KALASATAMAN KOULUN JA PÄIVÄKODIN KUTSUKILPAILU KILPAILUOHJELMA

KALASATAMAN KOULUN JA PÄIVÄKODIN KUTSUKILPAILU 7.4.2010 18.6.2010 KILPAILUOHJELMA

1 KILPAILUKUTSU... 2 1.1 Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus... 2 1.2 Osallistumisoikeus... 2 1.3 Palkinnot ja lunastukset... 2 1.4 Palkintolautakunta... 2 1.5 Kilpailun säännöt ja kilpailuohjelman hyväksyminen... 3 1.6 Ohjelma-asiakirjojen luovutus ja kilpailuseminaari... 3 1.7 Kilpailun aikataulu... 3 2 KILPAILUTEKNISET TIEDOT... 4 2.1 Ohjelma-asiakirjat... 4 2.2 Kilpailua koskevat kysymykset... 4 2.3 Kilpailuehdotuksen taloudellisuuden arviointi... 4 2.4 Ehdotusten arvosteluperusteet... 5 2.5 Kilpailun ratkaiseminen, tulosten julkistaminen ja näytteillepano... 5 2.6 Jatkotoimenpiteet kilpailun seurauksena... 5 2.7 Kilpailuehdotusten käyttöoikeus... 5 3. KILPAILUALUE... 6 3.1 Taustaa... 6 3.2 Asemakaava... 7 3.3 Maanomistus... 7 3.4 Katuverkko... 7 3.5 Lähialueet... 8 3.6 Perustamisolosuhteet... 8 3.7 Kunnallistekniikka... 8 4 RAKENNUKSEN TOIMINTA... 9 5 SUUNNITTELUOHJEET... 10 5.1 Yleisiä suunnitteluperiaatteita... 10 5.2 Vaiheittainen toteutus... 11 5.3 Tekninen laatutaso... 11 6. EHDOTUKSEN LAADINTAOHJEET... 13 6.1 Vaadittavat asiakirjat... 13 6.2. Piirustusten esitystapa... 14 6.3 Kilpailusalaisuus... 14 6.4 Kilpailuehdotusten sisäänjättö... 14 LIITTEET Tilaohjelma 1

1 KILPAILUKUTSU 1.1 Kilpailun järjestäjä, luonne ja tarkoitus Helsingin kaupunki järjestää Kalasatamaan, Sörnäistenniemeen, rakennettavasta koulusta ja päiväkodista kutsukilpailun. Kilpailu toteutetaan yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliiton kanssa soveltaen arkkitehtiliiton kilpailusääntöjä uusimuotoisesta arkkitehtuurikilpailusta, jossa kilpailuun osallistujat arvotaan ilmoittautuneiden ja vähimmäisvaatimukset täyttävien joukosta. Hankkeeseen sisältyy päiväkoti ja 1. 9.-luokkien koulu, jotka muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Koulujen toimintaa ja pedagogiikkaa kehitetään kohti yhtenäistä peruskoulua. Koulujen toiminta perustuu erityisesti tutkivaan oppimiseen ja painottuu kaupunkikulttuurin eri muotoihin. Kahdessa vaiheessa rakennettavan hankkeen ensimmäinen vaihe on tarkoitus ottaa käyttöön 1.8.2014. Rakennuksen toisen vaiheen aikataulu tarkentuu myöhemmin. Kilpailun tarkoitus on löytää hankkeen toteuttamiseksi kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja toteutuskelpoinen ratkaisu, jossa toiminnalliset, teknistaloudelliset ja energiatehokkuustavoitteet toteutuvat tasapainoisesti. 1.2 Osallistumisoikeus Kilpailuun on kutsuttu ilmoittautumismenettelyn kautta osallistumaan seuraavat suunnittelutoimistot: Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy Arkkitehdit Mauri Korkka Kirsti Rantanen Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy Arkkitehtitoimisto Sari Nieminen Oy / Arkkitehtitoimisto Jari Lepistö JKMM Arkkitehdit Oy Kirsti Siven & Asko Takala Arkkitehdit Oy On suositeltavaa, että kilpailijat käyttävät rakenne- ja talotekniikka-asiantuntijoita sekä muita tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita kilpailuehdotusta laatiessaan. 1.3 Palkinnot ja lunastukset Kullekin osallistuvalle ja hyväksytyn ehdotuksen tehneelle toimistolle maksetaan 16 000 + 22 % alv palkkio, joka vähennetään suunnittelutoimeksiannon saajan lopullisesta verollisesta palkkiosummasta. Palkkiot maksetaan Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) kautta. SAFA perii kilpailusääntöjensä mukaan 10 % palkkioista kattaen siten SAFAn kulut ja kilpailijoiden nimeämän palkintolautakunnan jäsenen palkkion. Tavoitteena on, että voittanut suunnittelutoimisto saa tehtäväkseen kohteen arkkitehti- ja pääsuunnittelun sekä irtokalustesuunnittelun. Suunnitteluhintatarjoukset tulee tehdä ensimmäisestä vaiheesta ja antaa erikseen arkkitehti- ja irtokalustesuunnitteluista. 1.4 Palkintolautakunta 2

Palkintolautakuntaan kuuluvat kilpailun järjestäjän nimeämänä: Irmeli Grundström, tilakeskuksen hankepäällikkö, puheenjohtaja Arto Hiltunen, tilakeskuksen päällikkö Jukka Hovi, rakennuspäällikkö, tilakeskus Erja Erra, projektiarkkitehti, tilakeskus Kaisa Nuikkinen, johtava arkkitehti, opetusvirasto Niko Lewman, opettajaedustaja, pedagoginen asiantuntija, opetusvirasto Sirkka Könkkölä, suunnittelija, sosiaalivirasto Kaarina Rötsä, arkkitehti, sosiaalivirasto Tuomas Hakala, arkkitehti, kaupunkisuunnitteluvirasto Hannu Asikainen, projektinjohtaja, talous- ja suunnittelukeskus Kilpailijoiden nimeämänä: Claudia Auer, arkkitehti SAFA Palkintolautakunnan sihteerinä toimii Hanna Ikonen kaupunkisuunnitteluvirastosta. Palkintolautakunta voi lisäksi kuulla tarpeelliseksi katsomiaan asiantuntijoita. Asiantuntijat ja palkintolautakunnan sihteeri eivät osallistu arvosteluun. 1.5 Kilpailun säännöt ja kilpailuohjelman hyväksyminen Kilpailussa noudatetaan Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjä. Järjestäjä, palkintolautakunta ja Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusihteeri ovat hyväksyneet tämän kilpailuohjelman liiteasiakirjoineen. 1.6 Ohjelma-asiakirjojen luovutus ja kilpailuseminaari Kilpailuohjelma ja muut ohjelma-asiakirjat toimitetaan kilpailijoille 7.4.2010. Kilpailuseminaari järjestetään 15.4.2010 kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa, Kansakoulukatu 3. Tilaisuudessa esitellään kilpailun lähtökohtia ja tavoitteita. Kilpailijoilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä kilpailun järjestäjille. 1.7 Kilpailun aikataulu Kilpailuseminaari 15.4.2010 klo klo 12.00-14.00 Kilpailuaika 7.4.2010 18.6.2010. Kustannusasiantuntijan konsultoinnista sopiminen viimeistään 14.5.2010. Kilpailuun liittyvät kysymykset viimeistään16.5.2010. Kilpailu pyritään ratkaisemaan syyskuun loppuun mennessä. Julkistamistilaisuus pidetään kilpailun ratkettua. Kilpailutyöt ovat näytteillä julkistamisen jälkeen. 3

2 KILPAILUTEKNISET TIEDOT 2.1 Ohjelma-asiakirjat Kilpailun ohjelma-asiakirjoja ovat: 1. tämä kilpailuohjelma 2. alueen pohjakartta ja kilpailualueen rajaus 3. asemakaava nro 11780 määräyksineen 4. Kalasataman havainnekuva 5. Sörnäistenniemen katusuunnitelmat 6. valokuvia kilpailualueesta ja sen lähiympäristöstä 7. 3D-malli Kalasatamasta 8. tilaohjelman ja suunnitelman vertailulomake 10. tarjouslomake Kaikki ohjelma-asiakirjat toimitetaan tiedostoina kilpailun osallistujille. 2.2 Kilpailua koskevat kysymykset Kilpailijoilla on mahdollisuus pyytää ohjelmaa koskevia selvityksiä ja lisätietoja. Kilpailua koskevat kysymykset osoitetaan palkintolautakunnalle ja lähetetään sähköpostitse viimeistään 16.5.2010: hanna.ikonen@hel.fi Kysymykset ja vastaukset toimitetaan kaikille kilpailijoille sähköpostitse viimeistään 21.5.2010. 2.3 Kilpailuehdotuksen taloudellisuuden arviointi Kilpailijoilla on mahdollisuus neuvotella kilpailun kuluessa rakennuskustannusasiantuntijan kanssa. Palkintolautakunnan kustannusasiantuntijana toimii: Pekka Hjelm, Pöyry Building Service (NHL / Turku) Asiantuntijalla on vaitiolovelvollisuus. Kilpailijoiden tulee sopia konsultointi kustannusasiantuntijan kanssa viimeistään 14.5.2010. 4

2.4 Ehdotusten arvosteluperusteet Palkintolautakunta tulee arvostelussaan painottamaan seuraavia seikkoja: - arkkitehtoninen kokonaisote - rakennuksen kaupunkikuvallinen laatu - esitettyjen toiminnallisten ja opetuksellisten tavoitteiden täyttyminen - hyvinvointia tukevat ratkaisut - ratkaisun investointi- ja elinkaarikustannusten taloudellisuus - muuntojoustavuus - energiatehokkuus - vaiheittain toteuttaminen - toteuttamiskelpoisuus Palkintolautakunta tulee teettämään ehdotuksista teknistaloudellisen tarkastelun lopullisen päätöksenteon pohjaksi. Kokonaisratkaisun ansioita pidetään tärkeämpinä kuin osaratkaisujen tai yksityiskohtien virheettömyyttä. 2.5 Kilpailun ratkaiseminen, tulosten julkistaminen ja näytteillepano Kilpailu pyritään ratkaisemaan syyskuun 2010 aikana. Kilpailun ratkettua tulos ilmoitetaan välittömästi voittaneen ehdotuksen tekijöille ja muille kilpailun osanottajille. Tiedotusvälineille ratkaisusta ilmoitetaan julkistamistilaisuudessa. Ehdotukset ja palkintolautakunnan pöytäkirja, jossa jokainen työ on arvioitu, asetetaan näytteille julkistamistilaisuuden jälkeen. 2.6 Jatkotoimenpiteet kilpailun seurauksena Palkintolautakunta tekee suosituksensa jatkotoimenpiteiksi kilpailun tuloksen perusteella. Suunnittelutyö on tarkoitus käynnistää välittömästi kilpailun päätyttyä. 2.7 Kilpailuehdotusten käyttöoikeus Kilpailun järjestäjällä on omistusoikeus palkittuihin ja lunastettuihin sekä julkaisuoikeus kaikkiin kilpailuehdotuksiin tekijänoikeuden jäädessä ehdotuksen tekijälle. 5

3. KILPAILUALUE 3.1 Taustaa Kilpailualue sijaitsee Kalasatamassa, metroaseman läheisyydessä, Sörnäistenniemen asemakaava-alueella ja keskeisimmän puistoakselin reunalla. Helsingin entiset satama-alueet muuttuvat asumisen, virkistyksen ja työnteon alueiksi, mikä on kantakaupungin mittavin muutosprosessi teollistumisen jälkeen. Muutoksella on merkittäviä sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia. Kalasatama on osa Helsingin keskustasta koilliseen ulottuvaa laajaa muutosvyöhykettä. Maankäytön muutoksen myötä alueen kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen ilme muuttuu huomattavasti: siitä kehkeytyy merellisen asumisen ja työnteon luonnehtima uusi kaupunginosa. Kalasataman kaupunkirakenne on korostuneesti kaupunkimainen urbaani. Pyrkimyksenä on täydennysrakentamisen periaatteita soveltaen liittää alue viereisiin vanhoihin tiiviisti rakennettuihin kaupunginosiin, jotka kantavat teollisuusperinteitä. Samalla Kalasatama kuitenkin liittyy visuaalisesti Pohjoissataman maisemakokonaisuuden kautta keskustaan. Tavoitteena on kaupunkikuvan rikkaus ja eloisa kaupunkielämä. Joukkoliikenne alueen läheisyydessä tarjoaa kaikki perusmuodot, metro raskaana raideliikenteenä, raitiovaunu kevyenä raideliikenteenä ja bussit sekä itälänsisuunnassa että pohjois-eteläsuunnassa. Katuverkko on jatkuva, jolloin ei synny umpikujia. Urbaaniuteen liittyvä valinnanvapaus ja valintamahdollisuuksien runsaus näkyy alueen liikennejärjestelyissä. Kalasataman rannat suunnitellaan osaksi koko entisen satama-alueen tulevaisuudessa kiertävää yhtenäistä rantakävelyreittiä. Alueen sijainnista johtuen rantalinja on poikkeuksellisen pitkä. Tämä lähivirkistysmahdollisuus tulee olemaan alueen ominaispiirre pikemmin kuin perinteiset suuret virkistyspuistot. Kilpailualue on osa entistä laajaa satamakenttää, joka on lähes tasainen, eikä sillä ole lainkaan kasvillisuutta. Ympäristö tullaan kokonaisuudessaan rakentamaan uudestaan ja aluetta nykyisin halkova suurjännitteinen sähkölinja siirretään muualle. Sörnäistenniemen alueelle suunnitellaan asuinkortteleita noin 2 700 uudelle asukkaalle. Kortteleita kiertää 5 6-kerroksisten kerrostalojen kehä. Kortteleiden sisäosissa, asuntokatujen varsilla on kolmikerroksisia yhden perheen kantakaupunkihuviloita. Rannassa on kaksi suurta korttelia, jotka on sovitettu Kulosaarensillan ja maiseman suureen mittakaavaan. Sillan kupeessa on kaksi korkeata (11 ja 16 kerrosta) toimistorakennusta muodostamassa sisäänkäyntiportin kantakaupunkiin ja suojaten asuinkortteleita Itäväylän aiheuttamilta häiriöiltä. Suuren kiilamaisen keskuspuiston viereen sijoittuu koulu ja 16-kerroksinen hotelli. Pysäköinti on sijoitettu pihakansien ja puiston alle sekä katujen varsille. Sörnäistenniemen rakentaminen alkaa vuonna 2010 pohjoisista, lähimpänä Kulosaarensiltaa sijaitsevista kortteleista ja viimeisenä noin vuonna 2013 aloitetaan täyttöalueelle kaakkoiskulmaan sijoittuvan korttelin rakentaminen. Kortteleiden 10578, 10579, 10581, 10584 ja 10585 suunnittelu on käynnistynyt. 6

3.2 Asemakaava Kilpailualueella on voimassa asemakaava 11780, jota kilpailijoiden tulee noudattaa. Koulu ja päiväkoti rakennetaan tontille, joka asemakaavassa on merkitty julkisten lähipalvelurakennusten (YL) korttelialueeksi. Lisäksi kilpailualueeseen kuuluu autopaikkojen korttelialuetta (LPA) oleva tontti, joka muodostaa kilpailualueen pohjoisreunan. Kilpailualuetta rajaavat Arielinkatu, Polariksenkatu, Junonkatu ja Arcturuksenkatu, joiden katusuunnitelmat ovat kilpailuohjelman liitteenä. Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue (YL) Asemakaavaan sisältyy varaus 10 000 k-m 2 :n suuruista koulua ja päiväkotia varten. Se tulee olemaan osa Arielinkadun puoleista julkisivurintamaa, joka muodostaa rakennetun rajan Kalasatamanpuistolle. Siksi asemakaavassa on määräys, että Arielinkadun puoleisen räystäslinjan ylimmän kohdan vähimmäiskorkeusasema tulee olla +16,00. Vähimmäiskorkeusaseman voi tulkita ohjeelliseksi. Katualueen rajat ovat kilpailijoita sitovia, muilta osin rakennus on vapaasti sijoitettavissa korttelialueelle. Kalasatamanpuistoon Arielinkadun varrelle on mahdollisuus rakentaa maanalainen pysäköintilaitos, joka nostaa puiston perustasoa noin yhden normaalikerroksen verran. Arielinkadulla on asemakaavamääräys, joka mahdollistaa sijainniltaan ohjeellisen jalankulkusillan rakentamisen kadun yli, jonka alituskorkeus on 4,2 metriä. Jalankulkusillalla on tarkoitus yhdistää toisen kerroksen tasolla Kalasatamanpuisto ja kilpailualue esteettömästi ja turvallisesti toisiinsa. Autopaikkojen korttelialue (LPA) Autopaikkojen korttelialuetta (LPA) oleva tontti on osa kilpailualuetta. Alue on sijoitettu Polariksenkadulle kiinni koululle varattuun yleisten rakennusten korttelialueeseen. Tarkoituksena on, että autopaikkoja käytetään Polariksenkadun, eikä tontin puolelta ja autopaikat ovat arkipäivisin koulun käytössä ja muina aikoina vieraspysäköintipaikkoina. Alueelle tulee suunnitella vähintään 30 autopaikkaa. 3.3 Maanomistus Alue on kokonaisuudessaan Helsingin kaupungin omistuksessa. 3.4 Katuverkko Alueelle on laadittu katujen luonnossuunnitelmat, jotka ovat kilpailuohjelman liitteenä. Katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen tulee etenemään rinnan alueen muun rakentamisen kanssa. Lopulliset katupiirustukset laaditaan kilpailualuetta ympäröiville kaduille vuoden 2010 aikana. Polariksenkatu ja Arcturuksenkatu ovat luonteeltaan kapeita ja vähäliikenteisiä kahteen suuntaan läpiajettavia kaupunkikatuja. Arielinkatu tulee muistuttamaan hiukan nykyistä Väinämöisenkatua rajautuessaan puistoon. Junonkatu on Sörnäistenniemen kokoojakatu, jolla tulee kulkemaan raitiovaunu. Raitiovaunupysäkki tulee sijoittumaan kilpailualueen kohdalle. 7

3.5 Lähialueet Kalasatamanpuisto on koko Kalasataman keskeisin puistoalue. Puisto tulee olemaan monipuolisessa aktiivisessa käytössä ja erilaisten tapahtumien näyttämönä. Päiväsaikana koulu tulee hyödyntämään puistoa monipuolisesti ulkoliikuntaalueena. Varsinaiset pelikentät, kuten jalkapallokenttä ja jääkiekkokaukalo sijaitsevat Mustikkamaalla, jonne rakennetaan uusi siltayhteys Sörnäistenniemestä. Tämänhetkinen Kalasatamanpuiston puistosuunnitelma on kilpailuohjelman liitteenä. Kalasataman metroaseman ympärillä olevien kortteleiden, Kalasataman keskuksen suunnittelusta on käynnissä julkinen hankinta kilpailullisena neuvottelumenettelynä, jonka tarkoituksena on löytää suunnittelija, rakennuttaja ja rahoittaja kokonaisuudelle. Valinta tehdään vuoden 2011 aikana. Metrokortteleihin on mahdollisuus rakentaa noin 110 000 k-m 2. 3.6 Perustamisolosuhteet Tontti sijaitsee kitkamaan päälle tehdyllä täyttöalueella, jossa täytön paksuus on alle 3 metriä. Alustavan perustamistapaselvityksen mukaan koillisosassa rakennukset voidaan perustaa anturoilla ja lounaisosassa lyöntipaaluilla kantavan pohjamaan varaan. Kadut ja maanvaraiset pihat voidaan rakentaa pohjamaan varaan. Alueen maaperä puhdistetaan tarvittaessa ennen rakentamiseen ryhtymistä. 3.7 Kunnallistekniikka Alueelle rakennetaan normaalit uudet vesi-, energia- ja tietoliikennehuollon verkostot. Osa verkostoista, kaukojäähdytys- ja kaasuverkostot sekä osa tietoliikenneinfrastruktuurista, muodostuu alueelle kysyntäperusteisesti. Verkostot sijoitetaan katualueille. Kilpailualueen läpi kulkee tällä hetkellä korkeajännitteinen sähkön siirtoyhteys. Se uusitaan väliaikaisesti ilmajohtona uudelle reitille alueen eteläpuolelle ja siirretään myöhemmin kalliotunneliin. Kalasataman alueelle rakennetaan keskitetty jätteiden putkikuljetusjärjestelmä, johon myös koulu ja päiväkoti tulevat liittymään. Järjestelmä ei välttämättä ole vielä käytössä ensimmäisen rakennusvaiheen valmistumisen aikana, joten ensimmäisessä vaiheessa alueelle täytyy rakentaa väliaikainen jätetila. Järjestelmän rakentamiseen tulee kuitenkin varautua jo ensimmäisessä vaiheessa. Toisessa rakennusvaiheessa voidaan olettaa järjestelmän olevan käytössä ja sille tulee varata tilaohjelmassa esitetyt tarvittavat tilat korttelialueelta. 8

4 RAKENNUKSEN TOIMINTA Korttelitalon toiminta Kalasataman korttelitalo palvelee Kalasataman aluetta. Koulu ja päiväkoti muodostavat yhtenäisen toimintakokonaisuuden 0-15-vuotiaille lapsille. Esiopetus niveltyy sekä koulun että päiväkodin toimintoihin. Tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja kasvua. Iltaisin ja viikonloppuisin korttelitalo tarjoaa harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia asukkaille. Toimintakonseptina on aktiivinen yhteisöllisyys. Koulun toiminta Kalasataman peruskoulu suunnitellaan 700 oppilaalle. Koulu tarjoaa turvallisen oppimisympäristön hankkia tietoja ja taitoja elinikäistä oppimista varten. Tavoitteena on tarjota oppilaille ajattelun välineitä sekä auttaa heitä omaksumaan vankat perustiedot ja -taidot. Koulussa painotetaan tutkivaa oppimista. Luokilla 1 5 opetus perustuu aihekokonaisuuksiin perinteisen oppiainejaon sijasta. Erilaisten oppimisstrategioiden, tekniikoiden ja käsitteiden ymmärtävä oppiminen on keskeisessä asemassa. Luokilla 6 9 opetus on hieman enemmän oppiainejaon mukaista. Keskeistä on opittujen taitojen luova käyttö ja tietojen syventäminen. Opiskelu tapahtuu pienryhmissä. Tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja opiskelukäyttö on Kalasataman peruskoulussa luonteva osa toimintaa. Päiväkodin toiminta Lasten päiväkoti suunnitellaan enintään 105 alle kouluikäiselle lapselle. Päiväkoti toimii ympäri vuoden arkisin klo 6.15 17.30. Lapset tuodaan päiväkotiin aamulla ja heidät haetaan iltapäivisin päiväkodista. Päiväkodille suunnitellaan oma aidattu piha-alue (20m2/lapsi). Varhaiskasvatus toteutuu päivähoidossa hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutena painottuen eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla eri tilanteissa. Ympäristön tulee tukea lasten hyvinvointia ja mahdollistaa lapsille ominainen tapa toimia: leikkiminen, liikkuminen, taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja tutkiminen. Pitkäkestoiset leikit saavat jäädä paikoilleen, kehkeytyville taide- ja tutkimusprojekteille on paikkansa ja lepääminen tapahtuu sopivissa tiloissa. Isoimmat lapset syövät koulun ravintolassa heille varatussa tilassa ja pienimmät päiväkodin puolella. Toiminnassa otetaan huomioon samassa rakennuksessa olevan koulun kanssa tehtävä yhteistyö sekä alueen ominaispiirteet. Rakennusratkaisulla on vaikutusta toimintaan. Tilojen tulee olla monikäyttöisiä, muuntuvia ja turvallisia sekä tukea vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. 9

5 SUUNNITTELUOHJEET 5.1 Yleisiä suunnitteluperiaatteita Liikenne ja ulkoalueet Koulun ja päiväkodin kaikki pysäköintipaikat tulee sijoittaa Polariksenkadun varrella olevalle autopaikkojen korttelialueelle (LPA). Autopaikkoja tulee suunnitella vähintään 30, joista 5 tulee olla inva-paikkoja. LPA-tontin ja YL-tontin rakennusalueen välissä on yleiselle jalankululle varattu alueen osa, joka sijaitsee tontin puolella, mutta jonka tulee toimia osana koko alueen julkista kevyen liikenteen verkostoa. Koulun ja päiväkodin tarvitsemat polkupyöräpaikat tulee suunnitella tontille. Päiväkodin saattoliikenne tulee käyttämään LPA-tontille sijoitettavia autopaikkoja. Kulku pysäköintipaikoilta päiväkodin pihalle ja sisäänkäynnille tulee olla luonteva. Huoltoliikenteen ajoliittymää ei tule sijoittaa Junonkadulle, koska katualueelle täytyy varata mahdollisen raitiovaunupysäkin vaatima tilavaraus ja kulkuyhteydet. Jalankulku- ja autoliikenne erotetaan toisistaan täysin. Koulun asiointikäynti, pääsisäänkäynti, avautuu kadulle. Tätä sisäänkäyntiä käyttävät päivittäinen postiauto, kirja- ja materiaalikuljetukset, oppilaiden vanhemmat ja vieraat. Oppilaat ja päiväkodin lapset tulevat sisälle oleskelupihalta suoraan omiin soluihinsa ja kotialueillensa. Huolto, päivittäinen keittiön ruokakuljetus ja jätehuolto, sijoittuu huoltopihalle, jossa jakeluauton täytyy mahtua kääntymään. Oleskelupiha jakautuu suojaiseen päiväkodin aidattuun pienten pihaan ja koulun välituntipihaan. On myös toivottavaa järjestää suojattu sisäpiha, ulko-opetusalue esimerkiksi liittyen luonnontieteen opetukseen/arimpien oppilaiden ulkoiluun tms. Yhteys viereisen Kalasatamanpuiston kentälle tapahtuu toisen kerroksen tasolla olevaa siltaa myöden. Tilaryhmittelyt Kalasataman korttelitalo muodostaa eheän 0-15-vuotiaille alueen lapsille tarkoitetun toimintakokonaisuuden, jossa on sekä julkisia että yksityisiä alueita. Toimitilat sijoitetaan kahteen kerrokseen. Julkisin alue on sydänalue ja hallintotilat. Liikuntatilat, kädentaidontilat sekä sydänalue ovat myös harrastustoiminnan käytössä iltaisin. Lisäksi rakennus koostuu henkilökunnan tiloista, koulun soluista, alku- ja esiopetussoluista sekä päiväkodin tiloista. Sisätilojen suunnittelu Rakennus on avoin ja valoisa; tilat liittyvät visuaalisesti toisiinsa. Käytävien sijasta liikennetiloina ovat toiminta-aulat. Soluissa erilliset opetustilat liittyvät toisiinsa suurryhmätilan kautta, jonka kautta solu liittyy muuhun rakenteeseen. Erityisenä haasteena on akustisesti miellyttävän ilmapiirin luominen. 10

Tilat ovat muunneltavia ja monikäyttöisiä. Toiminta-aulat toimivat esittelytiloina. Ympäristön tulee tukea oppimis- ja kasvatustavoitteita ja ennen kaikkea lasten hyvinvointia. Eräinä tärkeinä tarkastelunäkökulmina ovat valvottavuus/turvallisuus ja arjen askareiden häiriötön toiminta. Koulurakennus on materiaaleineen ja varusteineen oppimisen kohde ja malli kestävän kehityksen tavoitteiden konkretisoinnista. Päiväkodin tilojen osalta noudatetaan seuraavaa suunnitteluohjetta: Päiväkodin tilasuunnitteluohje / Helsingin kaupunki / Sosiaalivirasto 4.5.2001.(www.hel.fi > Sosiaalivirasto > Julkaisut > Muita julkaisuja > Päiväkodin tilasuunnitteluohjeita) Koulutilojen osalta tärkein suunnitteluopas on Terveellinen ja turvallinen koulurakennus. 2005. Opetushallitus. 5.2 Vaiheittainen toteutus Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan ainakin - päiväkodin tilat - alku- ja esiopetuksen tilat - henkilökunnan sosiaalitilat - keittiötilat - liikuntatilat - tarvittavat tekniset tilat - väestönsuojatilat Ratkaisusta riippuen ensimmäiseen toteutusvaiheeseen voi sisältyä myös muita tiloja. Ensimmäisen rakennusvaiheen tulee muodostaa toimiva ja kaupunkikuvallisesti eheä kokonaisuus, koska toisen vaiheen toteuttamisajankohdasta ei vielä ole varmuutta. Toinen rakennusvaihe täytyy voida toteuttaa siten, että se ei häiritse ensimmäisen vaiheen toimintaa. 5.3 Tekninen laatutaso Rakennus toteutetaan voimassa olevien rakennusmääräysten ja ohjeiden sekä Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston ohjeiden mukaisesti. Suunnittelussa noudatetaan Helsingin kaupungin palvelurakennusten matalaenergiarakentamisohjetta. Rakennuksen muodolla, massoittelulla ja tilojen sijoittelulla on merkitystä energiantarpeeseen sekä lämpöhäviöiden ja ilmaisenergioiden hyödyntämisen että ylilämmön hallinnan kautta. Rakenteiden lämmöneristysarvojen tulee olla paremmat kuin mitä rakentamismääräykset 2010 edellyttävät. Ulkovaipan ja hyötyalan suhde pyritään optimoimaan. Erityistä huomiota kiinnitetään rakenteiden ilmatiiviyteen ja luonnonvalon hyödyntämiseen. Rakennus ja pihat suunnitellaan helposti huollettaviksi ja ylläpidettäviksi. Riskialttiita rakenteita ei sallita. Tasakattoratkaisu ei ole mahdollinen, vedenpoiston tulee tapahtua vesikatolta ulkopuolisin järjestelmin. Ratkaisulta toivotaan lisäksi mm. julkisivujen suojaamista räystäin. Rakennus toteutetaan ilman kellaria. 11

Rakennuksen tulee olla muuntojoustava niin, että sekä rakennuksen runkojärjestelmä, mitoitus että talotekniset ratkaisut mahdollistavat tilojen joustavan käytön ja myöhemmät tilamuutokset. Rakennuksen sisä- ja ulkotilat toteutetaan esteettöminä sekä liikkumis- että valo-, väri- ja ääniympäristöjen osalta. Väestönsuoja Rakennuksen väestönsuojan suoja-ala mitoitusperuste on 2 % kerrosalasta. Väestönsuojaan sijoitetaan tilaohjelman mukaisia tiloja. Talotekniset ratkaisut Pääsääntöisenä lämmitysjärjestelmänä on vesikiertoinen radiaattorilämmitys. Märkäeteisessä, pesuhuoneessa sekä päiväkodin ryhmähuoneissa on vesikiertoinen lattialämmitys. Kesäajan sisätilojen lämpötilojen hallinta tulee tehdä passiiviperiaatteella, vaatimus tulee huomioida mm. etelä- ja länsipuolelle sijoittuvissa luokka-, ryhmä- tai työhuoneissa. Ilmanvaihtokoneiden ilmanotto tulee tapahtua pohjoinen itä suunnasta. Lisäksi ilmanotossa tulee huomioida Rakennusmääräyskokoelman D2 taulukot 3.4.1.1 3.4.1.2 eli mm kattopinnat, parkkipaikat, jätehuoneet, keittiön poisto ja savu/pakoputket. Ilmanvaihdon konehuoneissa on rakennuksen sisäpuolinen sisäänkäynti. Käytävien alakatoissa talotekniikka varten tarvitaan vapaa korkeutta vähintään 850 mm ja pitkillä käytävillä 950 mm. Jos kanavia varten rakennetaan kanavatila katolle, tulee sen olla vähintään 2500 mm korkea puolilämmin tila. Tällöin käytävien alakaton yläpuolella tarvittava vapaan korkeuden vaatimus on vähintään 700 mm. Ilmanvaihtokonehuoneiden määrä ja sijainti optimoidaan. Hankkeessa selvitetään mahdollisuus käyttää sähköntuotantoon paikallisia uusiutuvia energialähteitä. Lämmön talteenoton vuosihyötysuhde 60 65 % Ilmavaihdon ominaissähköteho 1,6 kw/m³/s 12

6. EHDOTUKSEN LAADINTAOHJEET Asiakirjat laaditaan suomeksi. 6.1 Vaadittavat asiakirjat 1. Asemapiirros 1:1000 Asemapiirroksessa esitetään ja nimetään päiväkodin ja koulun pihat sekä sisäänkäynnit, katokset ja puusto. Asemapiirroksessa esitetään myös ehdotuksen arvioinnin kannalta tärkeimmät korkeusasemat. Lisäksi esitetään pysäköintijärjestelyt sekä saatto- ja huoltoliikenteen, kevyen liikenteen ja jalankulun reitit. Rakennus esitetään varjostettuna, siten että lukukelpoisuus säilyy. Valon tulokulma on maanpintaan nähden 45 astetta lounaasta. 2. Pohjapiirrokset 1:200 Pohjapiirrokset esitetään jokaisesta kerroksesta, varustetaan korkeusmerkinnöin ja esitetään leikkauksien paikat. Pohjapiirroksiin merkitään tilojen ja tilaryhmien käyttötarkoitukset sekä mahdolliset muut käyttötarkoitusta selventävät merkinnät. 3. Julkisivut ja leikkaukset 1:200 Esitetään arvostelun kannalta tarpeelliset julkisivut ja leikkaukset korkeusmerkintöineen ja julkisivumateriaaleineen. 4. Perspektiivikuvat Kilpailijan on kuvattava ehdotuksensa luonnetta ainakin yhdellä sisäperspektiivipiirroksella ja yhdellä ulkoperspektiivipiirroksella. 5. Pienoismalli 1:400 Pienoismalli rajataan kilpailualueen rajan mukaisesti. Järjestäjä teettää valkoisen ympäristömallin, johon kilpailijan pienoismalli upotetaan sitä arvosteltaessa. Pienoismallin pohjan korkeusasema on - 3,0 metriä. 6. Selostus Lyhyessä selostuksessa (A4) esitetään ratkaisun pääperiaatteet, vaiheittaisuus sekä ehdotuksen laajuuslaskelmat. 7. Pienennökset Kaikista edellä mainituista kilpailuasiakirjoista tulee ottaa värilliset pienennökset A3-kokoon. Pienennösten mittakaava on ilmoitettava. 8. pdf-dokumentit 13

Ehdotukseen on liitettävä CD-levy, jolla on erillisinä PDF- tiedostoina A3-koossa pienennökset piirustuksista, selostus sekä tilaohjelman ja suunnitelman vertailu mukana olleelle lomakkeelle. PDF-tiedostoista on poistettava tekijän henkilöllisyyteen liittyvät tunnisteet. 9. Tarjouskuori Kilpailuehdotuksen mukana on lähetettävä suljettu ja nimimerkillä varustettu, läpinäkymätön kirjekuori, jonka sisällä on tarjouslomake ja siinä vaadittavat tiedot. Suunnitteluhintatarjous tehdään ensimmäisestä toteutusvaiheesta ja annetaan erikseen arkkitehti- ja irtokalustesuunnittelusta. Suunnitteluhintatarjoukset on tarkoitettu neuvottelun pohjaksi. Kilpailun voittajan tarjouskuori avataan palkintolautakunnan pöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen. 10. Nimikuori Kilpailuehdotuksen mukana on lähetettävä suljettu ja nimimerkillä varustettu, läpinäkymätön kirjekuori, jonka sisällä on ehdotuksen nimimerkki sekä tekijän nimi, osoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Lisäksi on ilmoitettava, kenellä on kilpailuehdotuksen tekijänoikeus ja ketkä ovat avustajia. Jos tekijät ilmoittavat yrityksensä nimen, tullaan yrityksen nimi julkaisemaan tekijän nimen yhteydessä. Halutessaan kilpailijat voivat esittää muutakin tarpeelliseksi katsomaansa aineistoa. 6.2. Piirustusten esitystapa Piirustusten on oltava julkaisukelpoisia ja käsittelyn kestäviä. Piirustukset on kiinnitettävä vaakasuuntaisille 594 mm x 840 mm jäykille alustoille, joita ei saa päällystää muoveilla. 6.3 Kilpailusalaisuus Kilpailuehdotuksen jokainen asiakirja on varustettava nimimerkillä. PDF- tiedostoista on poistettava tekijän henkilöllisyyteen liittyvät tunnisteet. 14

6.4 Kilpailuehdotusten sisäänjättö Kilpailuaika päättyy perjantaina 18.6.2010. Kilpailuehdotukset on toimitettava 18.6.2010 klo 15.00 mennessä (Pienoismallin osalta tiistaina 2.7.2010 klo 15.00 mennessä) Tilakeskuksen kirjaamoon osoitteeseen: Kiinteistövirasto Tilakeskus, kirjaamo Sörnäistenkatu 1 PL 2213, 00099 Helsingin kaupunki tai jätettävä todistettavasti viimeistään saman päivän aikana postin tai muun kuljetuslaitoksen kuljetettavaksi em. osoitteeseen. Lähetyksen päälle on merkittävä: Kalasataman koulu ja päiväkoti sekä tekijän nimimerkki. 15

Palkintolautakunta on hyväksynyt tämän kilpailuohjelman. Helsingissä 15.4.2010 Irmeli Grundström Tilakeskuksen hankepäällikkö 16

Kalasataman korttelitalo Huonetilaohjelma 1/5 Tilaryhmät m2 Tilat m2 Koulun toimistotilat Lapsia lkm Ohjelma m2 Huom! Ehdotus m2 Hallintoon selkeä yhteys pääsisäänkäynnistä; mahdollisimman keskeisesti rehtori 18 Työpiste, neuvotteluryhmä apulaisrehtori 15 kanslia 20 2 työpistettä arkistovarasto 4 Yhteys kansliasta monistamo, materiaalit 35 kokoushuone 20 Hallinnon ja oppilashuollon välissä; sujuva yhteys ulkoa kouluisäntä 10 Pääsisäänkäynnin (asiointikäynnin) yhteydessä 122 Päiväkodin toimistotilat toimisto 10 Sijainti päiväkodin toimintatilojen lähellä työtila 15 Sijainti päiväkodin toimintatilojen lähellä henkilökunnan wc-tila 7,5 2 kpl, esteetön wc sijoitetaan keskeiselle paikalle leikkisalin lähelle. 32,5 Henkilökunnan sos.tilat (k+lpk) taukotilat (kahvila) 90 Koko henkilökunnnan yhteiset tilat. Keskeinen sijainti. Oma käynti ulkoa. ulkovaatetila 21 Koulun henkilökuntaa varten puku- ja pesutilat 44 32 naista 4 miestä. Sijainti henkilökunnan kahvilan yhteydessä. Lpk 22 vaatekaappia, koulu 14 vaatekaappia wc-tilat 17 172 Sydänalue Kirjasto 120 8 kiinteätä tietokonetta oppilaskunta 15 wc-tiloja 20 myös yleisökäyttöön opinto-ohjaaja 15 keittiö 120 Koulun ja päiväkodin yhteinen jakelu, astioiden palautus 55 ruokailusali 263 Koulun ja esikoulun ruokailua varten. Juhlasali, pimenettävä näyttämö 80 Toimii äidinkielen luokkana. Päivänvalo, pimennettävä näytt. varasto 20 tuolivarasto 0 Tuolit sijoitetaan näyttämön alle vaunuihin. tekninen työ 3-7 375 2 puutyötilaa, metalli- ja sähkötyötila, konesali, purunpoistotila, opettajien huone, kalustonhoitajan huone, puu- ja metallivarastot, eteistilassa tietokoneet. Pariovi ulos huoltoa varten. ulkopuolisten k.var 20 Käynti teknisen työn eteisestä. 1083

Kalasataman korttelitalo Huonetilaohjelma 2/5 Tilaryhmät m2 Tilat m2 Oppilashuolto Lapsia lkm Ohjelma m2 Huom! Ehdotus m2 Sujuva diskreetti yhteys pääsisäänkäynnistä. psykologi 15 kuraattori 15 terveydenhoitaja 20 Ovet psykologin, kuraattorin ja terveydenhoitajan huoneiden välille lepohuone 5 Ovi odotustilaan ja terv.hoitajan huoneeseen odotus 8 Yhteinen em. tiloille inva-wc 5 Käynti odotustilasta 68 Liikunta liikuntasali 500 Jaettavissa kahteen osaan liikuntavälinevarastot 60 Käytettävissä molemmista salin osista. Syvyys 2m opp. puku- ja pesutilat 90 2x 2 pukuhuonetta+suihku+wc. Erillinen käynti ulkoa. liik. op. puku- ja pesutilat 12 2x pukuhuone+suihku+wc. ulkoiluvälinevarasto 20 Yhteys ulos 682 Solu 1 esiopetus 15 38,5 alkuopetus 75 275 Tilat 40+40+50+145 opettajien työtila ja opvv 33 vaatetilat 23 Jokaiselle lapselle oma naulakkopaikka, henkilökunnan naulakko wc-tilat 9 6 kpl 378 Oma sisäänkäynti ulkoa Solu 2 esiopetus 15 38,5 alkuopetus 75 275 Tilat 40+40+50+145 opettajien työtila ja opvv 33 vaatetilat 23 Jokaiselle lapselle oma naulakkopaikka, henkilökunnan naulakko wc-tilat 9 6 kpl 378 Oma sisäänkäynti ulkoa 1-ja 2-soluihin liittyvät tilat märkäeteinen 8 Kuivaustangot, kuivauskaapit, rst-allastaso kurapesusuihkulla. wc 2 eha-monitoimitila 60 Kotikeittiö. Puolapuut. eha varasto 5 Aukeaa monitoimitilaan. eha hoitoh., pukuh., wc 12 Käynti monitoimitilasta ja käytävältä. eha hlökunnan pukukoppi 3 Käynti hoitohuoneesta. eha löyly+vesiterapia 20 Käynti hoitohuone-pukuhuoneesta. 110

Kalasataman korttelitalo Huonetilaohjelma 3/5 Tilaryhmät m2 Tilat m2 Lapsia lkm Ohjelma m2 Huom! Ehdotus m2 Solu 3 opetustilat 262 Tilat 40+40+40+142 opettajien työtila ja opvv 38 ELA 20 Saavutettavissa myös solusta 4 erityisopetusluokka 40 oppilaiden kaapit 23 wc-tilat 12 8 kpl 110 395 Oma sisäänkäynti ulkoa Solu 4 opetustilat 282 Tilat 40+40+40+20+142 opettajien työtila ja opvv 38 erityisopetusluokka 40 oppilaiden kaapit 23 wc-tilat 12 8 kpl 110 395 Oma sisäänkäynti ulkoa Solu 5 maantieto-biologia 100 pienoiskasvihuone ja maastotyöskentelyvälinevarasto 40 Yhteys ulos fysiikka-kemia 100 opetustilat 232 Tilat 50+50+20+112 opettajien työtila ja opvv 30 erityisopetusluokka 40 oppilaiden kaapit 23 wc-tilat 9 6 kpl 110 574 Oma sisäänkäynti ulkoa Solu 6 kotitalous 120 tekstiili 120 opetustilat 252 Tilat 50+50+40+112 ELA 20 Laaja-alaisen erityisopettajan työtila ja klinikka. opettajien työtila ja opvv 30 oppilaiden kaapit 23 wc-tilat 9 6 kpl 110 574 Oma sisäänkäynti ulkoa

Kalasataman korttelitalo Huonetilaohjelma 4/5 Tilaryhmät m2 Tilat m2 Lapsia lkm Ohjelma m2 Huom! Ehdotus m2 Solu 7 kuvaamataito 120 musiikki 100 opetustiloja 252 Tilat 50+50+40+112 erityisopetusluokka 40 opettajien työtila ja opvv 30 oppilaiden kaapit 23 wc-tilat 9 6 kpl 110 574 Oma sisäänkäynti ulkoa Päiväkodin toimintatilat ryhmätilat/kotialueet 308 4 x 77m2. Ryhmätilat/kotialueet pareittain. Atk-varustus, säilytyskaapit, rst-allastaso. Ryhmätilat jaettavissa kahteen osaan, joista toiseen varustus lepoa varten. Lepotilat vierekkäin, välissä ovi. eteinen 60 4 x 15m2. Jokaiselle ryhmälle oma sisäänkäynti. Jokaiselle lapselle oma naulakkopaikka, henkilökunnan naulakko pesutila, wc:t 44 4 x 11m2. Wc-/pesutiloihin suoraan käynti eteistiloista. Pesutilassa on 2 jakoseinin erotettua wc-istuinta, suihkuallas käsisuihkulla, lattiakaivo ja hyllyt. Yhteen pesutilaan säädettävä hoitotaso ja rst-taso.kahteen pesutilaan vaippalokerot ja pottaritilät. wc 2 Sijoitetaan märkäeteiseen. märkäeteiset 32 2 x 16m2, kahden kotialueen yhteiset. Kuivaustangot, kuivauskaapit, naulakkokoukut, saapaskoukut ja rstallastaso kurapesusuihkulla. 446 Päiväkodin yhteiset toimintatilat leikkisali 70 Keskeinen sijainti, yhteys kotikeittiöön. Puolapuut. salin varasto 7 askartelu-/pienryhmätila 15 Vesipiste ja lattiakaivo, kattoripustuskisko pienryhmätila 15 Lähellä WC, neuvottelut kotikeittiö/kerhotila 25 Yhdistettävissä leikkisaliin. Toimii pienten lasten ruokailutilana. varastot 10 142 Huolto-, siivous- ja kiinteistönhoitotilat koulun ATK-varasto 8 lpk:n vaatehuolto- ja siivoustila 8 siivoustilat 48 Siivouskomero 1,5 m2/800 m2. Siivouskeskus ja varastot. kiinteistönhoitotila 22 86 YHTEENSÄ hyötyala 6211 Väestönsuojat Suoja-ala 2% kerrosalasta Sijoitetaan ohjelman mukaisia tiloja mahdollisuuksien mukaan TEKNISET TILAT lämmönjakohuone 15 purunpoistolaitteisto 8 sähköpääkeskus 14 n. 7 x 2 tietojärjestelmien pääjakamo 13 3,2 x 4 jakokeskustilat 2 x 0,5 / n. 300-500 m² iv-konehuoneet 755 680 m² + poistumistieportaiden iv-koneet 3 x a 25 m²

Kalasataman korttelitalo Huonetilaohjelma 5/5 Kylmät tilat ja ulkotilat Ulkoiluvälinetila Vaunusuoja Jätehuone Sadekatos