Näin ministerit vääristelevät ydinvoimalupien perusteita Lauri Myllyvirta energiavastaava, VTM
Yli 30 000 sitoumusta äänestää ydinvoiman vastustajaa, määrä nousee Kaikki sitoumuksen tehneet saavat vaalien alla muistutuksen siitä, miten oman vaalipiirin edustajat äänestivät 26 paikallisryhmää
Sisältö: Vanhasen ja Pekkarisen väitteet ydinvoiman lisärakentamisen vaikutuksista sähköntuotannon päästöihin ydinsähkön viennin määrästä energiatehokkuustoimien huomioimisesta uusiutuvan energian kustannuksista ydinvoiman vaikutuksesta sähkön hintaan ydinjätteen loppusijoituksesta
Sähkön vienti
Ydinvoimaa ei rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmälläpitäen. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia 6.11.2008 "Me rakennamme Suomeen ydinvoimaa sen verran kuin täällä Suomessa ja Pohjolassa käytämme. Ei venäläisten, saksalaisten tai italialaisten tarpeisiin. 1 Vaihtoehtoina on tuoda kahden ydinvoimalallisen verran rajan takaa tänne tai tuottaa se täällä. 2 Ministeri Pekkarinen mediassa Päättäjien keskuudessa on ehkä ymmärtävä suhtautuminen ydinvoiman hallittua lisäämistä kohtaan, mutta jos ydinvoimaa ryhdyttäisiin rakentamaan lisää vientiä varten, osa heistä, itsekin kuulun niihin, muuttaisi suhtautumistaan kielteiseksi ydinvoiman lisäystä kohtaan. Pääministeri Vanhanen Loviisan Sanomissa 25.10.2009 Minua ihmetyttää se vimma, jolla suomalaisia pelotellaan keksityllä väitteellä sähkön viennistä. Sähköntuotantokapasiteettia tarvitsee rakentaa vain omaan käyttöömme. Ministeri Katainen Savon Sanomissa 15.11.2009
TWh Sähköntuotannon lisätarve 50 45 40 35 30 25 20 15 Säästö+ Biosähkö+ Tuuli+ Risupaketti E.ON 1 TVO 4 Risupaketti CHP:n alasajo Säästön unohtaminen Metsäteoll. lobbaus Tuonnin korvaaminen 10 5 TVO 3 TVO 3 Lauhteen korvaaminen 0 Ilman lisäydinvoimaa Hallitus Lisätarve
Sähkön lisätuotannon tarve Hallituksen oletukset Yhteistuotannon alasajo Energiatehokkuustoimien jättäminen huomiotta Metsäteollisuuden massiiviset uusinvestoinnit Jos yksikin oletuksista ei päde, seitsemännen reaktorin tuotanto menee kokonaan vientiin
Hallituksen oma selvitys VTT: "Skenaarioissa CHP:n tuotanto vähenee kysynnän vähenemisen myötä. Vähenemä voi olla merkittävä. Herkkyystarkastelusta, ettei näin tule käymään koska sähköä voidaan ja tullaan siirtämään pohjoismaiden ulkopuolelle. Manner-Euroopan sähkön markkinahinta tullee olemaan korkeampi kuin CHP:n tuotantokustannukset, joten sähkön vienti kasvaisi eikä CHP:llä tuotetun sähkön määrä vähenisi. VTT 2009: Ydinvoimalaitoshankkeiden vaikutukset kilpailuun sähkömarkkinoilla. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/t2509.pdf Tämäkin herkkyystarkastelu jätettiin pois hallituksen myöhemmästä selvityksestä!
Entä jos hallitus ei sanele oletuksia? CHP kokonaisuudessaan lisääntyy kaikissa maissa. Suomessa CHP-sähkön tuotanto kasvaa sekä kaukolämmön että teollisuuden piirissä. Johdot Eurooppaan toimivat vastapainona 'ylituotannolle'. Mitä enemmän halpaa sähköä tuotetaan Pohjoismaissa, sitä enemmän sähköä virtaa Saksaan ja Alankomaihin. Ja jos lisääntyneen halvan tuotannon takia hintaero Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välillä uhkaa kasvaa liian suureksi, rakennetaan taas uusia siirtojohtoja VTT 2009: Euroopan yhdentyvät sähkömarkkinat ja markkinahinnan muodostuminen Suomen näkökulmasta, s. 59-60. http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2009/w120.pdf
Hallituksen omat selvitykset TEM: "Mikäli sähkönkäytön tehostamistoimissa onnistutaan tavoitteiden mukaisesti, sähkön kulutus voisi jäädä esitettyä alemmaksikin. TEM 10.11.2009: Energian kysyntä vuoteen 2030.
Pysyvä vienti? Ydinvoimaa ei rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmälläpitäen. Hallituksen ilmasto- ja energiastrategia 6.11.2008 Lisäydinvoimaa ei mitoiteta kulutushuipun mukaisesti, koska silloin lähtökohtana olisi pysyvä vienti. Ydinvoimakapasiteetin määrästä riippumatta tulee huolehtia Ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti huippuvoiman riittävyydestä. Valtioneuvoston periaatepäätökset TVO:n ja Fennovoiman lupahakemuksiin Yhdellä ydinvoimalaitoksella me sinänsä voisimme tuottaa sähköä niin paljon kuin me vuodessa tarvitsemme. Tehot kuitenkin ratkaisevat, eli se, kuinka paljon kapasiteetti pystyy tarjoamaan sähköä, kun sitä kysytään eniten talven pakkaspäivien aikana. Yksi ei olisi riittänyt talven pakkasviikkojen aikana. Ministeri Pekkarinen Aamulehdessä 24.4.2010
Pekkarinen pakenee semantiikkaan Vienti ei ole pysyvää, jos tuotetaan 20 TWh enemmän kuin kulutetaan, mutta parina pakkaspäivänä tuodaan? Hallituksen esitykset eivät vähennä tehovajetta: Sähkölämmityksen ja laitesähkön käytön kasvu Sähkön ja lämmön yhteistuotannon alasajo Kaksi ydinvoimalaa Nettovaikutus karkeasti nolla
Vaikutus sähköntuotannon päästöihin
Suomen CO2-päästöt olisivat vuonna 2020 ilman politiikkatoimia noin 66 milj. tonnia. Uusiutuvat energiat vähentävät noin 8 milj. tonnia ja ydinvoima vähentää noin 10 milj. tonnia, jolloin CO2-päästöt politiikkatoimin ovat 48 milj. tonnia. Ministeri Pekkarinen hallituksen iltakoulussa 21.4.2010 Kuinka paljon ydinvoima vähentää Suomen hiilidioksidipäästöjä? Nämä uudet [kaksi ydinvoimalaa] vastaisivat noin 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Ministeri Pekkarinen Kainuun Sanomissa 23.4.2010 Tarvitsemme uusiutuvia JA ydinvoimaa. Vain niin kuljemme nopealla tahdilla kohti päästötöntä Suomea. Ministeri Katainen MTV3:n nettikolumnissa 26.3.2010 Miksi pyörsitte päätöksenne ja esititte lupaa kahdelle ydinvoimalalle? Päätökseen vaikutti kolme tärkeää asiaa. Ensimmäinen on se, että kävi ilmi, että meillä on mahdollisuus ottaa vielä vahvempi vastuu ilmastokysymyksen hoitamisesta. Ministeri Pekkarinen Aamulehdessä 24.4.2010
VTT 2010: Ydinvoimahankkeiden periaatepäätökseen liittyvät energia- ja kansantaloudelliset selvitykset, s. 57. Vähennys 1 Mt per reaktori
Miksi päästövähennykset eivät suurempia? Avoimilla sähkömarkkinoilla voimalaa käytetään aina, kun taloudellisesti kannattavaa Kannattavuuden määrää sähkön hinta Yhdistyvillä sähkömarkkinoilla ydinvoiman vaikutus sähkön hintaan pieni Suomi alle 1/10 markkinasta vuonna 2020! Suomalainen lauhde kilpailee saksalaisen ruskohiililauhteen kanssa
Markkinavaikutukset: Olkiluoto 3 Olkiluoto 3:n piti vähentää päästöjä Suomessa 10 Mt Ydinvoiman todellinen vaikutus tulee ilmi Olkiluoto 3:n valmistuessa Uuden reaktorin vaikutus lauhdetuotantoon jää minimaaliseksi Itätuonti jatkuu Sähköntuotannon lisäys viedään Ruotsin kautta Saksaan sekä Viroon
Tähän sisältyy jo lauhteen alasajo! Luku on viisinkertainen taustalaskelmiin verrattuna!
Päästövähennysten kaksoislaskentaa à la Pekkarinen Päästövähennysten paisuttelu ei riittänyt ministeri Pekkariselle, joka laski paisutellutkin vähennykset kahteen kertaan Pekkarisen lupaaman päästötason saavuttaminen edellyttäisi, että lauhdetuotannon päästöt painuisivat 10 miljoonaa tonnia nollan alapuolelle
VTT 2010: Ydinvoimahankkeiden periaatepäätökseen liittyvät energia- ja kansantaloudelliset selvitykset, s. 57.
Ydinvoiman vaikutus sähkön hintaan Lisäydinvoimalla on laskeva vaikutus sähkön hintaan. Yhden 1 700 MW:n ydinvoimalan vaikutus on noin 5 /MWh. Hallituksen VTT:llä teettämä sähkömarkkinaselvitys 1 Lisäydinvoiman rakentaminen auttaisi osaltaan pitämään sähkön hintaa kohtuullisena. Keskeinen vaikutusmekanismi kansantuotteen nousulle olisi investointisysäyksen lisäksi sähkön alhaisempi hinta. Valtioneuvoston periaatepäätökset TVO:n ja Fennovoiman hakemuksiin
Ydinvoiman vaikutus sähkön hintaan riippuu voimakkaasti siirtoyhteyksien kehityksestä Olkiluoto 3:n yhteydessä rakennettu 1800 MW uutta siirtokapasiteettia Ruotsiin ja Viroon, kokonaisvaikutus sähkön hintaa nostava
Ydinvoiman vaikutus sähkön hintaan Hallitus olettaa, että uusia siirtoyhteyksiä ei rakenneta ollenkaan, kun ala itse arvioi yhteyksien 3-kertaistuvan 10 vuodessa! Hallitus yliarvioi ydinvoimainvestointien vaikutuksen sähkön hintaan moninkertaisesti Kansantaloudellisten vaikutusten arviointi nojaa eroihin sähkön hinnassa
Paljonko tuulivoiman lisääminen maksaa? Uusiutuvan energian muuttuvien tukien kustannukset veronmaksajille ovat noin 340 miljoonaa euroa vuodessa, josta tuulivoiman ja biokaasun syöttötariffin osuus on 200 miljoonaa euroa. Ministeri Pekkarinen hallituksen iltakoulussa 20.4.2010 Uusiutuvan energian käytön tukemiseen käytetään vuoteen 2020 mennessä runsaat 300 miljoonaa euroa vuodessa. Ministeri Pekkarinen, HS 20.4.2010
Kustannusten määräytyminen Tuottajille taataan sähköstä hinta 83,5 /MWh Hinta pysyy samana inflaatiosta huolimatta Markkinahinnan ja kuluttajahinnan erotus katetaan valtion budjetista Tukijärjestelmän kustannukset määräytyvät ko. hintojen erotuksen ja tuettavan tuulivoiman määrän mukaan
Sähkön hinta 2020 Hallituksen ennuste sähkön hinnaksi vuodelle 2020 on 50 /MWh Hinta on ilmoitettu vuoden 2007 euroissa, huomioimatta inflaatiota MUTTA hallitus on unohtanut ottaa tämän huomioon tukijärjestelmän kustannuksia laskiessaan!
Hallituksen sähkönhintaennuste 50 olettaen, että 6. ydinreaktori olisi käytössä 2019
Tuulivoiman vaikutus sähkön hintaan Tuulivoiman lisäys alentaa sähkön hintaa Pohjoismaissa 2 eurolla 10 terawattitunnin tuotannonlisäystä kohden 2 euroa alempi hinta merkitsee lähes 200 miljoonan säästöä sähkön käyttäjille
/MWh 90 80 70 60 50 Tuulisähkön tuottajahinta ja sähkön markkinahinta Tuulisähkön tuottajahinta Sähkön hintaennuste vuoden 2007 euroissa 40 30 20 10 0 2010 2012 2014 2016 2018 2020 Sähkön hintaennuste, inflaatiokorjattu Sähkön hintaennuste, inflaatiokorjattu, riittävät siirtoyhteydet
milj. 40 Järjestelmän kustannus laskuvirheellä ja ilman 250 35 30 25 20 15 10 5 0 2010 2012 2014 2016 2018 2020 200 150 100 50 0 Tuulisähkön tuotanto Järjestelmän kustannus (hallitus) Järjestelmän kustannus (todellinen) Järjestelmän kustannus (riittävä siirtokapasiteetti)
Ydinjätteen loppusijoitus Valtioneuvosto katsoo, että ydinjäte voidaan turvallisesti ( ) loppusijoittaa jo käytössä olevia menetelmiä käyttäen. ( ) Valtioneuvosto on todennut, että ( ) ei ole tullut esiin seikkoja, jotka osoittaisivat, että hanketta ei voitaisi toteuttaa siten kuin ydinenergialain 6 edellyttää. Valtioneuvoston periaatepäätökset Fennovoiman ja TVO:n hakemuksiin
Ydinjätteen loppusijoitus auki Ydinenergialaki: periaatepäätöksen ehtona hakijan riittävät edellytykset loppusijoittaa jäte Suomeen (6 ) loppusijoitus vaatii kunnan hyväksynnän (11 ) Fennovoiman hakemus ei voi mitenkään täyttää ydinenergialain ehtoja Loppusijoitusmenetelmää ei ole vielä käytössä missään maailmassa
Kiitos!