Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 27 2012 100 työntekijää 8 Kuva 7 1. Työtapaturmat 100 työntekijää vuosina 2002 2011 Kaikki tapaturmat 6 5 4 3 2 1 Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Helsingin kaupungin henkilöstön työtapaturmat ja ammattitaudit vuonna 2011 Helsingin kaupungin henkilöstölle tapahtui vuonna 2011 yhteensä 2 854 työtapaturmaa. 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 1. Työtapaturmat 100 työntekijää vuosina 2002-2011 Työtapaturmien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Työpaikalla sattui 5 tapaturmaa jokaista sataa työntekijää, työpaikkatapaturmia oli 1 977. Lähde: Vahinkovakuutusyhtiö Pohjola Työmatkatapaturmia tapahtui 877 eli 2,2 jokaista sataa työntekijää. Ammattitautiepäilyjä oli 71 eli 0,2 tapausta jokaista sataa työntekijää. Tilastoja ISSN 1796-721X (verkossa) Jukka Tuominen Puh. (09) 310 36523 jukka.m.tuominen@hel.fi
Työtapaturmat vuonna 2011 Vuoden 2011 aikana Helsingin kaupungin työntekijöille tapahtui 2854 työtapaturmaa. Tapaturmista 1977 sattui työpaikalla ja 877 työmatkalla. Kaikkiaan kaupungin henkilöstön työtapaturmista 69 prosenttia tapahtui työpaikalla ja 31 prosenttia työmatkalla. Vuonna 2011 Helsingin kaupungin työtapaturmien lukumäärä nousi edellisvuodesta alle prosentin. Työpaikkatapaturmien määrä laski edellisestä vuodesta yhden prosentin ja työmatkatapaturmien määrä kasvoi noin viisi prosenttia. Ammattitauteja ei ole enää laskettu mukaan työtapaturmalukuihin. Tämän vuoksi kaikkia työtapaturmia koskevat luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa esiintyvien lukujen kanssa. Tämän raportin aikasarja on päivitetty vastaamaan tätä muutosta. Kaupungin henkilöstön ammattitaudit käsitellään omassa osiossaan raportin lopussa. Taulukko 1. Helsingin kaupungin henkilöstölle tapahtuneet työtapaturmat vuosina 2007 2011 2007 2008 2009 2010 2011 Työtapaturmat 2 556 2 830 2 578 2 832 2 854 Työpaikkatapaturmat 1 923 2 059 1 880 1 994 1 977 Työmatkatapaturmat 633 771 698 838 877 Sataa työntekijää Työtapaturmat 6,6 7,3 6,5 7,2 7,2 Työpaikkatapaturmat 5,0 5,3 4,7 5,1 5,0 Työmatkatapaturmat 1,6 2,0 1,8 2,1 2,2 Henkilöstön määrä 38 623 38 915 39 746 39 198 39 438 Vuonna 2011 työtapaturmia tapahtui jokaista 100 työntekijää 7,2. Näistä 5,0 oli työpaikka- ja 2,2 työmatkatapaturmia. Suhteessa henkilöstön määrään muutokset ovat olleet niin työpaikkatapaturmien kuin työmatkatapaturmienkin osalta hyvin pieniä. Vuonna 2011 Helsingin kaupungin työpaikkatapaturmataajuus 1 oli 33. Korvauksia maksettiin 84 prosentissa työpaikkatapaturmista ja taajuus korvattujen työpaikkatapaturmien osalta oli 28. Korvattuja sairauspäiviä sisälsi 46 prosenttia kaikista työpaikkatapaturmista ja taajuus näiden osalta oli 15. Työtapaturmataajuus on pysynyt lähes samana kuin edellisenä vuonna sekä kaikkien työpaikkatapaturmien että sairauspäiviin johtaneiden työtapaturmien osalta. Rahallisiin korvauksiin johtaneiden tapaturmien kohdalla on kuitenkin tapahtunut pientä laskua. Vuonna 2010 havaittu työtapaturmataajuuden kasvu Taulukko 2. Työpaikkatapaturmataajuus 2009 2011 2011 Kaikki työpaikkatapaturmat tapaturmat Korvattuihin päiviin johtaneet tapaturmat Taajuus 32,8 27,5 15,0 Lukumäärä 1 977 1 658 906 100 83,9 45,8 2010 Taajuus 32,9 28,4 15,3 Lukumäärä 1 994 1 718 924 100 86,2 46,3 2009 Taajuus 31,4 26,0 14,6 Lukumäärä 1 880 1 559 874 100 83 46 1 Työtapaturmataajuus = ilmoitettujen työtapaturmien lukumäärä miljoonaa tehtyä työtuntia. 2
on siis tasoittunut. 2 Eri virastot ja laitokset Työtapaturmia tapahtui kaikissa muissa virastoissa paitsi tarkastusvirastossa, asuntotuotantotoimistossa sekä ruotsinkielisessä työväenopistossa. Hieman alle kolmannes kaikista työtapaturmista tapahtui sosiaalivirastossa ja lähes viidennes sattui terveyskeskuksessa. Tätä tosin selittää kyseisten virastojen suuri koko. Henkilöstön kokoon suhteutettuna eniten työtapaturmia tapahtui vuoden 2010 tavoin rakentamispalvelussa (Stara). Myös pelastuslaitoksella, Helsingin Satamassa sekä liikuntavirastossa sattui vuoden 2011 aikana yli kymmenen tapaturmaa jokaista sataa työntekijää. Vähiten työtapaturmia 100 työntekijää tapahtui kulttuurikeskuksessa, hallintokeskuksessa ja kaupunginorkesterissa, joissa työtapaturmia oli vuonna 2011 alle kolme kappaletta jokaista 100 työntekijää. 3 Yli sadan työntekijän virastoista suhteessa henkilöstöön eniten tapaturmia työpaikalla sattui rakentamispalvelussa ja pelastuslaitoksella. Vähiten työpaikkatapaturmia oli taloushallintopalvelussa, rakennusvalvontavirastossa sekä talousja suunnittelukeskuksessa. Kaupunginorkesteri oli ainoa yli sadan hengen virasto, jossa ei tapahtunut yhtään työpaikkatapaturmaa vuoden 2010 aikana. Työmatkatapaturmia tapahtui henkilöstön 2 Helsingin kaupunki ei tilastoi tehtyjä työtunteja. Tehdyt työtunnit on laskettu henkilöstötyövuosista, joista on poistettu lomat ja muut poissaolot. Poikkeuksena Helsingin Energia, jonka tehdyt työtunnit on yhdistetty laskelmaan. Laskelmissa ei ole huomioitu ylitöitä. Kaupungin henkilöstön työaika vaihtelee tehtävien mukaan. Laskelmissa on käytetty 7,5 tunnin työpäivää. 3 Vertailussa ovat mukana ainoastaan yli 100 työntekijän virastot. Pieniä virastoja tarkastellaan erikseen. Taulukko 3. Työtapaturmat 100 työntekijää virastoittain ja laitoksittain vuonna 2011 Kaikki työtapaturmat Työpaikkatapaturmat Työmatkatapaturmat Henkilöstö Sosiaalivirasto 7,1 4,9 2,2 12 205 Terveyskeskus 7,2 4,8 2,5 8 430 Opetusvirasto 6,0 4,3 1,7 6 338 Palmia 9,6 6,9 2,7 2 854 Rakentamispalvelu 12,2 10,3 1,9 1 565 Helsingin Energia 5,3 3,1 2,3 1 200 Liikennelaitos 9,2 6,8 2,3 938 Pelastuslaitos 11,7 10,2 1,5 683 Kaupunginkirjasto 3,1 1,5 1,6 548 Liikuntavirasto 10,0 8,2 1,8 490 Rakennusvirasto 5,4 2,7 2,7 481 Kiinteistövirasto 5,4 2,4 3,1 459 Nuorisoasiainkeskus 8,3 5,6 2,7 410 Taloushallintopalvelu 4,8 0,8 4,1 394 Kaupunkisuunnitteluvirasto 5,1 2,7 2,4 297 Hallintokeskus 2,5 1,3 1,3 240 Talous-ja suunnittelukeskus 5,7 0,4 5,3 227 Helsingin Satama 11,4 9,8 1,6 193 Suomenkielinen työväenopisto 4,3 3,2 1,1 188 Ympäristökeskus 4,4 1,3 3,1 159 Työterveyskeskus 4,0 1,3 2,6 151 Kulttuurikeskus 2,9 1,4 1,4 138 Rakennusvalvontavirasto 3,3 0,8 2,5 121 Kaupunginorkesteri 0,9 0,0 0,9 117 Muut (11 kpl) 6,9 4,6 2,3 612 Yhteensä 7,2 5,0 2,2 39 438 3
Taulukko 4. Työtapaturmat 100 työntekijää viraston/laitoksen mukaan 2009 2011 Taulukko 5. Työpaikka- ja työmatkatapaturmat viraston/laitoksen mukaan vuonna 2011 2009 2010 2011 Rakentamispalvelu 14,1 15,7 12,2 Pelastuslaitos 14,5 13,0 11,7 Helsingin Satama 13,0 8,1 11,4 Liikuntavirasto 8,7 10,0 10,0 Palmia 9,1 9,5 9,6 Liikennelaitos 12,8 7,7 9,2 Nuorisoasiainkeskus 6,8 7,7 8,3 Terveyskeskus 5,5 6,2 7,2 Sosiaalivirasto 6,0 7,0 7,1 Opetusvirasto 5,7 6,8 6,0 Talous-ja suunnittelukeskus 1,5 5,1 5,7 Kiinteistövirasto 2,1 5,0 5,4 Rakennusvirasto 8,2 4,8 5,4 Helsingin Energia 4,1 4,9 5,3 Kaupunkisuunnitteluvirasto 2,7 4,5 5,1 Taloushallintopalvelu 3,3 4,5 4,8 Ympäristökeskus 1,9 2,5 4,4 Suomenkielinen työväenopisto 7,0 4,0 4,3 Työterveyskeskus 2,5 4,0 4,0 Rakennusvalvontavirasto 4,0 4,1 3,3 Kaupunginkirjasto 3,9 5,4 3,1 Kulttuurikeskus 5,6 3,9 2,9 Hallintokeskus 3,4 4,3 2,5 Kaupunginorkesteri 0,9 3,6 0,9 Kaikki virastot ja laitokset 6,5 7,2 7,2 Työmatkatapaturmia Työtapaturmat Niistä Työpaikkatapaturmia Sosiaalivirasto 869 69,0 31,0 Terveyskeskus 611 66,1 33,9 Opetusvirasto 382 72,0 28,0 Palmia 274 71,5 28,5 Rakentamispalvelu 191 84,3 15,7 Liikennelaitos 86 74,4 25,6 Pelastuslaitos 80 87,5 12,5 Helsingin Energia 64 57,8 42,2 Liikuntavirasto 49 81,6 18,4 Nuorisoasiainkeskus 34 67,6 32,4 Rakennusvirasto 26 50,0 50,0 Kiinteistövirasto 25 44,0 56,0 Helsingin Satama 22 86,4 13,6 Taloushallintopalvelu 19 15,8 84,2 Kaupunginkirjasto 17 47,1 52,9 Kaupunkisuunnitteluvirasto 15 53,3 46,7 Talous-ja suunnittelukeskus 13 7,7 92,3 Suomenk. työväenopisto 8 75,0 25,0 Ympäristökeskus 7 28,6 71,4 Hallintokeskus 6 50,0 50,0 Työterveyskeskus 6 33,3 66,7 Kulttuurikeskus 4 50,0 50,0 Rakennusvalvontavirasto 4 25,0 75,0 Kaupunginorkesteri 1 0,0 100,0 Kaikki virastot ja laitokset 2 854 69,3 30,7 4
Taulukko 6. Alle 100 työntekijän virastoissa tapahtuneet työtapaturmat 100 työntekijää 2006 2011 (3 vuoden liukuva keskiarvo) 2006 2008 2007 2009 2008 2010 2009 2011 Helsingin Tukkutori 11,6 18,7 22,4 23,6 Korkeasaaren eläintarha 14,6 15,6 13,3 15,5 Oiva-Akatemia 14,8 Taidemuseo 2,5 4,2 6,0 6,0 Tietokeskus 3,5 3,5 4,8 4,7 Hankintakeskus 7,5 3,6 2,7 4,1 Kaupunginmuseo 7,0 4,8 4,2 2,9 Henkilöstökeskus 5,7 5,9 3,4 2,6 Ruotsink. työväenopisto 2,2 3,1 3,1 2,1 Asuntotuotantotoimisto 0,7 1,3 0,6 0,6 Tarkastusvirasto 4,7 1,7 0,0 0,0 Kaikki virastot ja laitokset 6,7 6,8 7,0 7,0 kokoon nähden eniten talous- ja suunnittelukeskuksessa, taloushallintopalvelussa sekä ympäristökeskuksessa. Työtapaturmien lukumäärä suhteessa henkilöstön määrään vaihtelee monissa virastoissa vuosittain. Vuoden 2010 ja 2011 välillä muutokset ovat kuitenkin olleet tavallista maltillisempia. Henkilöstön määrään suhteutettuna virastojen ja laitosten työtapaturmien yhteenlaskettu määrä pysyi samana edelliseen vuoteen verrattuna. Yksittäisten virastojen kohdalla tapahtui niin nousua kuin laskuakin, mutta muutokset olivat pääosin hyvin pieniä. Suurista virastoista työtapaturmien määrä on viime vuosien aikana ollut keskimääräistä korkeampi rakentamispalvelussa, pelastuslaitoksella, liikuntavirastossa, Palmiassa ja liikennelaitoksella. Helsingin Sataman aiempien vuosien laskusuunta on vuonna 2011 kääntynyt ja työtapaturmien määrä on noussut yli kolmella jokaista sataa työntekijää. Edelliseen vuoteen verrattuna työtapaturmien määrä on laskenut eniten rakentamispalvelussa, yhteensä 3,5 tapaturmaa sataa työntekijää. Kolmen vuoden tarkastelujaksolla selkein vähennys on tapahtunut pelastuslaitoksella, rakennusvirastossa ja kulttuurikeskuksessa. Pelastuslaitoksen henkilöstön kokoon suhteutetut työtapaturmaluvut ovat laskeneet vuodesta 2008 jo yli kuudella tapaturmalla sataa työntekijää. Keskimääräistä vähemmän työtapaturmia on useana vuonna peräkkäin tapahtunut hallintokeskuksessa, kaupunginorkesterissa ja ympäristökeskuksessa. Ympäristökeskuksessa työtapaturmien määrä henkilöstöön suhteutettuna on tosin noussut jo kahtena vuonna peräkkäin. Varsinkin pieniä virastoja tarkasteltaessa täytyy huomioida, että pieni vaihtelu työtapaturmien vuosittaisessa lukumäärässä saattaa vaikuttaa merkittävästi henkilöstöön suhteutettuun tapaturmien osuuteen. Tästä syystä alle sadan työntekijän virastojen työtapaturmatarkastelussa käytetään kolmen vuoden keskiarvoa. Tukkutorilla, Korkeasaaren eläintarhassa ja Oiva-akatemiassa työtapaturmia sattui 100 työntekijää koko kaupungin henkilöstön keskiarvoa enemmän. Asuntotuotantotoimistossa, tarkastusvirastossa, ruotsinkielisessä työväenopistossa, henkilöstökeskuksessa ja kaupunginmuseossa työtapaturmia on sen sijaan sattunut kolmen viimeisen vuoden keskiarvoa tarkasteltaessa vuosittain keskimäärin vain alle kolme tapaturmaa sataa työntekijää. 5
Korvaukset Taulukko 7. Työtapaturmista aiheutuneet korvaukset 2007 2011 Helsingin kaupungin henkilöstölle sattuneista työtapaturmista 86 prosenttia eli 2464 tapausta johti rahallisiin korvauksiin vuonna 2011 (mukaan ei ole laskettu vuoden 2011 pysyviä korvauksia). Tapaturmat johtivat korvauksiin lähes yhtä usein kuin edellisenä vuonna, jolloin korvauksia maksettiin 87 prosentissa tapaturmista; työpaikalla sattuneista tapaturmista korvattiin 84 prosenttia ja työmatkalla tapahtuneista tapaturmista 92 prosenttia. Työmatkatapaturmien kohdalla korvattavien tapaturmien osuus kasvoi jo toista vuotta peräkkäin, kun taas korvattavien työpaikkatapaturmien osuus hieman laski. Rahalliset korvausvelvoitteet olivat vuonna 2011 yhteensä 3,55 miljoonaa euroa, josta työpaikkatapaturmien osuus oli noin 2,1 miljoonaa ja työmatkatapaturmien 1,5 miljoonaa euroa. Korvaussumma nousi jälleen viime vuodesta sekä määrällisesti että suhteessa tapaturmien määrään. Korvauksia maksettiin 10 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2011 kaikkia työtapaturmia kohden maksettiin korvauksia 1 245 euroa ja korvattuja työtapaturmia kohden 1 442 euroa. Korvaussumma tapaturmaa nousi edellisestä vuodesta yhdeksän prosenttia. Vuonna 2011 tapahtui 6,2 rahallisesti korvattua työtapaturmaa 100 työntekijää. Rahallisia korvauksia aiheuttaneita työpaikkatapaturmia sattui 4,2 ja työmatkatapaturmia 2,0 sataa työntekijää. Virastoista eniten korvattuja työpaikkatapaturmia 100 työntekijää oli rakentamispalvelussa, pelastuslaitoksella ja liikuntavirastossa. Työmatkatapaturmia suhteessa henkilöstöön korvattiin eniten talous- ja suunnittelukeskuksessa, taloushallintopalvelussa sekä ympäristökeskuksessa. 4 Rahallisten korvausten määrässä oli suuria eroja työtapaturmakohtaisesti. Korvausten suuruus oli joissain tapauksissa alle kymmenen euroa, mutta korkeimmillaan korvaukset olivat työpaikkatapaturmissa lähes 50 000 euroa ja työmatkatapaturmissa hieman alle 4 Vertailussa mukana yli sadan työntekijän virastot, joissa tapahtunut vähintään viisi työpaikka- tai työmatkatapaturmaa. Vuosi 30 000 euroa. 16 prosentissa työpaikkatapaturmia ja 8 prosentissa työmatkatapaturmia ei maksettu lainkaan rahallista korvausta. Korvauksia aiheuttaneista työpaikkatapaturmista 21 prosentissa korvaus oli alle sata euroa ja 76 prosentissa alle 1 000 euroa. Kuudessa prosentissa korvatuista työpaikkatapaturmista korvaus oli vähintään 5 000 euroa. Työmatkatapaturmissa korvaus oli alle sata euroa 16 prosentissa ja alle 1 000 euroa 67 prosentissa korvatuista työmatkalla tapahtuneista tapaturmista. Yli 5 000 euron korvauksia maksettiin 10 prosentissa korvattuja työmatkatapaturmia. Keskimääräiset korvaukset korvattuja työpaikkatapaturmia kohden olivat vuonna 2011 suurimmat pelastuslaitoksella, Helsingin Satamassa ja rakentamispalvelussa. Työtapaturmatilanteessa maksetaan päivärahaa työtapaturman aiheuttaessa vähintään kolmen peräkkäisen päivän työkyvyttömyyden. Päivärahaa maksetaan myös lauantailta ja pyhäpäivistä. Rahallisiin korvauksiin johtaneista tapauksista 1365 eli 55 prosenttia aiheutti myös työpäivien korvauksia. Yhteensä työpäiviä korvattiin 28 522 päivää, mikä on noin viisi prosenttia enemmän kuin edellise- Työtapaturmat Rahallisiin korvauksiin johtaneet työtapaturmat Korvaukset ( ) Korvaus kaikkia tapaturmia ( ) Korvaus korvattuja tapaturmia ( ) tapaturmat 100 työntekijää 2007 2556 2204 2 880 775 1 127 1 307 5,7 2008 2830 2502 3 080 766 1 089 1 231 6,4 2009 2578 2157 2 407 835 934 1 116 5,4 2010 2832 2471 3 224 789 1 139 1 305 6,3 2011 2854 2464 3 553 167 1 245 1 442 6,2 Muutos 2007 2011 11,7 11,8 23,3 10,5 10,3 9,5 2010 2011 0,8-0,3 10,2 9,3 10,5-0,9 6
Taulukko 8. Korvauksia aiheuttaneet työpaikka- ja työmatkatapaturmat korvausten suuruuden mukaan 2011 Työpaikkatapaturmat lkm 100 työntekijää tapaturmista Työmatkatapaturmat lkm 100 työntekijää tapaturmista Yhteensä 1 977 5,0 100,0 877 2,2 100 Ei korvauksia 319 0,8 16,1 71 0,2 8,1 Korvauksia maksettu 1 658 4,2 83,9 806 2,0 91,9 Korvausten suuruus: 100,0 100 alle 100 354 0,9 21,4 131 0,3 16,3 100-249 342 0,9 20,6 165 0,4 20,5 250-499 240 0,6 14,5 97 0,2 12,0 500-999 320 0,8 19,3 147 0,4 18,2 1000-4999 311 0,8 18,8 187 0,5 23,2 5000-19 999 82 0,2 4,9 73 0,2 9,1 Vähintään 20 000 9 0,0 0,5 6 0,0 0,7 Taulukko 9. Korvattuja päiviä aiheuttaneet työpaikka- ja työmatkatapaturmat päivien mukaan 2011 Työpaikkatapaturmat lkm 100 työntekijää tapaturmista lkm 100 työntekijää tapaturmista Yhteensä 1 977 5,1 100,0 877 2,1 100,0 Ei korvattuja päiviä 1 071 2,7 54,2 421 1,1 48,0 Päiviä korvattu 906 2,3 45,8 456 1,2 52,0 Korvattuja päiviä: 100,0 100,0 3 päivää 100 0,3 11,0 35 0,1 7,7 4 6 päivää 251 0,6 27,7 108 0,3 23,7 7 14 päivää 295 0,7 32,6 117 0,3 25,7 15 30 päivää 124 0,3 13,7 74 0,2 16,2 31 90 päivää 102 0,3 11,3 105 0,3 23,0 Vähintään 91 päivää 34 0,1 3,8 17 0,0 3,7 Työmatkatapaturmat 7
Taulukko 10. Korvauksia aiheuttaneet työpaikkatapaturmat viraston/laitoksen mukaan vuonna 2011 Henkilöstö työpaikkatapaturmat tapaturmat 100 työntekijää Tapaturmat, jotka johtaneet korvattuihin päiviin 100 työntekijää päivät yhteensä päivät korvattua tapaturmaa Korvaukset yhteensä, euroa Korvaus tapaturmaa, euroa Sosiaalivirasto 12 205 498 4,1 2,2 5 956 12 659 164 1 324 Terveyskeskus 8 430 322 3,8 2,2 3 184 10 341 483 1 061 Opetusvirasto 6 338 231 3,6 1,2 2 001 9 311 015 1 346 Palmia 2 854 174 6,1 4,0 1 795 10 173 943 1 000 Rakentamispalvelu 1 565 134 8,6 5,7 1 741 13 211 039 1 575 Liikennelaitos 938 61 6,5 3,9 458 8 57 931 950 Pelastuslaitos 683 52 7,6 4,8 1 042 20 144 740 2 783 Liikuntavirasto 490 37 7,6 4,5 445 12 56 519 1 528 Helsingin Energia 1 200 35 2,9 1,8 313 9 43 118 1 232 Nuorisoasiainkeskus 410 22 5,4 2,9 113 5 12 674 576 Helsingin Satama 193 13 6,7 5,7 172 13 23 964 1 843 Rakennusvirasto 481 11 2,3 1,2 46 4 5 146 468 Kaupunginkirjasto 548 8 1,5 1,5 70 9 8 618 1 077 Kaupunkisuunnitteluvirasto 297 8 2,7 0,3 11 1 1 966 246 Kiinteistövirasto 459 7 1,5 0,7 31 4 3 333 476 Kaikki virastot ja laitokset 39 438 1 658 4,2 2,3 17 563 11 2 081 553 1 255 nä vuonna. Tapauksia, joissa olisi korvattu ainoastaan työpäiviä ilman rahallista korvausta, ei ollut yhtään vuonna 2011. Kaikki rahallisia korvauksia aiheuttavat työtapaturmat eivät siis johda korvattaviin sairauspäiviin. Kaupungin työntekijöiden työpaikkatapaturmista 54 prosentissa ja työmatkatapaturmista 48 prosentissa ei korvattu yhtään päivää eli sairausloma kesti enintään kaksi päivää. Päivien korvauksia aiheuttaneista työpaikkatapaturmista 39 prosentissa korvattiin tapaturmapäivän lisäksi enintään kuusi päivää. Enintään kaksi viikkoa korvattiin 72 prosentissa työpaikkatapaturmista ja 15 prosenttia korvattuja päiviä sisältävistä työpaikkatapaturmista kesti yli kuukauden (30 päivää). Korvattuja päiviä sisältävissä työmatkatapaturmissa oli sairauspäiviä aiempien vuosien tapaan hieman useammin kuin työpaikkatapaturmissa. Sairauslomat olivat myös keskimäärin pidempiä. Noin 31 prosentissa korvattuja päiviä aiheuttaneista työmatkatapaturmista korvattiin enintään viikko ja enintään kaksi viikkoa korvattiin 57 prosentissa tapauksista. Vähintään kuukausi korvattiin 27 prosentissa korvattuja päiviä aiheuttaneista työmatkatapaturmista. Virastoista eniten korvattuja päiviä työtapaturmia kohden oli taloushallintopalvelussa (15) ja pelastuslaitoksella (14). Rakentamispal- 8
Taulukko 11. Korvauksia aiheuttaneet työmatkatapaturmat viraston/laitoksen mukaan vuonna 2011 Henkilöstö työmatkatapaturmat tapaturmat 100 työntekijää Tapaturmat, jotka johtaneet korvattuihin päiviin 100 työntekijää päivät yhteensä päivät korvattua tapaturmaa Korvaukset yhteensä, euroa Korvaus tapaturmaa, euroa Sosiaalivirasto 12 205 248 2,0 1,2 3 114 13 387 592 1 563 Terveyskeskus 8 430 185 2,2 1,4 2 892 16 383 603 2 074 Opetusvirasto 6 338 100 1,6 0,6 1 023 10 171 868 1 719 Palmia 2 854 72 2,5 1,4 1 361 19 130 668 1 815 Rakentamispalvelu 1 565 28 1,8 1,5 624 22 91 835 3 280 Helsingin Energia 1 200 25 2,1 0,7 165 7 30 114 1 205 Liikennelaitos 938 20 2,1 1,5 350 18 38 187 1 909 Taloushallintopalvelu 394 15 3,8 2,3 288 19 34 446 2 296 Kiinteistövirasto 459 13 2,8 1,7 175 13 37 036 2 849 Rakennusvirasto 481 12 2,5 1,5 162 14 16 188 1 349 Nuorisoasiainkeskus 410 11 2,7 1,2 143 13 23 452 2 132 Talous- ja suunnittelukeskus 227 11 4,8 1,8 116 11 27 270 2 479 Kaupunginkirjasto 548 9 1,6 0,7 137 15 30 019 3 335 Pelastuslaitos 683 9 1,3 0,9 70 8 16 969 1 885 Liikuntavirasto 490 8 1,6 1,2 141 18 19 220 2 402 Kaupunkisuunnitteluvirasto 297 7 2,4 0,7 11 2 3 693 528 Ympäristökeskus 159 5 3,1 2,5 70 14 7 286 1 457 Kaikki virastot ja laitokset 39 438 806 2,0 1,2 10 959 14 1 471 614 1 826 velussa, kaupunginkirjastossa sekä liikuntavirastossa korvattiin kussakin 12 päivää työtapaturmaa. Vuonna 2011 korvauksiin johtaneita työpaikkatapaturmia kohden korvattiin keskimäärin 11 päivää. Selvästi eniten päiviä korvattiin pelastuslaitoksella (20). Korvattuja työmatkatapaturmia kohden korvattiin keskimäärin 14 päivää. Eniten päiviä korvattuja työmatkatapaturmia korvattiin rakentamispalvelussa (22) ja taloushallintopalvelussa (19). Yli sadan hengen virastoista viisi oli sellaisia, joissa ei tapahtunut lainkaan korvattaviin päiviin johtaneita työpaikkatapaturmia. Työmatkatapaturmien kohdalla tällaisia virastoja oli vain yksi. Suhteessa henkilöstön määrään eniten korvattuihin päiviin johtaneita työpaikkatapaturmia sattui rakentamispalvelussa, Helsingin Satamassa ja pelastuslaitoksella. Työmatkatapaturmien kohdalla määrä oli suurin ympäristökeskuksessa sekä taloushallintopalvelussa. 9
Taulukko 12. työpäivät työtapaturmaa eräissä suurimmissa virastoissa 2007 2011 2007 2008 2009 2010 2011 Pelastuslaitos 13,2 12,9 10,9 10,3 14,1 Rakentamispalvelu 9,3 9,2 12,4 Kaupunginkirjasto 6,4 13,9 5,0 3,6 12,2 Liikuntavirasto 11,8 12,6 16,0 19,2 12,0 Palmia 14,9 9,6 9,8 8,7 11,7 Sosiaalivirasto 11,0 11,3 8,6 9,8 10,5 Liikennelaitos 14,4 8,0 5,8 12,7 9,7 Terveyskeskus 11,1 10,2 9,5 11,7 9,7 Rakennusvirasto 4,9 9,0 8,3 Kiinteistövirasto 10,0 11,1 2,0 6,0 8,2 Opetusvirasto 4,8 4,5 4,7 5,2 8,0 Helsingin Energia 15,3 17,0 19,4 14,0 7,6 Kaikki virastot ja laitokset 10,9 9,8 8,5 9,6 10,0 Työpaikkatapaturmien luonne Työpaikalla tapahtuneet tapaturmat tilastoidaan yhteiseurooppalaisen ESAW -luokittelun mukaan. Luokittelussa työpaikkatapaturmien syyt, olosuhteet ja seuraukset kuvataan kahdeksan eri muuttujan avulla. Luokittelusta käy ilmi työtehtävän luonne vahingoittumishetkellä eli työvaiheen luonne. Seuraavaksi luokittelussa erotellaan työsuoritus, jolla tarkoitetaan henkilön täsmällistä toimintaa juuri ennen vahingoittumista sekä viimeisin tapaturmaa edeltänyt epätavallinen tapahtuma eli poikkeama. Vahingoittumisesta selvitetään tapa, jolla vammautunut ruumiinosa joutui kosketuksiin vamman aiheuttajan kanssa, ja välitön fyysinen aiheuttaja eli nk. aineellinen tekijä. Lopuksi luokitellaan vamman laatu sekä vahingoittunut ruumiinosa. Henkilön liikkuminen (myös paikoillaan kuten pukeutuminen peseytyminen yms.) Esineiden käsitteleminen (avata, sulkea, kaataa yms.) Taakan käsivoimin siirtäminen 13 17 43 Paikallaan oleminen työpisteessä Käsikäyttöisillä työkaluilla, työskenteleminen 7 6 Kulkuneuvon tai siirtolaitteen ohjaaminen, tai sellaisessa matkustaminen 2 Koneen käyttäminen 2 Muu tai ei tietoa 11 0 10 20 30 40 50 Kuva 2. Henkilön työsuoritus eli täsmällinen toiminta juuri ennen vahingoittumista työpaikalla 10
Työpaikkatapaturmista suurin osa (43 ) sai alkunsa työtilanteissa, joissa henkilö liikkui jollain tavoin, oli esimerkiksi konkreettisesti liikkeellä tai teki paikoillaan jotain muuhun kuin työsuoritukseen kuuluvaa liikettä. Seuraavaksi yleisimmin tapaturmien lähtötilanteessa henkilö joko käsitteli jotain esinettä (17 ), siirsi taakkaa käsivoimin (13 ) tai oli paikallaan työpisteessään (7 ). Henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen Terävään esineeseen astuminen takertuminen, itsensä kolhiminen, polvistuminen, istuutuminen Väkivalta, järkyttävä tilanne poikkeava läsnäolo Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen liukuminen, törmääminen Laitteen, työkalun, esineen, eläimen hallinnan menettäminen Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen yms. Sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo Muu tai ei tietoa Kuva 3. Viimeisin tavallisesta poikkeava tapahtuma, joka johti työpaikkatapaturmaan (poikkeama) 0 4 6 8 9 11 15 18 29 0 5 10 15 20 25 30 35 Liukastuminen, kaatuminen tai putoaminen on yleisin tapaturmien aiheuttaja työpaikoilla. Vuonna 2011 näin oli edellisvuoden tapaan 29 prosentissa tapauksia. 18 prosentissa tapauksista työpaikkatapaturmaan johtava poikkeava tapahtuma oli nostaessa, työntäessä, vääntäessä tai horjahtaessa tapahtunut henkilön äkillinen kuormittuminen ja 15 prosentissa tapauksista vahingoituttiin itseään eri tavoin kolhimalla tai muuten loukkaamalla. Väkivaltaa sisältäneiden tai muuten järkyttävien tilanteiden määrä kasvoi vuodesta 2010 ja väkivalta olikin kaupungin henkilöstön työtapaturmien aiheuttajista neljänneksi yleisin (11 ), kuten vuosina 2009 ja 2008. Kaikista työpaikalla tapahtuneista vammoista 40 prosenttia oli sijoiltaan menoja, nyrjähdyksiä tai venähdyksiä. Neljännes tapauksista oli haavoja tai pinnallisia vammoja ja 23 prosenttia tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. Työpaikkatapaturmista 37 prosenttia kohdistui yläraajoihin ja 28 prosenttia alaraajoihin. Yläraajoissa eniten loukattiin sormia; 18 prosentissa kaikista työpaikkatapaturmista vahingoittunut ruumiinosa oli sormet. Yläraajan vammoista lähes 40 prosenttia oli haavoja tai pinnallisia vammoja, 31 prosenttia sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja 19 prosenttia tärähdyksiä tai ruhjevammoja. Alaraajojen osalta eniten loukattiin jalkoja, polvet mukaan lukien. Alaraajojen vammoista 54 prosenttia oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja 29 prosenttia tärähdyksiä tai ruhjevammoja. Selkä 11,8 Käsi, kyynärpää ja muut yläraajan vammat 9,4 Jalat, polvet ja muut alaraajan vammat 15,1 Pää, ei silmä 7,3 Niska, Kaula 2,5 Koko keho tai useat sen alueet 3,2 Muu luokittelematon tai ei tietoa 2,7 Silmä 4,1 Olkapää ja olkanivel 4,9 Vartalo ja sisäelimet 3,4 Sormet 18,4 Ranne 4,1 Nilkka 7,7 Jalkaterä ja varpaat 5,4 Kuva 4. Työpaikkatapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan mukaan vuonna 2011 11
Raajojen lisäksi yleisimmin vahingoittuneita ruumiinosia olivat selkä (12 ) sekä pää (11 ). Päähän kohdistuneista vammoista 60 prosenttia oli haavoja ja pinnallisia vammoja ja 27 prosenttia tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. Yli kolmannes työpaikalla tapahtuneista päävammoista kohdistui silmiin, jotka olivat vahingoittuneena ruumiinosana neljässä prosentissa kaikista työpaikkatapaturmista. Selkään kohdistuneista työpaikkatapaturmista suurin osa eli 87 prosenttia oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä. Työmatkatapaturmien luonne ESAW -luokittelumenetelmä sisältää työmatkalla tapahtuneista tapaturmista tiedot vahingoittuneesta ruumiinosasta ja vamman laadusta. Tälle vuodelle käyttöön on saatu myös tarkat tiedot henkilön liikkumistavasta sekä vahingon sattumistavasta. Kaikista työmatkalla tapahtuneista vammoista lähes puolet eli 44 prosenttia oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja kolmannes tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjeita. Työpaikkatapaturmien kohdalla yleiset haavat ja pinnalliset vammat olivat työmatkoilla harvinaisempia (10 ). Luunmurtumat taas olivat yleisempiä työmatkoilla kuin työpaikoilla. Niiden osuus kaikista työmatkatapaturmista oli myös 10 prosenttia. Raajojen vammat ovat yleisimpiä myös työmatkojen tapaturmissa, mutta päinvastoin kuin työpaikalla tapahtuneissa tapaturmissa, työmatkatapaturmissa vahingoittuvat yleisemmin alaraajat. 37 prosenttia työmatkatapaturmista kohdistui alaraajoihin, niistä 55 prosenttia oli sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä ja noin neljännes tärähdyksiä, sisäisiä vammoja tai ruhjevammoja. Yläraajoihin kohdistui edellisen vuoden tapaan 27 prosenttia työmatkatapaturmista. Yleisimmin yläraajojen vammat olivat sijoiltaan menoja tai nyrjähdyksiä (46 ), tärähdyksiä ja ruhjevammoja (30 ) sekä luunmurtumia (19 ). Työmatkoilla päähän sekä selkään kohdistui suhteellisesti vähemmän tapaturmia kuin työpaikoilla. Pää oli vahingoittunut ruumiinosa vain 6 prosentissa ja selkä 7 prosentissa työmatkatapaturmista. Sen sijaan koko kehoa tai useaa sen aluetta (11 ) sekä niskaa ja kaulaa (5 ) vahingoitetaan suhteellisesti useammin työmatkalla kuin työpaikalla. Selkä 17,0 Käsi, kyynärpää ja muut yläraajan vammat 8,6 Jalat, polvet ja muut alaraajan vammat 22,0 Pää, ei silmä 5,7 Niska, Kaula 4,7 Koko keho tai useat sen alueet 11,1 Muu luokittelematon tai ei tietoa 1,8 Silmä 0,6 Olkapää ja olkanivel 7,2 Vartalo ja sisäelimet 5,7 Sormet 3,1 Ranne 7,6 Nilkka 13,1 Jalkaterä ja varpaat 1,9 Kuva 5. Työmatkatapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan mukaan vuonna 2011 Edellisessä työtapaturmaraportissa henkilön matkustustapaa koskevat tulokset olivat vain suuntaa antavia, sillä ne on johdettu vahinkoilmoituksiin liitetyistä lyhyistä kuvauksista. Tässä raportissa on ollut ensimmäistä kertaa käytössä tarkat tiedot niin henkilön liikkumistavasta kuin vahingon sattumistavasta. Yleisimmin työmatkatapaturmien sattuessa oltiin liikkeellä kävellen. Kaiken kaikkiaan kävellen oli liikkeellä 70 prosenttia työmatkatapaturmaan joutuneista. Lähes kaikissa tapauksissa (96 ) kyse oli kaatumisesta, liukastumisesta, kompastumisesta tai venähdyksestä. Näistä selvästi yleisimpiä olivat liukastumiset. Tämä luokka pitää sisällään myös ne tapaukset, joissa henkilö on ollut jalan matkalla esimerkiksi julkiselle kulkuneuvolle tai omalle autolleen. 12
Taulukko 13. Työpaikka- ja työmatkatapaturmat vahingoittuneen ruumiinosan ja vamman laadun mukaan vuonna 2011 Ruumiinosa Vamman laatu Haavat ja pinnalliset vammat Luunmurtumat Sijoiltaan menot, nyrjähdykset Tärähdykset, sis. ja ruhjevammat Palovammat, syöpymiset, paleltumiset Myrkytykset ja tulehdukset Muut tai ei tietoa Yhteensä Työpaikkatapaturmat Pää 136 9 3 61 2 7 8 226 11,4 Niska ja kaula 1 1 40 4 1 0 2 49 2,5 Selkä 3 1 202 20 0 0 7 233 11,8 Vartalo ja sisäelimet 4 5 20 35 0 1 2 67 3,4 Yläraajat 287 38 224 141 30 0 7 727 36,8 Alaraajat 47 32 301 163 9 0 5 557 28,2 Koko keho ja useat sen alueet Muu, luokittelematon ruumiinosa 5 3 7 33 0 1 15 64 0 0 0 0 0 1 6 7 Ei tietoa 1 0 1 0 0 0 45 47 2,4 Yhteensä, kpl 484 89 798 457 42 10 97 1 977 100,0 Yhteensä, 24,5 4,5 40,4 23,1 2,1 0,5 4,9 100,0 Työmatkatapaturmat Pää 23 2 1 27 0 2 55 6,3 Niska ja kaula 0 0 40 1 0 0 0 41 4,7 Selkä 2 1 36 22 0 0 0 61 7,0 Vartalo ja sisäelimet 10 6 6 28 0 0 0 50 5,7 Yläraajat 11 45 106 69 1 0 0 232 26,5 Alaraajat 27 34 177 83 1 1 2 325 37,1 Koko keho ja useat 11 2 16 60 0 0 8 97 11,1 sen alueet Muu, luokittelematon ruumiinosa 0 0 0 0 0 0 1 1 0,1 Ei tietoa 0 0 0 0 0 0 15 15 1,7 Yhteensä, kpl 84 90 382 290 2 1 28 877 100,0 Yhteensä, 9,6 10,3 43,6 33,1 0,2 0,1 3,2 100,0 3,2 0,4 13
Kävellen Pyörällä Autolla Julkisilla kulkuneuvoilla 3 5 19 70 lyjä, jotka ovat sattuneet vuonna 2011 mutta ilmoitettu vasta vuonna 2012. Ammattitautiepäilyjä ilmoitettiin vuonna 2011 yhteensä 71 kappaletta. Näistä 43 on merkitty sattuneeksi vuonna 2011, loput tätä aikaisemmin. Vuonna 2011 ammattitautiepäilyjä ilmoitettiin jokaista sataa työntekijää 0,2. Vuoden 2011 aikana ilmoitettujen ammattitautiepäilyjen yleisimpänä syynä olivat erilaiset ihottumat (32 ). Muita yleisiä syitä olivat astma (15 ), erilaiset hengitystieoireet (14 ) sekä meluvammat (13 ). Luokittelu on tehty tietokeskuksessa vahinkoilmoituksiin liitettyjen selitteiden pohjalta. Jokin muu/ei luokiteltu 1 Ihottuma 32 0 20 40 60 80 Astma 15 Kuva 6. Työmatkatapaturmat liikkumismuodon mukaan 19 prosentissa työmatkatapaturmia liikuttiin pyörällä. Yhteensä pyöräilyonnettomuuksia tapahtui 167. Kävely ja pyöräily olivat siis selkeästi yleisimmät työmatkatapaturmiin johtaneet liikkumismuodot. Pyöräillessä sattuneista tapaturmista 78 prosenttia oli kaatumisia tai liukastumisia, 11 prosenttia yhteentörmäyksiä auton kanssa ja 7 prosentissa törmättiin toiseen polkupyörään, mopediin tai moottoripyörään. Henkilöautolla liikuttiin 5 prosentissa ja julkisilla kulkuneuvoilla 3 prosentissa työmatkatapaturmia. Henkilöautolla tapahtuneista tapaturmista 76 prosentissa oli syynä yhteentörmäys toisen auton kanssa ja 16 prosentissa ajoneuvon ulosajo tai suistuminen tieltä. Lähes kaikki julkisissa kulkuneuvoissa tapahtuneet tapaturmat sattuivat bussissa. Useimmiten syynä oli kuljettajan tekemä äkkijarrutus. Ammattitaudit Ammattitautien kohdalla voi olla monesti vaikeata täsmällisesti arvioida, milloin ammattitauti on puhjennut tai sattunut. Tässä raportissa keskitytään erityisesti niihin tapauksiin, jotka ovat tulleet ilmi vuoden 2011 aikana. Tarkastelussa ei siis ole mukana niitä ammattitautiepäi- Hengitystieoireet Melu Yläraajat Muu 8 Kuva 7. Ammattitautitapauksien yleisimmät syyt vuonna 2001 Ammattitautiepäilyt käsitellään vakuutusyhtiön toimesta, joka päättää joko korvata tai hylätä ne. Vuonna 2011 ilmoitetuista ammattitautiepäilyistä oli tietojen luovutushetkellä (6.2.2012) hylätty 63 prosenttia ja korvattu 23 prosenttia. Kymmenen tapauksen (14 ) osalta selvitys on ollut vielä kesken. Tällä hetkellä korvattujen ammattitautitapausten yleisimpiä syitä ovat olleet ihottumat ja meluvammat. Astmaan, hengitystieoireisiin tai yläraajojen vammoihin liittyviä vuonna 2011 ilmoitettuja ammattitautiepäilyjä ei ole toistaiseksi korvattu. 13 14 0 5 10 15 20 25 30 35 17 14
Laatuseloste AINEISTO Helsingin kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö. TILASTOINTIAJANKOHTA 1.1.2011 31.12.2011 AINEISTON LAAJUUS TIETOLÄHDE Kokonaisaineisto, peittävyys 100 prosenttia. Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola. Tallenteet henkilöstön työtapaturma- ja ammattitauti ilmoituslomakkeista. EDELLISET TIEDOT Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoja 2011:25 VERTAILTAVUUS Kaikkia työtapaturmia koskevat luvut eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien raporteissa esiintyvien lukujen kanssa, sillä ammattitauteja ei ole enää laskettu niihin mukaan. Työtapaturmina tarkastellaan vain työpaikka- ja työmatkatapaturmia. Tämän raportin aikasarja on päivitetty vastaamaan muutoksia. Vuoden 2003 2005 työtapaturmatilastoissa (tilastojulkaisut 2006:25, 2005:22 ja 2004:20) ammattitautimäärissä on ollut virheellisesti mukana työperäiset vammat (vahinkotyyppi 9). Vuoden 2006 tilastoista lähtien ammattitaudeiksi on luokiteltu ainoastaan vahinkotyyppi 8 ammattitaudit. 15