Helsingin Alzheimer-yhdistyksen jäsenlehti 2/14 Maija Perho - Muistoja vuosien varrelta ABC Miten luustosi jaksaa? Muistisairaat jälleen tikun nokassa
HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Pertti Riihelä p. 09 454 2750, 040 902 2252 pertti.riihela@alzheimer-hki.com Toimistopäällikkö Jaana Jukarainen p. 09 454 2750, 040 902 2256 jaana.jukarainen@alzheimer-hki.com Muistineuvoja Jari Jokiluhta p. 09 4542 7540, 040 902 2250 jari.jokiluhta@alzheimer-hki.com Muistineuvola Vastaava hoitaja Eija Säynevirta p. 044 765 3999 eija.saynevirta@muistineuvola.fi Muistihoitaja Marja-Leena Keinänen p. 09 3104 4521 Päivätoimintaryhmien asiakaskoordinointi Anitta Rytilahti p. 09 4542 7533, 040 902 2253 anitta.rytilahti@alzheimer-hki.com Päiväpaikka Lähihoitaja Lidija Tirkkonen p. 09 4542 7533 Virikeohjaaja Mauri Sihvola p. 09 4542 7533 Hoitaja Kadi Keks p. 09 4542 7533 Lähihoitaja Leena Peräkylä p. 4542 7533 Hoitoapulainen Maie Kupponen p. 09 4542 7533 paivapaikka@alzheimer-hki.com Muistisairaiden päivätoiminta - Vertaistukiryhmä Ohjaajat Kirsti Salin ja Pertti Riihelä p. 040 902 2254 (ke-to) nuoret@alzheimer-hki.com Keittiö Emäntä Saara Sainmaa p. 09 4542 7532 saara.sainmaa@alzheimer-hki.com Omaisten vertaistukiryhmä Ohjaaja Liisa Nousiainen p. 09 454 2750 Työikäisten muistisairaiden omaisten vertaistukiryhmä Ohjaaja Pertti Riihelä p. 040 902 2252 Ilona - projekti Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Satu Kalliomaa poissa 30.11.2014 asti Sijainen: Selma Lanaya p. 040 902 2255 Muistiterveyttä ja verkostovoimaa - projekti Toiminnanjohtaja Pertti Riihelä p. 09 454 2750, 040 902 2252 pertti.riihela@alzheimer-hki.com Liikunnan iloa - projekti Projektivastaava Selma Lanaya p. 040 902 2255 selma.lanaya@alzheimer-hki.com VUODEN 2014 HALLITUS Puheenjohtaja Risto Vahanen p. 041 515 2550 risto.vahanen@vahanen.com Varapuheenjohtaja Markus Löfström p. 040 555 8228 markus.lofstrom@kotiportti.fi Hallituksen jäsenet Maija Anttila p. 0400 709 170, maija.anttila@kolumbus.fi Helena Ahlers p. 050 380 7181, helena.ahlers@folkhalsan.fi Satu Ahtiluoto p. 040 707 0767, satu.ahtiluto@fimnet.fi Sinikka Koivu p. 050 363 6531, sinikka.koivu@kolumbus.f Juha Lappalainen p. 050 545 2165, lappalainen.juha@kolumbus.fi Lauri Romppanen p. 040 720 9957, lauri.romppanen@seniorikodit.fi Ari Rosenvall p. 040 521 2099, ari.rosenvall@pp.fimnet.fi 2
...Sisällysluettelo... Henkilökunnan ja hallituksen yhteystiedot... 2 Sisällysluettelo... 3 Pääkirjoitus... 4 Muistoja vuosien varrelta... 5 Markus Löfström ADI:n hallitukseen... 7 Muistisairaat jälleen tikun nenässä... 8 Muistiasioita... 9 ABC - Miten luustosi jaksaa?... 10 Muistisairaat kärsivät aliravitsemuksesta... 12 Reseptivinkki... 13 Tunnelmia kevätmyyjäisistä... 14 Projektivastaava Selma Lanaya esittäytyy... 16 Yhdistyksen toimintaa... 18 Ristikko... 19 Projektitoiminta... 20 Ristikon ratkaisu... 22 Numero 2/2014, 28. vuosikerta Painosmäärä 2000 kpl Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa helmi-, touko-, syys- ja joulukuussa Taitto Kannen kuva Paino Jaana Jukarainen Jaana Jukarainen Painotalo Miktor, Helsinki Seuraava lehti ilmestyy 11.9.2014 Aineisto 23.8.2014 mennessä Julkaisija Helsingin Alzheimer-yhdistys ry (HAY) Topeliuksenkatu 17 C 25, 00250 Helsinki p. 09 454 2750, faksi 09 4542 7530 toimisto@alzheimer-hki.com www.alzheimer-hki.com Toimitusneuvosto Risto Vahanen, päätoimittaja Maarit Huovinen, Jaana Jukarainen Mediatiedot ja hinnat saatavissa toimistostamme: toimisto@alzheimer-hki.com 3
Pääkirjoitus Anna luonnon vaikuttaa Luonnolla on virkistävä ja hyvää tekevä vaikutus. Tutkimusten mukaan ihmisen tulisi olla päivittäin metsässä tai luonnossa keskimäärin vähintään 20 minuuttia. Kun henkinen kuormitus kasvaa, palautuminen vaatii vähintään kaksinkertaisen ajan. Pitkään jatkunut stressi ja keskittyminen tasapainottuvat vasta yli kaksi tuntia kestävällä metsäannostuksella. Hyvällä ympäristöllä on ihmisen koko terveyden kannalta ennaltaehkäiseviä, elvyttäviä ja terapeuttisia vaikutuksia. Useimmat suomalaiset löytävätkin mielipaikkansa luonnosta vain nelisen prosenttia meistä on aitoja urbaaneja. Luonto on hyvin henkilökohtainen käsite. Joillain se alkaa keittiön ikkunan toiselta puolen, toinen tarvitsee voimakkaita tuoksuja ympärilleen, kolmas maisemia, neljäs hiljaisuutta ja avaruutta, jne. Monelle paras luontokokemus on saada palata lapsuuden maisemiin. Aivan kuten leimaannumme meistä varhaislapsuudessamme huolta pitäneeseen ihmiseen hänen tuoksuunsa, ääneensä ja ulkonäköönsä, leimaannumme myös turvallisen lapsuutemme maisemiin, hajuihin ja makuihin, ääniin ja valoon. Siellä on hyvässä tapauksessa sielunmaisemamme, jonne mieluusti palaamme kotipesään, turvaan ja muisteloihin. Meistä tuntuu pahalta, jos vanhat tutut metsät on parturoitu tai rakennustyömaat muuttavat maisemat lopullisesti. Missä on sinun luontosi? Mikä on sinun luontosuhteesi? Viihdytkö luonnossa yksin vai porukalla? Oletko kevät-, kesä-, syksy- vai talvi-ihminen? Suomen monipuolinen luonto Ahvenanmaalta Tunturilappiin, Pohjanmaalta Vaara-Suomeen vuodenaikoineen ja jokamiehenoikeuksineen tarjoaa ainutlaatuiset olosuhteet ja mahdollisuudet eheyttää, voimaannuttaa ja ylläpitää niin fyysistä kuin psyykkistä terveyttämme - vieläpä usein lähes ilmaiseksi. Tätä kaikkea muista maista ja kulttuureista tulevat ihmiset saapuvat maksua vastaan maahamme ihmettelemään. Suomen luonto houkuttelee ja kutsuu! Tänään 13.5. viime kesänä upouuden Suomen Luontokeskus Haltian näköalatornin (Pohjannaulan) löytäneet ja siellä pesineet haarapääskyt palasivat etelänmatkaltaan näköalatorniin. Tervetuloa takaisin! Juha Lappalainen HAY:n hallituksen jäsen 4
Sosiaalineuvos Maija Perho Muistoja vuosien varrelta Muistiliiton 25-vuotisjuhla 25.2.2013 Muistelu on mitä parhainta aivojumppaa. Tämä on yksi niistä lukuisista viesteistä, joita Muistiliitto on toimintansa varrella korostanut. Olen omalta osaltani puhettani varten tätä ohjetta noudattanut ja yrittänyt palauttaa mieleeni toki liiton työntekijöiden perusteellisen taustamuistion tuella mitä niiden vuosien aikana on tapahtunut, joina olen saanut olla mukana liiton hallituksen toiminnassa tai päättäjänä eduskunnassa ja valtioneuvostossa. Aluksi kaksi varhaisvaiheen muistoa. Ensimmäinen liittyy vanhainkodinjohtaja Leena Kuljuun, jolta ensimmäisen kerran kuulin sosiaalitoimenjohtajana ollessani perustetusta Alzheimer-yhdistyksestä ja ylipäänsä havahduin sellaiseen ongelmaan kuin Alzheimerin tauti, dementia, muistisairaudet. Vaikka vastuualueelleni kuului vanhustenhuolto, muistisairauksia ei hoidon kokonaisuudessa oikein vielä osattu erottaa vanhenemiseen kuuluvasta toimintakyvyn ja muistin heikkenemisestä. Toinen muisto liittyy arvokkaaseen kahden hengen lähetystöön, joka tuli tapaamaan minua eduskuntaan. Kyseiset herrat olivat Harri Holkeri ja Pekka Laine. Holkeri oli jo pohjustanut puhelinsoitolla tapaamista ja kertonut, kuka on Pekka Laine ja että he haluaisivat keskustella mahdollisesta jäsenyydestäni silloisessa Alzheimer-keskusliitossa. En tietenkään tohtinut kieltäytyä, varsinkin kun liiton toimintakenttä oli todella tärkeä ja muistisairauksia koskevan tiedon levittämiselle oli valtava tilaus. Kun sanoin kyllä, en tiennyt että muutaman vuoden kuluttua liiton työskentelyssä saamastani tiedosta oli suurta hyötyä isäni sairastuttua Alzheimerin tautiin. Liiton 80-luvun syntyvaiheita ja 90-luvun alkutaivalta en ole ollut todistamassa, joten minulla ei ole henkilökohtaista kosketusta keskeisiin vaikuttajiin muutoin, kuin julkisuuden ja lukuisten asiantuntija-artikkeleiden ja puheenvuorojen kautta. Luonnollisesti esim. Raimo Sulkavan arvokas panos on laajasti suomalaisten tiedossa ja edusti myös itselleni alan uranuurtajaa. Tulin mukaan Pekka Laineen ja Varpu Kettusen luotsaamaan keskusliittoon, joka oli jo saavuttanut asiantuntijaorganisaationa arvostusta ja jonka toiminnan keskeisenä osana oli dementiahoidon lippulaiva Leenankoti Liitolla oli jo tuolloin laaja yhdistysverkosto ja uusia syntyi. Muistisairaille ja heidän läheisilleen luonnollisesti lähellä oleva asiantuntija-apu ja vertaistuki ovat olleet ja ovat edelleen korvaamaton apu, koska tiedon ja tuen tarve sairauden etenemisen eri vaiheissa on suuri. Alusta saakka yhdistyksen tärkeä tehtävä on ollut neuvonta ja tiedon jakaminen muistisairauksista ja niiden vaikutuksista yksilöön ja yhteiskuntaan. Näenkin Muistiliiton ja sen jäsenyhdistysten perustehtävänä edelleen tiedollisen tuen tarjoamien niin sairastuneille ja heidän läheisilleen kuin ammattilaisillekin sekä yleisen tietoisuuden lisäämisen muistisairauksista, mutta myös aivoterveydestä, muistin huoltamisesta ja uusimmista tutkimustuloksista muistihäiriö- ja dementiatyön alalta. Muisti-lehti on ollut yksi tärkeä kanava tiedonvälityksessä. Lehden nykyinen teema: inspiraatio, informaatio ja ihminen on erittäin onnistunut. Paikallisyhdistys syntyy ja perustetaan yleensä yhteisestä tahdosta toimia muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä hyväksi. Yhdistys edustaa paikkakunnallaan muistisairaita ihmisiä ja heidän läheisiään sekä hankkii tietoa edustamansa ryhmän päivittäisistä haasteista, palveluntarpeista ja kokemuksista. Yhdistykset pystyvät hyödyntämään monipuolista kokemusasiantuntijuuttaan asiakkaidensa hyväksi. 2000-luvun alusta alkaen Muistiliitolla on koko ajan ollut 42 44 jäsenyhdistystä. Yhdistysten hallituksissa toimii noin 300 aktiivista muistihäiriö- ja dementiatyöstä kiinnostunutta henkilöä tehden työtään vapaaehtoisena. 5
Kehittämis- ja hanketoiminta Vuosien varrella RAY:n rahoittamasta projekti- ja hanketoiminnasta tuli yhä olennaisempi osa liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa. Avustuksilla on kehitetty uusia toimintamuotoja ja niiden toteuttajiksi alan ammattilaisia, mm. dementianeuvojien l. nykykielellä muistihoitajien palkkaaminen. Valtaosa muistihoitajista toimii tänä päivänä joko osana kuntien omaa toimintaa tai muistiyhdistysten tuottamana ostopalveluna kunnille. Muistihoitajatoiminnan lisäksi RAY:n tuella on toteutettu lukuisia eri toimintamuotoja muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä tukemiseksi; kotimieshankkeita, hoitoketjuhankkeita, sopeutumisvalmennusta, vertaistoimintaa, kotikuntoutusta jne. Muistiliiton koordinoima MUISTI- LUOTSI-verkosto on tukenut ja yhdistänyt paikallisyhdistysten työtä ja koonnut kentältä hyviä käytäntöjä koko järjestön käytettäväksi. Strategia Toiminnan laajennettua oli tärkeää määritellä strategiset tavoitteet ja asettaa painopisteet. Keskusliitolle hyväksyttiin järjestön ensimmäinen strategia vuosille 2001 2004. Siinä tarkasteltiin laajasti muistihäiriö- ja dementiatyön taustaa, järjestötyötä sekä asetettiin neljä muistihäiriö- ja dementiatyön tavoitetta: 1. Varmistetaan muistihäiriöisten hakeutuminen tai pääseminen tutkimuksiin 2. Ohjausta ja tukea sairastuneille ja heidän omaisilleen 3. Tukipalveluita kotona läheistään hoitaville 4. Pitkäaikaishoidosta sisällöltään toimintakykyä tukevaa Lopuksi strategiassa esitettiin yhteisiä ratkaisuja edellä lueteltuihin kysymyksiin ja asetettiin potilas- ja omaisjärjestön vaikuttamistyön perusteet. Liiton painopisteet ovat - Meissä on voima - Muistisairas ihminen yhdenvertaisena kansalaisena - Yhdessä olemme enemmän - Muistiliitto jäsenyhdistystensä yhdistäjänä ja tukijana - Pään asiat ovat pääasiamme - Aivoterveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy. Tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin muistisairauksien ehkäisemiseksi ennakolta ja sisältörikkaan elämän tarjoamiseksi muistisairaille. Tekijöitä ja näkijöitä Muistiliiton vahvuus on ollut löytää työntekijöikseen sitoutuneita osaajia, tutkijoita ja innovatiivisia toiminnan kehittäjiä, joiden erilaiset julkaisut ovat olleet arvokasta opetusaineistoa. Monesta on tullut alan arvostettuja asiantuntijoita ja mm. Sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehiä. Liiton hallituksessa on ollut vuosien varrella monia tutkijoita ja alan eturivin tieteentekijöitä. Omaksi roolikseni koin viestin viemisen päätöksentekijöille eri hallinnon tasoilla. Pitkäaikaisen puheenjohtajan Pekka Laineen ansiota on paljolti se, että kansainvälinen toiminta vahvistui ja laajeni ja keskusliiton edustajat ovat aktiivisesti osallistuneet alan kansainväliseen toimintaan. Aktiivisuutensa ansiosta Pekka Laine on saanut olla keskeisesti vaikuttamassa ADI:n toimintaan. Keskusliitto mm. isännöi ADI:n 13. kansainvälistä konferenssia Helsingissä v. 1997. Kansainvälinen yhteistyö ja tietoisuus muiden maiden toiminnasta ovat mm. vaikuttaneet siihen, että Muistiliiton sitkeän vaikuttamistoiminnan ansiosta Suomeenkin on saatu Kansallinen muistiohjelma. Nyt on vähintäänkin kohtuullista odottaa, että sen linjaukset ja tavoitteet muuttuvat arkipäivän konkreettisiksi teoiksi ja toiminnaksi. Strategian luominen ja sen toteuttamisen seuraaminen lisäsi järjestön yhtenäisyyttä sen ajaessa yhdessä yhdistysten kanssa tärkeäksi katsomiaan muistisairaiden ihmisten etuja. Strategian ansioksi voitaneen osaksi lukea myös se, että järjestön vaikuttavuus yhteiskunnassa edelleen vahvistui. Nyt voimassa oleva strategia (2013 2016) VÄLITTÄ- VÄ VAIKUTTAJA painottaa yhä vahvemmin muistisairaiden yhdenvertaisuutta, koko muistijärjestön yhteistä toimintaa ja aivoterveyden edistämistä. Itse tulkitsen VÄLITTÄVÄ VAIKUTTAJA-sanaparilla olevan kaksoismerkityksen: Liitto välittää ts. haluaa monin tavoin olla vaikuttamassa kohderyhmänsä hyvinvointiin ja samalla välittää tietoa ja osaamista niin sairastuneille, heidän läheisilleen ja laajemmin yhteiskunnassa päättäjille ja medialle. Muistiliiton kunniapuheenjohtaja Pekka Laine. kuva: Riia Tuomas-Kettunen 6
Muistiliiton viime vuodet ovat olleet monesta syystä suurten muutosten aikaa; palvelujen kilpailutus on pitänyt mm. Leenankodin asiakasmaksut kustannuksiin nähden liian alhaisina ja useana vuonna liitto teki negatiivista tulosta. Hallitus joutui tekemään rankkoja päätöksiä, jotka johtivat sekä toimintaa että henkilöstöä koskeviin muutoksiin. Leenankodin toiminta myytiin Hoiva Oy:lle, kiinteistö myytiin monien vaiheiden jälkeen ja hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja vaihtuivat. Nämä järjestelyt vaativat hallitukselta poikkeuksellisen paljon sitoutumista ja työtunteja. Haluan erityisesti kiittää Maija Anttilan, Markus Löfströmin ja Anna Tammisen panosta tässä prosessissa, joka oli raskas, mutta välttämätön. Tänä juhlapäivänä ollaan suvantovaiheessa, jossa voidaan katsoa luottavasti tulevaisuuteen. Nyt voidaan jatkuvassa taloudellisessa epävarmuudessa taitelun sijasta keskittyä sisällön tuottamiseen, kehittämiseen ja vaikuttamiseen. Jokaisella liiton historiassa vaikuttaneella luottamushenkilöllä ja liiton työntekijällä on omat ansionsa siinä, että liitto toimii valtakunnallisesti laajan jäsenkenttänsä ja vapaaehtoistensa turvin ammattimaisesti johdettuna ja osaavan hallituksen tukemana. Saatoin vuodenvaihteessa jättää levollisin, toki samalla haikein mielin liiton hallituksen. Olen kiitollinen siitä, että sain olla Muistiliitossa oppimassa, miten ammattitaitoinen, arvostava kohtaaminen, tuki ja vierellä kulkeminen, ihmisarvoa kunnioittava hoiva viimeiseen hengenvetoon asti on mahdollista kun näin vain tahdotaan. Markus Löfström ADI:n hallitukseen ONNITTELUT! Helsingin Alzheimer-yhdistyksen varapuheenjohtaja ja Muistiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Markus Löfström valittiin Alzheimer s Disease Internationalin kansainvälisessä konferenssissa Puerto Ricossa jatkamaan Maailman Alzheimer järjestön Alzheimer s Disease Internationalin (ADI) hallituksessa seuraavan kolmivuotiskauden. 7
Jari Jokiluhta, muistineuvoja Muistisairaat jälleen tikun nenässä Professori Urpo Kangas avasi keskustelun lasten velvollisuudesta osallistua vanhempiensa laitoshoitomaksuihin ja sairastuneen omaisuuden käyttämisestä maksuihin sekä lasten oikeudesta perintöön. Käytännössä asia koskee muistisairaita ja heidän omaisiaan. Muistisairaiden laitoshoitomaksuja on viimevuosien aikana nostettu 85 %:iin tuloista ja mm. asunnon vuokra-, korko- ja osaketuloista sekä Kelan tuistakin kyseinen prosenttiosuus viedään. Omaisten on vaikea saada ansaitsemansa suuruista omaishoidontukea sekä omaishoitoa tukevia palveluita. Muistisairaiden lyhytaikaista hoitoa omaisen jaksamisen tueksi vähennetään koko ajan ja kuntouttavaa päivätoimintaan osallistumista supistetaan. Vammaispalvelulain mukaisesta kuljetustuesta rajataan järjestelmällisesti muistisairaita pois. Ensin omaiset uuvutetaan raskaassa hoitotyössä ja pitkäaikaispaikka järjestetään siinä vaiheessa kun muistisairaan tapaturmavaara on jo todella suuri. Lopuksi haluttaisiin viedä muistisairaan koko omaisuus ja lastenkin rahat hoitomaksuihin. Kunnat ovat muuttaneet 2000 luvun alusta lähtien vanhainkotitasoiset hoitokodit (lue laitoshoito ) nimeltään tehostetuiksi palvelutaloiksi, jolloin on taas päästy muistisairaan kukkarolle siirtämällä mm. lääkekulut ja lääkärin palvelut muistisairaan itse maksettaviksi, hoitoon liittyvistä välineistä ja tarvikkeista puhumattakaan. Suomessa ihmiset maksavat korkeita veroja ja odottavat saavansa rahoilleen vastinetta ja turvaa kalliiksi tulevien sairauksien varalle. En kannata, että lailla määriteltäisiin lasten elatusvelvollisuudesta vanhempiaan kohtaan tai omaisuuden mukaan ottoa maksuja määriteltäessä. Pitkään laitoshoidossa olevien kulut muodostuvat kohtuuttomiksi. Lesken hallintaoikeus asuntoon myös ehdottomasti turvattava. Vapaaehtoisuuteen perustuvia ja esim. kotitalousvähennys tyyppisten verohelpotusten ym. kannustimien käyttöönottoa voitaisiin hyvinkin kehitellä. Nykyään voi valita palvelusetelin hoitomaksuihin ja maksaa tuhansia euroja vapaaehtoisesti esim. myymällä oman asuntonsa, käyttämällä säästöjään tai omaisten rahoittamana. Se on kuitenkin johtanut siihen, että palvelusetelipaikoille alkaa olla helpompi päästä ja näitä tarjotaan ensisijaisesti. Muista vaihtoehdoista jätetään kertomatta. Tällainen kehitys ei ole toivottavaa ja se pitää lainsäätäjän toimesta estää. Palvelusetelin käyttäminen laitoshoitomaksuihin on nykyisin mahdollista vain hyvätuloisille ja paljon omaisuutta omaaville sekä heidän hyvätuloisille omaisilleen. Tämä johtaa eriarvoistumiseen palvelujen saannissa. Terveydenhuollossa löytyy paljon oikeudenmukaisempia keinoja tasoittaa hoitokuluja kuin lasten elatusvelvollisuuden vaatiminen vanhempiaan kohtaan. Lisätietoja: Helsingin Alzheimer-yhdistyksen muistineuvoja Jari Jokiluhta arkisin klo 9-17 puh. 040 90 222 50 jari.jokiluhta@alzheimer-hki.com 8
Minna Kettunen Muistiasioita Hyvä kasvo- ja nimimuisti ovat lahjoja, joita minulla ei ole. Monet kerrat olen ollut tukalassa tilanteessa, kun tapaan ihmisen, jonka olen tavannut aikaisemminkin, mutta en muista missä yhteydessä. Toinen ryhtyy tuttavalliseen keskusteluun, ja minulla on hätä: kun nyt vain en joutuisi kiikkiin siitä, että en muista, kuka keskustelukaverini on. Suorastaan piinallisia ovat hetket, jos tervehtijä aloittaa kysymällä: Muistatko minut? Noloa ja epäkohteliastakin on sanoa, että en muista. Mutta valkoista valhettakaan on vaikeaa ruveta lausumaan, että juu juu kyllä muistan, kun pitäisi osata sanoa oikea nimi. Minulla ei ole diagnosoitua muistisairautta, mutta joskus saattaa olla. Uusia muistisairaita tulee vuodessa 13.000 eli 36 sairastunutta joka päivä. Muistisairaudet ovat yleistyneet niin paljon, että luulen jokaisella olevan tuttavapiirissään jonkun muistisairaan. Olen huomannut, että monet hieman pelkäävät muistisairaita. Jos puheeksi on tullut yhteisen tuttavan muistisairaus, on herännyt kysymyksiä: Voiko hänelle vielä soittaa? Muistaako hän enää meikäläistä? Kerroin havainnostani muistisairaiden parissa työskentelevälle henkilölle. Hän kehoitti unohtamaan arkailut ja ajattelemaan ihmistä sairauden takana. Sairaudestaan huolimatta ihminen on se sama vanha tuttu. Hänellä on ihmisarvonsa, hänellä on tunteita ja ajatuksia. Sosiaaliset kontaktit ovat hänelle hyvää hoitoa ja luovat turvallisuuden tunnetta.vanhat, yhdistävät asiat ovat hyviä puheenaiheita. Yhdessä muisteleminen ja vaikka valokuvien katseleminen virkistää. Koskettaminen on tärkeää. Muistiammattilainen opasti lähestymään muistisairaita mutkattomasti ja esittäytymään oma-aloitteisesti: Minä olen se Muttisen Maija, terve! Yhden neuvon hän antoi: ei saa aloittaa kysymällä: Muistatko minut? Tenttaamaan ei kannata ryhtyä muissakaan asioissa. Me suurin piirtein tai enimmäkseen terveet mietimme ehkä liian usein, osaammeko kohdata sairaan oikein ja osaammeko asetella sanamme sopivasti. Sairaalle on kuitenkin suurin ilo siinä, että häntä ylipäätään lähestytään; että joku soittaa tai tulee käymään. Hän ei anna tyylipisteitä. Muistisairauksista on vallalla kenties vääriä käsityksiä. Luullaan, että kaikki sairastuneet muuttuvat luonteiltaan dramaattisesti. Näin ei suinkaan ole, vaan muistisairaudet etenevät ja ilmenevät yksilöllisesti. Jos muistisairasta aletaan karttaa ja vältellä, hän jää sairautensa kanssa yhä enemmän yksin. Jos itse joskus sairastun, en toivoisi osakseni toisten hienotunteisesti järjestämää yksinäisyyttä. Tuskinpa kukaan. Pohjois-Savossa Lapinlahdella asuva Minna Kettunen on kirjailija ja yrittäjä Väärnin Pappilassa (www.vaarninpappila.fi). Kuva Katja Lösönen. 9
Maarit Huovinen / Käypä hoito -tiedote ABC - Miten luustosi jaksaa? o Keväällä 2014 päivitetyssä osteoporoosin Käypä hoito -suosituksessa korostetaan luunmurtumapotilaiden tunnistamisen, tutkimisen ja hoitoon ohjauksen tärkeyttä. Suositus painottaa myös toimia, joilla voidaan ehkäistä ensimmäinen murtuma. o Osteoporoosin ehkäisyssä ja omahoidossa on tärkeää turvata kalsiumin ja D-vitamiinin riittävä saanti sekä pitää huolta oikeista liikuntatottumuksista lapsesta alkaen. o Lisäksi osteoporoottisten murtumien ehkäisemiseksi täytyy kiinnittää huomio kaatumisiin ja pyrkiä ehkäisemään niitä. Osteoporoosi on luuston sairaus, jossa luun heikentyminen altistaa murtumalle. Suomessa arvioidaan tapahtuvan vuosittain 30 000-40 000 luunmurtumaa, joissa osasyynä on luun haurastuminen. Osteoporoottisen luunmurtuman saaneilla on muuhun väestöön nähden kaksinnelinkertainen riski saada uusi murtuma. - Osteoporoosin aiheuttamat luunmurtumat johtavat toimintakyvyn laskuun, elämänlaadun huononemiseen ja vakavimmillaan pysyvään laitoshoitoon sekä ennenaikaiseen kuolleisuuteen, toteaa suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, dosentti Leo Niskanen. Osteoporoosi voidaan todeta mittaamalla luun tiheyttä. Luuntiheysmittaus kannattaa tehdä, jos henkilöllä on ollut aiempia ns. pienienergiaisia (kaatuminen samalta tasolta tai putoaminen matalalta) murtumia, hänellä on osteoporoosin vaaraa lisääviä sairauksia (suoliston imeytymishäiriöt, tulehdukselliset reumasairaudet, diabetes tai munuaissairaudet) tai osteoporoosille altistava lääkitys (glukokortikoidit). Iän karttuminen ja kaatumisalttius, osteoporoosiepäilyn herättävä röntgenkuva tai selvästi (vähintään 5 cm) lyhentynyt pituus ovat myös aiheita mittaukseen. Luuntiheys mitataan lannerangasta tai reisiluun yläosasta ns. DXA- mittauksella eli kaksienergiaisella röntgenabsorptiometrialla. Mikäli luuntiheysmittauksessa todetaan hieman alentunut luuntiheys (osteopenia) ja hoidoksi riittää lääkkeetön omahoito, tulee tiheysmittaus uusia 2-5 vuoden välein. Lääkehoidossa oleville mittauksia suositellaan korkeintaan 2-3 vuoden välein. Ehkäisyn ja omahoidon avainsanat ovat ravitsemus, kalsium, D-vitamiini ja tupakoinnin lopetus. Ravitsemustila heikkenee iän ja sairauksien myötä. Osteoporoosipotilailla heikko ravitsemustila ja alipainoisuus ovat keskeisempi ongelma kuin ylipaino. Säännöllinen painon mittaus on yksinkertainen tapa seurata ravitsemustilaa, ja sen tulee olla säännöllinen osa iäkkään osteoporoosipotilaan terveydentilan selvitystä. 10
Osteoporoosin ehkäisyssä riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti ovat tärkeitä. Kalsium on luuston tärkein rakennusaine, sen riittävän saannin voi kätevästi testata kalsiumlaskurilla. Osteoporoosipotilaan kalsiumin saannin tulisi olla 1 000-1 500 mg vuorokaudessa. Kalsiumia saadaan parhaiten maitotuotteista. Tarvittaessa käytetään kalsiumlisää. Luuston kehityksen aikana tarvitaan D-vitamiinia riittävän mineraalitiheyden saavuttamiseksi. D-vitamiini lisää luun määrää lapsilla ja nuorilla aikuisilla ja hidastaa yhdessä kalsiumin kanssa luuntiheyden pienentymistä vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla. D-vitamiini vaikuttaa myönteisesti iäkkäiden ihmisten tasapainoon, lisää lihasvoimaa ja ehkäisee samalla kaatumisia. Se myös hidastaa lisäkilpirauhasen liikaerityksestä johtuvaa osteoporoosia. Monet suomalaiset saavat ravinnostaan liian niukasti D- vitamiinia. Jotta D-vitamiini imeytyisi parhaiten, se tulee ottaa pääaterian yhteydessä. Tablettimuodossa oleva D3- vitamiini imeytyy paremmin kuin D2-vitamiini. Osteoporoosia sairastavan D-vitamiinin annostuksen on hyvä perustua D-vitamiinipitoisuuden mittaukseen. Kysy lääkehoidosta lääkäriltäsi. Erikoislääkäri Anna-Mari Koski kertoo: Lääkitys on kunkin potilaan kohdalla yksilöllinen. Varsinaisten luulääkkeiden ohella voidaan joskus käyttää myös sukuhormonia (estrogeeni, testosteroni). Lääkityksen valinnan tueksi tässä suosituksessa on muotoiltu valmistekohtaiset luuliikennevalot. Tärkeintä olisi löytää oikeat potilaat ajoissa hoidon piiriin. Osteoporoosihoitajamallia voi suositella murtumapotilaiden hoitoketjua suunniteltaessa. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistys ry:n ja Suomen Gynekologiyhdistys ry: n asettama työryhmä on päivittänyt Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus ja potilasversio ovat luettavissa osoitteessa: www.kaypahoito.fi. Tupakointi vaikuttaa epäedullisesti luuston määrään ja aineenvaihduntaan, joten sen lopettaminen on tärkeää. 11 11
Markus Löfström Muistisairaat kärsivät aliravitsemuksesta Maailman Alzheimer järjestö, Alzheimer s Disease International (ADI) on julkaissut raportin, jossa tutkitaan miten hyvä ja oikea ravinto voi parantaa muistisairaiden elämänlaatua. Yhteys ravinnon ja hyvän elämän välillä on kiistaton - tähän ei ole aiemmin kiinnitetty riittävää huomiota. Aliravitsemus ja riittämätön ruuan määrä on yleistä muistisairailla - tähän on puututtava. Ruokailuun on varattava riittävästi aikaa terveellinen ruokavalio ja ravinto ovat hyvinvoinnin perusta. Vanhusten aliravitsemus on yleistä kaikkialla, varsinkin alhaisen ja keskitason kansantulon maissa. Näissä maissa aliravitsemus on suurempi ongelma kuin liikalihavuus Aliravitsemus on erityisen yleistä muistisairaiden ihmisten osalta kaikkialla maailmassa. Laihtuminen ennakoi usein alkavaa muistisairautta. Ylipaino keski-iässä voi olla riskitekijä, joka voi johtaa myöhemmällä iällä muistisairauteen. On monia ruokavalioihin liittyviä tekijöitä, jotka todennäköisesti lisäävät tai pienentävät riskiä sairastua muistisairauteen. Ns. Välimeren maiden ruokavalio, jossa on paljon viljatuotteita, hedelmiä, vihanneksia ja kalaa, saattaa vaikuttaa myönteisesti toimintakykyyn ja alentaa riskiä sairastua muistisairauteen. Painon laskun ja aliravitsemuksen vaikutukset ovat hyvin monimutkaisia ja niiden tutkimista on jatkettava, jotta ymmärretään koko ongelmavyyhti. Saattaa olla niin, että joissakin muistisairauksissa ruokahalun säätely ja aineenvaihdunta ovat häiriintyneet sairauden luonteen vuoksi. Tässä tutkimuksessa on saatu selvitettyä, että vaikka painon lasku on yleistä muistisairauksissa, voidaan aliravitsemus välttää ja siihen tulee pyrkiä. Tätä tukevat suun kautta otettavat ravintolisät. Niitä käyttämällä paino saadaan pysymään sopivana tai painoa saadaan nostettua pidemmällä aikavälillä. Hoivakodeissa halutaan kouluttaa hoitohenkilökuntaa ravintoasioissa. Hyvä ruokailuympäristö voi lisätä merkittävästi syötävän ruuan määrää. Ruokailu on sosiaalinen tapahtuma, jossa ruokailuhuoneen kalustus ja kattaus merkitsevät hyvin paljon. Vitamiinien vaikutusta tutkitaan paljon. Erityisesti annostuksien määrät voivat aiheuttaa ongelmia. Aliravitsemukseen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Tässä tutkimuksessa havaittiin että 20-45 %:lla muistisairaista painonlasku on merkittävä jo ensimmäisenä vuonna ja että hoivakodeissa asuvilla jopa 50%:lla ruuan määrä on riittämätön. On suositeltavaa lisätä ravintotutkimuksia ja tutkia lisäravinteiden antamista ihmisille, joilla on riski sairastua muistisairauteen tai ovat jo sairastuneet Ravintosuositukset pitäisi laatia terveydenhuollon ja sosiaalipuolen käyttöön. Tuloksia ja noudattamista on seurattava. Tutkimukseen voi parhaiten tutustua verkkosivulla: http://www.alz.co.uk/nutrition 12
Terveellisesti kohti kesää! Uunilohta, paistettuja vihanneksia ja uusia perunoita, kermaviilikastike - lohifilettä 200 g/henkilö suolaa, valkopippuria, sitruuna ja tilliä - erilaisia tuoreita vihanneksia esim. paprikaa, kesäkurpitsaa, sipulia, porkkanaa, parsakaalia, kukkakaalia - kermaviilikastike 1 dl/henkilö suolaa, ripaus sokeria, pippuria, hieman sinappia, maustekurkkukuutioita, tilliä ja sipulia. Laita perunat kiehumaan. Mausta lohifileet ja paista uunissa 175-200 astetta noin 20 min. Annos sisältää: - Proteiinia - C-vitamiineja - D-vitamiiniä - Foolihappoa - Omega 3-rasvahappoja - Sinkkiä - Kalsiumia Sekoita kaikki mausteet kermaviiliin. Leikkaa vihannekset pieniksi paloiksi ja paista pannulla noin 15 min. 13
Kiitos kaikki asiakkaat, vapaaehtoiset ja henkilökunta. Te mahdollistitte jälleen ihanat myjäiset! Tunnelmia kevätmyyjäisistä Leivonnaiset ja ruoka kävivät hyvin kaupaksi. Tässä myyjinä päivätoiminnan asiakaspaikkojen koordinoija Anitta Rytilahti ja monivuotinen vapaaehtoisemme Marjatta Haili. Vapaaehtoinen Sirpa Huostila tekee kauppaa kaulimesta. 14
Dementiakotien tuki ry tukee päivätoimintaamme. Yhdistyksellä oli oma arpajaispöytä myyjäisissä. Kiitos heille tuesta. Toiminnanjohtaja Pertti Riihelä ja hoitaja Kadi Keks myyjäistunnelmissa. Vuoden vapaaehtoiseksi valittiin Stina Hagfors. 15
Projektivastaava Selma Lanaya Tervehdys, Olen aloittanut 24.4.2014 Liikunnan Ilo- projektityön ja vastaan myös Ilona- vapaaehtoishankkeesta. Taustaltani olen fysioterapeutti ja valmistumisestani vuonna 2008 lähtien olen toiminut muistisairaiden parissa, sekä palvelutaloissa, että ympärivuorokautisen hoivan asumisyksikössä. Olen iloinen saatuani aloittaa projekteissa, sillä työn ulkopuolellakin olen tottunut siihen, että minulla on monta rautaa tulessa ja kehittämistoiminta on mielestäni erityisen antoisaa. Harrastan liikuntaa monipuolisesti ja olen vuodesta 1997 ohjannut Friskis&Svettis liikuntaseurassa jumppaa sekä juoksuryhmiä. Liikuntaseura toimii vapaaehtoisvoimin, joten vapaaehtoisena toimimisesta olen sitä kautta saanut kokemusta. Tällä hetkellä harrastan enimmäkseen lapsen ehdoilla liikkumista, sillä minulla on 3-vuotias tytär, joka harrastusten lisäksi pitää minut liikkeessä. Olemmekin aloittaneet yhdessä myös lastenjumpan. Tärkeintä liikkumisessa minulle on, että se on hauskaa ja sosiaalista eli useimmiten valitsen ryhmäliikunnan mieluummin kuin yksin tekemisen. Myös monet tärkeät ystävyyssuhteeni ovat muodostuneet liikunnan parissa. Toivottavasti tavataan projektien merkeissä! Terveisin, Selma Lanaya 16
17
YHDISTYKSEN TOIMINTAA PÄIVÄPAIKKA Topeliuksenkatu 17 C 25 Muistisairaille tarkoitettu Päiväpaikkamme on avoinna arkisin klo 8-17. Päiväpaikkamme tarjoaa asiakkaille kuntouttavaa toimintaa ja virikkeellisen päivän kodikkaassa, turvallisessa ympäristössä ja antaa näin omaisille mahdollisuuden työssäkäyntiin tai lepoon. Päiväpaikan keittiössä valmistuu asiakkaille aamupala, lounas ja iltapäiväkahvi. Päiväohjelmaan kuuluu ulkoilua lähiympäristössä, erilaisia tutustumiskäyntejä ja retkiä säästä ja vuodenajasta riippuen, erilaisia luovia toimintatuokioita asiakkaan kyvyt huomioon ottaen, musiikkia, tanssia, laulua, pelejä ja lukutuokioita sekä askartelua ja maalausta. Päiväpaikkaan voi tuoda asiakkaan myös yllättävissä tilanteissa muutamaksi tunniksi tai yhdeksi päiväksi. On syytä kuitenkin ottaa yhteyttä puhelimitse ennen tuloa sen varmistamiseksi, että Päiväpaikassa on tilaa ja osaamme varautua oikeaan ruokailijamäärään. Tilapäisen hoitopaikan hinta on 10 /tunti. Päiväpaikka on avoinna koko kesän. Asiakkaaksi pääsyä voi tiedustella Anitta Rytilahdelta p. 4542 7533, 040 902 2253, anitta.rytilahti@alzheimer-hki.com MUISTISAIRAIDEN PÄIVÄTOIMINTA Vertaistukiryhmä Sirkkala, Topeliuksenkatu 17. Työikäisenä muistisairauteen sairastuneille tarkoitettu vertaistukiryhmä. Ryhmä tarjoaa asiakkaille kuntouttavaa ja virikkeellistä toimintaa sekä vertaistukea. Päiväohjelmassa on erilaisia teemoja, retkiä, liikuntaa ja ulkoilua sekä asiakkaiden toivomia aktiviteettejä. Ryhmiä on kaksi ja ne kokoontuvat kerran viikossa keskiviikkoisin tai torstaisin klo 10-15. Toiminta on tarkoitettu lievässä muistisairauden vaiheessa oleville helsinkiläisille. Asiakkaaksi haetaan oman alueen sosiaalityöntekijän kautta. Hakemus löytyy myös www.hel.fi sivustolta. Lisätietoja toiminnasta Kirsti Salin p. 040 902 2254 (ke-to). Ryhmä on kesälomalla heinäkuun. Vapaita paikkoja voi tiedustella Anitta Rytilahdelta p. 4542 7533, 040 902 2253, anitta.rytilahti@alzheimer-hki.com MUISTINEUVOLA Toimipisteet: - Kampin palvelukeskus Salomonkatu 21 B, 1.krs, 00100 Helsinki - Syystien vanhustenkeskus (Malmi) Takaniitynkuja 3, 2.krs, 00780 Helsinki - Myllypuron palvelukeskus Myllymatkantie 4, 1.krs, 00920 Helsinki Muistineuvolan palveluja voivat käyttää kaikki helsinkiläiset. Muistineuvolassa voidaan alustavasti kartoittaa toimintakykyä haittaava, itseä tai omaisia huolestuttava muistihäiriö. Tarvittaessa tehdään muistitesti ja ohjataan jatkotutkimuksiin. Palvelemme suomeksi (ti-pe), ruotsiksi (to), viroksi ja venäjäksi (ma). Palvelu on maksuton. Muistineuvola on heinäkuun suljettu. Ajanvaraus kaikkiin toimipisteisiin ja neuvonta ma-to klo 15-16 numerosta p. 09 3104 4521. muistineuvola@alzheimer-hki.com www.muistineuvola.fi Luennot, tilaisuudet ja yhteydenotot toiminnasta Eija Säynevirta p. 044 765 3999. MUISTINEUVONTA Topeliuksenkatu 17 B 13 Muistineuvoja Jari Jokiluhdan puoleen voi kääntyä kaikissa muistisairauksiin liittyvissä asioissa. Hän antaa muistineuvontaa puhelimitse tai hänen kanssaan voi sopia tapaamisesta yhdistyksen tiloissa. Muistineuvoja tekee tarvittaessa myös kotikäyntejä. Jari Jokiluhdan tavoittaa arkisin klo 8.00-17.00 p. 040 902 2250 tai jari.jokiluhta@alzheimer-hki.com OMAISTEN VERTAISTUKIRYHMÄT Omaisten vertukiryhmäläiset lomailevat kesän. Syksyn ryhmät alkavat: Maanantain iltapäiväryhmä 1.9.2014 klo 13.30-15.30 Sirkkalassa, Topeliuksenkatu 17. Tervetuloa! Ei ennakkoilmoittautumista. Työikäisten muistisairaiden omaisten iltaryhmä 28.8.2014 klo 18.00-20.00. Sirkkalassa, Topeliuksenkatu 17. Tervetuloa! Ilmottautumiset: Pertti Riihelä 040 902 2252. 18
TERAPEUTIN VASTAANOTTO HANKALIIN PERHETILANTEISIIN Yhdistyksen ryhmät kokoontuvat toimintakeskuksessamme, Topeliuksenkatu 17, joka on Töölön kirjastoa vastapäätä. Muistisairaus herättää perheessä monenlaisia kysymyksiä ja tunteita. Ne voivat liittyä menneeseen, tämän päivän haasteisiin tai kysymyksiin tulevasta. Jokainen perheenjäsen kokee muistisairauden eri tavalla. Arki sairauden kanssa on jokaisen kannalta eri tavalla haasteellista. Nämä erilaiset ajatukset ja tuntemukset voivat joskus aiheuttaa vakaviakin ristiriitoja. Vaikka perheessä ollaan läheisiä, ei näistä sairauden herättämistä tunteista ja haasteista aina ole helppoa puhua vaikka sitä haluaisikin. Jos perheessänne on muistisairauden myötä syntynyt ristiriitoja ja hankalia tilanteita, ja niistä puhuminen tuntuu omin voimin hankalalta, varatkaa maksuton keskusteluaika psykoterapeutille. Sanna Aavaluoma on erityistason pariterapeutti ja vaativan erityistason perheterapeutti. Hän on tehnyt perhetyötä muistisairaiden ja heidän läheistensä kanssa vuodesta 2000. Helsingin kaupungin rahoituksella perheille tarjotaan maksutta 1-5 keskustelua. Vastaanottoajat maanantaisin ja tiistaisin. Yhteydenotot Sanna Aavaluoma p. 041 518 1181. Ristikon ratkaisu sivulla 22. 19
PROJEKTITOIMINTA Vapaaehtoistoiminnan Ilona-projekti 2012-2014 Kiinnostaako Sinua vapaaehtoistoiminta? Haluatko tuoda vuosien varrella hankkimasi elämänkokemuksen toisten hyödyksi? Vapaaehtoistoiminnan muotoja: * Myyjäisiin ja muihin tapahtumiin osallistuminen * Sairaistuneiden ja omaisten ryhmien ohjaaminen * Päiväpaikan toiminnassa mukana oleminen * Viriketuokioiden ohjaaminen: esim. laulu, musiikki, askartelu, lukeminen, käsityöt * Yhdistyksen retkillä mukana oleminen * Muistisairaiden avustaminen ulkoilussa, retkillä, tapahtumissa, jumpassa, kuntosalilla tai uimahallilla. * Leipominen yhdistyksen tilaisuuksiin ja myyjäisiin. Viikonloppupaikka Topeliuksenkatu 17 C, Helsinki Päiväpaikan tiloissa toimiva viikonloppupaikka on auki LAUANTAISIN klo 12.00-18.00 Viikonloppupaikka maksaa 25 /henkilö/päivä. Hinta sisältää lounaan ja välipalan. Toiminnan tarkoitus on antaa omaisille mahdollisuus omaan vapaa-aikaan ja tarjota asiakkaille viihtyisä, turvallinen ja toiminnallinen ympäristö. Viikonloppupaikka on avoinna kaikille halukkaille asuinpaikasta riippumatta. Toimintaa ohjaa muistisairauksien hoitoon erikoistunut henkilökunta. Kesäloma 1.7. - 3.8.2014. Lisätiedot: Jari Jokiluhta p. 040 902 2250 tai jari.jokiluhta@alzheimer-hki.com Vapaaehtoistoimintaan liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä joko sähköpostitse selma.lanaya@alzheimer-hki.com tai puhelimitse 040 902 2255. Liikunnan iloa 2014-2016 Muistisairaiden kuntoutus liikunnan avulla Sonera Stadiumilla yhteistyössä HJK:n kanssa Projekti on tarkoitettu alle ja yli 65-vuotiaille, lievässä muistisairauden vaiheessa oleville henkilöille. Tarkoitus on saada mukaan myös omaisia. Projektin ydinasioita ovat liikunta, kuntoilu, kunnon ylläpitäminen, yhdessäolo ja tekeminen, mielialan kohentaminen sekä ravintoon liittyvä opastus. Päämääränä on luoda toimintamalli, jossa Suomen vanhin muistiyhdistys ja Suomen johtava jalkapalloseura HJK luovat mallin muille muistiyhdistyksille ja urheiluseuroille. Toiminta käynnistyy 26.5.2014. Heinäkuussa vietämme kesälomaa. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä Selma Lanayaan 040 902 2255 tai selma.lanaya@alzheimer-hki.com 20
Ennakkotieto: SUURI HYVÄNTEKEVÄISYYSKONSERTTI 18.9.2014 klo 19.00 Temppeliaukion kirkossa Mukana jälleen hieno kattaus suomalaisia artisteja. Merkitse ajankohta jo kalenteriisi. Lisätietoja 11.9. ilmestyvässä Synapsissa 3. Tervetuloa mukaan tukemaan toimintaamme muistisairaiden ja heidän omaistensa hyväksi. kuva: Riia Tuomas-Kettunen Atsalea - kirja 15,00 Atsalea kukkii jälleen - kirja 15,00 Tarjous molemmat yhdessä 20,00 Atsalea-kirjoissa on vitsejä muistista ja muistamattomuudesta. Mummo ja vaari pelasivat jalkapalloa. Vaari hävisi. Etsinnät jatkuvat yhä. Miksi sinun korvasi ovat palaneet? - Vastasin vahingossa silitysrautaan, kun piti vastata puhelimeen. - Mutta molemmat korvat? - Täytyihän minun soittaa ambulanssi! Saatavissa yhdistyksen toimistosta ark. 8-16 tai tilaukset puhelimitse 09 454 2750 tai toimisto@alzheimer-hki.com 21
Lainaus kirjasta: Pantzar-Seppänen: Me Muut - Seitsemän lihavaa lehmää Ris kon ratkaisu 22
MUISTISAIRAUKSIIN ERIKOISTUNEITA LÄÄKÄREITÄ Neurologian erikoislääkäri, LT Neurologian professori Ka Juva Timo Erkinjun Diacor Lääkärikeskus Aava, Helsinki Alppikatu 2, 00530 Helsinki Ajanvaraus 010 380 3838 Ajanvaraus 09 775 0800 www.aava.fi Neurologian ja geriatrian erikoislääkäri Yleislääke eteen erikoislääkäri professori Raimo Sulkava Ari Rosenvall vastaano o maanantaisin Lääkärikeskus Mehiläinen Lääkärikeskus Mehiläinen Ympyrätalo, 00530 Helsinki Runeberginkatu 47, 00260 Helsinki Ajanvaraus 010 414 2202 Ajanvaraus 010 41400, 010 414 0112 Geriatrian erikoislääkäri, LT Minna Raivio Terveystalo Kamppi Jaakonkatu 3, Helsinki Ajanvaraus 030 6000 www.terveystalo.com Helsingin Alzheimer-yhdistyksen ruusuadressit Onnittelu- tai suruadressi 15,00 Tilaajan valitsemalla tekstillä 18,00 Adresseja voi ostaa yhdistyksen toimistosta Topeliuksenkatu 17 C, Hki p. 09 454 2750 arkisin klo 8.00-16.00 23
Kiitos tues tasi! Yhdistyksemme toimintaa voi tukea: Kiitos!