P RILAINEN EUROOPAN AIKAAN Amiraali Juhani Kaskealan haastattelu s.4 NUMERO 3 L O K A K U U 2 0 0 3 Porilainen-lehti verkossa: www.mil.fi/joukot/porpr 1
Porilainen ajan sykkeessä Aliupseerioppilas Jaana Hirvonen voitti sotilaiden SM-tittelin s. 44 P RILAINEN SISÄLTÖ Porilainen-lehti verkossa: www.mil.fi/joukot/porpr 4 Euroopan aikaan 8 Nordic Peace historiaa 9 Porilaisen päiväkirja 11 Kolumni 13 Juhlava valatilaisuus Uudessakaupungissa 14 Varastointijärjestelyt siirtyivät uudelle vuosituhannelle 18 Maakunnat havittelevat maavoimien esikuntaa 20 Maavoimat ovat voimakkaan kehityksen kohteena 24 Asuntojen ostorynnäkkö yllätti Kruunuasunnot 26 Mika Lundelinin uskomaton urakehitys 27 Parempi katsoa kuin katua 28 Jotostelu on mukavaa itsensä kiusaamista 29 Naisten osuus kasvaa maanpuolustuskursseilla 30 Varusmiehenä ja pappina varusmiesten joukossa 31 Keittotaitoa metsän siimeksessä 32 Erna-2003, hieman erilainen urheilukomennus Virossa 34 Haikeita muistoja ja juhlan aikaa 36 Varustus joka lähtöön 38 Sotkun lämpöä puomien takana 40 Säkylässä 40 vuotta 42 PMMP ja Mariska Säkylässä 44 Tapahtumien ja asioiden polttopisteessä 47 Viherhiukkaset Etukansi: Pekka Huima, takakansi: Marko Haikkola 1 N U M E R O 3 L O K A K U U 2 0 0 3 s. 14 s. 29 Uusi Keskusvarasto vihittiin käyttöön Naisten osuus valtakunnallisilla Maanpuolustuskursseilla kasvaa s. 6 Nordic Peace -harjoitus toi kansainvälistä väriä varuskuntaan s. 36 Varustus joka lähtöön 2
P RILAINEN PORIN PRIKAATIN TIEDOTUSLEHTI 53. VUOSIKERTA PORIN PRIKAATIN TIEDOTUSLEHTI Toimitus 27801 SÄKYLÄ JULKAISIJA Porin Prikaati ja Porin Rykmentin Porin Prikaatin Kilta TOIMITUSNEUVOSTO Puheenjohtaja eversti Markku Aherto Jäsenet: Killan pj oik.kand., ekonomi Pentti Eskola Killan vpj majuri evp Pekka Kinkku PÄÄTOIMITTAJA Everstiluutnantti Jari Kytölä puh. (02)1815 2300 TOIMITUSSIHTEERI Kapteeni Marko Haikkola puh. (02)1815 2336 040 518 6672 TOIMITTAJA Korpraali Miikka Tarkia AVUSTAJAT Jarmo Metsänranta puh. 050 61 035 Kari Nummila puh. (02)762 6032 Asko Tanhuanpää puh. 040 510 1518 Samuli Vahteristo puh. 050 561 1455 Tapio Vallin puh. (02) 622 8303 Esa-Pekka Avela puh. (02) 622 8321 TAITTO Samuli Vahteristo Liisa Kaija ILMOITUKSET AuK:n oppilaskunta Ylil Pertti Kallio Evl evp Toivo Lehmusvirta TALOUDENHOITAJA, OSOITTEENMUUTOKSET Tmi Tilistö Seppo Luoto puh. (02) 867 1581 PANKKI Nordea, Säkylä 113130-6102952 KIRJAPAINO Oy West Point, Rauma Kansainväliset valmiusjoukot - lisää uskottavuutta puolustukseen Maailmalla ja erityisesti Euroopassa sekä sen lähialueilla konfliktien ja selkkausten rakenteet ovat muuttuneet valtiollisten asevoimien välisistä sodista enemmän etnisten ja eri uskonnollisten ryhmien välisiksi kriiseiksi. Tämä seikka sekä Suomen liittyminen Euroopan Unioniin aiheutti 1990- luvulla tarpeen tarkastella mahdollisuutta kehittää puolustusvoimien kykyä vastata rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan muuttuneisiin haasteisiin. Porin Prikaatissa käynnistettiin Puolustusministeriön linjausten sekä Pääesikunnan käskyjen perusteella vuonna 1996 kansainvälisten valmiusjoukkojen kouluttaminen. Koulutettaviksi valittiin varusmiespalvelukseen ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuvia vapaaehtoisia nuoria miehiä ja naisia, jotka halusivat kotimaan puolustuksen taitojen lisäksi koulutuksen vaativiin kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin. Päätös aloittaa rauhanturva- ja kriisinhallintajoukkojen kouluttaminen varusmieskoulutusta antavassa joukko-osastossa joukkotuotantokonseptin pohjalta oli niin Suomen oloissa kuin maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Meillä rauhanturvatehtäviin käytettyjen joukkojen henkilöstö oli vuosikymmenien vahvan rauhanturvaperinteen myötä muodostanut ammattitaitoisen ja motivoituneen rauhanturvareservin. Siitä voitiin sujuvasti muodostaa joukkoja perinteiseen rauhanturvaoperaatioon. Sama järjestely oli yleinen kaikkialla Pohjoismaissa. Muualla maailmassa tehtäviin pääsääntöisesti määrättiin ja määrätään vieläkin tavanomaisia taistelujoukkoja, jotka pyritään lyhyellä operaatioon perehdyttämisellä sopeuttamaan kriisinhallintatehtävään. Kansainvälisten valmiusjoukkojen koulutuksen käynnistäminen herätti tunteita ja intohimoja puolustusvoimien henkilöstön sisällä, rauhanturvareservissä sekä yhteiskunnassa. Epäilyä ja epävarmuutta herätti erityisesti se, kuinka nuoret miehet ja naiset selviäisivät mahdollisista operaatioista ilman laajempaa elämänkatsomusta tai kokemusta rauhanturvatehtävistä. Suomen kansainvälisen valmiusjoukon koulutuksessa olleet osat ovat osallistuneet lukuisiin mo- nikansallisiin harjoituksiin Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Palautteet harjoituksista ovat yksiselitteisesti vahvistaneet sitä näkemystä, että nykyinen järjestelmä on toimiva ja tehokas. Porin Prikaatin kouluttama valmiusjoukko sai tulikasteensa elokuussa 1999, kun Suomi lähetti jääkäripataljoonan brittien johtaman keskisen prikaatin käyttöön KFOR-operaatioon Kosovoon. Pataljoona oli palkatun henkilöstön lisäksi muodostettu sekä valmiusjoukkokoulutetuista että rauhanturvareservistä sijoitetuista reserviläisistä. Nuoret valmiusjoukon sotilaat oli sijoitettu raskaimpiin ja fyysisesti vaativimpiin miehistötehtäviin. Kuluneiden neljän vuoden aikana Kosovossa on palvellut vajaa tuhat Porin Prikaatissa koulutettua valmiusjoukon sotilasta. Keväällä ja kesällä 2003 lisää valmiusjoukkokoulutettuja sijoitettiin Kosovoon lähetettyyn esikunta- ja viestikomppaniaan sekä Eritrean ja Etiopian rajalle lähetettyyn esikunta- ja vartiokomppaniaan. Näissä operaatioissa, erityisesti Kosovossa, nuoret kansainvälisen valmiusjoukon sotilaat ovat osoittaneet toiminnan alussa esiintyneet pelot ja epäilyt turhiksi. Koko joukko, niin Porin Prikaatin kouluttamat kuin rauhanturvareservistä sijoitetut, on rauhallisella, määrätietoisella, tasapuolisella ja ammattitaitoisella asenteella täyttänyt tehtäväänsä. Suomen Pataljoona Kosovossa on osoittanut kaikille osapuolille ja kansainvälisille toimijoille, että Suomen sodan ajan puolustusvoimien rungon muodostava reservi on ensiluokkaista, se on varustettu ensiluokkaisella kalustolla ja se osaa käyttää sitä. Tällaisella lipunnäytöllä on ensiarvoisen tärkeä osuus Suomen puolustuskyvyn uskottavuutta arvioitaessa. Se osoittaa vahvasti jo rauhan aikana, että uskottavuutta ei ole hyvä lähteä ehdoin tahdoin kokeilemaan. Everstiluutnantti Jari Kytölä 3
Euroopan Teksti: Tapio Vallin Kuva: Miikka Tarkia aikaan EU:n tiivistyvä puolustusyhteistyö ei muuta kansallisia perusratkaisujamme, yleistä asevelvollisuutta ja alueellista puolustusta, sanoo puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala. Euroopan unionin yhteistä puolustusta koskevat linjaukset eivät aiheuta muutoksia Suomen sotilaspoliittiseen perusratkaisuun, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja alueelliseen puolustukseen. Näin vakuuttaa puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala Porilaiselle antamassaan haastattelussa. Suomi on valmis lähtemään mukaan unionin yhteisen puolustuksen kehittämiseen ja myös puolustusytimeen, jos se toteutuu niillä ehdoilla, jotka Suomen hallitus on asettanut. Puolustuksemme täyttää jo nyt ne vaatimukset, joita jäsenvaltioiden yhdentymiskriteereiksi on ehdotettu, Kaskeala sanoo. Puolustusytimellä tarkoitetaan rakenneyhteistyötä, tiivistettyä sotilaallista yhteistyötä, johon perussopimuksen luonnoksen mukaan voivat osallistua ne jäsenvaltiot, jotka täyttävät korkeammat sotilaallisia voimavaroja koskevat vaatimukset ja jotka ovat tehneet keskenään tiukempia sopimuksia. Kaskealan mielestä rakenneyhteistyön on oltava niin kuin Suomen ja eräiden muiden pienten valtioiden edustajat ovat esittäneet tiivistettyä niin, että siihen osallistuu vähintään kolmannes jäsenvaltioista ja yhteistyön on oltava avointa kaikille siihen halukkaille. Suomessa unionin puolustusytimen kehittämiseen osallistuminen ei muuttaisi mitään. Muutokset ehkä näkyisivät vain kansainvälisissä valmiusjoukoissamme, joiden lähtönopeutta olisi tehostettava. Se tarkoittaa mm. sitoumusjärjestelmän kehittämistä, amiraali Kaskeala sanoo. Hän painottaa, että asevelvollisuus koskee vain oman maan puolustamista. Sen perusteella ei yhtään suomalaista sotilasta voida lähettää kansainvälisiin operaatioi- 4 hin. Naton ja EU:n operaatioissa Suomi on Euroopan kärkimaita, mitä tulee joukkojen määrään suhteessa väkilukuun. Unionille yhteinen harjoitushävittäjä Unionin yhteinen puolustus ei Kaskealan mukaan tarkoita sitä, että esimerkiksi jäsenvaltioille välttämättä hankittaisiin yhteisiä asejärjestelmiä. Uusi puolustusmateriaalivirasto pyrkii kuitenkin löytämään hankintaprojekteja, joita voitaisiin viedä yhdessä eteenpäin. Erityisesti pienen maan aseteollisuudelle tällaisella on suuri merkitys. Yksi esimerkki on uusi harjoitushävittäjä, jonka hankkimisesta ilmavoimien komentajat ovat keskenään keskustelleet. Suomessa se tarkoittaa Hawkharjoitushävittäjien korvaamista tulevaisuudessa mahdollisesti yhdessä unionin muiden jäsenmaiden kanssa hankittavalla koneella. Hankinta tulee ajankohtaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Suomi on myös tarjoamassa Kauhavan lentokoulutuskeskusta unionin käyttöön eurooppalaisten lentäjien kouluttamiseksi. Kun Kauhavalla lisäksi on vapaata Hawkkapasiteettia, se soveltuisi erinomaisesti tällaiseen tehtävään. Kilpailu asiassa on kuitenkin äärimmäisen kovaa. Ruotsi tarjoaa Suomen lailla omaa vaihtoehtoaan. Suurten harjoitusten aika ohitse Entä onko mahdollista, että Suomeen tulee eurooppalaisia joukkoja harjoittelemaan. Meillähän on mm. laajat ampumaharjoitusalueet Rovajärvellä Lapissa ja Pohjankankaalla Niinisalossa? Tähän mahdollisuuteen ei amiraali Kaskeala usko. Hänen mukaansa suurten joukkojen harjoitusten aika alkaa olla ohitse. Sitä paitsi olisi erittäin kallista kuljettaa esimerkiksi saksalaisia sotilaita Suomeen leirille, kun vastaavia harjoitusalueita löytyy lähempääkin. Tulevaisuuden harjoituksissa koulutetaan esikuntia ja esikuntayksiköitä. Niiden kouluttamista ja harjoittamista on laajennettava. Esimerkiksi Säkylässäkin koulutetun Pohjoismaisen Prikaatin esikunnan jatkoharjoitukset voivat olla jonkin eurooppalaisen harjoituksen yhteydessä. On täysin mahdollista, että tällaisia harjoituksia järjestetään vuorollaan myös Suomessa.
Kommentti Ajatus eurooppalaisesta harjoitushävittäjästä, joka korvaisi vähitellen käytöstä poistuvat Hawkit, on erinomainen suomalaisen lentokoneteollisuuden kannalta. Se noudattelee samaa ajatusta kuin siviilipuolella jo kehitetyt Airbus-matkustajakoneet. Eurooppalainen osaaminen ja tietotaito pannaan yhteen, jolloin syntyy menestystuote, jonka valmistus on lisäksi siroteltu eri maihin. Myös ajatus unionin sotilaslentäjien kouluttamisesta Suomessa kuulostaa hyvältä. Meidän etunamme on vapaa ilmati- la, jossa on mahdollisuus lentää aivan eri määriä kuin ruuhkaisessa Keski-Euroopassa. Kauhavalla on pitkät perinteet lentäjäkoulutuksessa, valmiit tilat ja laajat lakeudet. Toisaalta kyllä tulee mieleen, että onhan Porissakin Ilmailuopisto, lentäjien peruskoulutusta ja niin ikään hyvä kenttä laitteineen. Artikkelin ja kommentin kirjoittaja, Tapio Vallin on Satakunnan Kansan artikkelitoimittaja TENTATTAVANA. Kapteeni Esa Rautio sai tehdä selkoa Nordic Peace-harjoituksen kulusta amiraali Juhani Kaskealalle ja kenraaliluutnantti Ilkka Kylä-Harakalle. Mikä kummallinen puolustusydin? Euroopan unionin turvallisuuspolitii kassa keskeiseksi asiaksi on noussut ns. puolustusydin. Mutta mitä se itse asiassa siis tarkoittaa? Unionin käsiteltävänä olevassa ehdotuksessa uudeksi perustuslaiksi on kaksi asiaa, joissa puhutaan tiiviimmästä puolustusyhteistyöstä. Ensimmäiseksi todetaan, että valtiot, jotka täyttävät korkeammat sotilaallisia voimavaroja koskevat vaatimukset ja jotka ovat tehneet keskenään tiukempia sopimuksia tällä alalla suorittaakseen vaativampia tehtäviä, aloittavat unionin puitteissa rakenneyhteistyön. Tätä voidaan tulkita eräänlaiseksi ytimen synnyttämiseksi. Ne valtiot, jotka siihen lähtevät mukaan, kehittävät yhteistä turvallisuuspolitiikkaansa pitemmälle kuin yhteisön muut jäsenet. Mitä se käytännössä voisi merkitä? Ilmeisesti sitä, että näille valtioille voidaan antaa sellaisia vaativampia tehtäviä mm. kriisinhallinnassa, joihon muut eivät kykene. Ne olisivat valmiita reagoimaan nopeasti kriisipesäkkeisiin, lähettämään joukkoja lyhyellä varoitusajalla ja osallistumaan myös interventioihin. Toinen tiiviimmän yhteistyön muoto koskee suoraan puolustusta. Se voidaan aloittaa ennen kuin Eurooppa-neuvosto, jäsenvaltioiden päämiesten kokous, tekee yksimielisen päätöksen yhteisestä puolustuksesta. Ne jäsenvaltiot, jotka ovat sitoutuneet tähän tiiviimmän puolustuksen yhteistyöhön, saavat turvatakuut muilta yhteistyökumppaneiltaan. Jos jokin tähän yhteistyöhön osallistuvista valtioista joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muut osallistujavaltiot antavat sille apua kaikin käytettävissään olevin sotilaallisin ja muilla keinoilla tämän yhteistyön nojalla ja Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51 artiklan määräysten mukaisesti. Keskinäistä puolustusta koskevaa läheisempää yhteistyötä toteuttaessaan siihen osallistuvat jäsenvaltiot toimivat läheisessä yhteistyössä Pohjois-Atlantin liiton kanssa. Itse asiassa kyseessä eivät ole mitkään uudet asiat. Niistä on puhuttu jo Amsterdamin sopimuksissa sekä Petersbergin sopimuksessa, jossa määriteltiin unionin kriisihallintatehtävät. Nyt näitä asioita kuitenkin ollaan ajamassa osaksi unionin perustuslakia. Avoimia kysymyksiä on silti edelleen useita. Mitkä valtiot voisivat kuulua rakenneyhteistyön piiriin, mitä vaatimuksia niiden sotilaallisen yhteistyön on täytettävä ja millaisiin operaatioihin joukkoja voidaan lähettää. Puolustusvelvoitteeseen sisältyvä vaatimus yhteistyöstä Naton kanssa on myös kokonaan määrittelemättä. Mutta voisiko tiiviimpi puolustusyhteistyö joidenkin valtioiden kesken jakaa unionin kahden kerroksen väkeen tai jopa tarjota erilaista turvallisuutta eri maille? Se on tietenkin mahdollista. Nykyisinkin unionissa on sotilaalliselta voimaltaan kovin eri tasoisia valtioita. Pieni Viro lähes kokonaan ilman omaa puolustusta, liittoutumattomat, omaan kansalliseen puolustukseen luottavat valtiot, mm. Suomi, Ruotsi ja Itävalta tai ydinaseitakin omistavat Ranska ja Iso-Britannia. Selkeä jakolinja kulkee myös Nato-maiden ja ei-nato-maiden välillä. Mikä on turvatakuun merkitys ilman Naton sotilaallista voimaa ja toisaalta, onko Nato valmis puolustamaan myös muita kuin jäsenvaltioitaan? Puolustusydin ei ole unionin turvallisuuspolitiikan ydinkysymys. Sen sijaan puolustusyhteistyön sisällä on monia kovia ytimiä, joiden merkityksestä on syytä keskustella avoimesti myös Suomessa. 5 5
Teksti: Esa-Pekka Avela Kuvat: Nordic Peace -tiedotuskeskus TIUKKOJA TILANTEITA. Yksi harjoituksen näyttävimmistä tapahtumista oli lento-onnettomuus, jonka pelastustoimet hoidettiin tehokkaasti. Pääpaino on tulevaisuudessa Pohjoismaisen prikaatin esikunnan harjoittamisessa Nordic Peace historiaa, pohjoism Nordic Peace historiaa, pohjoism YHTEISTYÖN SYMBOOLINA LIPPU SALKOON. 6 TÄSSÄ EI PELKKÄ PUHALTAMINEN AUTA.
Suomella ja Porin Prikaatilla oli kunnia isännöidä seitsemättä ja samalla viimeistä pohjoismaista Nordic Peace - rauhanturvaharjoitusta syyskuussa Säkylän Pyhäjärven seudulla. Nordic Peace -harjoitusta ei järjestetä enää ainakaan siinä muodossa kuin se on järjestetty vuosittain vuodesta 1997. - Aika ei ehkä ole ajanut tämänkaltaisten harjoitusten ohi, mutta harjoituksella on raskas rakenne varsinkin, kun tavoitteita on kaksi: harjoituttaa prikaatin esikuntaa sekä yksittäisiä sotilaita ja heidän komppanioitaan, sanoi puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala Nordic Peace 2003 -rauhanturvaharjoituksen loppumetreillä. Viimeisen Nordic Peace -harjoituksen johtajana toimi Läntisen maanpuolustusalueen komentaja, kenraaliluutnantti Ilkka Kylä-Harakka. Hän kertoi, että pohjoismaisen yhteistyön painotukset muuttuvat. - Pääpaino on tulevaisuudessa Pohjoismaisen prikaatin esikunnan harjoittamisessa. Joukkoja voidaan harjoittaa esimerkiksi kahden maan kesken. Nordic Peace 2003 - harjoitus oli joka tapauksessa onnistunut. Kenraaliluutnantti Ilkka Kylä-Harakan mielestä harjoitukseen osallistuneilla joukoilla on erittäin hyvät valmiudet rauhanturvatehtäviin. Pohjoismaisen prikaatin komentajana toimiva Porin Prikaatin komentaja, eversti Markku Aherto oli myös harjoituksen jälkeen tyytyväinen. Hän arvioi harjoituksen onnistuneen suunnitelmien mukaan ja kertoi sekä ulkomaalaisten että suomalaisten antaneen harjoituksesta hyvää palautetta. Ahvenanmaalaiset hermostuivat Kiivaimman keskustelun aiheeksi nousivat harjoitukseen osallistuneiden norjalaisten ja ruotsalaisten joukkojen kuljetusjärjestelyt. Ahvenanmaalaiset reagoivat varsin voimakkaasti siihen, että norjalaisten sotilashelikopterit lensivät Suomeen Ahvenanmaan yli ja että ruotsalaiset joukot kalustoineen matkustivat Suomeen siviililiikenteessä olevalla reittialuksella Ahvenanmaan kautta. Puolustusministeri Seppo Kääriäiselle ahvenanmaalaisten reaktio tuli täytenä yllätyksenä. Hänen tietojensa mukaan kulje- tukset tapahtuivat vanhan käytännön mukaisesti. Hän valitteli silti tapahtunutta ja lupasi, että ulko- ja puolustusministeriö selvittävät, rikottiinko tapauksessa kansainvälistä sopimusta. Ahvenanmaalaisten kansanedustaja Roger Jansson arvioi keskustelun lähtökohtien olleen osittain virheellisiä. Hänen mielestään kysymys on ollut ainoastaan siitä, miten yhtä maailman vanhimmista voimassa olevista sotilaallisista sopimuksista noudatetaan ja miten Suomi, Ruotsi ja Norja hoitavat puolustusyhteistyötään suhteessa kansainväliseen oikeuteen ja solmittuihin sopimuksiin. Ahvenanmaa on demilitarisoitu alunperin Pariisin rauhassa vuonna 1856 ja Kansainliitto on uusinut demilitarisointisopimuksen Genevessä vuonna 1921, jolloin päätettiin, että Ahvenanmaa kuuluu Suomelle. Sopimuksen mukaan mitkään sotilaalliset joukot eivät saa tunkeutua maakunnan alueelle, eikä maakunnassa saa olla mitään sotilaallista varustusta tai materiaalia. Päähuomio yhteistoimintakyvyssä Nordic Peace 2003 -rauhanturvaharjoitukseen osallistui noin 2600 sotilasta, joista noin 2200 oli suomalaisia. Norjasta oli mukana noin 250 ja Ruotsista noin sata sotilasta. Tanskasta harjoitukseen osallistui tällä kertaa vain esikuntaupseereita. Baltian maat, MINISTERIN HYMY. Ahvenanmaalaisten närkästys ei saanut puolustusministeri Seppo Kääriäisen ilmettä kovinkaan murheelliseksi. ainen yhteistyö jatkuu ainen yhteistyö jatkuu 7
Nordic Peace historiaa VIIHTEELLÄ. Yksi harjoituspäivistä oli varattu huoltoon ja sosiaaliseen kanssakäymiseen. Köydenveto edusti ohjelman miehisempää puolta, mutta muutakin silmäniloa oli tarjolla. Viro, Latvia ja Liettua, lähettivät myös harjoitukseen esikuntaupseereita ja mukana oli yksi esikuntaupseeri Britanniastakin. Tarkkailijoita oli kutsuttu Euroopan unionin sotilasesikunnasta, Natosta ja Venäjältä. Roolipelaajiksi oli värvätty entisiä rauhanturvaajia ja reserviläisiä. Lisäksi harjoitukseen osallistui lukuisia siviiliviranomaisia ja siviilijärjestöjen edustajia. Mukana oli poliisi- ja pelastusviranomaisia sekä Suomen Punaisen Ristin, Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n, YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n ja Ruotsin kansallisen voimayhtiön Svenska Kraftnätin väkeä. Päätarkoituksena oli kehittää sotilaiden ja siviilien yhteistoimintakykyä rauhanturvaoperaatioissa. Pohjoismaisen prikaatin esikunnalle harjoitus oli näytön paikka, sillä se oli ensimmäisen kerran mukana harjoituksessa ja otti joukkoja johtoonsa. Harjoitus kesti kaksi viikkoa ja jakaantui kahteen osaan. Ensimmäisellä viikolla keskityttiin koulutukseen. Jälkimmäisellä viikolla harjoitus huipentui sovellutusvaiheeseen, jossa oli tätä aiempiin harjoituksiin verrattuna aivan uusi tilanne. Realand ja Hundland vastakkain 8 Säkylän Pyhäjärven alueella oli jälkimmäisellä, ns. livex-viikolla kuvitteellisessa harjoitustilanteessa vastakkain kaksi maakuntaa, Realand (Varsinais-Suomi) ja Hundland (Satakunta). Erityisen kiistelyn kohteena oli Holy Lake -alue (Pyhäjärven seutu). Harjoitusskenaarion mukaan maakuntien välillä oli käyty vuonna 2001 sisällissota ja solmittu tämän jälkeen aselepo, mutta alueella oli silti erilaisia jännitteitä ja tilannetta vaikeutti vielä kiihtyvä paluumuutto. Osapuolet olivat tässä tilanteessa pyytäneet apua Yhdistyneiltä kansakunnilta. Harjoitusjoukkojen tehtävänä oli ryhtyä asuttamaan taistelutantereilta aikanaan evakkoon lähteneitä uudelleen alueille, joilla oli jo uusia asukkaita. Harjoituksen edetessä tilanteet kärjistyivät jatkuvasti entistä vakavammiksi. Harjoitusta suunniteltaessa hyödynnettiin todellisia kokemuksia eri rauhanturvaoperaatioista. Asetelma oli monessa suhteessa samankaltainen kuin Balkanilla ja erityisesti Bosniassa sekä Kroatiassa. Helikopterijärjestelmä hioutui Nordic Peace 2003 -rauhanturvaharjoituksen keskuspaikkana oli Säkylän Huovinrinteen varuskunta. Ns. livex-viikolla joukot liikkuivat myös Säkylän naapurikunnissa sekä Harjavallassa, Huittisissa ja Kiukaisissa. Harjoituksessa käytettiin yhteensä noin 550 ajoneuvoa. Raskainta kalustoa olivat norjalaisten joukkojen Leopard 2 A4 -taistelupanssarivaunut. Helikoptereita harjoituksessa oli mukana peräti 17, joista suurin osa oli sotilashelikoptereita. Suomalaisilla helikopterijoukoilla oli käytössään neljä venäläisiä Mi-8 -kuljetushelikopteria ja viisi amerikkalaisia Hughes McDonnell Douglas 500 -koulutushelikopteria, norjalaisilla neljä Bell 412SP -kuljetushelikopteria ja ruotsalaisilla kolme BO105 -sotilashelikopteria. Helikoptereiden tukikohtana oli Piikajärven purjelentokeskus Kokemäellä. Suomalaisille helikopterijoukoille harjoitus oli osa helikopterijärjestelmän kehittämistä. - Meillä pitää olla kykyä toimia monenlaisissa ympäristöissä, sanoi Utin Jääkärirykmentin Helikopteripataljoonan komentaja, everstiluutnantti Ville Mantere, joka toimi harjoituksessa helikoptereiden tukikohdan ja lento-osaston johtajana. Nordic Peace 2003 -rauhanturvaharjoitus oli Porin Prikaatille vuoden suurin voimanponnistus. Harjoitusta valmisteltiin 1,5 vuotta ja sen toteuttaminen sitoi kaikki prikaatin voimavarat.
PORILAISEN PÄIVÄKIRJA PORIN PRIKAATIIN TULLEET: Helsingin Ilmatorjuntarykmentistä: Majuri Petteri Iitti 29.8.2003 PORIN PRIKAATISTA LÄHTENEET: Pääesikuntaan: Yliluutnantti Panu Pokkinen 1.8.2003 Puolustusvoimien Kansainvälisestä Keskuksesta: Yliluutnantti Kari Lehto 1.10.2003 Lylyn Viestivarikosta: Insinööri Jukka Niemeläinen 1.10.2003 Maasotakoulusta: Vänrikki Jaakko Liimatta 31.7.2003 Vänrikki Jesse Mäkinen 31.7.2003 Vänrikki Antti Tähkäpää 1.8.2003 Vänrikki Matti Vehmas 1.8.2003 Siviilistä: Insinööri Juha Mikkonen 1.9.2003 Insinööri Juha Mäkinen 1.9.2003 Insinööri Arto Ilola 1.10.2003 Ylikersantti (sopimussotilas) Toni Vainio 18.8.2003 Alikersantti (sopimussotilas) Ville-Matti Väisänen 25.8.2003 Ylikersantti (sopimussotilas) Veikko Mäkelä 1.9.2003 Ylikersantti (sopimussotilas) Eetu Räsänen 1.9.2003 Alikersantti (sopimussotilas) Toni Hinkkanen 1.9.2003 Alikersantti (sopimussotilas) Jussi Laitila 1.9.2003 Alikersantti (sopimussotilas) Visa Järvinen 15.9.2003 Läntisen Maanpuolustusalueen Esikuntaan: Kapteeni Otto Sunell 1.9.2003 Uudenmaan Prikaatiin: Yliluutnantti Sami Jaakkola 1.8.2003 Siviiliin: Kersantti (sopimussotilas) Jussi Ahopelto 1.8.2003 Kersantti (sopimussotilas) Matti Filatoff 18.8.2003 Kersantti (sopimussotilas) Hannu Päivärinta 18.8.2003 Kersantti (sopimussotilas) Jani Paulamäki 23.8.2003 Ylikersantti (sopimussotilas) Fredrik Löfberg 25.8.2003 Ylikersantti (sopimussotilas) Perttu Urpi 25.8.2003 Alikersantti (sopimussotilas) Eric Ljungberg 25.8.2003 Ylikersantti (sopimussotilas) Lauri Reichardt 30.8.2003 Vänrikki (sopimussotilas) Tommi Larikka 1.9.2003 Ylikersantti (sopimussotilas) Veli-Kalle Kursi 1.9.2003 Ylikersantti (sopimussotilas) Riku Länsineva 1.9.2003 Ylikersantti (sopimussotilas) Antti Ollikainen 1.9.2003 Kersantti (sopimussotilas) Jussi Ala-Myöntäjä 1.9.2003 Kersantti (sopimussotilas) Jaakko K. Viitala 1.9.2003 Kersantti (sopimussotilas) Jaakko M. Viitala 1.9.2003 Vänrikki (sopimussotilas) Eero Lehtonen 8.9.2003 Ylikersantti (sopimussotilas) Jaakko Häkli 8.9.2003 Ylikersantti (sopimussotilas) Essi Laivo 8.9.2003 Ylikersantti (sopimussotilas) Eero Lehtonen 8.9.2003 Kersantti (sopimussotilas) Markus Anttila 8.9.2003 Kersantti (sopimussotilas) Kalle Mattila 12.9.2003 Ylikersantti (sopimussotilas) Esamatti Pynnönen 22.9.2003 Alikersantti (sopimussotilas) Simo Sikiö 23.9.2003 Everstiluutnantti Markku Heinonen 1.10.2003 Ylimatruusi (sopimussotilas) Riku Ekman 1.10.2003 Ylikersantti (sopimussotilas) Riku Tuomi 1.10.2003 AVAIMET KÄTEEN. Senaattikiinteistöjen Petri Mork ja Mikko Koskiahde luovuttivat avaimen komentajalle. LÄMMIN KIITOS. Porin Prikaati sai tukijoiltaan ja ystäviltään runsaan määrän tuomisia 40-vuotisjuhlapäivänä. 9
SOTILASVARUSTEITA SÄKYLÄSTÄ TULE OSTOKSILLE! SOTILASVARUSTEMYYMÄLÄ TÄYNNÄ army-varusteita Suomesta, Nato-maista ym. maastojalkineita, maasto- ja pakkaspukuja, kenttäpaitoja, molskihousuja, vöitä, lakkeja, pilottitakkeja, makuupusseja, sadevarusteita, maiharitakkeja, villapaitoja, naamioverkkoja, merkkejä, ym. OY MILPRO Ltd TALVI- JA JATKOSOTAMUSEO, SOTILASVARUSTEMYYMÄLÄ Avoinna: ti-pe 10-17, la 10-15, Köörnummi, 27800 Säkylä MYÖS POSTIMYYNTI PORI TILAA ILMAINEN 02-5400 ESITE 200 Puh (02)867 RAUMA 0431 fax(02)867 1731 Email: 02-5498 milpro@netti.fi 800 Internet: http://www.satanet.fi/milpro www.satakunnanliikenne.fi Porilaisen osoitteenmuutokset sekä killan jäseneksi liittyminen: Kiltaveli Seppo Luoto Tilitoimisto Tilistö Alinentie 8 27800 SÄKYLÄ Puh. (02) 867 1581 TURKU puh. 02-433 99000 10
Kolumni Kirjoittaja Ursula Lehtivuori toimii Satakunnan Kansan Helsingin aluetoimituksessa Palvelua rahan tuolta puolen Olen viime aikoina pannut merkille, että nykyisin ollaan kyllä valmiita puhumaan palvelemisesta, mutta samanaikaisesti halu palvella vähenee koko ajan. Hah, vaikka eletään muka palveluyhteiskunnassa. Koko sanan palvelu voisi välillä rutata ja heittää tarpeettomana roskikseen. Ajatelkaa nyt vaikka terveyspalveluita. Paikoin lääkäriin ei pääse ollenkaan. Kehotetaan vain tilaamaan aika yksityiselle parantajalle. Huijausta! Miksi olen maksanut veroja, jos ei niillä saakaan korkealuokkaisia terveyspalveluja. Tai maksoinko pullakahveistani viisi euroa vain siksi, että teen myös kuppilan keittiöapulaisen työt eli kärrään tahmaisen tarjottimeni likaisten astioiden kärryyn? Palvelu tarkoittaa yhä useammin vain jotain, minkä voi rahalla ostaa. On toisenlaistakin palvelua. Sitä eivät talouden suhdanteet jyrsi. Sen nimi on lähimmäisen ja yhteiskunnan palveleminen tähän tapaan: älkää kysykö, mitä maanne voi tehdä teille, vaan kysykää, mitä te voitte tehdä maanne eteen. Viisaus on tuttu varusmiehille, mutta ei enää läheskään kaikille niille, joille se kuuluisi. Noin ajattelin vielä silloin, kun istuin pari viikkoa sitten poikkeuksellisessa tiedotustilaisuudessa. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra oli koonnut parinkymmenen nuoren aikuisen joukon luonnostelemaan, millainen paikka Suomi on elää vuonna 2015. Porukka laati ajatuksistaan pamfletin Parasta ennen 01.01.2015. Toivoni yhteisvastuun lisääntymisestä heräsi juuri tuona päivänä, vaikka vanhimmat Sitran nuorista olivatkin jo varhaisessa keski-iässä eli 34-35 vuotiaita ja vaikka he olivatkin jo oppineet meiltä vanhemmilta tyhjillä sanoilla leikkimisen. Nuorten viesti on yhdessä tekeminen ja lähimmäisten auttaminen. Ei mitään sankarillista, josta täytyisi lyödä rumpua, vaan vaikkapa naapurissa asuvan yksinhuoltajan jeesaamista. Yksin ei ole hyvä olla. Monet dosentit ovat vahvistaneet tutkimuksillaan, että rannikkoruotsalaiset elävät paremmin, terveemmin ja pitempään, koska he harrastavat kuorolaulua. Ne, joilla on laulussa viiva, löytävät toki muita yhdessä tekemisen tapoja. Varusmiespalvelu on loistavaa aikaa kehittyä ihmisenä ja ryhmän jäsenenä. Missään työssä tuskin enää pääsee kovin pitkälle aivan yksin. Kaikki tarvitsevat toisiaan, kaikki tarvitsevat myös palveluita. On aika auttaa ja aika tulla autetuksi. Jos aikakone kääntyisi takaperin, hankkiutuisin ilman muuta Säkylään varusmieheksi. Jos en kelpaisi, toivoisin, että voisin palvella isänmaatani esimerkiksi vanhainkodissa. Hoitelisin elämän ehtoota viettäviä vanhuksia, jotta nämä saisivat arvoisensa elämän myös laitoksessa. Siinä saisi taatusti kuulla monet kiinnostavat jutut, joita omat lapset eivät enää jaksa kuulla. Jokainen meistä tarvitsee kuuntelijaa. Kuuntelemista oppii olemalla muiden kanssa. Elämän peruskoulussa pidemmälle ehtinyt hoksaa, että myös kuunteleminen voi olla toisen palvelemista. Silloin voi saada jalon tehtävän osallistua taakan kantamiseen. Nuorena ylioppilastyttönä en voinut käsittää, miksi pojat saivat ylimääräisiä pisteitä joidenkin tiedekuntien pääsykokeissa siitä, että he olivat käyneet armeijan. Ns. prostata-pisteet olivat meistä osoitus siitä, että yhteiskunta on miesten. Olen muuttanut käsitystäni. Oli oikein, että poikia hyvitettiin. Tänään, lokakuisena sunnuntaina on satanut kellon ympäri. Kaikki on kurassa. Voin vain kuvitella, millaiselta tuntuisi mönkiä sotaharjoituksissa näillä säillä. Pikkuvinkki sinne ojan pohjalle: anna aina vähän enemmän, kuin olet itse saanut. Noin sanoi menestyvä liikemies Abraham Stiller, toimittaja Ruben Stillerin isoisä. Palveluhalu kasvatti Stiller vanhemman ihmisoikeustaistelijaksi jatkosodan aikana, jolloin Hitlerin miehittämistä maista saapui Suomeen juutalaisia hakemaan turvapaikkaa. 11
Juhlava valatilaisuus Uudessakaupungissa Juhlava valatilaisuus Uudessakaupungissa Tahto ratkaisee voittajan Teksti: Marko Haikkola Kuvat: Miikka Tarkia NÄYTTÄVÄÄ OHIMARSSIA Alokkaat vannoitte juuri valanne kaikkein arvokkaimmassa seurassa: Porin Prikaatin lipun, sotaveteraanien, kouluttajienne, varusmiestoverienne ja vanhempienne edessä. Pitäkää valanne. Älkää antako helposti periksi, vaan hoitakaa voitto kotiin. Näyttäkää epäilijöille, että nykynuori pärjää siinä, missä edellisetkin sukupolvet. 12
Porin Prikaatin komentajan eversti Markku Aherton lausumat velvoittavat sanat kaikuivat elokuussa Uudessakaupungissa, jossa Porin Prikaatin 1200 alokasta vannoi sotilasvalansa. Aherto kehotti nuoria muistamaan porilaisen tunnussanat Kunnia Velvollisuus Tahto. - Me porilaiskoulutajat luotamme teihin Tahto ratkaisee voittajan. Urheilukentän laidoille oli sateisesta aamupäivän säästä huolimatta kerääntynyt muutamia tuhansia omaisia. Valan alkuun mennessä sää oli kirkastunut ja auringon paistetta riitti juuri valan ajan ja sadekin jatkui vasta kun viimeiset marssiosastot olivat suorittaneet ohimarssin. Valan kaavan esilukijana toimi veteraanien edustaja opettaja ja ikämiesten sarjan tuore suunnistuksen Suomen mestari Erkki Luntamo. Kenttähartauden piti kirkkoherra Esko Halivaara, ja musiikista vastasi Lahden varusmiessoittokunta. Oman arvokkaan lisänsä tilaisuuteen toi lopussa esiintynyt veteraanikuoro Rauman isku joka lauloi kappaleen Suomi on hyvä maa. Ohimarssin vastaanottivat eversti Aherton lisäksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Nikula ja veteraanien edustaja Erkki Rumpunen. Omaisten tuki on Porin Prikaatille tärkeää Vala ja sitä seurannut omaisten päivä Huovinrinteen varuskunnassa, vaativat runsaasti järjestelyjä onnistuakseen. 1 200 sotilaan siirtoon käytettiin 30 linja-autoa ja SANKAREITA KUNNIOITTAEN. Seppeleen sankarihaudalle laskivat eversti Markku Aherto, yliluutnantti Jari Lintunen ja alokas Leevi Virtanen. arvioidun 4 000 omaisen noin 1 500 ylimääräräistä auton opastukseen osallistuivat niin sotilaspoliisit kun poliisitkin. Uudenkaupungin virkakoneiston avustuksella saatiin autojen paikoitus ja järjestelyt sujumaan parhaalla mahdollisella tavalla, vaikkei pientä jonomuodostusta voitukaan välttää. Vaikka sotilasvalan täydellinen merkitys ei ehkä vielä kaikille varusmiehille au- kenisikaan, niin ilahduttavaa on nähdä miten varusmiesten omaiset ja ystävät saapuvat kannustamaan poikiaan ja tyttäriään. Eversti Aherto kiitti valapuheessaan omaisia sanomalla, että puolison, vanhempien, tyttö- tai poikakaverien tukea ei korvaa mikään. - Tuella en tarkoita vain euroja, vaan sitä henkistä tukea, jota vaativassa koulutuksessa oleva läheisenne tarvitsee. VALA OMAISTEN SILMIEN EDESSÄ. Paraatijoukkoja komensi everstiluutnantti Jari Kytölä. Valan kaavan esilukijana toimi veteraani Erkki Luntamo ja kenttähartauden piti kirkkoherra Esko Halivaara. 13
Varastointijärjestelyt siirtyivät uudelle vuosituhannelle Teksti ja kuvat: Samuli Vahteristo Huovinrinteen uudella keskusvarastolla on pituutta 180 metriä ja leveyttä 60 metriä. Varasto-osaston päällikkö Juha Kakko kertoo, että Porin Prikaati on uuden keskusvaraston myötä ottanut jättiloikan varastointiin ja asiakaspalveluun liittyvässä kehityksessä. - Olemme siirtyneet kehityksessä kokonaan uudelle vuosituhannelle. Saamme lähes koko 40 henkeä käsittävän varastohenkilöstön saman katon alle. Vain Elektroniikkavarasto toimii erillisenä varastopisteenä edellisvuonna peruskorjatuissa tiloissaan aivan keskusvaraston vieressä. Uudet varastojärjestelyt tuovat tehoa monella sektorilla. Se parantaa tavaran vastaanottoa, varastointia, asiakaspalvelua, kaluston huoltoa ja henkilöstöhallinnon sekä työnjohdollisten asioiden hoitamista. Lisäksi keskusvarastorakennus toi kaivattua helpotusta prikaatin toimistotiloihin, uusiin tiloihin on jo sijoitettu prikaatin esikunnan ja Säkylän korjaamon henkilöstöä. 14 Koko varaston lämmin pinta-ala on lähes hehtaarin eli 8 631 m 2, joten rakennusta voi verrata kooltaan pieneen teollisuuslaitokseen. - Tilat ovat kahdeksan metriä korkeat. Kuusi kuormalavaa mahtuu päällekkäin. Materiaalin käsittelyä helpottavat ajanmukaiset trukit ja nostolaitteet. Kuormalavapaikkoja on noin 3 800 ja pientavarahyllytilaa on kolme kilometriä, Kakko kertoo. Massiivista varastokokonaisuutta täydentävät vastaanottoterminaali ja konttivarasto. - Vastaanottoterminaali helpottaa tavaran tuontia ja luovuttamista asiakkaille, varsinkin prikaatiin tulevat ulkopuolisten yritysten toimittamat lähetykset voidaan ottaa vastaan yhdessä pisteessä ja toimittaa sitten sisäisesti oikeaan osoitteeseen. Konttivarasto mahdollistaa katospaikan 32 erikoiskontille ja 72 merikuljetuskontille. Kontit voidaan koneellisesti pitää kuivina ja ne voidaan pakata valmiiksi. Se mahdol-
TOIMISTOSSA TARVITTAVAA. Sirkku-Liisa Suvitie ja Katja Ojala palvelevat toimistotarvikevarastolla. VAATTEET JOKA LÄHTÖÖN. Varusvaraston pitkän pöydän takaa löytyvät varusteet kaiken kokoisille. listaa kaluston ja materiaalin kokoamisen kansainvälistä operaatiota varten, Kakko kertoo. Liikenneturvallisuuden lisääminen on ollut yksi keskeinen kysymys uusia tiloja suunniteltaessa. - Asfaltoidut piha-alueet ovat väljät ja näkyvyys on hyvä. Raskas liikenne ohjataan sisään uutta tulotietä pitkin ja kasarmien lähituntuma rauhoitetaan jalan liikkuvia osastoja varten, Kakko kertoo. Hänen mielestään siirtyminen uusiin tiloihin on sujunut lähes ongelmitta. - Eniten hämminkiä on tullut liikkumisesta ison talon sisällä osastolta toiselle. Meidän on parannettava vielä merkittävästi opasteita niin ulkona kuin talon sisällä. Olemme pitäneet henkilöstölle avoimien ovien päiviä, jotta paikat ja uuden talon tavat tulisivat tutuiksi. 15
Varastointijärjestelyt siirtyivät KUITTAUS. Nimi paperiin ja valtion vermeet käyttöön. Uusissa ajanmukaisissa tiloissa on helpompi palvella ja asioida tuumivat Varastonhoitaja Tuula Hautamäki ja kapteeni Jouni Koskinen. Eroa kuin yöllä ja päivällä Henkilöstö on ottanut uudet tilat ilolla vastaan. Luutnantti Arto Rannanmäki on pitkän taisteluvälinealan uransa aikana nähnyt monenlaista. Hän kuvaa uutta tilannetta selväsanaisesti. Eroa on kuin yöllä ja päivällä - Nyt on pienten kopperoiden ja ahtauden aika ohi. Materiaali on nyt saman katon alla, eikä tarvitse kantaa vyöllä kymmeniä avaimia. Yhdellä elektronisella avaimella eli lakulla pääsee joka paikkaan. Meillä on täällä tilavat toimistot ja sosiaalitilat, jopa saunakin, jossa saa hinkattua aserasvat pois, Rannanmäki kiittelee. Keskusvarasto on tullut maksamaan 8 miljoonaa euroa ja se on toinen laatuaan puolustusvoimissa. - Kainuun Prikaatiin on rakennettu keskusvarasto jo aikaisemmin. Siellä on päätetty kuitenkin säilyttää edelleen pataljoonakohtaiset alavarastot, jotka palvelevat kouluttajien tarpeita ja osittain myös varusmiehiä. Meillä taas pyrittiin keskittämään kaikki mahdolliset toiminnot ja palvelut samaan rakennukseen, jolloin asiakkaat, niin kouluttajat kuin varusmiehetkin, saavat pääosan palveluistaan saman katon alta. Uusissa tiloissa pystytään myös palvelemaan varusmiehiä pyykinvaihdoissa ja materiaalihuollossa entistä tehokkaammin. Kakon mukaan suunnitelmissa on myös toimintojen kehittäminen. - Pyrkimys on parempaan asiakaspalveluun esimerkiksi konttivarastoinnin kautta. Tilaamalla tavarat etukäteen ne voidaan pakata konttiin ja toimittaa asiakkaan haluamaan paikkaan. Nordic Peace -harjoituksessa kokeiltiin vähän vastaavaa systeemiä. 16
KOKENEEN KIITOS. Valmiusvarastonhoitaja Arto Rannanmäki on ehtinyt uransa aikana toimia monenlaisissa kopperoissa. Nyt meillä on jopa sauna. VASTAANOTTOTERMINAALI. Varastopäällikkö Juha Kakon mukaan väljät tilat helpottavat työtä. K eskusvarasto palvelee taisteluvälinemateriaali, ampumatarvikkeet, maalilaitteet ja huolto pioneerimateriaali, -koneet ja huolto vaatetusmateriaali, varus- ja pyykinvaihto majoituskalusto ja telttakuivaamo liikuntavälineet ohjusmateriaali kenttämuonituskalusto ja huolto tavaraterminaali konttivarasto 17
Maakunnat havittelevat maavoimien esikuntaa Säkylä esillä varteenotettavana vaihtoehtona Teksti: Samuli Vahteristo, kuva: SA-kuva Puolustusvoimissa johtamis- ja hallintojärjestelmän muutokseen tähtäävä suunnittelu on käynnistymässä. Suunnittelutavoitteiden yhdeksi keskeiseksi tekijäksi on määritetty maavoimien kokonaisjohtamisen kehittäminen. On arvioitavissa, että nykyisen Maavoimaesikunnan rooli muuttuu itsenäiseksi operatiiviseksi esikunnaksi meri- ja ilmavoimien tapaan. 18
Maakuntien päättäjät käyvätkin parhaillaan kuumana. Mediassa on jo otsikoitu, että mm. Satakunta on valmis taistelemaan Maavoimaesikunnasta. Säkylän kunta on ollut asiassa myös hyvin aktiivisesti esillä. Vettä myllyyn lisää hallitusohjelmaan kirjattu kohta valtionhallinnon toimintojen hajasijoittamisesta. Maakunnilla on lupa näin elätellä toiveita. Valtion virastojen ja laitosten hajasijoittamisen toivotaan tuovan työpaikkoja pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Uusi maavoimien esikunta saatetaan hyvinkin sijoittaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Maavoimapäällikkö, kenraalimajuri Kalervo Sipi kuitenkin kehottaa kotimaakuntansa päättäjiä pistämään ainakin toistaiseksi jäitä hattuun. - Tämänkaltaiset päätökset ovat isoja asioita, joita on tarkasteltava paljon laajemmin. Niihin vaikuttavat mm. se, mitä ovat tämän maan puolustusratkaisut pitkällä aikavälillä ja miten niihin sopeutetaan johtamis- ja hallintojärjestelmät. Mitään äkkiliikkeitä ei tässä ole tehtävissä ja eivät nämä ole aivan tämän päivän asioita. Edelliset organisaatiomuutokset on sulatettava ensin. Mikkelin, Säkylän ja Niinisalon kiinnostuksen maavoimien esikunnasta ymmärtää, kun kyseessä on vähintään yli 100 työpaikkaa. On selvää, että maakunnista lähetetään lähetystöjä pääkaupunkiseudun päättäjien pakeille. Satakunnan Kansan artikkelin mukaan maakuntajohtaja Pekka Turunen arvioi, että Maavoimaesikunnan toiminnot sopisivat luontevasti Satakuntaan, koska Säkylässä sijaitseva Porin Prikaati on yksi maavoimien kehitettävistä valmiusyhtymistä ja Niinisalon Tykistöprikaatissa on kansainvälisen toiminnan keskus. Sipin mukaan asia on esillä ensi vuonna tehtävässä puolustuspoliittisessa selonteossa. - Mahdolliset organisaatiomuutokset sekä esikuntien, joukko-osastojen ja laitosten sijaintia koskevat esitykset on tarkoitus sisällyttää valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon puolustuspoliittisia päätöksiä varten. Suunnittelun lähtökohtana on, että uusittu johtamis- ja hallintojärjestelmä olisi toiminnassa 1.1.2008 alkaen. Sipi haluaa muistuttaa, että puolustusvoimat ovat olleet jo useiden vuosien ajan voimakkaan rakennemuutoksen kohteena. Pohjan Prikaatin toiminnot sopeutettiin Kajaaniin ja viisi varikkoa lakkautettiin. Nyt on syytä rauhoittua ja sulatella rakennemuutoksen viimeistelyä. Säkylän kunta pitää itsensä esillä Säkylän kunnanvaltuuston puheenjohtaja, teollisuusneuvos Esko Eelan mukaan Säkylän kunta on valmis merkittäviin panostuksiin, mikäli Maavoimaesikunnan operatiivinen rooli puolustuspoliittisessa selonteossa muuttuu, ja jos esikunta aiotaan sijoittaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. - Olemme keskustelleet asiasta puolustusministeri Seppo Kääriäisen kanssa ja olemme olleet asian tiimoilta yhteydessä kansliapäällikkö Matti Aholaan. Haluamme, että Säkylä on esillä hyvänä vaihtoehtona, kun sijoituspäätös tehdään. Olemme vakuuttaneet, että kunta on valmis panostamaan merkittävästi, mikäli maavoimien esikunta Säkylään saadaan. Eela arvioi, että ison esikunnan siirto merkitsisi kunnalle kerrannaisvaikutuksin reilusti yli 100 työpaikkaa. Hän sanoo, että Säkylän valtteina ovat monet vahvuustekijät. - Säkylän kehittyvän varuskunnan rakenteiden kehittyminen ja kansainvälinen koulutus sekä kunnan ja lähiseudun kuntien hyvät palvelurakenteet ovat meidän valttikorttejamme. Näkymät seudun elinkeinorakenteiden kehittymisen osalta ovat myös merkittäviä. Esimerkiksi Lännen tehtaiden elintarviketuotannon laajenemisnäkymät luovat työpaikkoja myös sotilaiden puolisoille, Eela painottaa. CV-90 EDUSTAA MAAVOIMIEN UUSINTA TULIVOIMAA JA SUOJAA. 19
20 NAAMIO. Tarkka-ampuja syyspuvussaan.
Maavoimat ovat voimakkaan kehityksen kohteena Teksti ja kuvat: Samuli Vahteristo Parhaillaan käydään vilkasta keskustelua Suomen osallistumisesta EU:n puolustusyhteistyöhön ja liittymisestä Natoon. Päätökset tulevat varmasti heijastumaan myös puolustusvoimien kehitysnäkymiin. - Tulevissakin puolustusratkaisussa Suomen kansallinen puolustus on etusijalla ja siinä maavoimien rooli on keskeinen, sanoo maavoimapäällikkö, kenraalimajuri Kalervo Sipi. AMV-TAISTELU- AJONEUVO. Sipin mukaan maavoimia kehitetään toistaiseksi vuonna 2001 hyväksytyn puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti. - Maavoimien iskukyky tulee paranemaan merkittävästi, kun kaikki valmiuden ja reagointikyvyn parantamiseksi suunnitellut elementit on saatettu kuntoon. Siihen liittyy oleellisena osana valmiusprikaatien varustaminen ja koulutus, kuljetushelikopterien hankinta, pääkaupunkiseudun puolustus ja koulutuksen, sotavarustuksen sekä tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien kehittäminen. Yhtenä erillisenä osa-alueena on kansainvälisen yhteistoimintakyvyn parantaminen. Maavoimien kehittämiseen liittyvät hankinnat ja joukkojen koulutus ovat jo pitkällä. Ne perustuvat siihen, että Suomessa on yleinen asevelvollisuus ja alueellinen puolustusjärjestelmä. - Maavoimien sodan ajan joukot kyetään saamaan operatiiviseen valmiuteen vuoden 2008 loppuun mennessä. Se tarkoittaa sitä, että jokainen valmiusprikaatin (Prikaati 2005) pataljoona on varustettu, aseistettu ja koulutettu toimimaan uusilla asejärjestelmillä taistelukentän vaatimissa olosuhteissa, Sipi tiivistää. Hänen mukaansa tämä tietää myös sitä, että valmiusprikaateihin sijoitetuilla reserviläisillä kertausharjoitusten rytmi tulee tiivistymään. - Joukkojen iskukykyä ylläpidetään kertausharjoituksilla, jotka tulevat 3-5 vuoden välein tehtävästä riippuen. Puolustusvoimilla on 35 000 kertausharjoitusvuorokauden kiintiö, mikä mahdollistaa tämän. hankinnat, kuljetushelikopterihankinnat ja maavoimien iskukykytutkimus, jotka työllistävät henkilöstöä kaikilla tasoilla. Hankinnat ovat Sipin mukaan iso operaatio. - Meitä on moitittu siitä, että tilausvaltuudesta hankintaan kuluu liikaa aikaa. Olemme pyrkineet löytämään tähänkin ratkaisun jakamalla tutkimukseen ja kehittämiseen sekä prototilausvaltuuksiin omat menokehykset. Hankinnat sisältävät tuhansia yksityiskohtia, joiden on nivellyttävä toisiinsa saumattomasti ja oikeaan aikaan. - Esimerkiksi hankittavalle kalustolle on järjestettävä varastotilat, koulutettava henkilöstö ja luotava huolto- ja varaosajärjestelmä. Tätä työtä ohjaa ja valvoo hankeohjausryhmä. Se sovittaa kehittämisohjelman monimutkaisen palapelin kaikki palat kohdalleen aina päätöksenteosta kenttätason käyttöperiaatteisiin ja taistelutekniikkaan. Keskeisissä rooleissa maavoimapäällikön lisäksi ovat apulaismaavoimapäällikkö, sotavarustepäällikkö ja aselajitarkastajat. Pitkässä ketjussa on paljon muitakin vastuunkantajia, jotka vaikuttavat onnistuneeseen lopputulokseen. - Hankinnat kuuluvat Puolustusvoimien Materiaalilaitokselle, henkilöstökoulutuksesta vastaavat maanpuolustusalueet, kalusto-ohjeet tuottaa materiaalilaitos, tilanhallinnasta huolehtivat maanpuolustusalueet ja joukko-osastot, koulutus- ja toimintaohjeita laativat aselajikoulut ja joukko-osastot, viranomaismääräysten antamisesta vastaavat Puolustusministeriö sekä Maavoimaesikunta ja hankittavan kaluston ja aseistuksen käyttöperiaatteet, taktiikka ja taistelutekniikka ovat maanpuolustusalueiden ja aselajikoulujen käsialaa, Sipi listaa. Kehittämishankkeissa jokaisen palan on sovittava paikoilleen Maavoimien tämän hetken kehittämistoimet voidaan linjata kolmeen pääosa-alueeseen. Niitä ovat Prikaati 2005:n vaatimat MUUTOKSIA EI PIDÄ TEHDÄ MUUTOKSEN VUOKSI. Maavoimapäällikkö, kenraalimajuri Kalervo Sipin mukaan henkilöstö tarvitsee aikaa muutosprosessin sulatteluun. 21
Maavoimat ovat voimakkaan kehityksen kohteena TAISTELUKENTÄLLÄ ON MONTA ELEMENTTIÄ. Meneillään on kiivas hankintojen kausi Maavoimien hankintojen osalta eletään Sipin mukaan nyt kiivainta jaksoa, sillä pääosin suunnitelmat, tutkimus ja kehittäminen on saatu sellaiseen vaiheeseen, jossa joukoille tulee jatkuvasti uutta kalustoa koulutuskäyttöön. Tämäkin luettelo on pitkä. - Joukoille on saatu tai toimitetaan lähitulevaisuudessa viesti ja johtamisjärjestelmiä oleellisesti parantavat komentopanssariajoneuvot ja viestipasit typpiä Sisu XA- 202, komento- ja esikuntasimulaattorit sekä digitaaliset kenttäradiot. Joukkojen taistelusuojaa Porin Prikaatissa lisää 150 kuljetuspanssariajoneuvon tilausvaltuus. Niiden tyyppi on XA-203 ja AMV, kertoo Sipi. XA-203:n katolla olevaa konekivääriä pystytään käyttämään suojasta vaunun sisältä. Hän lisää luetteloon pioneeri- ja suojelualan työkoneet, siltapanssarivaunut ja suojelutiedusteluajoneuvot sekä maavoimien tulivoimaa lisäävät aseet. 22
- Jalkaväen tulivoima lisääntyy merkittävästi, kun jo osin toimitettujen 155 mm:n kenttätykkien lisäksi äskettäin allekirjoitetun 24 vaunun AMOS -kranaatinheitinjärjestelmän tilaus voidaan toimittaa joukoille. Sipin mukaan maavoimien tulivoimaa täydentävät Saksasta ostetut Leopard 2- panssarivaunut, joita hankittiin kaikkiaan 124 kappaletta. - Leopard-vaunuille koulutus annetaan Panssariprikaatissa Parolassa ja vaunuja käytetään Karjalan Prikaatin ja Porin Prikaatin taistelujen tukemiseen. Lueteltua tulivoimaa lisäävät Porin Prikaatille hankittu panssarintorjuntaohjus 2000 (Euro-Spike) ja it-ohjus 2005. Henkilöstö tekee työtään kovan paineen alla Maavoimaesikunnan, Materiaalilaitoksen, maanpuolustusalueiden ja joukko-osastojen henkilöstöllä on Sipin mukaan kädet täynnä työtä ennen kuin kaikki suunnitellut kehitystoimet on saatettu toimivaksi kokonaisuudeksi. - Totuuden nimissä on sanottava, että henkilöstö on jatkuvan muutospaineen alla ja toimii jo nyt kestävyyden äärirajoilla. Kehittämistoimiin on vielä listattava vuonna 2004 alkavat kuljetushelikopteri NH- 90:n toimitukset sekä maavoimien iskukyvyn tutkimuksen kautta tulleen tietotaidon siirtäminen operatiiviseen johtamiseen, taktiikkaan ja taistelutekniikan koulutukseen. Tämän kautta ymmärretään paremmin puolustusvoimain komentajan toivomaa työrauhaa henkilöstölle, joka mahdollistaa maltillisen ja harkitun puolustusvoimien kehittämisen kaikilla tasoilla. Maavoimien johtamis- ja hallintojärjestelmään suunnitellaan muutoksia Mistään työrauhasta ei kuitenkaan voi puhua, sillä kehittämistoimet ja suunnitelmat elävät koko ajan. Sipin mukaan maavoimien pidemmän ajan näkymät ratkaistaan seuraavassa puolustuspoliittisessa selonteossa. - Kysymys on siitä, miten tätä maata puolustetaan. Puolustusvoimissa käynnistetään suunnitelmat, jotka tähtäävät johtamis- ja hallintojärjestelmän muutokseen. Sen tarkoituksena on parantaa maa-, meri-, ja ilmavoimien yhteiskäyttöä. Samalla halutaan tehostaa maavoimien kokonaisjohtamista. Sipin mukaan tämänhetkisen suunnitelmalinjauksen mukaan Pääesikunnan maavoimaesikunta lakkautetaan, ja perustetaan erillinen maavoimien esikunta puolustushaaraesikunnaksi merivoimien esikunnan ja ilmavoimien esikunnan tapaan. - Aluehallintotasolle on jatkossa yksi johtoporrastaso nykyisen kahden sijasta. Tarvittaessa myös paikallistason johtoportaiden eli joukko-osastojen ja laitosten tehtäviä tarkastetaan. Sipin mielestä on selvää, että EU:n turvallisuusratkaisut ja se miten Suomi on niissä mukana voivat vielä tuoda poliittisten päättäjien taholta nykyisiinkin kehityssuunnitelmiin ja ratkaisuihin joitakin muutoksia. 23
Asuntojen ostorynnäkkö yllätti Kruunuasunnot Kerrostalokolmio myytiin kymppitonnilla Teksti ja kuva: Samuli Vahteristo AJATELLA! MEILLÄ OLI TULITERÄ JÄÄKAAPPI. Kerrostalon asukkaat kohtaavat muuttopuuhissa. Kruunuasunnot Oy on myynyt tyhjiksi jääneitä asuntoja Säkylässä, Sodankylässä, Orivedellä ja Niinisalossa. Ainakin Säkylässä on puhuttu asuntomyynnin hulluista päivistä, sillä kymppitonnilla sai 70 neliön kerrostalokolmion. Pääkaupunkiseudun parhailta paikoilta saisi vastaavalla summalla korkeintaan asunnon eteisen. 24 Asuntojen hinnat Säkylässä ovat olleet noin 140-150 euroa neliöltä. - Myyntisuunnitelmat eivät lopu tähän, vakuuttaa myyntipäällikkö Kai von Plato. Kruununasunnot Oy on yllättynyt siitä kerrostaloasuntoihin kohdistuneesta varausrynnäköstä, joka syntyi pelkästään markkinoimalla niitä Laukaan asuntomessuilla. Vähintään yhtä yllättyneitä olivat Porin Prikaatissa ansiotyössä käyvät, jotka olisivat odottaneet, että he olisivat myös saaneet enemmän tietoa myyntiaikeista. - Kruunuasunnot päätti koemarkkinoida myymällä puolustusvoimilta tarpeettomaksi käyneitä Säkylän asuntoja. Markkinointia oli tarkoitus jatkaa postin mukana asuntoihin jaettavilla esitteillä ja alueellisilla lehti-ilmoituksilla. Sitä ei tarvinnut tehdä, koska lyhyessä ajassa myytäville asunnoille ilmaantui 100 ostoaikeissa olevaa, Plato kertoo. SKV:n Porin toimisto on huolehtinut myyntityöstä. Konttorinjohtaja Heikki Kyhä kertoo, että kohteen myynnin helppous yllätti alan ammattilaisetkin. - Kerrostalo numero 27:n kaikki 28 asuntoa on myyty ja luovutettu lokakuun alussa uusille omistajille. Kerrostalo 28:n kaikki 36 asuntoa ovat varattuja ja kaupat vahvistetaan vielä lokakuun kuluessa. Asunnon ostajia jäi jonoon useita kymmeniä henkilöitä, Kyhä kertoo. Kolmaskin kerrostalo tulee myyntiin, mikäli puolustusvoimat eivät asuntoja tarvitse ja vuokraa. - Meidän ensisijainen tehtävämme on huolehtia puolustusvoimien henkilöstön asunnontarpeesta ja nykyisten asuntojen paremmasta kunnosta. Mikäli puolustusvoimilla ei ole kiinnostusta asuntoihin ne joudutaan myymään, Plato kertoo. Kruunuasunnot Oy käy jatkuvasti neuvotteluja eri tahojen kanssa ja toimimme puolustusvoimien kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä. Uusien myyntikohteiden valmistelu vie kuitenkin aikaa. Ne tulevat myös olemaan hinnaltaan edullisia. Täytyy