Työkyvyn aktiivinen tuki

Yhteistyöryhmä 11.11.2013 KHHJ 29.1.2014 Työkyvyn aktiivinen tuki 1/2014 www.nurmijarvi.fi

Sisällysluettelo 1 ESIPUHE... 3 2 AKTIIVINEN TUKI... 5 3 TYÖKYKY MUODOSTUU MONISTA TEKIJÖISTÄ... 8 4 VARHAINEN TUKI: TYÖKYVYN ONGELMIIN PUUTTUMINEN... 9 Työkyvyn ongelmien varhainen tunnistaminen ja ennakoiva toimintatapa... 10 Miten ottaa asioita puheeksi, kun huoli herää... 11 Puheeksiottaminen... 13 Esimiehen ja työntekijän vastuut varhaisessa tuessa... 14 5 SAIRAUSPOISSAOLOT... 16 Yhteydenpito sairauslomalla olevaan työntekijään... 17 Sairauspoissaolojen seuranta Nurmijärven Työterveydessä... 17 Sairauspoissaolojen muistisäännöt... 18 6 TEHOSTETTU TUKI: ENTÄ JOS SOVITUT JÄRJESTELYT EIVÄT RIITÄ?... 19 Työkyvyn arviointi työterveyshuollossa... 20 Vaihtoehtoja sairauslomalle... 21 Osasairauspäiväraha... 21 Ammatillinen kuntoutus ja työkokeilu... 21 Kuntoutus... 22 Osatyökyvyttömyyseläke... 22 Osa-aikaeläke... 22 Uudellensijoittuminen... 22 Esimiehen ja työntekijän vastuut tehostetussa tuessa... 24 Uudelleensijoitukseen etenevä työkyvyn ongelma... 25 7 TYÖHÖN PALUUN TUKI... 26 Esimiehen muistilista... 26 Työhön paluun tukeminen Nurmijärven Työterveydessä... 27 8 LOPUKSI... 29 LIITTEET Määräys sairauslomatodistuksen hankkimiseen työterveyshuollosta... 31 Kielto lääkärintodistusten tai lausuntojen luovuttamisesta työterveyshuoltoon... 32 Puheeksioton ennakointilomake esimiestyöhön... 33 Suunnitelma toimenpiteistä työpaikalla työkyvyn suojelemiseksi... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 2

Työterveysneuvottelu Nurmijärven Työterveydessä... 38 1 ESIPUHE Tämä opas sisältää ohjeet työntekijöille ja esimiehille niihin tilanteisiin, kun tarvitaan työkyvyn tukea tai on toimittava työkyvyn palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Kun asiaan tartutaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, on vielä paljon vaihtoehtoja käytettävissä. Aktiivinen tuki tarkoittaa ihmisestä välittämistä. Se on asiaan tarttumista ja puheeksiottamista rakentavalla tavalla. Aktiivinen tuki on osa hyvää ja ratkaisuja hakevaa henkilöstöjohtamista. Kokemus omasta työssä jaksamisesta ja työstä nauttimisesta muodostuu monesta eri tekijästä. Voit itse tehdä hyvin paljon oman hyvinvointisi puolesta. Aktiivisen tuen toimintamalli korostaa myös sinun omaa aktiivisuuttasi se on korvaamatonta. Leena Ojala henkilöstön kehittämispäällikkö TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMINEN ON Suunnitelmallista työyksikön toiminnan johtamista Arjessa tapahtuvaa päivittäistä esimiestyötä 3

Työn suunnittelu tavoitteiden suuntaisesti yhdessä työntekijöiden kanssa Koko työyksikön yhteinen vastuu työhyvinvoinnista HYVINVOIVA ESIMIES, TYÖNTEKIJÄ JA TYÖYHTEISÖ Toiminnan arviointi säännöllisesti tunnuslukujen avulla Säännölliset kehityskeskustelut Luottava, arvostava ja keskusteleva ilmapiiri 4

2 AKTIIVINEN TUKI Aktiivinen tuki on toimintamalli, joka ohjaa ratkomaan työkykyyn ja työstä suoriutumiseen liittyviä ongelmia ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Toimintamalli jakaantuu kolmeen osaan, jotka ovat: varhainen tuki, tehostettu tuki ja paluun tuki. Eri toimijoiden roolit korostuvat tuen eri vaiheissa, mutta huomio säilyy kuitenkin koko ajan työntekijässä ja työn tekemiseen liittyvissä tekijöissä. Aloittamalla työkykyä tukevat toimet mahdollisimman varhain, voidaan todennäköisemmin jatkossa välttyä raskaammilta toimenpiteiltä ja pitkiltä sairauspoissaoloilta. Aktiivisen tuen toimintatavat ovat: ennakoivia ratkaisukeskeisiä luottamuksellisia perustuvat yhteistyölle ja avoimuudelle TYÖHYVINVOINNIN TOIMIJAT NURMIJÄRVEN KUNNASSA Työsuojelu Työntekijä Työyhteisö Työ Esimies Kuntaorganisaatio Työhyvinvointisuunnittelija Työterveyshuolto 5

AKTIIVINEN TUKI NURMIJÄRVEN KUNNASSA VARHAINEN TUKI Varhaisen tuen tavoitteena on työkyvyn palautuminen työpaikan sisäisillä järjestelyillä. työyhteisöissä on sovitut pelisäännöt työkykyyn vaikuttavia ongelmia pyritään ratkomaan ennakoivasti osana päivittäistä esimiestyötä TEHOSTETTU TUKI Tehostetun tuen tavoitteena on työkyvyn palautuminen laajemman verkoston yhteistyöllä (työntekijä, esimies, henkilöstöhallinto, työterveyshuolto). jos työpaikan sisäiset järjestelyt eivät riitä ratkomaan työkykyyn liittyvää ongelmaa, käynnistetään verkostoyhteistyö PALUUN TUKI Paluun tuen tavoitteena on onnistunut työhön paluu pitkän sairauspoissaolon jälkeen. esimies on yhteydessä työntekijään sairauspoissaolon pitkittyessä verkostoyhteistyö mahdollistaa työntekijän paluun työhön pitkän poissaolon jälkeen työyhteisöllä on kyky ottaa työntekijä vastaan (Kevan Aktiivinen tuki toimintamallia mukaillen) Aktiivisen tuen toimien onnistumiselle luo perustaa työntekijän, esimiehen ja työnantajan sekä yhteistyökumppaneiden välinen luottamus. Työkyvyn ongelmatilanteissa on erityisen tärkeää huomioida vaitiolovelvollisuus terveystietojen käsittelyssä. Työyhteisössä aktiivisen tuen onnistumista edesauttaa avoin vuorovaikutus työntekijöiden ja esimiehen välillä sekä arvostava ja luottava ilmapiiri. Tällöin mahdollisia työn häiriötekijöitä on turvallista nostaa työyhteisössä esiin. 6

Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä (13.8.2004/759) säädetään työntekijän terveydentilaa koskevien tietojen käsittelystä. Sen mukaan työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy, tai jos työntekijä nimenomaisesti haluaa selvitettävän työkykyisyyttään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä ainoastaan ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä tai panevat niitä toimeen. (Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 13.8.2004/759) 7

3 TYÖKYKY MUODOSTUU MONISTA TEKIJÖISTÄ Toimintakykymme työssä muodostuu monista tekijöistä ja sitä voidaan tarkastella erilaisista näkökulmista. Tavallisimmin työkyky nähdään ihmisen terveyden, toimintakyvyn ja voimavarojen sekä työn vaatimusten välisenä tasapainoisena suhteena. Laaja-alaisemman käsityksen mukaan työkykyyn vaikuttavat ihmisen yksilöllisten ominaisuuksien ja ammatillisen osaamisen lisäksi myös työhön ja työntekoon liittyvät tekijät sekä ympäröivä lähiyhteisö ja yhteiskunta. TYÖKYKYTALO TYÖKYKY TYÖ Työolot Työn sisältö ja vaatimukset Työyhteisö ja organisaatio Esimiestyö ja johtaminen Arvot Asenteet Motivaatio Terveys ja toimintakyky PERHE, LÄHIYHTEISÖ YHTEISKUNTA: KULTTUURI, LAIT, KOULUTUS, SOSIAALITURVA (Juhani Ilmarisen mallin pohjalta) 8

4 VARHAINEN TUKI: TYÖKYVYN ONGELMIIN PUUTTUMINEN Työkyky on ihmisen elämän eri vaiheissa muuntuva kokonaisuus. Työkyky voi alentua tilapäisesti, etenevästi tai pysyvästi. Työkyvyn alentumisen ja työssä suoriutumisen merkkejä pitäisi kyetä tunnistamaan mahdollisimman varhain, jotta työpaikalla voitaisiin ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin työkyvyn tukemiseksi. Työtovereiden huoli Työsuorituksen tai työn laadun heikentyminen Työilmapiirin huononeminen tai ristiriidat työyhteisössä Toistuvat tai pitkittyneet sairauspoissaolot TYÖKYVYN ONGELMIA ENNAKOIVIA MERKKEJÄ Muutokset käyttäytymisessä, kuten ärtyneisyys, väsymys, välinpitämättömyys, eristäytyminen tms. Muut poissaolot tai myöhästymiset Pidentyneet työpäivät tai toistuvat ylityöt Negatiivinen asiakapalaute 9

TYÖKYVYN ONGELMIEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN JA ENNAKOIVA TOIMINTATAPA Työkykyongelman taustalla voi joskus olla itse työhön liittyvä syy, kuten riittämätön osaaminen tai perehdytys, työjärjestelyihin liittyvät epäkohdat, puutteelliset työvälineet, johtamisongelmat, työyhteisön toimimattomuus, epäasiallinen kohtelu, tyytymättömyys työhön tai urakehitykseen, tai kuormittava elämäntilanne. Tällöin työkykyä voidaan tukea työpaikalla tehtävillä toimenpiteillä, eikä työterveyshuollon selvittelyjä välttämättä tarvita. Varhainen tuki työyhteisöissä on työssä suoriutumisen ongelmien ennakointia, tunnistamista ja työkykyä edistävien ratkaisujen etsimistä. Työkykyongelmien puheeksi ottaminen on varhaisen tuen keskeinen keino. ENNAKOI JA TUNNISTA Esimiehen tehtävänä on seurata työntekijöidensä työkykyä. Työpaikalla läsnä oleminen ja kiinnostus työntekijöiden asioista auttaa havaitsemaan työkyvyn ongelmia ennakoivia merkkejä. PUUTU JA JÄSENNÄ Ota huoli puheeksi työntekijän kanssa heti, kun se herää! Jäsentäkää yhdessä, mistä asiassa on kyse ja millaisilla toimilla tilanteeseen saadaan apua, onko ongelma työperäinen vai työntekijän yksityiselämään liittyvä. SOVI JATKO- TOIMISTA Tee puheeksiottokeskustelusta muistio. Huolehdi, että sovitut toimenpiteet toteutuvat työpaikalla ja että työntekijä toteuttaa sovittuja asioita. SEURAA TILANNETTA Sovi työntekijän kanssa, miten ja milloin tilannetta seurataan. Arvioikaa yhdessä, onko sovituista toimenpiteistä ollut apua. Käynnistä tarvittaessa tehostettu tuki työterveyshuollon kanssa. 10

MITEN OTTAA ASIOITA PUHEEKSI, KUN HUOLI HERÄÄ Työkykyongelmiin puuttuminen on ihmisestä välittämistä. Esimiehen rooli työkykyongelmien havaitsemisessa ja puheeksi ottamisessa on keskeinen. Pelkkä asioiden puheeksi ottaminen ja keskustelu auttavat usein selkeyttämään tilannetta. Toisinaan esiin tulee asioita, jotka aiheuttavat muutostarpeita työpaikalla. Esimiehen ja työntekijän välisessä luottamuksellisessa keskustelussa sovitaan toimenpiteistä, joilla tilanteeseen haetaan helpotusta. Pienikin muutos voi joskus olla riittävä. Hyvä tilaisuus käydä läpi työntekijän työkykyyn liittyviä asioita on vuosittain pidettävä kehityskeskustelu. ENNEN PUHEEKSIOTTO KESKUSTELUA Tee tosiasioihin perustuvia havaintoja ja ota huoli puheeksi varhaisessa vaiheessa. Mieti, onko ongelma koko työyhteisöä vai yksittäistä työntekijää koskeva. Toimi suhteessa oletetun ongelman suuruuteen. Älä tee diagnooseja tai tulkintoja. VALMISTAUDU KESKUSTELUUN Valmistaudu keskusteluun etukäteen ja kirjaa ylös asiat, jotka tulet nostamaan keskustelussa esiin (puheeksioton ennakointilomake liitteenä). Sovi keskusteluaika henkilökohtaisesti. Huolehdi, että tila on rauhallinen ja aikaa on riittävästi käytettävissä. SOVI JATKOTOIMISTA Puhu suoraan, ystävällisesti ja arvostavasti. Pyri luomaan turvallinen ilmapiiri. Kerro konkreettisesti, mitä olet havainnut ja mistä olet huolissasi. Pyydä työntekijää kertomaan oma näkemyksensä. Kuuntele, mitä toinen sanoo - älä keskeytä! Puhu minä-kieltä, älä luokittele, määrittele tai moralisoi. Sovi, miten ja milloin seuraatte tilannetta ja millaisia toimenpiteitä teette. PUHEEKSIOTON JÄLKEEN Arvio, miten keskustelu sujui. Mitä itse opit? Toimi sovittujen toimenpiteiden mukaisesti ja huolehdi seurannasta. 11

Onnistunutta puheeksiottamista edistää arvostava vuorovaikutus luottamus ja luottamuksellisuus vastaanottava asenne kuuntelu ja kuulluksi tulemisen tunne 12

PUHEEKSIOTTAMINEN Puheeksiottaminen ei ole esimiehen yksinoikeus, vaan aloitteen voi tehdä kuka tahansa, joka huomaa ympäristössään huolestuttavia asioita, vaikkapa työntekijä, joka kokee työkykynsä tai jaksamisensa heikentyneen. Periaatteena puheeksiottamisessa on avoimuus, vastuunotto työyhteisöstä, arvostus ja välittäminen. Myös työyhteisössä työntekijöiden olisi hyvä avoimesti kertoa toisilleen, jos ovat huolestuneita työkaverinsa työkyvystä tai työskentelyedellytyksistä. Keskustelu, joka käydään esimiehen, työsuojelun tai työterveyshuollon kautta, ei välttämättä ole toimivin tapa välittää työyhteisön hyvinvoinnista. MILLOIN OTTAA HUOLI PUHEEKSI? Ota huoli puheeksi heti, kun se herää ja ennakoivia merkkejä työkyvyn heikkenemisestä alkaa näkyä. Esimiesten ohjeena on ottaa huoli puheeksi viimeistään, kun työntekijällä on viimeisen 12 kk aikana ollut 15 kalenteripäivää sairauspoissaoloja. Puheeksiottamisen yhteydessä käsitellyt asiat on tärkeää kirjata ylös sekä sopia miten ja koska tilannetta seurataan, jotta toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan arvioida ja tarvittaessa käynnistää muita tukitoimia. Tukitoimien valintaan ja toteutukseen voit hakea apua työterveyshuollon asiantuntijoilta tai työhyvinvointisuunnittelijalta. 13

TOIMENPITEET TYÖPAIKALLA VOIVAT OLLA: Työhön liittyviä järjestelyjä: työtehtävien rajaaminen, työolojen muutokset, työtapojen muutokset (esim. siirtyminen parityöskentelyyn), työkierto, tehtävien vaihto, työnohjaus. Työaikaan liittyviä järjestelyjä: työajan painottuminen tiettyyn vuorokauden aikaan, osa-aikatyö, lomien sijoittelut. Ergonomiaan liittyviä parannuksia: toimistotyössä työpisteen säätäminen, ergonomiset työvälineet ja muut apuvälineet kumartelujen ja kurkottelujen vähentämiseksi. Työterveyshuollon tekemä suunnattu työpaikkaselvitys. Muita yksilöllisesti sovittavia keinoja työntekijän työkyvyn tukemiseksi: esim. ammatillinen lisäkoulutus tai yksityiselämään liittyvien haasteiden vaatimat muutokset. 14

ESIMIEHEN JA TYÖNTEKIJÄN VASTUUT VARHAISESSA TUESSA Esimiehen vastuulla on seurata työntekijöidensä työkykyä ja ottaa työkykyongelmat puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, huolehtia sovittujen toimenpiteiden ja seurannan toteutumisesta työpaikalla sekä ohjata työntekijä tarvittaessa työterveyshuoltoon työkykyarvioon. Esimiehen tulee säilyttää puheeksiottokeskustelusta tehdyt muistiot asianmukaisesti siten, etteivät ulkopuoliset pääse näkemään niitä. Dokumentit tulee myös aikanaan hävittää asiallisesti. Työntekijän vastuulla on huolehtia oman työ- ja toimintakykynsä säilymisestä terveellisten elintapojen avulla. Jokaisen vastuulla on myös tuoda kokemansa ongelmat esimiehen tietoon ja sitoutua sovittuihin toimenpiteisiin. 15

5 SAIRAUSPOISSAOLOT Sairauspoissaoloihin liittyy niin työyhteisöissä kuin esimiestyössäkin monenlaisia järjestelyjä. Aktiivisen tuen toimintamallissa työntekijöiden sairauspoissaoloihin liittyviin käytäntöihin on luotu yhtenäiset toimintatavat. Esimiehen vastuulla on seurata oman työyksikkönsä ja yksittäisten työntekijöiden sairauspoissaoloja. Näin voidaan tunnistaa jo varhaisessa vaiheessa työkyvyn tuen tarpeessa oleva työntekijä. Huomiota on hyvä kiinnittää myös toistuviin sairauspoissaoloihin, sillä ne voivat ennakoida tuen tarvetta. Esimiehen tulee ilmoittaa oman alueensa työterveyshoitajalle työntekijän yli 30 kalenteripäivää jatkuvasta sairauspoissaolosta. Ilmoituksen tarkoituksena on, että työntekijän työhön paluun mahdollisuuksia ja tarvittavia tukitoimia ryhdytään selvittämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. OHJEET SAIRAUSPOISSAOLOJA VARTEN Työntekijä/viranhaltija voi olla esimiehen luvalla poissa työstä enintään kolme (3) peräkkäistä kalenteripäivää. Poissaolosta ilmoitetaan viivytyksettä puhelimitse esimiehelle tai hänen sijaiselleen. Lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan antama todistus työkyvyttömyydestä on esitettävä 4. ja 5. työkyvyttömyyspäivästä. Lääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä on esitettävä viimeistään 6. työkyvyttömyyspäivästä lukien. Tarvittaessa esimies voi pyytää työntekijää hankkimaan terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai lääkärin todistuksen sairaudesta jo ensimmäisenä sairauspäivänä. Esimiehen lisäksi sairauspoissaoloja seurataan turvallisuus- ja työhyvinvointiyksikössä sekä työterveyshuollossa. Koko kunnan sairauspoissaolotiedot kerätään vuosittain henkilöstökertomukseen. Kunnan johtoryhmä sekä toimialojen, keskusten ja liikelaitosten johtoryhmät käsittelevät oman toimialueensasairauspoissaoloraportit ja heidän velvollisuutenaan on ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin poissaolojen vähentämiseksi. 16

YHTEYDENPITO SAIRAUSLOMALLA OLEVAAN TYÖNTEKIJÄÄN Aktiivisen tuen toimintamallissa korostetaan välittämisen kulttuuria. Esimiehen tehtäviin kuuluu yhteydenpito sairauslomalla olevaan työntekijään. Jos on mahdollista, työntekijä ja esimies sopivat jo ennen pitkän sairausloma alkamista yhteydenpidosta koko poissaolon ajalle. Tämä toimintatapa koskee kaikkia työntekijöitä. Yhteydenpidon merkitys kasvaa, kun sairauspoissaolo pitkittyy. Yhteydenpidolla viestitetään välittämistä ja kiinnostusta, eikä sen ole tarkoitus olla tungettelevaa. Sen yhtenä tavoitteena on helpottaa sairauslomalla olevan työntekijän paluuta takaisin työhön. HUOMIOI YHTEYDENPIDOSSA Työntekijä päättää itse, kuinka yksityiskohtaisesti hän haluaa kertoa sairaudestaan. Älä syyllistä poissaolijaa, lääkäri on arvioinut sairauspoissaolon tarpeelliseksi. Yhteydenpito voi olla vaikkapa kuulumisten vaihtoa, kuuntelemista tai voinnin kyselemistä. Kerro työasioista, jos työntekijä haluaa kuulla, mutta älä painosta palaamaan töihin. SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA NURMIJÄRVEN TYÖTERVEYDESSÄ Työntekijän sairauspoissaolojen kokonaistilanne arvioidaan työterveyshuollossa joko terveystarkastusten yhteydessä tai työpaikalta tulleeseen työkyvyn arvioinnin pyyntöön liittyen. Jos työntekijälle on kertynyt paljon lyhyitä sairauspoissaoloja, niistä keskustellaan vastaanottokäyntien yhteydessä ja käynnistetään tarvittaessa laajempi tuki. Työterveyshuollon ulkopuolelta kirjoitetut 30 päivän mittaiset ja sitä pidemmät sairauslomat viedään potilastietojärjestelmään ja käynnistetään työhön paluun tukeminen. Työterveyshuollossa tehdään vuosittain kooste potilastietojärjestelmään kirjattujen sairauspoissaolojen määristä ja syistä. Nämä käsitellään Nurmijärven kunnan johdon ja henkilöstön edustajien sekä työterveyshuollon vuosittaisessa yhteisessä tapaamisessa. Lisäksi työpaikkaselvityskäynneillä käydään yleisellä tasolla läpi työpaikan sairauspoissaolojen määrät ja syyt. 17

SAIRAUSPOISSAOLOJEN MUISTISÄÄNNÖT SAIRAUSPOISSAOLON ALKAESSA - Työntekijän tulee ilmoittaa sairauspoissaolostaan puhelimitse viivytyksettä esimiehelle tai hänen sijaiselleen. - Esimies arvioi tilanteen ja ilmoituksen luotettavuuden. - Esimies voi perustellusta syystä (esim. toistuvuus) pyytää todistuksen jo 1. sairauspäivästä alkaen tai pyytää uuden todistuksen työterveyshuollosta. - Esimies arvioi poissaolon palkallisuuden ja lähettää sairauspoissaolotodistuksen palkanlaskentaan. - Palkkasihteeri hakee Kelalta korvauksen ja arkistoi sairauspoissaolotodistuksen. - Esimies sopii työntekijän kanssa yhteydenpidosta sairausloman aikana. SAIRAUSPOISSAOLOTODISTUS - Esimiehen luvalla voi olla poissa työstä enintään kolme peräkkäistä kalenteripäivää. - Lääkärin, sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan antama todistus on esitettävä 4. ja 5. työkyvyttömyyspäivästä. - Lääkärintodistus työkyvyttömyydestä on esitettävä viimeistään 6. työkyvyttömyyspäivästä lukien. - Jos lääkärintodistusta ei ole toimitettu työnantajalle viikon kuluessa sen allekirjoituspäivästä, sairausloman ensimmäinen päivä on palkaton (KVTES, luku V, 1 ). SAIRASPOISSAOLOJEN SEURANTA JA ESIMIEHEN ILMOITUSVELVOILLISUUS - Esimies seuraa työntetekijäkohtaisesti yksikkönsä sairauspoissaolojen määrää ja toistuvuutta. - Henkilöstöhallinto vastaa sairauspoissaolojen raportoinnista. - Puheeksiottokeskustelu käydään viimeistään, kun sairauspoissaoloja on kertynyt 15 päivää. - Esimiehen tulee ilmoittaa työterveyshoitajalle, kun työntekijälle on kertynyt sairauspoissaoloja yli 30 kalenteripäivää tai jos työntekijän sairauspoissaolo tulee jatkumaan yli 30 kalenteripäivää. - Esimiehen velvollisuutena on toimittaa alkuperäiset lääkärintodistukset viipymättä palkanlaskentaan sairauspäivärahan hakemista varten. SAIRAUSPOISSAOLON PITKITTYESSÄ - Työntekijän on haettava sairauspäivärahaa 60 päivän eli 2 kuukauden kuluessa sairauspoissaolon alkamisesta. - Sairauspoissaolon kestäessä yli 60 päivää Kela lähettää työntekijälle ilmoituksen, että tämän on toimitettava Kelaan työterveyshuollon lausunto työkyvyttömyydestä tai sairauspäivärahan maksaminen keskeytyy. - Em. 90 päivän lausunto on edellytys sairauspäivärahan maksamiselle 90 päivän jälkeen. Lausunto toimitetaan työntekijälle, joka toimittaa sen Kelaan. - Työterveyshuolto arvioi lausuntoa varten työntekijän jäljellä olevan työkyvyn ja selvittää yhdessä työntekijän ja esimiehen kanssa mahdollisuudet palata työhön. - Työhön paluun suunnitelma tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 18

6 TEHOSTETTU TUKI: ENTÄ JOS SOVITUT JÄRJESTELYT EIVÄT RIITÄ? Työkykyongelmat vaativat tehostettua tukea silloin, kun työpaikalla toteutetut toimenpiteet eivät riitä ratkaisemaan työkykyyn liittyvää ongelmaa. Tällöin ratkaisua lähdetään hakemaan verkostoyhteistyöllä. Työkykyongelmien selvittämisen perusta on aina esimiehen ja työntekijän välinen keskustelu tilanteesta ja sen ratkaisuista. Jos tällaisessa keskustelussa ilmenee, että ongelman taustalla on terveyteen liittyvä asia tai ongelman syy jää epäselväksi, esimies ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon työkykyarvioon. Työntekijä ja esimies täyttävät yhdessä Pyyntö työkyvyn arviosta lomakkeen, joka lähetetään työterveyshuoltoon omalle vastuuhoitajalle. Työntekijä varaa itse ajan arvioon. Työntekijän työkyvyn tai jaksamisen ongelma voi tulla esiin myös työterveyshuollon käynnillä, jolloin sieltä käynnistetään tarvittavat lisäselvitykset ja kutsutaan tarvittaessa kokoon työterveysneuvottelu. Työkyvyn arvioinnissa selvitetään työntekijän psyykisen ja fyysisen työkyvyn riittävyyttä työntekijän työssä. Tämä edellyttää työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon aktiivista yhteistyötä. Työkyvyn arviointi tehdään työterveyshuollossa monimammatillisesti. Tarvittaessa työntekijä ohjataan jatkoselvityksiin. Työkyvyn arvioinnista annetaan lääkärinlausunto työntekijälle, joka toimittaa työnantajan kappaleen esimiehelleen. 19

TYÖKYVYN ARVIOINTI TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Työterveyshoitajan terveystarkastus Kokonaistilanteen kartoitus Työterveyslääkärin terveystarkastus Tarvittaessa jatkotutkimukset: erikoislääkärin konsultaatio erikoistutkimukset ulkopuolinen työkyvyn arviointi Lausunto työkyvystä työntekijälle, joka toimittaa työnantajan kappaleen esimiehelleen Asiantuntijan vastaanotto Työterveyspsykologin ja/tai työfysioterapeutin arvio fyysisestä työkyvystä Työterveyshuollon suunnattu työpaikkaselvitys Työterveysneuvottelu työterveyshuollon koollekutsumana työterveyshuollon edustajat esimies tarvittaessa työsuojelu- ja/tai luottamushenkilöstö 20

VAIHTOEHTOJA SAIRAUSLOMALLE Kun työkyky on heikentynyt, on muitakin vaihtoehtoja kuin olla sairauslomalla. Oman esimiehen kanssa voi keskustella mahdollisuuksista keventää työtä lyhytaikaisesti esim. vaihtamalla työtehtäviä työkierrolla tai räätälöimällä työtehtävät määräajaksi. Tällöinkin on tärkeää arvioida toimenpiteiden vaikutusta sopivan ajan kuluttua. Sairauslomalta töihin palaavan työntekijän tukena voivat olla myös osasairauspäiväraha, ammatillinen kuntoutus, sairausryhmäkohtainen kuntoutus, osatyökyvyttömyyseläke tai osa-aikaeläke. OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA Osasairauspäiväraha voi olla hyvä vaihtoehto, jos kokoaikaisessa työssä oleva työntekijä haluaa palata sairauspoissolonsa jälkeen työhönsä osaaikaisesti. Tällöin työntekijä sopii asiasta työnantajan kanssa. Osasairauspäivärahan edellytyksenä on työterveyslääkärin kirjoittama B- lausunto. Ajantasaiset hakukriteerit sekä lisätietoja osasairauspäivärahasta löytyy Kelan internet-sivuilta (www.kela.fi). AMMATILLINEN KUNTOUTUS JA TYÖKOKEILU Työelämässä mukana olevien ja pidempään työskennelleiden (n. 5 vuotta) ammatillisen kuntoutuksen ensisijainen järjestäjä on työeläkelaitos, joka kunnilla ja valtiolla on Keva. Kevan tukema ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työntekijöille, joilla on sairautensa vuoksi uhkana työkyvyttömyys. Sen tavoitteena on tukea työntekijän työhön paluuta pitkän sairauspoissaolon jälkeen tai auttaa jatkamaan työssä työkyvyn kannalta paremmin sopivissa tehtävissä. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä ovat työkokeilu ja uudelleenkoulutus. Sen suunnittelu tapahtuu verkostoneuvottelussa, jossa on mukana työntekijä, työterveyshuolto ja työnantajan edustaja. Ammatillista kuntoutusta haetaan suoraan Kevasta, jonne työntekijä toimittaa hakemuksen sekä liitteenä työterveyslääkärin kirjoittaman B-lausunnon. Ammatillisen kuntoutuksen asioista saat lisätietoja Nurmijärven kunnan työhyvinvointisuunnittelijalta tai Kevan kuntoutusasiantijalta. (www.keva.fi). 21

KUNTOUTUS Kela järjestää työikäisille erilaisia kuntoutuskursseja, joiden tavoitteena on työntekijän toiminta- ja työkyvyn ylläpitäminen tai parantaminen ja sitä kautta työelämässä pysyminen. Tällaista kuntoutustoimintaa ovat esimerkiksi eri sairausryhmien kuntoutuskurssit tai Aslak-kurssit. Työterveyshuolto ohjaa työntekijöitä kuntoutukseen yksilöllisesti arvioitavan tarpeen mukaan. Lisätietoja kuntoutuksesta saat työterveyshuollosta omalta vastuuhoitajalta. OSATYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE Osatyökyvyttömyyseläke tai määräaikainen osakuntoutustuki voi olla hyvä ratkaisu jos työntekijän työkyky on osittain alentunut ja työssä jatkaminen olisi mahdollista osa-aikatyössä. Osatyökyvyttömyyseläkkeen hakemisen kriteerinä on, että työkyky on alentunut vähintään 2/5 ja vähintään vuoden ajaksi. Osatyökyvyttömyyseläkettä haetaan Kevasta ja hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto. Lisätietoja osatyökyvyttömyyseläkkeestä ja sen hakemisesta löytyy Kevan www-sivuilta (www.keva.fi). OSA-AIKAELÄKE Työntekijä voi hakea osa-aikaeläkettä, jos hän kokee voimavarojensa olevan riittämättömiä kokoaikaiseen työhön. Osa-aikaeläkkeelle jäämisen mahdollisuuksista ja työjärjestelyistä on kuitenkin sovittava työnantajan kanssa. Toisin kuin työkyvyttömyyseläkkeessä, osa-aikaeläkkeen saamisen edellytyksenä ei ole työkyvyn heikentyminen. Vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 61 vuotta. Lisätietoja osa-aikaeläkkeestä ja sen hakemisesta saat kunnan eläkeasiamieheltä tai Kevan internet-sivuilta (www.keva.fi). UUDELLENSIJOITTUMINEN Joskus työkyvyn ongelma osoittautuu sellaiseksi, että työntekijä ei pysty enää terveydellisistä syistä jatkamaan omissa tehtävissään. Tällöin käynnistyy uudelleensijoitusprosessi, jossa työntekijälle etsitään hänen osaamistaan ja työkykyään vastaavaa työtä kunnan sisältä. Ensisijaisesti uudelleensijoituspaikkaa etsitään siltä tulosalueelta, missä työntekijä on aiemminkin työskennellyt. Jos sopivaa työtä ei omalta tulosalueelta löydy, 22

laajennetaan hakua samalle toimialalle ja vielä tämän jälkeen tarvittaessa muille kunnan toimialoille. Usein uudelleensijoittuminen työhön edellyttää, että työntekijä hakee lisäkoulutusta tai päivittää tietojaan saadakseen pätevyyden uusiin tehtäviin tai jopa kouluttautuu kokonaan uuteen ammattiin. Tällöin myös työntekijällä itsellä täytyy olla motivaatiota ja kykyä kouluttautua uudelleen. Kokonaisuutena uudelleensijoitusprosessi voi kestää pitkään, ainakin useita kuukausia. Uudelleensijoittumista edeltää usein Kevan tukema työkokeilu siinä tehtävässä, johon työntekijä on sijoittumassa. 23

ESIMIEHEN JA TYÖNTEKIJÄN VASTUUT TEHOSTETUSSA TUESSA Esimiehen vastuulla on yhdessä laajemman verkoston kanssa pohtia, millaista tukea työntekijä tarvitsee työkykynsä turvaamiseksi ja sitoutua toimenpiteiden toteuttamiseen sekä tarvittaessa koittaa omalla toimialallaan edistää työntekijän uudelleensijoitusasiaa. Työntekijän vastuulla on olla aktiivinen oman asiansa hoidossa. Usein työntekijä joutuu myös itse tekemään valintoja omasta tulevaisuudestaan ja siksi on tärkeää olla itse aktiivinen ja selvittää eri tilanteissa eri vaihtoehtoja. 24

UUDELLEENSIJOITUKSEEN ETENEVÄ TYÖKYVYN ONGELMA Toimija/ Vastuuhenkilö PUHEEKSIOTTO TYÖNTEKIJÄ + ESIMIES Työntekijän ja esimiehen välinen luottamuksellinen keskustelu, josta tehdään muistio ja sovitaan seuranta. Muutokset työssä: työaika, työtehtävät, fyysinen ympäristö tms., määräajaksi tai toistaiseksi. Tavoitteena työkyvyn palautuminen. TYÖNTEKIJÄ + TYÖTERVEYS HUOLTO TYÖKYKYARVIO TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Työntekijä ja esimies täyttävät yhdessä työkyvyn arviointipyyntö lomakkeen. Esimies tekee pyynnön arviosta työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto arvioi jäljellä olevan työkyvyn. TYÖNTEKIJÄ, TYÖTERVEYS- HUOLTO, ESIMIES, TYÖHYVIN- VOINTISUUN- NITTELIJA Työterveyshuolto kutsuu koolle. TYÖTERVEYSNEUVOTTELU Läsnä: työntekijä, esimies, työterveyshuolto sekä tarvittaessa työhyvinvointisuunnittelija, luottamushenkilö ja ulkopuolinen asiantuntija. Verkostoneuvottelu, jossa sovitaan jatkotoimista työntekijän työkyvyn tukemiseksi. TYÖNTEKIJÄ + TYÖ- HYVINVOINTI SUUNNIT- TELIJA Työhyvinvointisuunnittelija koordinoi kokeilua. Tehdään työkokeiluanomus Kevaan tai Valtiokonttoriin. TYÖKOKEILU Väli- ja loppupalaverit työterveyshuollossa Tavoittena työntekijän paluu työelämään. TYÖNTEKIJÄ, ESIMIES, TYÖ- HYVINVOINTI SUUNNIT- TELIJA PALUU OMAAN TEHTÄVÄÄN / UUDELLEENSIJOITUS Taustalla onnistunut työkokeilu. Tarvittaessa uudelleensijoitus työntekijän osaamista ja työkykyä vastaaviin tehtäviin vapaaseen vakanssiin. 25 Työkokeilun epäonistuessa tilanne arvioidaan uudestaan ja sovitaan jatkotoimista.

7 TYÖHÖN PALUUN TUKI Esimiehen välittämistä ja kiinnostusta viestivä yhteydenpito sairausloman aikana helpottaa työntekijän paluuta työhön pitkän poissaolon jälkeen. Työhön paluuta aletaan valmistella mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja yhteydenpitokeskustelussa kannattaa jo alustavasti keskustella työhön paluun aikataulusta ja muista siihen liittyvistä järjestelyistä. Pitkältä sairauslomalta työhön palaaminen koskettaa myös koko työyhteisöä. Työhön palaajan kanssa on hyvä sopia, mitä hän haluaa poissaolostaan työyhteisölle kertoa. Hyvä ratkaisu on kutsua poissaolija työpaikan yhteiseen kahvihetkeen, jossa hän voi itse kertoa omista asioistaan sen, minkä kokee tarpeelliseksi. ESIMIEHEN MUISTILISTA Välittämistä viestivä yhteydenpito sairauslomalla olijaan helpottaa työntekijän työhön paluuta pitkän poissaolon jälkeen. Järjestä paluukeskustelu työntekijän kanssa ennen hänen palaamistaan työhön. Anna työntekijälle mahdollisuus kertoa työhön paluuseen liittyvistä asioista, jotka huolestuttavat häntä. Keskustelkaa konkreettisista työhön paluuta helpottavista ja vaikeuttavista asioista. Miettikää onko niille tehtävissä jotain ja onko työjärjestelyissä jotain muutostarpeita. Käytä apuna tarkkaa työnkuvaa. Laadi työntekijän kanssa yhdessä kirjallinen paluusuunnitelma, johon kirjataan täsmälliset ja konkreettiset järjestelyt aikatauluineen. Ole paikalla ensimmäisenä päivänä, kun työntekijä palaa työhön. Huolehdi hyvissä ajoin käytännön asiat, kuten henkilökortti tai atkoikeudet, kuntoon. Sovi työntekijän kanssa, miten tilannetta seurataan. Huolehdi myös muusta työyhteisöstä ja keskustele työyhteisöä koskevista muutoksista, myös väliaikaisista, riittävän ajoissa ennen niiden toteutumista. Anna työyhteisölle aikaa sopeutua mahdollisiin muutoksiin. 26

ONNISTUNUT TYÖHÖN PALUU PITKÄN SAIRAUSPOISSAOLON JÄLKEEN EDELLYTTÄÄ Työntekijältä taitoa palata. Esimieheltä taitoa tukea palaavaa työntekijää. Työyhteisöltä taitoa ottaa työntekijä vastaan. Usein tarvitaan myös työntekijän, työpaikan ja työterveyshuollon tai muun hoitavan tahon välistä yhteistyötä. TYÖHÖN PALUUN TUKEMINEN NURMIJÄRVEN TYÖTERVEYDESSÄ Työterveyshuolto on tarvittaessa mukana tukemassa työntekijän työhön paluuta pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Pitkällä sairauspoissaololla tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijän sairausloma on jatkumassa yhteensä vähintään 30 päivän ajan. Työterveyslääkäri tekee alustavan arvion työhön paluun ajankohdasta sairausloman kirjoittamisen yhteydessä. Mikäli sairausloma on kirjoitettu muualta kuin työterveyshuollosta, luvan saatuaan esimies lähettää työterveyshuoltoon kopion sairauslomatodistuksesta ja kehottaa työntekijää ottamaan yhteyttä oman alueen työterveyshoitajaan tai -lääkäriin. Tarvittaessa työntekijä kutsutaan vastaanotolle hyvissä ajoin ennen sairausloman päättymistä työhön paluun ajankohdan arvioimiseksi. Työntekijän työ- ja toimintakyvyn arviointia sekä työhön paluun valmistelua toteutetaan työterveyshuollossa moniammatillisena tiimityönä. Viimeistään viikkoa ennen sairausloman päättymistä työterveyslääkäri tekee arvion työntekijän tilanteesta vastaanotolla tai puhelimitse. Jatkosuunnitelmat sisältävät arvion sairausloman jatkumisesta ja työhön paluun ajankohdasta sekä tarvittavista tukitoimista työpaikalla ja työterveyshuollossa. PALUUN TUEN VASTUUT ESIMIEHEN vastuulla on pitää yhteyttä työntekijän ja käydä paluukeskustelu, jossa sovitaan tarvittavista toimenpiteistä työntekijän työhön paluun tukemiseksi. Esimiehen vastuulla on myös huolehtia työpaikalla sovittujen toimenpiteiden seurannasta. TYÖNTEKIJÄN vastuulla on sitoutua yhdessä sovittuihin toimenpiteisiin. 27

PITKÄ SAIRAUS- LOMA TYÖTERVEYS- LÄÄKÄRIN TILANNE- ARVIO Työntekijän sairauspoissaolo jatkuu yhteensä vähintään 30 päivän ajan. Mikäli sairausloma on kirjoitettu muualta kuin työterveyshuollosta, tehdään tarvittaessa työterveyshuollon alustava arvio työhön paluun ajankohdasta hyvissä ajoin ennen sairausloman päättymistä. Sairauspoissaolon aikana työterveyshuollon moniammatillinen tiimityö työ-ja toimitakyvyn arvioinnissa sekä työhön paluun valmistelussa. Viimeistään viikkoa ennen sairauspoissaolon päättymistä työterveyslääkärin arvio tilantesta (vastaanotolla tai puhelimitse) Jatkosuunnitelmat sisältäen arvion työhön paluun ajankohdasta sekä tarvittavista tukitoimista työpaikalla ja työterveyshuollossa. TYÖHÖN PALUUTA VALMISTE- LEVA TAPAAMINEN (tarvittaesa) Työterveyslääkärin ja työntekijän tapaaminen työhön paluun valmistelemiseksi. Työterveyslääkärin arvion pohjalta mukana työterveyshuollon moniammatillinen tiimi. Jatkosuunnitelmat sisältäen arvion työhön paluun ajankohdasta sekä tarvittavista tukitoimista työpaikalla ja työterveyshuollossa. TYÖTERVEYS- NEUVOTTELU (tarvittaessa) Työhön paluun suunnittelu yhdessä työntekijän ja esimiehen kanssa. Työterveyshuollon moniammatillinen tiimi tarpeen mukaan. Suunnitellaan tarvittavat tukitoimet työpaikalla ja työterveyshuollossa sekä sovitaan tilanteen seurannasta. PALUU TYÖHÖN Työntekijä palaa työhön sovituin tukitoimin (mm. työtehtävien ja/tai työajan muutokset, työergonomia ja apuvälineet, osasairauspäiväraha, kuntoutus, työkokeilu, eläkejärjestelyt). SEURANTA Työntekijä ja esimies seuraavat työssä selviytymistä sovitusti. Työ- ja toimintakykyä arvioidaan työterveyshuollossa sovitusti. Tarvittaessa järjestetään uusi työterveysneuvottelu. 28

8 LOPUKSI Työkyvyn aktiivinen tuki on olennainen osa työhyvinvoinnin johtamista. Se on arjessa tapahtuvaa päivittäistä esimiestyötä, mutta myös laajemmassa verkostossa tehtävää yhteistyötä. Aktiivisen tuen mallissa korostuu työntekijöistä välittäminen. Sen tarkoituksena ei ole osoitella tai tuomita, vaan se lähtee siitä ymmärryksestä, että työkyky on ihmisen elämässä muuttuva tekijä ja että ihmisen yksityiselämässä on erilaisia jaksoja, joka vaatii työelämältä joustoa. Aktiivisen tuen käyttäminen esimiestyössä edellyttää luottamuksellista ja keskustelevaa ilmapiiriä työyhteisöissä. Se on osaltaan myös tukemassa tällaisen kulttuurin syntymistä Nurmijärven kunnan eri työyksiköissä. Avoimuutta ja dialogisuutta lisäämällä puolestaan edistämme työyhteisöjen hyvinvointia. Sitä kulttuuria voimme jokainen omalta osaltamme olla luomassa. Ratkaisun avaimet ovat meillä opetellaan käyttämään niitä! 29

LÄHTEET Saari, Pirjo 2012: Onnistuneesti takaisin työhön ammatillisella kuntoutuksella. Työntekijöiden ja työnantajien näkemyksiä onnistuneesta työhön paluusta. Keva. Hyvinkään kaupunki: Toimintamalli työkyvyn heiketessä. varhainen tuki tehostettu tuki. Kemin kaupungin henkilöstöpalvelut: Aktiivisen tuen toimintamalli. Aktiivinen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Keva: Aktiivinen tuki. http://www.keva.fi/fi/tyossa_jatkaminen/aktiivinen_tuki/sivut/default.aspx Nurmijärven kunta: Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen käytännöt Nurmijärven kunnassa ja Nurmijärven Työterveydessä. Satakunnan sairaanhoitopiiri: Yhdessä työkykyä! työkyvyn tukiohjelma Turun kaupunki: Kohti kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Työkyvyn hallintamalli. Opas esimiehille ja henkilöstölle Tyke Helsingin kaupungin Työterveyskeskus: : Sairas, sairaampi, työkyvytön miten hallita sairauspoissaoloja Tyke Helsingin kaupungin Työterveyskeskus: Varhainen tuki toimintamalli työkyvyn heiketessä. Vantaan kaupunki: Aktiivinen välittäminen. Vantaalainen toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi. 30

LIITTEET MÄÄRÄYS SAIRAUSLOMATODISTUKSEN HANKKIMISEEN TYÖTERVEYSHUOLLOSTA Työntekijän/Viranhaltijan nimi Henkilötunnus Asianomainen henkilö on velvoitettu määräyksen allekirjoituspäivämäärästä lukien hankkimaan sairauslomatodistukset kaikista sairauslomapäivistä kunnan omasta työterveyshuollosta. Perustelu / syy määräykselle: Päiväys: Paikka Aika Esimiehen allekirjoitus Määräys on voimassa allekirjoituspäivämäärästä yhden vuoden päättyen..20 ------------------------------------------------------------------------------------------ Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto 10.2.2005 8 Esimies voi määrätä työntekijä/viranhaltijan hakemaan jatkossa kaikki sairauslomatodistukset työterveyshuollosta. Määräys tulee antaa työntekijälle kirjallisena määräyksen antaa lähin esimies hall.sääntö 4.5.3). Syy ja seuranta-ajan pituus (yleensä 1 vuosi) tulee ilmoittaa määräyksessä.

LUOTTAMUKSELLINEN KIELTO LÄÄKÄRINTODISTUSTEN TAI LAUSUNTOJEN LUOVUTTAMISESTA TYÖTERVEYSHUOLTOON Nimi Henkilötunnus Kiellän lääkärintodistusten tai -lausuntojen tai niiden kopioiden luovuttamisen työterveyshuoltoon. Paikka Aika työntekijän allekirjoitus Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 13.8.2004/759 1 luku 5 Terveydentilaa koskevien tietojen käsittely Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta ja tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavien terveydentilaan liittyvien etuuksien suorittamiseksi taikka sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy, taikka jos työntekijä nimenomaisesti haluaa selvitettävän työkykyisyyttään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Lisäksi työnantajalla on oikeus käsitellä näitä tietoja niissä tilanteissa ja siinä laajuudessa, kuin muualla laissa erikseen säädetään. Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä taikka panevat niitä toimeen. Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista näitä tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eikä sen päättymisen jälkeen. Työntekijän työnantajalle luovuttama työkykyään koskeva lääkärintodistus tai -lausunto saadaan kuitenkin luovuttaa työterveyshuollon palvelujen tuottajalle työterveyshuoltolaissa (1383/2001) säädettyjen työterveyshuollon tehtävien toteuttamista varten, jollei työntekijä ole kieltänyt luovuttamista. Työnantajan on säilytettävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista työnantajan keräämistä henkilötiedoista. 32

PUHEEKSIOTON ENNAKOINTILOMAKE ESIMIESTYÖHÖN (Arnkilin & Erikssonin lomaketta mukaillen) Lomake on tarkoitettu tueksesi tilanteissa, joissa: - sinulla on huolta työntekijästä/työyhteisöstä - et ole syystä tai toisesta ottanut asiaa selvästi puheeksi työntekijän(jöiden) kanssa ja - haluat kehitellä huolen ilmaisemista osana esimiestyötäsi työntekijöiden ja yhteisön hyvinvoinnin lisäämiseksi Lomakkeen pyrkimys on: a) auttaa valmistautumaan alaisen kanssa keskusteluun b) voit tulla tietoisemmaksi, miksi puheeksiottaminen tuntuu hankalalta c) kehittyä ottamaan puheeksi oma huoli yhteistyötä rakentavalla ja kunnioittavalla tavalla d) oppia arvioimaan ja tulemaan tietoisemmaksi omasta toiminasta esimiesalaistilanteissa e) ennakoimalla voit miettiä rakentavia toimintatapoja työntekijän mahdollisiin negatiivisiin reaktioihin Lomakkeessa on kaksi osaa: Ensimmäinen osa A on tarkoitettu täytettäväksi silloin kun olet valitsemassa tilannetta, jossa aiot kehitellä huolenaiheesi puheeksiottamista ja kun olet valmistautumassa tapaamaan työntekijän(t) Toinen osa B on tarkoitettu täytettäväksi pian tuon tapaamisen jälkeen. A. Täytettäväksi, kun valitset tilannetta ja valmistaudut tapamiseen (kysymykset 1-7) 1a. Mistä olet huolissasi työntekijän (työyhteisön) tilanteessa? (Konkretisoi havaintosi) 1b. Mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi? (sinulle, työntekijälle, teidän suhteelle ja yhteisölle) 33

2. Oletko aikaisemmin ajatellut ottaa huolesi puheeksi? Jos olet, niin pohdi, miksi et kuitenkaan ole ottanut? 3. Missä asioissa (arviosi mukaan) työntekijä(t) kokee saavansa sinulta tukea? Tuki: Onko asioita, joissa hän (he) voi kokea sinut uhkana? Uhka: 4a. Mitä voimavaroja työntekijässä/yhteisössä ja hänen/yhteisön tilanteessaan näet ja mitä voisit niistä kertoa hänelle? B. Täytettäväksi pian tapaamisen jälkeen (kysymykset 8-10) 4b. Mikä on tukitarjouksesi työntekijälle/yhteisölle? 5. Miten otat huolesi ja yhteistyötoiveesi esille? Sanoita; mieti vaihtoehtoisia tapoja ilmaista huolesi, se miten kerrot voimavaroista ja ehdotat yhteistyötä. 34

6a. Ennakoi mitä tapahtuu puheeksiottamistilanteessa. Kuka reagoi ja miten? 6b. Ennakoi mihin puheeksiottaminen johtaa lähitulevaisuudessa? 7. Millainen tila ja aika on tällaiselle kohtaamiselle otollinen eli milloin ja missä otat asian puheeksi? 8. Miten toteutit puheeksiottamisen? Teitkö tilanteessa jotakin erilailla kuin olit aikonut? 9. Mitkä olivat tunnelmasi puheeksioton: a) alla b) aikana c) jälkeen 10a. Katso ennakointejasi kysymyksessä n:o 6. Tapahtuiko niin kuin ennakoit vai jotakin muuta? Koitko jotain yllättävää? 10b. Miltä toiminta tilanteen helpottamiseksi nyt näyttää? Mikä herättää toiveikkuuttasi? Mikä huolestuttaa edelleen? 10c. Mitä aiot tehdä tämän huolesi vähentämiseksi? 35

Työkyvyn arviontipyyntö Esimies ja työntekijä täyttävät lomakkeen yhdessä. Lomakkeen tiedot ovat luottamuksellisia. Työntekijä: Tehtävänimike: Esimies: Työnantaja, osasto/työpiste: Työtehtävien kuvaus Esimiehen näkemys työntekijän selviytymisestä työssään. Millaisia ongelmia työpaikalla ilmenee? Työntekijän näkemys työssä selviytymisestään Työpaikalla tilanteen korjaamiseksi jo tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutukset 36

Yhteinen näkemys toivotusta tilanteesta sekä odotukset työkyvyn arvioinnilta Muuta huomioitavaa Päiväys: Esimiehen allekirjoitus puh: Työntekijän allekirjoitus puh: Työkyvynarviointipyyntö lähetetään työterveyshuoltoon työpaikan omalle työterveyshoitajalle. Työterveyshoitaja ottaa yhteyttä työntekijään työkyvyn selvittelyn aloittamiseksi. Suunnitelma työterveyshuollossa työkyvyn selvittämiseksi ja päiväys: Ratkaisu tilanteeseen ja päiväys: Seurantasuunnitelma: 37

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU NURMIJÄRVEN TYÖTERVEYDESSÄ Aika ja paikka: Läsnäolijat: Puheenjohtaja: Sihteeri: 1) Työterveysneuvottelun tarkoituksen ja tavoitteen toteaminen 2) Taustatiedot a. Työntekijän näkemys työssä selviytymisestä b. Esimiehen näkemys työntekijän selviytymisestä työssään c. Työpaikalla tilanteen korjaamiseksi tehdyt toimenpiteet 38

3) Työkyvyn arvioinnin tulokset a. Työntekijän kanssa ennalta sovitut terveydentilaan liittyvät tiedot b. Työterveyshuollon näkemys työntekijän työkyvystä (työntekijän suostumuksella) 4) Jatkosuunnitelmat a. Tarvittavat toimenpiteet työkyvyn tukemiseksi b. Lausunto työkyvystä c. Seurantaneuvottelu tarvittaessa Työterveysneuvottelusta laaditaan aina muistio, joka toimitetaan tiedoksi läsnäolijoille. Seurantaneuvottelun ajankohta sovitaan joko työterveysneuvottelussa tai esimies kutsuu sen kokoon myöhemmin sovittuna ajankohtana. w 39

ww.nurmijarvi.fi Työryhmä: Tiina Nurmi, työhyvinvointisuunnittelija Katja Savolainen, henkilöstösihteeri Tero Keitaanniemi, turvallisuuspäällikkö Sari Outinen, työsuojeluvaltuutettu Marita Hägglund, vanhustyön ja laitoshoidon päällikkö Hilkka Kemppainen, varhaiskasvatuksen aluejohtaja Kati Luostarinen, opetuspäällikkö Tapio Peltonen, kunnan puutarhuri Veli-Matti Ponkala, sosiaalipalvelupäällikkö Iris Vikman, ruokapalveluohjaaja Työryhmässä vierailleet asiantuntijat: Sofia Kangas, palvelussuhdepäällikkö Ulla Haimi, työterveyshoitaja Kiitokset kaikille kuvissa esiintyneille Nurmijärven kunnan työntekijöille! 40