KIRJALLINEN KYSYMYS 713/2006 vp Metsäyhtiö UPM:n metsurien ulkoistaminen Eduskunnan puhemiehelle Metsäyhtiö UPM on ilmoittanut suunnittelevansa ulkoistavansa kaikki 300 metsuriaan ja siirtyvänsä ostopalveluiden käyttöön metsuripalveluiden hankinnassa. Asiaa koskevat yt-neuvottelut käynnistyvät lähiaikoina. Metsurien keskuudessa suunnitelma on otettu tyrmistyneenä vastaan ja ihmetelty sitä, mihin UPM aikoo metsurinsa "ulkoistaa", sillä tällä hetkellä ei ole olemassa mitään toimijaa tai tahoa, joka ottaisi metsurit palvelukseensa. UPM:n metsäpäällikkö Sixten Sunabackan ilmoitus tiedotustilaisuudessa oli, että "jo viiden tai kymmenen vuoden kuluessa metsäalalle on mahdollista luoda palvelun tarjoajien verkosto", mikä ei vaikuta kovin realistiselta vastaukselta akuuttiin kysymykseen. Metsurit pitävät UPM:n ulkoistamissuunnitelmaa itsensä kannalta todella huonona toimena, sillä jopa suora irtisanominenkin olisi parempi ratkaisu. Tällöin metsureilla olisi oikeus muutosturvaan ja työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen. Irtisanominen tulisi kuitenkin kyseeseen vain siinä tapauksessa, että siihen olisi olemassa perustellut tuotannollis-taloudelliset syyt. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä UPM:n metsureiden ulkoistamisasiassa? Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2006 Unto Valpas /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Unto Valpaksen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 713/2006 vp: Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä UPM:n metsureiden ulkoistamisasiassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Metsätalouden kannattavuus on edellytys sille, että metsäsektori säilyy ja kehittyy Suomessa. Kannattavuus puolestaan edellyttää, että työn tuottavuutta parannetaan. Koneellinen puutavaran hakkuu on joitakin harvinaisia poikkeuksia lukuun ottamatta aina edullisempaa kuin miestyö. Samansuuntainen kehitys on käynnissä myös metsänhoitotöiden osalta. Koneellistumisen myötä metsurityö on supistunut 11 000 henkilötyövuodesta 3000 henkilötyövuoteen viimeisten kymmenen vuoden aikana. Siitä huolimatta metsäalan työttömyysaste (5,6 % vuonna 2004) on nykyisin alempi kuin toimialoilla keskimäärin. Metsähallitus on valtion liikelaitos, jonka palveluksessa on noin 900 metsuria. Metsäteollisuusyritysten vähentäessä metsurityövoimaansa Metsähallituksesta on tullut eniten metsureita työllistävä organisaatio. Liikelaitos on henkilöstöpolitiikassaan toteuttanut Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) 5 :ssä todettua yleistä yhteiskunnallista velvoitettaan työllisyyden edistämisestä. Taloudellisia seikkoja ei ole käytetty perusteena metsureiden irtisanomisille ja töiden ulkoistamiselle. Metsähallitus aikoo pitää metsureita palkkalistoillaan myös jatkossa, vaikka heidän määränsä vielä jonkin verran pieneneekin. Metsätyövoiman tarve ja koulutus 2003 2010-ohjelman (Savotta 2010) mukaan metsureiden ja metsänhoitotöiden kausityöntekijöiden tarpeen arvioidaan vähenevän noin 4 000 työntekijästä 3 500 työntekijään vuoteen 2010 mennessä. Toisaalta metsäkoneiden kuljettajien tarve kasvaa nykyisestä 5 000 kuljettajasta noin 6 100 kuljettajaan vuoteen 2010 mennessä. Kaikkiaan uuden metsätyövoiman tarpeen arvioidaan kasvavan noin 12 000 työntekijästä lähes 13 000 työntekijään vuoteen 2010 mennessä, sillä energiapuun korjuun ja kuljetuksen työvoiman tarpeen arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 400 työntekijästä 1 100 työntekijään. Sekä hallitusohjelmassa olevan Kansallisen metsäohjelman 2010 että eduskunnan hyväksymän "risupaketin" mukaan Suomen tavoitteena on lisätä metsäenergian käyttöä yli 5 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2010 mennessä. Metsäenergia-alalle on arvioitu syntyvän uusia työpaikkoja vuoteen 2010 mennessä jopa 4 000 henkilötyövuotta, mikäli ohjelmien tavoitteet saavutetaan. Välilliset työllisyysvaikutukset ovat moninkertaiset. Maa- ja metsätalousministeriön valmistelemassa ja Metsäneuvoston hyväksymässä Metsäalan tulevaisuuskatsauksessa tavoitteeksi asetetaan mm. uuden yritystoiminnan ja uusien työpaikkojen edistäminen. Kaiken kaikkiaan metsäsektorilla on odotettavissa vuoteen 2015 mennessä muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan myös työvoimatarpeen rakenteeseen. Maa- ja metsätalousministeriön ohjauksella tehtävässä metsäalan tulevaisuustyössä pyritään ennakoimaan muutoksia ja suuntaamaan koulutusta ja muita työvoimapoliittisia toimenpiteitä yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi. 2
Ministerin vastaus KK 713/2006 vp Unto Valpas /vas Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 713/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Unto Valpas /vänst: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta då det gäller utläggningen av UPM:s skogsarbeten på entreprenad? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Ett lönsamt skogsbruk är en förutsättning för att skogssektorn i Finland skall fortbestå och utvecklas. En lönsam verksamhet förutsätter åter att arbetets produktivitet förbättras. Maskinell avverkning är med några få undantag alltid lönsammare än manuell avverkning. En liknande utveckling pågår också inom skogsvårdsarbetena. På grund av mekaniseringen har skogsarbetarnas arbete minskat från omkring 11 000 årsverken till 3000 årsverken under de senaste tio åren. Trots det är arbetslöshetsgraden i skogsbranschen (5,6 % år 2004) idag lägre än inom andra branscher i genomsnitt. Forststyrelsen är ett statligt affärsverk som har omkring 900 anställda skogsarbetare. Då skogsindustriföretagen har minskat antalet anställda skogsarbetare har Forststyrelsen blivit den organisation som sysselsätter flest skogsarbetare. Affärsverket har i sin personalpolitik genomfört sitt samhälleliga åliggande enligt lagen om Forststyrelsen (1378/2004) 5 om befrämjande av sysselsättningen. Man har inte åberopat ekonomiska skäl till att säga upp skogsarbetare och lägga ut arbeten på entreprenad. Forststyrelsen tänker också i fortsättningen ha skogsarbetare på sina lönelistor, även om antalet skogsarbetare något sjunker. Enligt skogsbrukets Savotta 2010 program för utbildning av arbetskraft enligt skogsbrukets behov beräknas behovet av skoghuggare och säsongarbetare för skogsbruksarbeten minska från omkring 4 000 till 3 500 arbetare fram till år 2010. Å andra sidan kommer behovet av skogsmaskinförare att öka från det nuvarande antalet om 5 000 förare till 6 100 förare år 2010. Sammanlagt beräknas behovet av ny arbetskraft inom skogsbruket öka från omkring 12 000 till närmare 13 000 arbetare fram till år 2010, eftersom behovet av arbetskraft för avverkning och transport av energived beräknas öka från det nuvarande antalet, 400 arbetare, till 1 100 arbetare. Både enligt det Nationella skogsprogrammet 2010 som ingår i regeringsprogrammet och enligt det av riksdagen godkända rispaketet har Finland som målsättning att öka användningen av skogsenergi till över 5 miljoner kubikmeter fram till år 2010. Man beräknar att det fram till år 2010 kommer att skapas nya arbetsplatser inom skogsenergisektorn motsvarande upp till 4 000 årsverken, ifall programmens målsättningar uppfylls. De indirekta verkningarna är mångdubbelt större. I den framtidsöversikt för skogssektorn som beretts vid jord- och skogsbruksministeriet och godkänts av Skogsrådet ställs som mål bl.a. att ny företagsverksamhet och skapande av nya arbetsplatser skall befrämjas. Sammanfattningsvis kan konstateras de förändringar inom skogssektorn som väntas ske fram till år 2015 också kommer att inverka på sysselsättningsstrukturen. Inom det framtidsarbete för skogssektorn som pågår under ledning av jord- och skogsbruksministeriet strävar man efter att förutse kommande förändringar och i samarbete med andra förvaltningsområden styra utbildningen och övriga ar- 4
Ministerns svar KK 713/2006 vp Unto Valpas /vas betskraftspolitiska åtgärder så att de motsvarar behoven i framtiden. Helsingfors den 9 oktober 2006 Jord- och skogsbruksminister Juha Korkeaoja 5