Medisiininen vuodeosasto 8 Puh:

Samankaltaiset tiedostot
Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa sairauden ennustetta ja kohottaa elämänlaatua.

Medisiininen vuodeosasto 8 Puh: SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

Koronaaritutkimusta ja mahdollista sydäntoimenpidettä odottavalle

SYDÄNLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

Koronaaritutkimusta ja mahdollista sydäntoimenpidettä odottavalle

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Liikunta sydäninfarktin jälkeen

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

Terveelliset elämäntavat

Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Voimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki

1 (15) POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ. Kardiomyopatia ohjelehtinen potilaalle. Osasto 3A 11/11 KARDIOMYOPATIA

Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle

Firmagon eturauhassyövän hoidossa

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Tampereen kaupunki Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala SYDÄMEN VAJAATOIMINTA - OPAS POTILAALLE. Sisätautien vuodeosasto B5

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

OPAS SYDÄNLEIKKAUKSEEN MENEVÄLLE

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Ennen ja jälkeen sydänleikkauksen Ohjeet sydänleikkauspotilaalle

LIIKUNTAOHJE AKUUTISTA SEPELVALTIMOTAPAHTUMASTA TOIPUVALLE POTILAALLE

Valtimotaudin ABC 2016

Ruokaa Sydänystävälle!

Tietoa eteisvärinästä

Mikä on valtimotauti?

PRADAXA -POTILASOPAS POTILAILLE, JOILLE ON MÄÄRÄTTY PRADAXA -HOITO

Klaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät

MIKÄ KUVIA YHDISTÄÄ? Apetta aivoille avaimia aivoterveyteen -hanke

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Tyypin 2 diabetes sairautena

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Liikkumisesta hyvää oloa

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

HOITO. Mitä raskausdiabetes on? Hoidon tavoitteet : Miten raskausdiabetes todetaan?

Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

Sydämesi hyvinvointi

Meilahden tornisairaala Sydän- ja keuhkokeskus Sydänkirurgia TULOSSA SYDÄNLEIKKAUKSEEN?

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Liikunta ja terveys. Esitelmä Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Sovitut seuranta-ajat

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

Ohje Xarelto -lääkkeen käyttäjälle

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Olmesartan medoxomil STADA , Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sydäntä keventävää asiaa

Diabetes (sokeritauti)

Lataa Sydänsairaudet. Lataa

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Eväitä ruokapuheisiin

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Jos sydän sairastuu. Sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät jotain lääkettä, joko resepti- ja/tai itsehoitolääkkeitä Lähes 40% yli 74 vuotiaista käyttää yli viittä

Terve sydän. Sydänliitto. koko elämäksi. Nainen ja sepelvaltimotauti

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

3. Verenpaine 1. / 2. /

PREDIALYYSIPOTILAAN LIIKUNTA

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Yleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

Transkriptio:

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN KOTIHOITO-OHJEET Olette toipumassa sydäninfarktista ja lähipäivinä siirtymässä takaisin kotiin. Tästä oppaasta löydätte työkaluja siihen, miten jo pienillä elämäntapamuutoksilla voitte itse parantaa terveyttänne ja elämänlaatua. MIKÄ ON SYDÄNINFARKTI? Sepelvaltimot kulkevat sydämen pinnalla ja huolehtivat sydänlihaksen veren ja hapen saannista. Sepelvaltimotaudin pääsyy on valtimoiden kovettuminen ja ahtautuminen. Suurimmalla osalla sydäninfarktiin sairastuneilla on takana sepelvaltimotauti. Sydäninfarkti on sepelvaltimotaudin äkillinen ja vakava ilmenemismuoto. Se tarkoittaa sydänlihaksen vaurioitumista alueella, jonne verenkierto ja hapenkulku ovat estyneet. Tavallisimmin syynä on verihyytymä, joka tukkii sepelvaltimon. Sepelvaltimotaudin vaaratekijät voidaan jakaa tekijöihin, jotka ovat yhteydessä sepelvaltimotautiin, mutta joihin ette voi itse vaikuttaa: miessukupuoli ikä perimä sekä tekijöihin, joihin voitte itse vaikuttaa: vähäinen liikunta kohonnut kolesteroli tupakointi liikapaino kohonnut verenpaine diabetes stressi runsas ja pitkäaikainen alkoholin käyttö MITEN SELVIÄN KOTONA?

Liikunta Liikunnalla on mahdollista parantaa suorituskykyä ja vähentää uusien sydänkohtausten vaaraa. Liikunta voi jopa hidastaa valtimoiden kovettumista. Ennen kotiutusta Teille pyritään tekemään rasituskoe/kävelytesti. Näiden testien pohjalta fysioterapeutti voi antaa Teille yksilölliset liikuntaohjeet. Yksinkertaisena sääntönä toipumisaikana voitte pitää: harjoittelusyke = leposyke seisten mitattuna + 20 lyöntiä. Aluksi liikunta on kevyttä ja rauhallista. Suositeltavin liikuntamuoto on kävely. Ensimmäisellä kerralla matka voi olla yhtä pitkä kuin parina viimeisenä päivänä sairaalassa liikkumanne matka. Matkaa lisätään asteittain. Liikkukaa toipumisaika- na mieluummin useita lyhyitä jaksoja päivässä. Liikunta saa tuntua hieman rasitta-valta. Saatte hieman hengästyä, mutta pystytte vielä puhumaan. Jo puoli tuntia liikuntaa päivässä johtaa terveyshyötyihin. Voitte kerätä päivittäisen liikunta-annoksen lyhyemmistä liikuntatuokioista. Liikunnan tulisi virkistää ja kuu-lua luonnollisena osana päivittäistä elämäänne. Liikuntaa ei tule harrastaa: sairaana tai huonovointisena välittömästi jonkin muun rasituksen jälkeen helteellä, kylmällä tai tuulisella säällä tai yli 10 asteen pakkasella aterian jälkeen Jos liikunnan aikana Teille tulee rintakipua, silloin rasitus on ollut liian suuri. Lääkärin lähetteellä Teillä on mahdollisuus päästä fysioterapeutin ohjaamaan liikuntaryhmään. Ravinto Sydänystävällinen ruoka on tavallista, suomalaista perusruokaa, jota tulisi syödä päivittäin. Päivän ruokamäärä tulisi jakaa 4-5 ruokailukertaan, sillä kevyet ateriat eivät rasita sydäntä.

Runsas tyydyttynyt rasva eli kova eläinrasva on yksi verisuonten pahimmista vihollisista. Sitä saadaan voista, rasvaisesta maidosta ja juustosta, kermasta, lihasta ja makkarasta, kahvileivästä, kookosrasvasta ja nk. piilorasvana. On tärkeä vähentää rasvan käyttöä ja samalla muuttaa sen laatu pehmeäksi kasvisrasvaksi. Pehmeitä rasvoja on kasviöljyssä, margariineissä ja kalassa. Suositeltava rasvan enimmäismäärä on naisilla 60 g ja miehillä 80 g. Tämä määrä sisältää kaiken niin näkyvän kuin piilorasvankin. Runsaskolesterolisia ruokia (esim. maksa, rasvainen liha, rasvaiset maitovalmisteet, voi, katkaravut, kalan mäti) tulisi syödä harvoin ja harkiten. Yksi munan keltuainen sisältää päivän kolesteroliannoksen. Tavoitteena on, että veren kokonaiskolesteroli on < 5 mmol/l, LDL eli huono kolesteroli pitäisi olla < 2,5 mmol/l ja tietyissä tapauksissa < 2,0 mmol/l ja HDL eli hyvä kolesteroli tulisi olla yli 1 mmol/l. Jos triglyseridit ovat koholla, sepelvaltimotaudin eteneminen nopeutuu. Ruokavalion avulla voitte itse vaikuttaa rasva-arvoihin ja sairautenne etenemiseen. Lisäksi voitte pienentää veren kolesterolipitoisuutta syömällä paljon kuituja. Kuituja on viljavalmisteissa, kasviksissa, marjoissa ja hedelmissä. Kuitu auttaa myös painon hallinnassa ja ylläpitää suoliston toimintaa. Sydänystävälliseen ruokavalioon kuuluu vain hyppysellinen suolaa (suositus 5 g = teelusikallinen/vrk), sillä runsas suolan käyttö kohottaa verenpainetta ja kerää nestettä elimistöön. Vuorokauden suola-annos täyttyy jo ruoka-aineista itsestään ilman että ruokaan lisätään suolaa, esim. leipä, makkara, juustot ja sipsit sisältävät paljon suolaa. Ruoan valmistuksessa voitte korvata suolan mausteilla ja yrteillä. Sydänmerkillä merkityt elintarvikkeet auttavat vähentämään kovan rasvan ja suolan määrää. Samalla hyödyllisen pehmeän rasvan määrä lisääntyy ruokavaliossanne. Liikapaino kohottaa verenpainetta, lisää veren rasvoja ja vaikuttaa haitallisesti elimistön sokeriaineenvaihduntaan. Pitämällä paino kurissa voidaan ehkäistä diabetesta, mikä myös on sepelvaltimotaudin vaaratekijä. Tumppaa tupakka! Tupakalla on useita haittavaikutuksia, jotka nopeuttavat ja edesauttavat sepelvaltimosairauden kehittymistä. Tupakointi kiihdyttää verisuonten kalkkeutumista vähentämällä hyvää kolesterolia ja lisäämällä huonon kolesterolin osuutta. Se vaikuttaa haitallisesti muihinkin elimistön suoniin, jolloin ääreisverenkierto heikkenee ja miehillä voi esiintyä impotenssia. Tupakan sisältämä häkä heikentää hapen kulkua sydämeen,

jolloin rintakivut lisääntyvät. Lisäksi tupakka lisää veren hyytymistaipumusta ja supistaa verisuonia. Tällöin syntyy sydäninfarktin uhka. Tupakoinnin lopettaminen vähentää infarktin vaaraa puoleen. Vieroitusoireet alkavat yleensä vuorokauden kuluessa lopettamisesta ja ovat pahimmillaan viikon ajan. Tavallisimpia psyykkisiä vieroitusoireita ovat: hermostuneisuus, keskittymiskyvyttömyys, levottomuus, ärtyvyys, unettomuus, masennus ja tupakan himo. Fyysisiä vieroitusoireita ovat väsymys, huimaus, hikoilu, verenpaineen lasku, vapina, päänsärky ja ummetus. Nikotiinin vieroitusoireet ovat epämiellyttävät, mutta ne ovat elimistön viesti siitä, että olette pääsemässä irti nikotiinin vaikutuksesta. Vieroitusoireita voi lievittää nikotiini-korvaushoidolla. Sitä on tarjolla mm. laastarina ja purukumina. SYDÄNPOTILAAN LÄÄKEHOITO Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää oireita, parantaa ennustetta ja kohottaa elämänlaatua. Lyhytvaikutteiset nitrot Nitroa käytetään angina pectoris-kipujen ehkäisyyn ja hoitoon, SEPELVALTIMO- TAUTIA sairastavan on AINA pidettävä NITROJA MUKANA. Jos Teillä on rintakipuja TOIMI NÄIN: PYSÄHDY JA ISTAHDA LAITA 2 NITRO KIELEN ALLE/2-3 SUIHKETTA KIELEN PÄÄLLE JOS KIPU EI HELLITÄ, OTA UUSI TABLETTI/SUIHKE 5 MIN KULUESSA JOS KIPU EI HELLITÄ 15 MINUUTISSA, SOITA 112 Ambulanssin henkilökunta voi aloittaa hoidot jo kotona/ambulanssissa. Mitä nopeammin rintakipu saadaan hoidettua, sitä paremmat mahdollisuudet on estää sydänlihasvaurio. Valmisteet: Nitro, Nitromex, Dinit- ja Nitrosid-suihke Pitkävaikutteiset nitraatit

Kuuluvat sepelvaltimotautipotilaiden peruslääkkeisiin. Tablettien lisäksi on laastareita. Kerran päivässä tulisi olla vähintään 8 tunnin laastariton tauko, jottei laastarin teho heikkenisi. Laastarin paikka iholla kannattaa vaihtaa, sillä se voi aiheuttaa punoitusta. Sivuvaikutukset: Yleisin päänsärky, verenpaineen lasku Valmisteet: Nitrosid, Ormox, Isangina, Imdur ja Deponit-laastari Beetasalpaajat Beetasalpaajat kuuluvat myös sepelvaltimotautipotilaiden peruslääkevalikoimaan. Ne laskevat sydämen hapen tarvetta, pulssia ja verenpainetta. Pyrkimyksenä on helpottaa sydämen työtä ja täten lievittää sepelvaltimotaudin oireita. Lisäksi ne ehkäisevät rytmihäiriöitä. Beetasalpaajien tavallisimpia sivuvaikutuksia ovat väsymys, raajojen paleleminen, unihäiriöt, seksuaalisen kyvyn heikentyminen ja verenpaineen laskun aiheuttama huimaus. Valmisteet: Atenol, Blocanol, Cardiol, Diasectral, Emconcor, Metozoc, Propral, Seloken, Sotacor, Spesicor, Tenoblock, Bisoprolol Kalsiumestäjät Kalsiumkanavan salpaajat ehkäisevät angina pectoris-oireita laajentamalla verisuonia. Lisäksi niitä käytetään verenpaine- ja rytmihäiriölääkkeenä. Sivuvaikutukset: päänsärky, huimaus, ihon kuumotus ja punoitus, alaraajojen turvotus tai ummetus). Valmisteet: Adalat, Dilpral, Norvasc, Amlodipin, Plendil, Syscor, Verpamil, Escor Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet: Aspiriini Ehkäisee verenhyytymien syntymistä sepelvaltimoihin. Sivuvaikutuksena saattaa olla mahan ärsytystä. Valmisteet: ASA, Primaspan Statiinit

Estävät kolesterolin syntymistä maksassa ja alentavat veren kolesterolipitoisuutta. Koska kolesterolia syntyy maksassa eniten yöllä, lääke otetaan useimmiten illalla. Valmisteet: Canef, Lescol, Lipitor, Lovacol, Mevacor, Pravachol, Zocor, Simvastatin, Crestor ACE-estäjät ja angiotensiinireseptorin salpaajat Nämä lääkkeet suojaavat sydäntä ehkäisten uutta sydäninfarktia ja vajaatoimintaa. Lisäksi ne alentavat verenpainetta. Tavallisin sivuvaikutus on yskä. Valmisteet: Cardace, Coversyl, Linatil, Lisipril, Ramace, Renitec, Capoten, Atacand, Cozaar, Ramipril, Enalapril Estrogeeni Vaihdevuosien jälkeinen estrogeenikorvaushoito vähentää naisten verisuonisairausriskiä, mutta ei estä uusien infarktien syntymistä. Muut lääkkeet Erikoistilanteissa aloitetaan verenhyytymistä hidastava varfariini (Marevan). ACE-estäjien ja angiotensiinireseptorin salpaajien lisäksi käytetään sydämen vajaatoiminnan hoitoon Digoxin tai diureetteja (Diurex, Furesis, Furomin, Spiresis, Hydrex, Vesix). Plavix ASA-allergisille pallolaajennuksen jälkihoitoon. Sosiaaliturva Suomalainen sosiaaliturva on luotu turvaverkoksi kenelle tahansa sairastuneelle. On tärkeä muistaa, että yhteiskunta ei koskaan korvaa kokonaan sairauden aiheuttamia kustannuksia. Sairaalassa ollessanne Teillä on mahdollisuus keskustella sairaalan sosiaalityöntekijän kanssa. Jos kysymyksiä herää kotona, on tietoa mahdollista saada KELA:n virkailijoilta, sydänpiiristä, eläkevakuutusyhtiöistä, kunnan sosiaalitoimesta, työvoimatoimistosta ja verovirastosta. Myös sairaalan sydänkuntoutusohjaaja ja terveyskeskusten sydänhoitajat auttavat mielellään epäselvissä asioissa.

Matkustaminen Kokenut kuljettaja voi aloittaa autoilun jo 2-3 viikon kuluttua sairaalasta pääsyn jälkeen. Välttäkää kuitenkin stressaavia ajo-olosuhteita ja äkkitilanteita, sillä ne saattavat aiheuttaa sydänoireita. Jos Teillä on edelleen rintakipuja, rytmihäiriöitä tai olette ammattiautoilija, keskustelkaa lääkärin kanssa autolla ajosta. Tuore sydäninfarkti on este lentomatkustamiselle. Lentäminen on suositeltavaa vasta sairausloman päätyttyä. Matkustaessanne pakkaa lääkkeet alkuperäisissä pakkauksissa käsimatkatavaroihin. Sauna ja muut elämänilot Saunan aiheuttama rasitus vastaa reipasta kävelyä. Sairaalasta kotiuduttuanne voitte saunoa heti, kun tunnette jaksavanne. Saunaan ei pidä mennä, jos Teillä on rintakipua, hengenahdistusta tai kuumetta. Liian kuumat löylyt rasittavat sydäntä, joten sopiva aloituslämpötila on noin 70 astetta. Poistakaa kaikki laastarit saunomisen ajaksi, koska lämpö muuttaa lääkkeen tehoa. Älkää ottako Nitroa ennen saunomista, koska se voi aiheuttaa yhdessä lämmön kanssa verenpaineen laskun ja pyörtymisen. Uimisen saunan yhteydessä voi aloittaa asteittain noin parin kuukauden kuluttua. Äkkinäiset lämmön vaihtelut nostavat verenpainetta, lisäävät rytmihäiriövaaraa ja herkistävät rintakipukohtauksille. Muistakaa vilvoitella saunan jälkeen ja juoda nestettä. Kohtuullinen alkoholin käyttö ei ole haitaksi sepelvaltimotautipotilaalle. Humalatila ja krapula rasittaa sydäntä, koska ne altistavat vaarallisille rytmihäiriöille. Seksuaalisuus on yksi tärkeä osa elämäämme. Se ei vanhene, vaan muuttaa muotoaan iän myötä. Seksuaalisuutta voi myös ilmaista hellyydellä, hyvänä pitämisellä, kosketuksella ja silittelyllä. Masennus ja erilaiset pelot, jotka ovat tavallisia tunteita sairastuttua, voivat vaikuttaa seksuaalisuuteen. Keskustelkaa avoimesti tunteista kumppaninne kanssa. Neuvoja voi myös kysyä hoitohenkilökunnalta ja lääkäriltä. Kiireinen elämäntahti, murheet ja huolet sekä pitkittynyt henkinen paine pitävät stressihormonitason jatkuvasti koholla. Tämä saattaa olla yksi altistava tekijä sydäninfarktille. Tieto sepelvaltimosairaudesta ja sydäninfarktista tulee aina yllättäen nostaen pintaan elämän peruskysymykset. On normaalia, että sairastuminen aiheuttaa jonkinasteisen psyykkisen kriisin. Se voi ilmetä pelkoina, ahdistuksena, unettomuutena ja tunteiden

ailahteluna. Masennusoireet ovat melko yleisiä sydän-infarktin jälkeen. Teillä on sairaalassa ollessanne mahdollisuus keskustella asian-tuntijoiden kanssa sairauden aiheuttamista tuntemuksista. Keskustelkaa omaisten kanssa ja vaihtakaa kokemuksia kohtalotovereiden kanssa. Yleensä jo muutamien viikkojen kuluessa mieliala kohenee ja elämä palautuu raiteilleen. Jos masennusoireet pitkittyvät ja tunnette ettette selviä yksin, ottakaa yhteys lääkäriin tai ammattiauttajaan. Vaikka sairastuminen on tuskallinen kokemus, se voi myös olla elämän positiivinen käännekohta. Tämä on nyt se vaihe elämässä, jolloin itselleen voi antaa aikaa luvan kanssa. HYVÄÄ VOINTIA! Lisätietoja asioista löytyy: Internetistä mm. www.sydanliitto.fi Lehdistä mm. Sydänliiton ohjelehtisistä, sydänlehdestä Oman paikkakunnan sydänpiiristä Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa työskentelee sydänasioihin perehtyneitä hoitajia, joiden kanssa voitte keskustella kaikenlaisista mieltä painavista asioista. Keski-Pohjanmaan keskussairaala, Kokkola Kuntoutusohjaaja Maarit Vuorela, Fysiatria ja kuntoutuspalvelut puh: (06) 826 4347 Fysioterapeutti, Fysiatria ja kuntoutuspalvelut puh: (06) 826 4813 Sydäntukihenkilöt Piirimme alueella toimii sydänpotilaiden tukihenkilöverkosto. Tukihenkilö on maallikko, sydänsairauden kokenut tai läheinen henkilö. Tukihenkilö toimii potilaan tai omaisen pyynnöstä. Hän tukee ja myötäelää, antaa käytännön vinkkejä arkipäivän ongelmiin. Tukihenkilöön voi ottaa myös yhteyden nimettömänä ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Yhteystiedot seuraavalla sivulla.

Keski-Pohjanmaan Sydänpiirin tukihenkilöt: Kokkolan sydänyhdistys ry Raili Wennman 06-8312432, 040-5963881, ohitusleikattujen kerhon vetäjä Hilkka Kettu 040-7622447 Jorma Karhula 050-3029560 Kalle Kandelberg 06-8311518 Eero Klemola 040-7716701 Seija Klemola 0400-666179 Nivalan sydänyhdistys ry Erkki Uusitalo 08-442280 Kerttu Niemi 08-447187 Irja Junttila 08-440431 Sulevi Ojatalo 040-7184012 Matti Hautala 08-445229 Lestijokilaakson sydänyhdistys ry Tenho Raudasoja 06-870464 Reisjärven sydänyhdistys ry Esa Hirvinen 040-7413187 Kalajoen sydänyhdistys ry Raija Hannula 08-462007 Pentti Nurmi 0400-581232 Ylivieskan seudun sydänyhdistys Maija Hakalahti 050-4061302 Jussi Vähäsalo 08-480539 Sauli Järvi 0500-366016 Johannes Marjakangas 0500-738741 Haapajärven sydänyhdistys ry Riitta Lintinen-Savikko 040-7766037 Jani Salmela 040-5873130 Jussi Vihantola 040-7323887 Toholampi-Lestijärvi sydänyhdistys ry Pentti Korkiakangas 050-3563223 Viljo Kauppinen 06-8623546 Alpo Pahikainen 044-5718479 Perhonjokilaakson sydänyhdistys ry Rudi ja Rauha Kaunisto 040-58178866 Kälviän sydänyhdistys ry Keijo Niemi 0400-860911 Laila Niemi 06-8350265

Sisätautien vuodeosasto 8 Puh: 06-8264 222 TERVEYSKESKUSTEN SYDÄNHOITAJAT Alavieska Reetta Hakalahti Pappilantie 1 84200 Alavieska 08-419 6300 (ajanvaraus) Haapajärvi Vuokko Reinikainen Männistönkatu 6 85800 Haapajärvi 044-445 6345 ti,ke,to klo 12-13 Kaustinen,Halsua,Veteli Merja Haapalainen Mäntöläntie 2 69730 Tunkkari 040-804 5050 Himanka Sanna Pöyhtäri Kannuskyläntie 13 68100 Himanka (06) 8789 280 Kalajoki Seija Kärkinen-Lappalainen Kalajoen terveyskeskus Pl 6, 85101 Kalajoki (08) 4691 529 Kannus Sari Kinnunen Kannuksen terveyskeskus Pl 19 69101 Kannus 040-804 2050 Kokkola Mariankatu 28 67200 Kokkola 044-730 7964 Kruunupyy, Alaveteli, Teerijärvi Carina Kainberg Kronoby HVC Säbråvägen 1 68500 Kronoby puh. 050-3228763 Lestijärvi Sari Kinnunen Niemeläntie 3 A 69440 Lestijärvi 040-804 2050 Lohtaja Terveysasema Lohtajantie 3 A 68230 Lohtaja (06) 828 7750 Nivala Sari Murisoja Pappilantie 1 85500 Nivala (08) 419 6532 ma-to klo 12-13 Perho Perhon terveyskeskus Vanhainkodintie 20 69950 Perho 040-804 3000 Pietarsaari Carita Nyman Pohjanlahdentie 1 68600 Pietarsaari (06) 786 2233 ma,ti,to klo 9 10 Reisjärvi Seija Kieleväinen Savikontie 1 85900 Reisjärvi 044-770 0702 ma-pe klo 9-14 Sievi Haikolantie 38 85410 Sievi puh. (08) 419 6100 ajanvaraus Toholampi Sari Kinnunen Sairaalantie 2 69300 Toholampi 040-804 2050 Ullava Anne Rahkola Ullavantie 68370 Ullava 040-489 2049 tai (06) 8287639 Ylivieska Kirkkotie 4 84100 Ylivieska 044-419 5125 Hyväksyjä: Päiväys: