Lappeenranta 15.1.2015 Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä- Karjalassa Jukka Murto, tutkija THL THL / Murto15.1.2015 1
www.thl.fi/ath THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 1/2014 2
ATH-tutkimuksessa Kerätään seurantatietoa sellaisista terveyden edistämistoimien suuntaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta keskeisistä ilmiöistä, joista ei saada tietoa rekistereistä Kehitetään samalla tutkimuksen eri vaiheiden teknistä toteutusta käsityötä minimoivalla ja nopeaan raportointiin tähtäävällä tavalla Luodaan kunnille/kuntayhtymille edellytykset: seurata väestönsä ja sen osaryhmien terveyttä ja hyvinvointia terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, verrata omia tietojaan muiden alueiden tietoihin koko maan tilanteeseen asetettuihin tavoitteisiin THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 1/2014 3
ATH laajenee kansalliseksi vuosina 2013 2014 Vähintään 150 000 suomalaisen otoskokonaisuus poimitaan kahdeksassa kansallisesti edustavassa osassa, jotka koostuvat noin 19 000 tutkittavasta. Otoksen poiminta osissa mahdollistaa päätösten vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin myös kansallisella tasolla. Lisäksi alueille luodaan mahdollisuudet täydentää omia otoksiaan, omien tarpeidensa mukaan. Yli 75-vuotiaita poimitaan kaksinkertaisella poimintatodennäköisyydellä. Vuonna 2014 tietosisällön peittävyyttä lisätään myös ulkomaista syntyperää oleviin (www.thl.fi/uth). THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 1/2014 4
EKSOTE 2012 4000 Imatra 2012 1000 Lappeenr anta 2012 2110 Kaikki: 52 % 75+v: 64% 55-74v: 68% 20-54v: 35% Kaikki: 51 % 75+v: 64% 55-74v: 70% 20-54v: 30% Kaikki: 49 % 75+v: 62% 55-74v: 65% 20-54v: 33% Lappeenra nta Imatra Lemi Luumäki Savitaipale Taipalsaari Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Imatra Lappeenra nta Suomi 2013 95 000 Kaikki: 53% 75+v: 64% 55-74v: 67% 20-54v: 42% Etelä-Karjala 2013 Kaikki: 57% Lappeenranta 2013 1260 Kaikki: 56% THL / Murto15.1.2015 5
Mihin Etelä-Karjalassa ja sen osa-alueilla tarvitaan tietoa väestön terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä? Asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on jokaisen kunnan ja alueen perustehtävä! Parhaiten tätä elinvoimaisuutta voidaan edistää, kun suunnittelun ja päätöksenteon pohjana on luotettavaa aluetasoista ja väestöryhmittäistä tietoa asukkaiden, ei vain palveluita käyttävien terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluiden käytöstä sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tietoa tarvitaan palvelutarpeen arviointia, toimien kohdentamista, resurssien ohjausta ja tavoitteiden toteutumisen seurantaa varten. Uusi Terveydenhuoltolaki ( 12) velvoittaa kuntia seuraamaan väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin. THL / Kaikkonen, Murto, Pentala 1/2014 6
TERVEYS JA TOIMINTAKYKY THL / Murto15.1.2015 7
Koettu terveys ERVA-alueittain, maakunnittain ja kaupungeittain vuonna 2013 THL / Murto15.1.2015 8
Koettu terveys ikäryhmittäin. Etelä-Karjalassa koettu terveys samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa. THL / Murto15.1.2015 9
Matalasti koulutetut kokevat terveytensä huonommaksi kuin korkeasti koulutetut. THL / Murto15.1.2015 10
Itse raportoitu sepelvaltimotauti alueittain vuonna 2013. THL / Murto15.1.2015 11
Sepelvaltimotaudin osalta tilanne Etelä-Karjalassa samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa. Koulutusryhmien välillä ei havaittavia eroja. THL / Murto15.1.2015 12
Suuhygieniassa alueiden välillä suuria eroja. THL / Murto15.1.2015 13
Suuhygienian osalta selviä koulutusryhmien välisiä eroja. Korkeammin koulutetut harjaavat useammin hampaitaan kuin vähemmän koulutetut THL / Murto15.1.2015 14
TOIMINTAKYKY THL / Murto15.1.2015 15
Työkykynsä heikentyneeksi arvioivien osuus maakunnista suurin Etelä-Karjalassa, kaupungeista Lappeenrannassa THL / Murto15.1.2015 16
Noin joka viides eteläkarjalainen arvioi työkykynsä heikentyneeksi THL / Murto15.1.2015 17
Matalasti koulutetut arvioivat työkykynsä heikentyneeksi selvästi yleisemmin kuin korkeammin koulutetut THL / Murto15.1.2015 18
Työssä jaksaminen eläkeikään saakka THL / Murto15.1.2015 19
Peräti joka kolmas 20 54 -vuotiaista eteläkarjalaisista ei usko jaksavansa työskennellä eläkeikään saakka. Koulutusryhmien välillä erittäin suuria eroja! THL / Murto15.1.2015 20
Noin joka viides yli 75-vuotias eteläkarjalainen kokee vaikeuksia arkiaskareista selviämisessä. - matalasti koulutetuilla avun tarve yleisintä THL / Murto15.1.2015 21
HYVINVOINTI, OSALLISUUS THL / Murto15.1.2015 22
Menojen kattaminen tuloilla eri ikäryhmissä THL / Murto15.1.2015 23
Menojen kattaminen tuloilla ja sosiaalinen asema THL / Murto15.1.2015 24
Jopa lähes neljännes 20 54 -vuotiaista joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan takia THL / Murto15.1.2015 25
Useampi kuin joka kymmenes eteläkarjalainen 20 54 -vuotias on pelännyt ruoan loppuvan, ennen kuin saa rahaa ostaakseen lisää THL / Murto15.1.2015 26
Jos ei ikä, niin sosiaalinen asema vaikuttaa elämänlaadun kokemiseen. miksi? THL / Murto15.1.2015 27
Osallisuus Osallistumisaktiivisuudella voidaan kuvata yksilön tai yhteisön sosiaalista pääomaa. Sosiaalisessa pääomassa on keskeistä osallistuminen sosiaaliseen toimintaan sekä luottamus ja vastavuoroisuus. Sosiaalista pääomaa on myös kutsuttu yhteisöllisyydeksi ja me-hengeksi. Aktiivinen sosiaalinen osallistuminen on yhteydessä hyvään koettuun terveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Sen on havaittu lisäävän terveyttä (parempi koettu terveys ja psyykkinen hyvinvointi sekä väestötasolla pidempi elinikä). Harrastus- ja osallistumisedellytysten turvaaminen voi auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä, terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Alueiden väliset erot voivat liittyä esimerkiksi välimatkoihin ja kulkuyhteyksiin, harrastus-, järjestö- ym. toiminnan tarjontaan, muuttoliikkeen vilkkauteen sekä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallistumisen perinteeseen. THL / Murto15.1.2015 28
Aktiivinen osallistuminen erilaisiin yhdistys-, kerho ja harrastetoimintaan on Etelä-Karjalassa samaa tasoa kuin keskimäärin koko Suomessa. - Aktiivinen osallistuminen yhteiskunnassa ja sosiaalinen asema ovat yhteydessä toisiinsa THL / Murto15.1.2015 29
Yksinäisyys: ikääntyneillä yleisempää, mutta nuoremmillakin verrattain yleistä THL / Murto15.1.2015 30
Vanhemmissa ikäryhmissä luottamus julkiseen terveydenhuoltoon ja oman kunnan päätöksentekoon vahvempaa kuin nuorimmassa ikäryhmässä. Luottamus laskenut kaikissa ikäryhmissä seurantajaksolla. THL / Murto15.1.2015 31
PALVELUT THL / Murto15.1.2015 32
Palveluiden tarve ja käyttö Pelkän käytön kuvaaminen kertoo vain rajallisen kuvan palveluista käyttäneet Rekistereistä saadaan kattavasti kuvaa mm. potilasväestöä koskien käyttäneistä Käytön lisäksi tulee tietää palveluiden tarpeesta Voidaan arvioida muiden tunnuslukujen perusteella Voidaan kysyä myös henkilöltä suoraan: saiko palvelua tarpeeseensa Tarpeen ja käytön välillä voi olla epäsuhtaa unmet needs Tarve voi kuitenkin olla pohjatonta Mitä paremmat palvelut sitä suuremmat tarpeet Internetin mahdollisuus tuoda julkisia palveluita lähemmäksi ihmistä luo mahdollisuuksia käyttää palveluita henkilölle sopivana aikana. Sähköiset palvelut helpottavat asiointia myös harvaan asutuilla aluiella, missä välimatkat paikallisiin toimistoihin tai palvelupisteisiin ovat pitkiä. Sähköiset palvelut parhaillaan mahdollistavat joustavan tarpeeseen ja elämäntilanteeseen sopivan asioinnin ajankohdan, mutta väärin suunniteltuna ja ainoana vaihtoehtona sulkevat käyttäjistä pois henkilöt, joilla ei ole materiaalisia resursseja tai osaamista käyttää sähköisiä palveluita. Sähköisen asioinnin vapauttamat resurssit tulisi kohdentaa mahdolliseen katveeseen jäävien (mm. ikääntyneiden, alempien sosiaaliryhmien, työttömien yms.) ryhmien palvelemiseen. THL / Murto15.1.2015 33
Niiden osuus alueittain, jotka eivät mielestään ole saaneet tarpeisiinsa nähden riittävästi terveyskeskusläärin palveluja THL / Murto15.1.2015 34
Nuorimmassa ikäryhmässä koetaan eniten tarpeeseen nähden riittämättömyyttä terveyskeskuslääkäri palveluihin. Koulutusryhmien välillä ei eroja THL / Murto15.1.2015 35
Liikunta- ja kirjastopalveluiden riittävyys koetaan melko hyväksi kaikissa ikä- ja sosiaaliryhmissä. THL / Murto15.1.2015 36
Elintavat ja riskitekijät THL / Murto15.1.2015 37
Lihavien osuus ikäryhmittäin THL / Murto15.1.2015 38
Lihavuus yleisempää alemmissa sosiaaliryhmissä THL / Murto15.1.2015 39
Päivittäin tupakoivien osuus alueittain THL / Murto15.1.2015 40
Tupakoinnissa suuria koulutusryhmien välisiä eroja THL / Murto15.1.2015 41
Humalahakuinen juominen ikä- ja koulutusryhmittäin THL / Murto15.1.2015 42
Kasvisten käytössä isoja alueellisia eroja THL / Murto15.1.2015 43
Kasvisten niukka käyttö yleisintä matalasti koulutetuilla THL / Murto15.1.2015 44
Tutkimuskysymyksiä Keskustelunavauksia tutkimukseen ja tiedon hyödyntämisen suuntaan THL / Murto15.1.2015 45
Alueelliset erot hyvinvoinnissa, mistä ne aiheutuvat? Hyvinvoinnin keskeiset outcome-muuttujat Alueiden väliset erot ja niitä selittävät tekijät Hyvinvoinnin osatekijöiden väestöryhmäerot ja niitä selittävät tekijät väestössä Palveluiden riittävä saanti eri riskitekijöillä kuormittuneissa ryhmissä THL / Murto15.1.2015 46
Väestöryhmien väliset hyvinvointierot Hyvinvoinnin epätasa-arvoinen jakautuminen Sukupuolittain Siviilisäädyittäin Sosioekonomisen aseman mukaan: koulutus, ammattiasema, tulotaso, työllisyys/työttömyys Kuolleisuus ja sen seuranta? Palveluiden käyttö ja sen seuranta? THL / Murto15.1.2015 47
Päätökset eri tasoilla, tarve seurantatiedolle ja sitäkin saadaan! Valtakunnalliset päätökset Maakunnaliset päätökset SHP:n toiminta Kaupungin/kunnan päätökset Yksilön tekemät valinnat Yhteiskunnan luomat mahdollisuudet Huomioitava eri tulosalueiden tekemät päätökset myös vaikutuksiltaan toisiinsa, esim. tarinat Vaikutukset, kustannukset, kustannusvaikutukset THL / Murto15.1.2015 48
Tietoperusteinen päätöksenteko THL / Murto15.1.2015 49
Miten saada aineistoa käyttöön? www.thl.fi/ath Mukaan tutkimukseen Tutkijat Selkeät ohjeet aineiston tilaamiselle Valmis suunnitelman pohja Ohjeet datan tilaamiselle Ohjeet aineiston käyttöönotolle Myös videoita aiheesta THL tulee järjestämään seminaarin - Miten analysoin dataa eri tilasto-ohjelmilla THL / Murto15.1.2015 50
ATH-tulospalvelun käyttö Terveytemme.fi -palvelussa THL / Murto15.1.2015 51
ATH -tutkimuksen tulospalvelu ATH -tutkimuksen tulokset: www.thl.fi/ath www.terveytemme.fi/ath Tulosraportin sisältö aihepiireittäin (osoittimien lukumäärä): Hyvinvointi (45) Terveys (21) Toiminta- ja työkyky (10) Elintavat ja riskitekijät (23) Palvelut (13) THL / Murto15.1.2015 52
www.thl.fi/ath THL / Murto15.1.2015 53
1. Valitse aihepiiri THL / Murto15.1.2015 54
2. Valitse teema THL / Murto15.1.2015 55
3. Avaa tulokset V ja tulkinta THL / Murto15.1.2015 56
UUTTA: Maakuntaraportti THL / Murto15.1.2015 57
4. Valitse väestöryhmät ja vertailualue 5. Tallenna kuvat tai Exceltaulukko THL / Murto15.1.2015 58
4. Valitse väestöryhmät ja vertailualue 5. Tallenna kuvat tai Exceltaulukko THL / Murto15.1.2015 59
6. Rajaa tarkasteltavia alueita THL / Murto15.1.2015 60
Tulosten tulkintaa ja käyttöä tukevat tiedot (1/2) Ilmiön merkitys ja tulkinta Määritelmä Vaikutus väestön hyvinvointiin Taloudellinen merkitys Miten ilmiöön kyetään vaikuttamaan Mitä kunnassa/alueilla tulisi tehdä Katso ATH:sta myös seuraavat osoittimet Asiasanat THL / Murto15.1.2015 61
Tulosten tulkintaa ja käyttöä tukevat tiedot (2/2) Tekninen kuvaus ja lisätiedot Laskeminen Taustamuuttujat, joiden mukaisissa ryhmissä tulokset esitetään Päivitystiedot Lisätiedot ja käytön rajoitukset Tietoaineisto Viitteet Tiedon saatavuus, luotettavuus, ajallinen kattavuus Yhteystiedot Tietoaineiston yhteystiedot THL / Murto15.1.2015 62
THL / Murto15.1.2015 63
ATH-tulospalvelu, www.thl.fi/ath maakuntaraportti profiiliraportti taulukkoraportti Excel pylväskuvaraportit THL / Murto15.1.2015 64
Kiitos mielenkiinnostanne! THL / Murto15.1.2015 65