Maanmittauslaitos tietoa maasta Meiltä myös lainhuudot ja kiinnitykset 2010 alkaen LOHKAISUJA MAASTA Maanmittauslaitos on kaikkia suomalaisia varten Palvelut yhdeltä luukulta!
Lohkaisuja maasta Palvelut yhdeltä luukulta KUVA: ANTERO AALTONEN Lainhuudot ja kiinnitykset eli kiinteistöjen kirjaamisasiat siirtyvät käräjäoikeuksista Maanmittauslaitokseen ensi vuoden alusta lukien. Lainhuuto tarkoittaa kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista rekisteriin ja kiinnitys panttikirjan vahvistamista kiinteistöön. Maanmittauslaitos vastaa itsenäisten kiinteistöjen muodostamisesta lohkomalla ja halkomalla sekä kiinteistörekisterin ylläpitämisestä. Laitoksen palvelut laajenevat merkittävästi, kun myös kiinteistöihin kohdistuvien oikeuksien kirjaaminen tulee laitoksen tehtäväksi. Asiakkaalle tämä merkitsee yhden luukun periaatetta. Kesämökki- tai omakotitalon tontin ostaja saa samasta maanmittaustoimistosta lainhuudon, yleensä myös lohkomistoimituksen ja mahdollisesti tarvittavan velkakiinnityksen. Kirjaamisasioita hoitava henkilöstö siirtyy käräjäoikeuksista maanmittaustoimistoihin. Lisäksi Maanmittauslaitos on palkannut maanmittaustoimistoihin 14 lakimiestä johtamaan kirjaamisasioiden käsittelyä. Se takaa yhtä asiantuntevan, laadukkaan ja joutuisan asioiden käsittelyn kuin on ollut käräjäoikeuksissakin. Kiinteistöasioiden keskittäminen Maanmittauslaitokseen luo edellytykset niiden kehittämiselle. Tavoitteena on kiinteistökaupan tekeminen sähköisesti verkossa ja omistusoikeuden kirjautuminen rekisteriin kaupanteon hetkellä. Tällöin koko lainhuudatusmenettelystä voitaisiin luopua kiinteistökauppojen osalta. Maanmittauslaitos huolehtii maan kiinteistötietojärjestelmästä, kiinteistöjä koskevista rekistereistä ja yleisistä kartastotöistä. Tunnuslauseemme on Tietoa maasta. Kirjaamisasioiden myötä pystymme antamaan sille entistä laajemman merkityksen. Jarmo Ratia pääjohtaja Maanmittauslaitos Maanmittauslaitos on kaikkia suomalaisia varten Maanmittauslaitos tuottaa tietoa maasta lähes neljänsadan vuoden kokemuksella. Huolehdimme maanmittaustoimituksista, kiinteistötiedoista, maastotiedoista sekä lainhuudoista ja kiinnityksistä. Näitä tietoja tarvitsevat niin yksityishenkilöt, yritykset kuin koko yhteiskunta. Apua kiinteistökauppoihin Maastotiedot ja kiinteistötiedot ovat kaiken toimintamme kivijalka. Maanmittauslaitoksen digitaalisessa Maastotietokannassa on koko Suomen kattava ajantasaisin ja tarkin karttatieto. Kiinteistötiedot auttavat jokaista kansalaista: ilman niitä emme voisi tietää, missä kiinteistöt sijaitsevat ja kuka ne omistaa. Kiinteistöjen kauppahintarekisteri puolestaan kertoo, mitä tontit ovat maksaneet ja minkälaisia kauppoja niistä on tehty. Kiinteistön ostaja tarvitsee maanmittaustoimiston palveluita kiinteistöjen kirjaamisasioissa. Kiinteistöjen kirjaamisasiat tarkoittavat lainhuutoa, kiinnitystä sekä erityisen oikeuden kirjaamista. Kiinteistön ostaja tarvitsee aina lainhuudon, jotta hänet vahvistetaan kiinteistön lailliseksi omistajaksi. Maanmittaustoimitusta tarvitaan esimerkiksi silloin, kun tilasta ostettu alue muodostetaan itsenäiseksi kiinteistöksi. Tällöin puhutaan lohkomisesta. Muita maanmittaustoimituksia ovat esimerkiksi halkominen, rajankäynti ja yksityistietoimitus. Maanmittaustoimistot ja verkkopalvelut palveluksessanne Maanmittauslaitos tarjoaa kansalaisille monenlaisia verkkopalveluja. Verkossa voi tarkastella Suomen ajantasaisimpia karttoja, pitkään salassa pidettyjä, ennen sotia käsin piirrettyjä Karjalan karttoja, kartanteon historiaa tai vaikkapa maanmittausalan opintomahdollisuuksia. Maanmittaustoimistot palvelevat mitä erilaisimmissa kysymyksissä 1700-luvun kartoista lähtien aina uusimpiin ilmakuvasuurennoksiin. Verkkosivuiltamme löytyy paljon tietoa palveluistamme: sieltä voi tilata myös Tietoa Maasta -asiakaslehtemme ja uutiskirjeemme. FOTO: MIKAEL SVENSSON/BILDARKIVET.SE Muuttuvat koordinaatit Suomessa ollaan siirtymässä yleiseurooppalaiseen ETRS89-koordinaatistojärjestelmään, joka korvaa vähitellen maassamme vuodesta 1970 asti käytössä olleen kartastokoordinaattijärjestelmän KKJ:n. Uusi koordinaattijärjestelmä on aiempaa tarkempi, ja sen yhteensopivuus muiden maiden koordinaattijärjestelmien kanssa helpottaa koordinaatti- ja karttatietojen vaihtoa Euroopassa. Koordinaatistouudistus toteutetaan vaiheittain. Maanmittauslaitoksen kartat on tehty uuden järjestelmän mukaisesti vuodesta 2006, jolloin karttojen lehtijakoa muutettiin ja peruskartan mittakaava vaihdettiin 1:25 000:een. Uusi koordinaatisto on jo käytössä kiintopistemittauksissa, ilmakuvauksissa ja laserkeilauksessa. Maanmittauslaitos siirtyy sen käyttöön kokonaan vuonna 2010. Tavallisen paikkatietojen käyttäjän arki ei mullistu uudistuksen myötä, vaan navigaattorit toimivat kuten ennenkin. Jos oman kesämökin koordinaatit ovat tiedossa, ne pätevät edelleen vanhassa järjestelmässä. Uudet koordinaatit voi laskea Maanmittauslaitoksen ylläpitämässä Kansalaisen karttapaikka -verkkopalvelussa koordinaattimuuntimen avulla. makes you visible Puh. 09 717700 Arabiakatu 12, Helsinki www.markkinamedia.fi www.maanmittauslaitos.fi www.kirjaamisasiat.fi Projektipäällikkö: Lea Hansen 050 463 01 12 lea.hansen@markkinamedia.fi Teksti: Taitto: Paino: Repro: Minni Melander ja Maanmittauslaitos Bill Mattsson Ilta-Sanomat JMS 2 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA
Parempia asuntokauppoja jo 20 vuotta! Soita numeroon 010 5855 010 ja sovi maksuton arviointi tai lähetä tekstiviesti ARVIO numeroon 16141, niin otamme sinuun pikaisesti yhteyttä. Habita palvelee 20 vuoden kokemuksella ja 260 välittäjän ammattitaidolla. Yksi puhelinsoitto riittää, kun haluat ostaa uuden asunnon tai myydä nykyisen. Habitasta saat välittäjän, joka huolehtii henkilökohtaisesti, että asuntokauppasi sujuu hyvin. Samalla käytössäsi ovat Habitan kaikki resurssit: koko Suomen kattava asiakas- ja kohderekisteri sekä tehokas markkinointi. Syksyllä tuli kuluneeksi 20 vuotta yksityisen Habitakiinteistönvälitystoimiston perustamisesta ja ensimmäisestä Habita-asuntokaupasta. Sitä kannattaa juhlia yhä onnistuneemmilla asuntokaupoilla. www.habita. Helsinki: Korkeavuorenkatu 3 00140 Helsinki Puh: 010 585 5800 Ruusulankatu 1 00260 Helsinki Puh: 010 585 5430 Porthaninkatu 10 00530 Helsinki Puh: 010 585 5860 Itäkatu 7 E 43 00930 Helsinki Puh: 010 585 5810 Pakilantie 46-48 00660 Helsinki Puh: 010 585 5420 Espoo: Länsituulentie 4 02100 Espoo Puh: 010 585 5820 Leppävaarankatu 7 02600 Espoo Puh: 010 585 5650 Merivirta 11 02320 Espoo Puh: 010 585 5830 Kirkkotori 2 02400 Kirkkonummi Puh: 010 585 5500 Vantaa: Kielotie 12-14 01300 Vantaa Puh: 010 585 5890 Liesitori 1 01600 Vantaa Puh: 010 585 5900 Kerava: Kauppakaari 6 04200 Kerava Puh: 010 585 5070 Tuusula: Ostosraitti 2 04300 Tuusula Puh: 010 585 5510 Järvenpää: Mannilantie 43 04400 Järvenpää Puh: 010 585 5850 Mäntsälä: Keskuskatu 4 04600 Mäntsälä Puh: 010 585 5690 Porvoo Mannerheiminkatu 9-11 06100 Porvoo Puh: 010 585 5840 Klaukkala: Klaukkalantie 63 01800 Klaukkala Puh: 010 585 5130 Hyvinkää: Hämeenkatu 14 05800 Hyvinkää Puh: 010 585 5190 Riihimäki: Keskuskatu 20 11100 Riihimäki Puh: 010 585 5180 Hämeenlinna Kasarmikatu 7 13100 Hämeenlinna Puh: 010 585 5290 Katsastusmiehentie 6 13130 Hämeenlinna Puh: 010 585 5550 Lahti: Aleksanterinkatu 1 15110 Lahti Puh: 010 585 5880 Heinola: Torikatu 6 18100 Heinola Puh: 010 585 5280 Kouvola: Kouvolankatu 22 45100 Kouvola Puh: 010 585 5270 Kotka: Keskuskatu 5 48100 Kotka Puh: 010 585 5540 Lappeenranta: Snellmaninkatu 5 53100 Lappeenranta Puh: 010 585 5730 Valkeakoski: Valtakatu 23-25 37600 Valkeakoski Puh: 010 585 5530 Tampere: Kauppakatu 16 33210 Tampere Puh: 010 585 5870 Salo: Helsingintie 4 24100 Salo Puh: 010 585 5450 Turku: Linnankatu 19 20100 Turku Puh: 010 585 5340 Pori: Antinkatu 10 28100 Pori Puh: 010 585 5380 Jyväskylä: Väinönkatu 38 40100 Jyväskylä Puh: 010 585 5250 Varkaus: Kauppakatu 41 78200 Varkaus Puh: 010 585 5760 Kuopio: Puijonkatu 16 70100 Kuopio Puh: 010 585 5750 Siilinjärvi: Kasurilantie 4 71800 Siilinjärvi Puh: 010 585 5460 Seinäjoki: Keskuskatu 10 60100 Seinäjoki Puh: 010 585 5440 Vaasa: Kauppapuistikko 10 65100 Vaasa Puh: 010 585 5700 Oulu: Kirkkokatu 33 90100 Oulu Puh: 010 585 5910 Kirkkokatu 53 90100 Oulu Puh: 010 585 5670 Kempele: Ollilantie 6 90440 Kempele Puh: 010 585 5720 Raahe: Kirkkokatu 33 92100 Raahe Puh: 010 585 5120 Kemi: Kauppakatu 18 94100 Kemi Puh: 010 585 5780 Rovaniemi: Rovakatu 10 96100 Rovaniemi Puh: 010 585 5790 LIIKE JA TOIMISTOTILAT: Puh. 010 585 5005 VUOKRAUSPALVELU: Puh. 010 585 5860 Välityspalkkio huoneistot: 4,2-6,1 % sis alv. kiinteistöt: 4,88-6,1 % sis alv. minimi huoneistot: 2.440 sis alv. kiinteistöt: 3.000 sis alv. + asiakirjakulut. Palkkio maksetaan velattomasta hinnasta. Puheluhinnat Suomessa 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,2 snt/puhelu + 5,9 snt/min ja matkapuhelimesta 8,21 snt/puhelu + 16,9 snt/min. LUOTETTAVASTI JA PUOLUEETTOMASTI MAANMITTAUSLAITOS 3
Lohkaisuja maasta Kartta päivittyy Yhä useampi suomalainen käyttää navigaattoria. Karttojen sisällöt kuitenkin muuttuvat jatkuvasti. Mistä löytyy ajantasaisin kartta? Maanmittauslaitoksen yhtenä tehtävänä on kerätä ja ylläpitää maastotietoa. Maastotietokanta on Maanmittauslaitoksen tuottama digitaalinen aineisto, joka kuvaa Suomen maastoa maanpinnan muotoja, kasvillisuutta ja rakennuksia tasalaatuisesti ja tarkasti koko maan alueelta. Maastotietokannan pohjalta tehdään karttoja. Tietokannan aineistoa tarvitaankin monien viranomaisten sekä yksityisten toimijoiden käyttämissä sovelluksissa. Tavallinen kuluttaja törmää siihen esimerkiksi navigaattoreiden reittihakupalveluissa, joissa maastotietoihin on yhdistetty osoitetietoja. Maastotietokantaan pohjautuu myös Kansalaisen Karttapaikka, joka on verkossa toimiva Maanmittauslaitoksen karttahakupalvelu. Se palvelee päivittäin yli 5 000:ta käyttäjää. Ajantasaista paikkatietoa Maastotietokannan tietoja päivitetään määräajoin ja jatkuvasti. Jatkuvassa ajantasaistuksessa käydään säännöllisesti läpi koko maa tiettyjen teemojen, kuten tiestön, osoitteiden ja suojelualueiden, osalta, kertoo Maanmittauslaitoksen yli-insinööri Jurkka Tuokko. Lisäksi kukin maanmittaustoimisto tekee alueensa määräaikaisen ajantasaistuksen 5 10 vuoden välein. Määräaikaisen ajantasaistuksen jälkeen julkaistaan usein uusi kartta. Paperikarttojen rinnalle ovat nousseet helpommin ajan tasalla pysyvät sähköiset kartat. Muuttuneet tiedot viedään Maastotietokantaan sitä mukaa, kun alueelliset kartoitukset rekisteröidään. Ajantasaisin kartta löytyy Kansalaisen Karttapaikalta, jota päivitetään viikoittain, Tuokko sanoo. Se, miten nopeasti päivittynyt paikkatieto ennättää navigaattoreihin, riippuu siitä, miten usein navigaattorifirmat päivittävät tuotteitaan. Maanmittauslaitoksen tuottamia karttoja ovat Peruskartta 1:25 000 ja Maastokartta 1:50 000. Peruskartta näyttää suunnan tavalliselle tallaajalle niin luonnossa kuin teilläkin. Maastokartta soveltuu niille, joille riittää Peruskarttaa yleisluontoisempi kuvaus maastosta. KUVA: ANTERO AALTONEN Maanmittauslaitoksen tuottaman ja ylläpitämän Maastotietokannan pohjalta tehdään karttoja. Koko Suomi Karttapaikalla Kansalaisen Karttapaikalla voi katsella karttoja ja ilmakuvia koko Suomesta. Palvelu on kaikille avoin ja ilmainen. Tervetuloa Karttapaikalle www.karttapaikka.fi. Valitse välittäjäsi harkiten, saat enemmän. OP-Kiinteistökeskus on Suomen vanhin kiinteistönvälitysketju, joka on osa Suomen suurinta finanssitaloa OP-Pohjola-ryhmää. Teemme asunto- ja kiinteistökauppaa jo yli 60 vuoden kokemuksella. Palveluksessamme on eri puolella maatamme noin. 500 kiinteistönvälitysalan ammattilaista. Meidän kanssamme hoidat asunto- ja kiinteistökauppasi luotettavasti ja ammattitaidolla. OP-Kiinteistökeskuksen asiakkaana saat lisäksi merkittäviä asunnon vaihtoon liittyviä etuja. Voit myös maksaa palkkioitamme OP-bonuksilla. Katso Sinua lähinnä olevan OP-Kiinteistökeskuksen yhteystiedot osoitteesta: opkk.fi Välityspalkkiomme on 4,88 prosenttia (4%+alv. 22%) velattomasta kauppahinnasta tai sopimuksen mukaan. Minimihinta 2440 (2000 + alv. 22%). 4 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA
Lainhuudot ja kiinnitykset maanmittaustoimistosta 1.1.2010 jälkeen. Kun myyt, niin myy meillä. Nämä palvelut saat vain Kiinteistömaailmasta: 1. Tarjouskauppa TM, jossa tarjoukset tehdään lähtöhinnasta ylöspäin. 2. Hintaturva TM, jossa välityspalkkio alenee, mikäli emme saa arvioimaamme hintaa. 3. Oma Välittäjä, joka auttaa asuntokaupan kaikissa vaiheissa. www.kiinteistomaailma.fi Käräjäoikeusverkosto uudistuu maakuntapohjaiseksi 2 1 Vuoden 2010 alusta lähtien Suomessa on 27 käräjäoikeutta. Samalla useat käräjäoikeuksien toimipaikat muuttuvat. KÄRÄJÄOIKEUKSIEN TUOMIOPIIRIT 1.1.2010 LUKIEN 27 käräjäoikeutta 6 4 3 5 Löydät käräjäoikeuksien yhteystiedot verkkosivuilta www.oikeus.fi 7 8 9 10 11 1. Lapin KO 2. Kemi-Tornion KO 3. Oulun KO 4. Ylivieska-Raahen KO 5. Kainuun KO 6. Keski-Pohjanmaan KO 7. Pohjanmaan KO 8. Etelä-Pohjanmaan KO 9. Keski-Suomen KO 10. Pohjois-Savon KO 11. Pohjois-Karjalan KO 12. Satakunnan KO 13. Pirkanmaan KO 14. Etelä-Savon KO 15. Etelä-Karjalan KO 16. Kymenlaakson KO 27 17. Päijät-Hämeen KO 18. Kanta-Hämeen KO 19. Hyvinkään KO 20. Tuusulan KO 21. Itä-Uudenmaan KO 22. Vantaan KO 23. Helsingin KO 24. Espoon KO 25. Länsi-Uudenmaan KO 26. Varsinais-Suomen KO 27. Ahvenanmaan KO 12 26 13 17 18 19 20 21 25 22 24 23 16 14 15 Pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L8180/09. Teema Oikeusministeriö LUOTETTAVASTI JA PUOLUEETTOMASTI MAANMITTAUSLAITOS 5
Lohkaisuja maasta Maisemahaitta oikeuttaa korvauksiin KUVA: MAANMITTAUSLAITOS. Maisemaa haittaavat tierakennelmat voivat oikeuttaa korvauksiin. KUVA: BILL MATTSSON/MARKKINAMEDIA Kiinteistön hintaan vaikuttavat tontin ominaisuudet, kuten pinta-ala, mahdollinen ranta, maaperän laatu, avautumisilmansuunnat ja ympäristö. Hinnalla on väliä Kiinteistöä ympäröivä maisema on osa kiinteistön arvoa. Jos maisema muuttuu niin, että siitä on kiinteistön omistajalle vähäistä suurempaa haittaa, hänellä on lain mukaan oikeus saada korvauksia. Tyypillinen maisemahaitta liittyy maa-ainesten ottoon: kiinteistön läheltä otetaan soraa tai louhitaan kiveä, mikä rumentaa maisemaa, nostattaa pölyä ilmaan ja voi jopa muuttaa alueen mikroilmastoa. Tällainen haitta korvataan maa-aineslain mukaan, ja korvausprosessin panee vireille maanomistaja maanmittaustoimistossa. Maisemahaittoja syntyy myös muun muassa voimalinjoja ja teitä rakennettaessa. Tällöin korvausasiat käsitellään lunastuslain ja maantielain perusteella. Maanmittaustoimitukset, joihin korvauskäsittelyt kuuluvat, tulevat vireille pääosin sähköyhtiön tai tienpitäjän hakemuksesta. Oikeudenmukaiseen lopputulokseen Korvausprosessi alkaa maanmittaustoimituksella, jonka suorittavat maanmittausinsinööri ja Luonnonläheiset tontit runsaasti tarjolla Katso lisätietoja www.jns.fi tai: Marita Viljakainen, p. 050 361 1905 marita.viljakainen@jns.fi www.jns.fi kaksi kunnanvaltuuston valitsemaa lunastustoimikunnan jäsentä. He yksilöivät haitan osatekijät ja arvioivat kokonaishaitan suuruuden prosentteina. Arviointiin vaikuttavat esimerkiksi maisemahaitan etäisyys kiinteistöstä ja sen katselusuunta. Aina kuunnellaan myös haitan aiheuttajaa ja kiinteistön omistajaa. Korvauksen selvittämistä varten määritetään ensin kiinteistön käypä hinta arviointihetkellä. Korvaus lasketaan vähentämällä siitä maisemahaitan tuottama arvon alennus euroissa. Korvauksen määrittämisessä käytetään apuna muun muassa Maanmittauslaitoksen tekemää selvitystä maisemahaittojen vaikutuksista kiinteistöjen hintoihin. Korvauksen määrittäminen on kuitenkin aina tapauskohtaista ja tulkinnanvaraista. Puolueettomalla ja monipuolisella arvioinnilla päästään oikeudenmukaiseen lopputulokseen. Asiantuntijana toimitusinsinööri Pekka Rahkila Hämeen maanmittaustoimistosta Kiinteistökaupat tehdään usein vain kerran tai kahdesti elämässä. Pienellä perehtymisellä päästään hyvään lopputulokseen: onnistuneisiin kiinteistökauppoihin. Suomessa tehdään 70 000 80 000 kiinteistökauppaa vuosittain. Kiinteistökaupassa maa ja sillä sijaitsevat rakennukset vaihtavat omistajaa. Karkeasti sanottuna kaksi kolmasosaa kaikista kiinteistökaupoista koskee asuin- tai lomarakentamista. Kiinteistöjen hintahaitari on yhtä laaja kuin kiinteistöjen kirjokin. Tärkein hintatekijä on sijainti: kasvukeskuksissa hinnat ovat suuremmat kuin muualla. Seuraava tekijä on etäisyys keskustasta. Sitä mitataan kilometrien lisäksi minuuteissa, ja sijainti sujuvien kulkuyhteyksien varrella nostaa kiinteistön arvoa. Kiinteistön hintaan vaikuttavat tontin ominaisuudet, kuten pintaala, mahdollinen ranta, maaperän laatu, avautumisilmansuunnat ja ympäristö. Tontin hinta saattaa nousta esimerkiksi kymmenellä prosentilla, jos se rajoittuu yhdeltä sivultaan puistoon. Suurissa kaupungeissa tontteja hinnoitellaan rakennusoikeuden mukaan usein kerrosneliömetreittäin. Jos rakennusoikeutta on kolmikerroksisen talon rakentamiseen, tontin hintaan lasketaan jokaisen kerroksen neliöt, vaikka rakennettaisiin vain kaksikerroksinen talo. Pienemmissä kaupungeissa, joissa ei ole pulaa maasta, hinnoittelu tehdään tavallisesti pinta-alan mukaan. Kolmas hinnoittelutapa on itse hinta: onnekas voi löytää tontin vaikka eurolla, jos asuinpaikkakunnalla ei ole väliä. Omakotitonttien hinnat ovat nousseet pikkuhiljaa jo vuosien ajan, vaikka välillä on ollut notkahduksia. Kiinteistöjen hintakehitys etenee heilahteleviin pörssikursseihin verrattuna kohtalaisen vakaasti, sillä maa ei menetä arvoaan. Pitkän ajanjakson suuntaus on, että kiinteistöjen reaaliset hinnat nousevat noin 3,5 % vuodessa. Paikkakuntakohtaiset erot ovat tietysti suuria. Kiinteistön käyvän hinnan määrittäminen on taitolaji, joka vaatii perehtymistä. Arvoa on vaikea määrittää, jos ei ole käsitystä paikallisesta hintatasosta. Näin on Kameralla varustettu yhdistetty DGPS- ja RTK-vastaanotin Topcon GRS-1 GIS-vastaanotin (tarkkuus 30 cm), joka on päivitettävissä täysveriseksi RTK-GNSS-kaksitaajuusvastaanottimeksi (tarkkuus 1 cm) Kevyt ja pieni kokoinen, paino vain 0,7 kg (RTK-varustuksessa 2,3 kg) Täysin uudessa hintaluokassa!! Lukemattomia käyttö kohteita TopSURV-ohjelmistolla GRS-1 soveltuu maanmittaus- ja rakennuskäyttöön ja Topcon/ESRI-ohjelmistolla GISsovelluksiin. Windows Mobile -käyttöjärjestelmän ansiosta GRS-1 on käytettävyydeltään huippuluokkaa. TOPGEO OY Sarkatie 3 5, 01720 Vantaa Puh. (09) 534 033 www.topgeo.fi etenkin, kun ostaja on muualta kotoisin. Asiantuntijana Maanmittauslaitoksen erikoistutkija Juhani Väänänen Maanmittauslaitos julkaisee vuosittain kiinteistöjen kauppahintatilaston. Tilastot tuotetaan Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistöjen kauppahintarekisteristä. Sen tiedot perustuvat kaupanvahvistajien ilmoituksiin, joita täydennetään kunnissa ja maanmittaustoimistoissa. Rekisteri on julkinen ja sisältää tiedot kaikista kiinteistönluovutuksista vuodesta 1985 lähtien koko Suomen alueelta. Kaiken kaikkiaan rekisteriin on kirjattu noin 1,9 miljoonaa luovutusta. Kiinteistöjen kauppahintatilasto on osoitteessa www.maanmittauslaitos.fi >Julkaisut ja asiakirjat >Tilastot > Kauppahintatilastot 6 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA
Lainhuudot ja kiinnitykset maanmittaustoimistosta 1.1.2010 jälkeen. Tietoa maasta. Verkkopalvelumme tarjoaa käyttöösi maa- ja kallioperän digitaalisia karttaaineistoja, oppaita ja raportteja. Tutustu, löydä kotipaikkasi maaperätietoa tai lähde retkelle hyvän kartan avulla. Palvelumme on käyttäjille maksuton. www.gtk.fi/geotieto Geoaineisto & Data Julkaisut Arkistoaineistot Valokuvat Tietokannat Geologisia karttoja Kirjastot Kairasydänarkisto Jokamiehen geologiaa www.geo.fi Geokartta Turvepaikka Ympäristögeokemia Helsingin seudun Geotieto Tampereen seudun Geotieto Active Map Explorer Geomex Uraani Retkeilykartat GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS www.gtk.fi LUOTETTAVASTI JA PUOLUEETTOMASTI MAANMITTAUSLAITOS 7
Lohkaisuja maasta Ostavatko ulkomaalaiset koko Suomen? Mikko Salmi löysi unelmiensa tontin Porvoosta. Se oli ihastusta ensi silmäyksellä, laulava pappi toteaa. Oma maa mansikka Poppipappi Mikko Salmi on tuore maanomistaja. Mielessä siintää talonrakennusprojekti: Salmet löysivät unelmiensa tontin Porvoosta. Tontissa kiehtoivat meren läheisyys ja valmiiksi kaunis piha, jota ei tarvitse raivata esiin pusikon alta, Salmi sanoo. Vanhalla rintamamiestaloalueella sijaitseva tontti oli Salmille varsinainen löytö. Se on yksi neljästä tontista, jotka on muodostettu lohkomalla vanhasta, suuresta tontista. Kauppakirja kirjoitettiin lokakuun alussa. Lohkomistoimitukseen liittyvät käytännön toimenpiteet tehdään tammikuussa Salmien maksettua koko kauppasumman. Kohti unelmien taloa Salmien tontille nousee aikanaan noin 200-neliöinen, puolitoistakerroksinen omakotitalo. Emme pidä hoppua rakentamisessa. Asuttuamme lähes kymmenessä asunnossa tiedämme nyt, mitä tarvitsemme ja haluamme, Salmi sanoo. Salmi pitää harkintaa ja asioiden selvittämistä tärkeinä tonttikaupoissa. Rakennusoikeudesta, tonttiin liittyvistä rasitteista ja alueen kaavoitustilanteesta tulee ottaa selvää etukäteen. Kaavapiirustuksista näkee, mitä naapuritontille ja lähiympäristöön on suunniteltu. Myös talon koko kannattaa suunnitella etukäteen, ettei tule ostaneeksi liian pientä tonttia. Lainhuudot siirtyvät, siirry sinäkin! Apua kiinteistökauppaan maanmittaustoimistosta Kiinteistökauppaan liittyvien asioiden selvittäminen käy helposti maanmittaustoimistossa. Meiltä tilataan kiinteistöihin liittyviä asiapapereita, kuten kiinteistörekisteriotteita ja lainhuutotodistuksia. Ihmiset kysyvät tietoja myös kiinteistöjen rasitteista, oikeuksista ja osuuksista yhteisiin alueisiin, Uudenmaan maanmittaustoimiston asiakaspalvelusihteeri Kati Alen luettelee. Lisäksi meiltä haetaan kiinteistötoimituksia, kuten rajankäyntejä ja halkomisia. Täällä voi myös tehdä kaupanvahvistuksen sovittuaan ajan maanmittausinsinöörin kanssa. Maanmittauslaitos ylläpitää myös kiinteistöjen kauppahintarekisteriä. Maanmittaustoimistossa voi tehdä räätälöidyn haun jonkin alueen toteutuneista kiinteistökaupoista. 15 euron minimimaksulla saa tarkat tiedot kuudesta kaupasta, Alen selvittää. Maanmittaustoimistosta saa myös ajantasaisen kartan alueelta. Jos oma koti tai mökki osuu kartan lehtijaossa hankalasti karttalehtien reunoille, alueesta voidaan räätälöidä yhtenäinen kartta. Räätälöity kartta tehdään asiakkaan rajaamasta alueesta halutussa mittakaavassa ja halutulle tulostusmateriaalille, Alen kertoo. Kartan voi myös räätälöidä ja tilata itse verkossa osoitteessa www.karttapaikka.fi. Ota avuksesi Maanostajan muistilista Huolellinen valmistelu on sujuvan kiinteistökaupan edellytys. Oman alueesi maanmittaustoimisto on luotettava asiantuntija, joka neuvoo sinua. Apua saat myös Maanostajan muistilistasta. Sen avulla kiinteistökauppoja on helppo tehdä. Muistilista on osoitteessa www. maanmittauslaitos.fi > Tuotteet ja palvelut > Kiinteistökauppa. www.kirjaamisasiat.fi E3004 FOTO: TOMMY ANDERSSON/BILDARKIVET.SE Ulkomaalaisten tonttikaupat Suomessa arveluttavat monia. Silmäys tilastotietoihin kuitenkin vakuuttaa: ei syytä huoleen. ruotsalaiset, virolaiset, britit ja saksalaiset. Taantuman vaikutuksesta itänaapuriemme tonttihankinnat Suomessa ovat vähentyneet samassa suhteessa kuin kotimai- Suomen rajojen ulkopuolella asuvat ulkomaalaiset setkin kaupat ja ne jäänevät tänä saivat mahdollisuuden vuonna 400:aan. ostaa maata Suomesta vuonna 1993. Vuosituhannen Rahakkaita mökkitontteja vaihteeseen asti he olivat tehneet vain viitisensataa kauppaa vuosittain. Vuodesta 2004 venäläisten kiinteistökauppojen määrä alkoi kasvaa nopeasti. Venäläiset tekivät Suomessa 70 kauppaa vuonna 2004. Vuonna 2007 määrä oli jo 620, kertoo Maanmittauslaitoksen erikoistutkija Juhani Väänänen. Viime vuonna venäläiskauppojen Saimaan rannoilta Venäläiset ostavat maata Suomesta enimmäkseen vapaa-ajan asumiseen. Ostajat ovat pääosin yksityisiä henkilöitä. Suosituimpia alueita ovat Etelä-Karjala, Savo ja Kymenlaakso. Saimaan rannat vetävät, Väänänen sanoo. Yksittäisistä paikkakunnista venäläisten suosiossa ovat muun muassa Ruokolahti, Enonkoski, Imatra ja Savonlinna. määrä saavutti tähänastisen huippunsa: 780. Ulkomaalaiset Ei todellista uhkaa tekivät Suomessa tuolloin yhteensä 950 Metsänhoito_123 kauppaa. Venäläisten x 86.FH11 että Tue venäläiset Nov 10 09:33:36 vievät 2009 mökkitont- Page 1 Väänäsen mukaan uhkakuva siitä, jälkeen kauppatilastoissa tulevat timme, on epärealistinen. Maata riittää. 780 kaupan vuosivauhdilla venäläisiltä veisi 5 000 vuotta ostaa koko Suomi. Todellisempi huolenaihe on tonttien hintojen nousu Itä-Suomessa. Venäläisten ja suomalaisten kauppahinnoissa on lieviä eroja alueittain. Rantatonteista ja -mökeistä venäläiset maksavat selkeästi muita enemmän, jopa tuplahinnan. Väänäsen mukaan usein unohdetaan, että venäläiset maanomistajat tuovat Suomeen rahaa rakennuttamalla ja käyttämällä palveluja. Karttakeppi opastaa maanmittausalalle Kiinnostavatko luonto ja kartat? Ihmiset ja hi-tech? Sopisitko maanmittausalalle? Tee testi osoitteessa www.karttakeppi.fi! Hintatietoja voi vertailla kahdesti vuodessa laaditusta kauppahintatilastosta, joka on Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla. Tilasto antaa hyvän yleiskuvan eri kuntien keskimääräisestä hintatasosta. 8 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA
Lainhuudot ja kiinnitykset maanmittaustoimistosta 1.1.2010 jälkeen. Maanmittauslaitos arvioi maan hintaa puolueettomasti Maan arvo askarruttaa monia nykyisiä ja tulevia maanomistajia. Mitkä periaatteet ohjaavat sen määrittämistä maanmittaustoimituksissa? Entä miten määräytyy vesijätön arvo? Maanmittauslaitos määrittää maan arvoa jakamiseen ja maajärjestelyihin liittyvissä maanmittaustoimituksissa, kuten halkomisissa ja tilusvaihdoissa, sekä yhteiskunnan hankkeisiin liittyvissä pakkolunastuksissa, kuten luonnonsuojelualueiden perustamisessa ja maanteiden rakentamisessa. Edullisinta on maa- ja metsätalouteen liittyvä maa ja arvokkainta rakentamiseen kaavoitettu maa. Rakentamismahdollisuudet kytkeytyvät sijaintiin, joka on tärkein maan arvoa määräävä tekijä. Apuna tilastot ja rekisterit Apuna maan arvioinnissa Maanmittauslaitos käyttää kiinteistöjen kauppahintarekisteriä ja tutkimustietoa. Tiedetään esimerkiksi, että rantatonttien arvo on noin kaksinkertainen rannattomiin tontteihin verrattuna. Maanmittari arvioi maan ominaisuudet ja käyttötarkoituksen, asemakaavatilanteen sekä kiinteistön arvoon vaikuttavat oikeudet ja rasitteet, kuten kiinteistöä rasittava sähkölinja. Vesijättö ei ole joutomaata Vesijättöä syntyy rantaviivan ja rantatontin alkuperäisen rajan väliin maan kohotessa tai vedenpinnan laskiessa. Sen arvoa on vaikea määrittää. Hintaa ei yleensä voi johtaa selviltä markkinoilta. Vesijättötapaukset arvioidaan tapauskohtaisesti. Hinnanmuodostumiseen vaikuttaa esimerkiksi uuden maakaistaleen myötä muodostuvan rantatontin keskimääräinen neliöhinta. Vesijättömaa on arvokasta, sillä ilman sitä tontti ei enää rajoitu rantaan. Kun yhteinen etu vaatii Pakkolunastuksessa Maanmittauslaitos määrittää korvauksen menetetystä maasta markkina-arvon mukaan. Lunastettua maata verrataan vastaaviin kauppoihin samalla alueella, kerätään tietoa ja kuullaan asianosaisia. Jos maalla on rakennus, mietitään, mitä vastaavan rakentaminen maksaisi. Korvausperuste voi olla myös kiinteistöstä saatu tuotto, kuten vuokratulot. Pakkolunastuksessa korvataan lunastettavan omaisuuden lisäksi muut lunastuksesta aiheutuvat haitat ja vahingot. Asiantuntijana Maanmittauslaitoksen yli-insinööri Sakari Haulos Vesijätön lunastaminen on toimenpide, jossa rantaviivan siirtymisestä aiheutunut vesijättöalue liitetään osaksi kiinteistöä. Pakkolunastus tehdään, kun valtio tai kunta lunastaa kiinteistön omistajalta maata esimerkiksi tienrakennusta tai muuta yhteisen edun mukaista hanketta varten. C M Y CM MY CY CMY K Ostin omakotitalon. Kauppakirja tehtiin 1.9.2009. Mitä minun tulee tehdä seuraavaksi? Hae lainhuutoa kuukauden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta. Näin sinut kirjataan kiinteistön omistajaksi. Lainhuuto haetaan kiinteistön sijaintipaikan mukaan määräytyvästä käräjäoikeudesta 31.12.2009 asti. Vuoden vaihteen jälkeen lainhuuto haetaan siitä maanmittaustoimistosta, jonka alueella kiinteistö sijaitsee. Kesämökkitonttini rannassa on vesiraja vuosien mittaan paennut. Kuuluuko järvestä paljastunut maa minulle? Valitettavasti tämä vesijättömaaksi kutsuttu alue ei kuulu sinulle vaan vesialueeseen. Vesijättömaata voit ostaa joko kiinteistökaupalla tai lunastaa lunastustoimituksessa laissa määritellyin edellytyksin. Perin tädiltäni pienen tilan Savossa. Mistä saan selville, ketkä ovat tilan naapureita? Helpoin ja edullisin tapa saada selville tilasi naapurikiinteistöt on tulla maanmittaustoimiston asiakaspalveluun. Kiinteistörekisterikartalta selviää kiinteistöjaotus, ja lainhuutorekisteristä näytämme ilman korvausta joidenkin kiinteistöjen lainhuutotiedot. Perin veljeni kanssa entisen kotitalomme. Emme tiedä mitään Varsinais-Suomen maanmittaustoimiston asiakaspalvelusihteeri Mari Godfrey antoi vastaukset maanmittaustoimistosta usein kysyttyihin kysymyksiin. KYSY MARILTA esimerkiksi kiinteistön rajoista. Mitä teemme? Kannattaa tulla maanmittaustoimiston asiakaspalveluun, jossa arkistoja tutkimalla selviää, miten rajat ovat muodostuneet ja milloin rajapyykit on rakennettu. Toimitusasiakirjat ja -kartat voidaan tilata mihin tahansa toimistoomme, wwjolloin niitä voi tutkia kaikissa asiakaspalvelupisteissämme. Saanko maanmittaustoimistosta kartan sähköisessä muodossa, jotta voin tallentaa sen omalle tietokoneelleni? Kyllä, sekä Maanmittauslaitoksen arkistossa olevat toimituksissa laaditut toimituskartat että rekisteri- ja maastotietokantakartat voi saada sähköisessä muodossa. Olen juuri hankkinut GPS-laitteen. Minkä järjestelmän koordinaatteja minun laitteessani käytetään? Entä voiko koordinaatteja muuntaa järjestelmästä toiseen? GPS- laitteisiin liittyvät kysymykset kannattaa osoittaa laitteiden myyjille tai maahantuojille. Lisätietoja Maanmittauslaitoksen käyttämistä koordinaattijärjestelmistä ja niiden välisistä muunnosohjelmista saa osoitteessa www.maanmittauslaitos.fi sekä www.karttapaikka.fi. Helppokäyttöiset Oregon- ja Coloradotuotteet harrastus- ja ammattikäyttöön. Taattua Garmin-laatua, jo 20 vuotta! Valitse haluamasi kartta-alue Suomi Pro kartta-aineisto on maailman hienointa karttaa! Se on viiden eri karttaaineiston yhdistelmä. Pohjana on Maanmittauslaitoksen yksityiskohtainen ja tarkka maastokartta. Lisäksi samassa paketissa on Merenkulkulaitoksen merikartta sekä reitittävä autokartta. Pienemmistäkin järvistä löytyy syvyystiedot ja maastokartassa on Metsähallituksen retkeilykohdetiedot, esim. tulipaikat, laavut, autiotuvat, kelkkareittejä jne. Maanmittauslaitos, tau aito s, lupa nro 5/MYY/08 Y / Suomi Pro -kartta myydään koko Suomen kattavana tai alueina, joissa Suomi on jaettu kuuteen osaan. Tuotetta myydään sekä muistikorttina että DVD-levynä. Hae lähin virallinen Garmin-jälleenmyyjäsi www.garmin.fi K Ä S I L A I T T E E T K A R T AT T A R V I K K E E T P A L V E L U T LUOTETTAVASTI JA PUOLUEETTOMASTI MAANMITTAUSLAITOS 9
Lohkaisuja maasta Sukupolvelta toiselle Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila asuu miehensä Riston kanssa tämän sukutilan mailla Forssassa. Anttila on kokenut Siparin tilalla kaksi sukupolvenvaihdosta. Siparin tila on ollut Anttilan suvun hallussa 1600- luvulta lukuun ottamatta pientä katkosta nälkävuosina. Kantatila on jäänyt Forssan kaavoitetun keskustan alle, ja maataloutta on harjoitettu sivutilalla 30-luvulta alkaen. Sirkka-Liisa tuli Riston kotitilalle miniäksi 1967, ja kaksi sukupolvea hoiti tilaa ensin yhdessä. Se siirtyi kokonaan Sirkka-Liisalle ja Ristolle 1981. Samana kesänä sattuneen tulipalon vuoksi tuotantosuunta vaihdettiin lypsy- ja nautakarjataloudesta sikataloudeksi. Seuraava sukupolvenvaihdos tapahtui vaiheittain. Vanhin tyttäreni Hanna-Maija halusi jatkaa tilaa, mikä helpotti omaa luopumispäätöstäni. Hän osti puolet talosta 1997, Anttila kertoo. Tilaa jatkettiin isän ja tyttären omistamana maatilayhtymänä, millä varmistettiin Riston eläketurva. Tila siirtyi kokonaan tyttärelle ja hänen miehelleen vuoden 2002 lopussa. Syytinki eläkepäivien turvaksi Maatilojen sukupolvenvaihdoksia tehdään alle tuhat vuodessa. Sukupolvenvaihdoksessa vanhempi polvi luovuttaa tilan nuorelle parille. Vanhemmat jäävät usein asumaan tilan maille, ja heidän kanssaan voidaan sopia eläkeoikeudesta. Kirjatun eläkeoikeuden haltija saa kiinteistöltä toistuvasti syytinkiä eli rahatuloa tai tuotteita. Emme sopineet syytingistä, sillä saan aikanaan eläkkeen eduskuntatyöstä. Sen sijaan ostimme tyttäreltä tontin, joka lohottiin omaksi kiinteistökseen 2003. Mummonmökkimme oli valmistunut vuotta aiemmin. Aiomme asua siinä loppuun saakka, ministeri sanoo. Ministeri Sirkka-Liisa Anttila emännöi miehensä sukutilaa 22 vuotta. Anttila kertoo maatalouden rakennemuutoksen vähentäneen sukupolvenvaihdoksia. EU:n aikana yli kolmasosa tiloista on lopettanut. Sujuvien sukupolvenvaihdosten merkitys on äärettömän tärkeä, sillä ilman raakaainetuotantoa ei ole kotimaista ruokaa. Tulevaisuudessa maaseudun resurssit nousevat suurempaan arvoon maailmanlaajuisen ruoka-, energia- ja vesipulan sekä ilmastonmuutoksen hidastamiseen tähtäävien toimien takia. Lähiruuan arvostus ja puun käyttö energianlähteenä kasvavat, Anttila ennakoi. Eläkeoikeus on omistusoikeutta rajatumpi erityinen oikeus, ja se perustetaan tavallisimmin maatilan sukupolvenvaihdoksessa. Eläkeoikeuteen voi kuulua esimerkiksi asunto sähköineen ja vesineen, ja oikeus on voimassa usein luovuttajien elinajan. Erityistä oikeutta haetaan 1.1.2010 alkaen siitä maanmittaustoimistosta, jonka piiriin maatila kuuluu. KUVA: LEHTIKUVA OY/VALTIONEUVOSTON KANSLIA. KUVA: MAANMITTAUSLAITOS. Luotettavaa korkeustietoa laserkeilaamalla Laserkeilaamalla tehdyn korkeusmallin havainnekuvassa virtaa Seinäjoki. Värisävyt kertovat korkeusvaihteluista. Laserkeilaus on moderni tekniikka, joka tuottaa tarkkaa korkeustietoa maasta. Sitä hyödynnetään muun muassa valtakunnallisen korkeusmallin ja tulvakarttojen tekemisessä. Maanmittauslaitos tekee paraikaa uutta valtakunnallista korkeusmallia, jolla mallinnetaan maanpinnan muodot jopa 30 senttimetrin tarkkuudella. Aiempien mallien korkeustarkkuus on ollut kahden metrin luokkaa, sanoo Maanmittauslaitoksen paikkatietoasiantuntija Heli Laaksonen. Koko maan kattavan korkeusmallin tekeminen aloitettiin 2008. Tähän mennessä on kartoitettu 15 prosenttia Suomen pinta-alasta. Urakkaa riittää vielä vuosiksi. Lähitavoitteena on laserkeilata kaikki tiheät asutuskohteet ja tulvaherkät alueet vuoteen 2013 mennessä. Korkeustietoa käytännössä EU-direktiiviin perustuvissa tulvakartoissa kartoitetaan tulvaherkkien alueiden kriittisiä kohtia ja määritetään vedenpinnan nousemisen mahdollisia korkeuksia. Näin voidaan laatia tulvaskenaarioita, joiden perusteella rakennetaan esimerkiksi suojavalleja. Korkeustieto hyödyttää myös ympäristöä. Kolmiulotteisen korkeustiedon avulla kartoitetaan valuma-alueita, jolloin voidaan selvittää, miten paljon Itämereen huuhtoutuu kemiallisia aineita tai mihin suuntaan peltojen valunnat menevät. Laserkeilausaineistoa hyödynnetään lisäksi teiden meluvallien suunnittelussa, lentokenttien lähestymiskarttojen tekemisessä, karttojen korkeuskäyrien laatimisessa, kaupunkisuunnittelussa ja maisemointihankkeissa. Laaksonen arvelee, ettei kaikkia hyödyntämistapoja ole vielä keksitty. Tavallisiin kansalaisiin laserkeilaus vaikuttaa sen tuoman synergiaedun kautta. Korkeustieto tuo taloudellista hyötyä kunnille ja valtiolle, mikä on jokaisen kansalaisen etu, Laaksonen summaa. Laserkeilaus Maanmittauslaitoksen tuottama laserkeilaus tehdään lentokoneesta 2000 metrin korkeudesta. Laserkeilain lähettää valon nopeudella laserpulsseja maahan, josta ne kimpoavat takaisin keilaimeen. Laserpulssien heijastumiseen kuluneen ajan perusteella ja paikannuslaitteiden koordinaattien avulla pystytään laskemaan maan pinnalla olevien kohteiden korkeus. 10 MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA RISTIKKO RISTIKKO KEKSI LUC BESSONIN OHJAAMA OMA- PUHELIMEN KIR- KENGÄN KIELI PAINOSTAA PÄIS- TURKKI- JA- STADLOBER TÄ LAISTA TAAN SUKU- KAUPUNKI JUUR-? TSEKISSÄ WILKSMAN TA JUVONEN PAAVALIN YNSEÄ & MATKA- SIPILÄ KOHDE KISKOT VIEVÄT ETELÄÄN KIR- PAI- K & K JA- NOJA TAAN PAATSO HIENO- EPÄ- SALOA RAKEI- SO- SIA PUA "HITLER" YLIOPISTO "LAITINEN" LÄHTIEN RISTO MAUKUN JUONIKKAITA KAVERI PUHUVAT PUOLESTAAN ANTAA VEDEN- NEITO? HYVÄKSYY KYLPE- MISEEN ILOJA VIIPURI KARTIO- KUO- MAISIA KUULO- LETUS LUU SANT RO- KOSKEN- HEKO- BERT KORVALLA TUK- DE VENEISTÄ? SIA VINTIÖ SUUS- ETÄOPISKE- SA JATS- GULO GULO KÄSITELTÄVIÄ LUSSA TARPEEN KU- KAJA SE MOON KUVIO KIEHU- EDEL- VIAKIN TÄVÄT BRUN- MUSAA KÄYN- TALON PIMEI- TAPAH- DAGE NISTYK- YMPÄ- TÄ? TUMIA KOSMONAUTTI SIÄ RILLÄ MERI- SORSA- LUOTO LINTU PROST IDÄN KOK- LATO- KANSA KOSEN MUS PANOS- "TÄTE- KAI- TÖYSÄ TAA JÄ" MM-KISA- KOH- MOJA VETI- PAIKKA DELLA MIÄ 2007 KALTOIN NUORIN? SIMPSON TUTTUA & OLO- NILSSON +T MUOTO TILOJA ERKIT PORKKANAKIN TU- KUORTA TUH- TUILLE KASPIAAN KILLE GER- MAA- VOI NEJA REM- MIIN KUULO- PUKIJA LUU LASKEE TONA- VAAN 2 X TEUVO KOKEA PAJUKOSKI Ristikon laati Teuvo Pajukoski Pohjanmaan maanmittaustoimistosta. Ristikon ratkaisu on osoitteessa www.maanmittauslaitos.fi/ristikko
Lainhuudot ja kiinnitykset maanmittaustoimistosta 1.1.2010 jälkeen. Sukututkijoiden aarreaitta Salatut Maanmittauslaitoksen arkistoilla on paljon tarjottavaa suku- ja historiantutkijoille. Maanmittauslaitoksen Jyväskylässä sijaitsevassa arkistossa on yli puoli miljoonaa karttaa ja kohta liki 15 hyllykilometriä muuta aineistoa, kunhan kiinteistöarkistojen muutto-operaatio käräjäoikeuksista saadaan valmiiksi. Arkistojen siirto liittyy kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirtymiseen Maanmittauslaitokseen 1.1.2010. Arkistokeskukseen siirretään kaikki 30.11.1993 jälkeen arkistoidut lainhuuto- ja kiinnitysasiakirjat. Aineistoa aina isojaosta alkaen Suku- ja kylähistoriantutkijoita kiinnostaa kuitenkin Maanmittauslaitoksen vanhempi aineisto. Meillä on maanmittaustoimituksista tehtyjä asiakirjoja ja karttoja aina 1750-luvulla alkaneesta isojaosta lähtien, kertoo Arkistokeskuksen johtaja Marja Rantala. Sukututkijoita hyödyttävät myös painetut kartat, joita arkistossa on Suomen itsenäisyyden ajalta, ja maarekisterikirjat, jotka ovat nykyisen kiinteistörekisterin 1780-luvulta peräisin olevassa asiakirjassa on tietoja tilojen omistajista. edeltäjiä. Luovutetun Karjalan karttoja meillä ei ole, mutta niiden sähköisiä versioita voi käyttää verkossa. Houkkalan mailta halkomisen yhteydessä muodostettu koristeellinen kartta. Maanmittausasiakirjat kertovat ihmisten arkielämästä Sukututkija pääsee käsiksi Maanmittauslaitoksen aineistoon helpoiten asioimalla maanmittaustoimistossa. Lähtötiedoiksi tarvitaan suvun nimen lisäksi kiinteistön nimi, sijaintikunta ja -kylä. Asiakirjat tilataan sähköisesti Jyväskylästä, ja asiakas saa niistä kopion. Arkiston aineistoa voi tutkia myös paikan päällä. Aineistosta selvitetään mm. KUVAT: MAANMITTAUSLAITOKSEN ARKISTOKESKUS suvun tilan tai torpan sijaintia ja omistusta. Sukututkijaa voi askarruttaa, miten tilukset muodostuivat, miksi suku muutti muualle ja mitä tapahtui isojaossa. Yleensä on tutkittu ensin kirkonkirjoja, joiden tietoihin kaivataan täydennystä. Ihmiset yllättyvät siitä, miten kartat nyt verkossa Maanmittauslaitos avasi kesäkuussa verkkopalvelun, jossa voi katsella historiallisesti merkittäviä, luovutetun Karjalan alueen karttoja ilmaiseksi. Verkkopalvelusta on hyötyä mm. Karjalaan matkustaville, sukututkijoille sekä kaikille historiasta ja Karjalan alueista kiinnostuneille. Tämä on päätepiste yli 60 vuotta kestäneelle karttojen salailulle, kuvailee Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Jarmo Ratia uuden verkkopalvelun merkitystä. www.karjalankartat.fi monipuolista tietoa vanhoissa asiakirjoissa on. Niiden liitteenä voi olla asianosaisten kirjeenvaihtoa, maanmittarille perusteltuja ratkaisuja sekä tietoja ihmisten titteleistä ja keskinäisistä suhteista. Jopa lehmien lukumäärä voi olla merkattu, kertoo Arkistokeskuksen asiakaspalvelupäällikkö Kari Rantalainen. Vanhojen asiakirjojen merkinnät eivät välttämättä avaudu helposti. Asiakaspalvelijat neuvovat tarvittaessa, ja arkistossa on tulkinnan apuvälineiksi alan terminologiaselityksiä ja ruotsinkielen sanastoa. Järjestämme mielellämme myös koulutuksia sukututkijoille, Rantala sanoo. Sujuvaa asiointia Suomi.fissä KUVA: SANNA JOHANSSON Haluatko saada luotettavaa tietoa ja palvelua itsellesi sopivana ajankohtana jonottamatta? Suomi.fi-portaaliin on koottu julkishallinnon verkkopalvelut ja suuri määrä arkielämässä tarvittavaa tietoa saman katon alle. Sivustoa kehitetään entistä kattavammaksi ja asiointipainotteisemmaksi. Suomi.fi on Valtiokonttorin IT-palvelukeskuksen tuottama verkkosivusto, jonka sisältö koostuu arkielämään liittyvistä aiheista, tietopaketeista sekä valikoimasta asiointipalveluita ja lomakkeita. Sivustolla on linkkejä yli kahdensadan organisaation verkkopalveluihin. Suomi.fi palvelee kansalaisia kehdosta hautaan, toteaa Suomi.fi-toimituksen verkkopalvelupäällikkö Pirkko Romakkaniemi. Talonrakentamista tai perheenlisäyksen hankkimista suunnitteleva löytää sivustolta vastauksia mieltään askarruttaviin kysymyksiin yhtä lailla kuin koulutusmahdollisuuksista tai matkailusta kiinnostunut kansalainenkin. Julkishallinnon tarjoaman tiedon ja sähköisten palvelujen keskittäminen yhteen paikkaan mahdollistaa sen, että kansalaisen ei tarvitse tietää, kuka viranomainen vastaa mistäkin asiasta. Tietoa voi hakea asialähtöisesti omien tarpeiden mukaan. Uudistunut Suomi.fi aukeaa ensi syksynä Parhaillaan on meneillään Suomi.fi-portaalin kehittämishanke, joka valmistuu syksyyn 2010 mennessä. Portaalin kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Suomi.fin toimitus yhteistyössä laajan organisaatioverkostonsa kanssa. Uuden version rakennusvaiheessa apuna käytetään myös tavallisten verkkokäyttäjien paneelia. Tärkein uudistus on kuntien verkkopalvelujen linkittäminen sivustoon. Sen myötä asiointilomakkeiden ja tiedon määrä portaalissa kasvaa. Sivuston käyttöliittymää uudistetaan niin, että asiointipalvelut ovat helpommin saatavilla, Romakkaniemi sanoo. Yrityslomakkeet siirtyvät YritysSuomi. fi-portaaliin. Näin Suomi.fin ensisijainen kohderyhmä on kansalaiset. Ikääntyville ihmisille tehdään tietopaketti, josta he löytävät tarvitsemaansa tietoa helposti. Uudelle sivustolle suunnitellaan myös karttaa julkisen hallinnon palvelupisteistä. Tavoitteena on myös liittää Suomi.fi-portaaliin ns. asiointitili, joka mahdollistaa turvallisen vuorovaikutuksen kansalaisen ja viranomaisen välillä. Asiointitilin avulla asiakas voi seurata itseään koskevien asioiden etenemistä, saada päätökset ja tiedoksiannot sähköisinä ja toimittaa viranomaisille sähköisiä asiakirjoja. LUOTETTAVASTI JA PUOLUEETTOMASTI MAANMITTAUSLAITOS 11
MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Maanmittaustoimistot 1 ETELÄ-SUOMEN MAANMITTAUSTOIMISTO HÄMEENLINNA HELSINKI/PASILA HELSINKI/PÄÄPOSTITALO LAHTI LOHJA PORVOO 2 VARSINAIS-SUOMEN MAANMITTAUSTOIMISTO TURKU SALO ÅLAND 3 PIRKANMAAN-SATAKUNNAN MAANMITTAUSTOIMISTO TAMPERE HUITTINEN IKAALINEN PORI 4 KAAKKOIS-SUOMEN MAANMITTAUSTOIMISTO KOUVOLA LAPPEENRANTA 5 ETELÄ-SAVON MAANMITTAUSTOIMISTO MIKKELI SAVONLINNA 6 POHJOIS-SAVON MAANMITTAUSTOIMISTO KUOPIO IISALMI 7 POHJOIS-KARJALAN MAANMITTAUSTOIMISTO JOENSUU NURMES 8 KESKI-SUOMEN MAANMITTAUSTOIMISTO JYVÄSKYLÄ SAARIJÄRVI 9 POHJANMAAN MAANMITTAUSTOIMISTO VAASA ALAJÄRVI KOKKOLA NÄRPIÖ SEINÄJOKI 10 POHJOIS-POHJANMAAN MAANMITTAUSTOIMISTO OULU YLIVIESKA 11 KAINUUN-KOILLISMAAN MAANMITTAUSTOIMISTO KAJAANI KUUSAMO 12 LAPIN MAANMITTAUSTOIMISTO ROVANIEMI IVALO KEMIJÄRVI TORNIO Maanmittauslaitos 2010 Laatupalkinto 2009 Maanmittauslaitokselle Maanmittauslaitoksen tapa toimia on arvioitu parhaimmaksi vuoden 2009 Laatupalkintokisassa. Hakemuksemme ja työntekijämme vakuuttivat arviointiraadin tavastamme tehdä töitä. Olimme asettaneet voiton tavoitteeksemme, ja olemme ylpeitä saavutuksesta, sanoo maanmittausneuvos Risto Nuuros, laatupalkintoprojektin johtoryhmän puheenjohtaja. Maanmittauslaitos voitti Laatupalkinnon Julkisen sektorin ja yleishyödyllisten yhteisöjen sarjassa. Palkinto annettiin johdonmukaisesta työstä organisaation kehittämisen eteen. Palkinnon jakoi Tasavallan presidentti Tarja Halonen 12.11.2009. Laatupalkinnon lisäksi Maanmittauslaitos sai Recognised for Excellence 5 stars -tunnustuksen. www.maanmittauslaitos.fi