompletterande lärarutbildning som staten betalar. Utbildningsanordnarna bekostar lärarnas eventuella vikarie- och reseersättningar. För eleverna betyder ändringen inga nya kostnader. Utvärderingen av muntlig språkfärdighet går vidare stegvis. I nästa helhetsöversyn av läroplansgrunderna kommer kursen i muntlig språkfärdighet att göras obligatorisk. Helsingfors den 15 november 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 6