TYÖTAPATURMAT Tilastovuodet

Transkriptio

1 TYÖTAPATURMAT Tilastovuodet

2 Sisällysluettelo Alkusanat Tilastojulkaisun lukuohjeet Vuonna 215 yhteensä palkansaajien työtapaturmaa Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus pysyi samalla tasolla Työpaikkatapaturmien taajuudet laskivat useilla päätoimialoilla Yhä pienempi osuus vakavia työtapaturmia Työpaikka- ja työmatkatapaturmakuolemien määrä pitkällä aikavälillä laskussa Työpaikkatapaturmien määrä ja taajuus vaihtelevat alueellisesti Ikääntyminen lisää vakavia työtapaturmia Työtapaturmien määrän vaihtelu viikonpäivien ja vuodenajan mukaan Työmatkatapaturmista suurin osa tapahtuu jalankulkijoille Tilastotiedot käyttöön Tapaturmatilastoja päätoimialoittain Kuntasektorilla työpaikkatapaturmien määrä ja tapaturmataajuus nousivat hieman Yli 59-vuotiaiden työpaikkatapaturmien määrä nousussa Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelutoimialalla taajuus ja työpaikkatapaturmien määrä kasvussa Teollisuuden työpaikkatapaturmien lukumäärä tarkastelujakson alhaisin Sormi- ja silmätapaturmat edelleen yleisiä Työtapaturmien vakavuus teollisuudessa Kaivostoiminta ja louhinta Kuljetuksen ja varastoinnin päätoimialalla työpaikkatapaturmien lukumäärä laskenut jo 4 vuotta Liikkumisen ja manuaalisen tavaransiirron turvallisuuteen kiinnitettävä edelleen huomiota Rakentamisen päätoimialan työpaikkatapaturmien määrä ja taajuus jatkavat laskua Eniten työpaikkatapaturmia talonrakennustöissä Rakennusyrittäjien työpaikkatapaturmat Talonrakennusammattien työpaikkatapaturmat työvoiman vuokrauksen toimialalla Kaupan alalla työpaikkatapaturmien määrä ja taajuus laskivat Vapaaehtoisesti vakuutettujen työpaikkatapaturmat

3 Alkusanat Suomessa sattui vuonna 215 palkansaajille yhteensä työtapaturmaa. Näistä vakuutuslaitosten korvaamista työtapaturmista oli työpaikkatapaturmia eli työtapaturma sattui työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Työpaikkatapaturmien lukumäärä laski vuodesta 214 noin -,7 %. Lukema on nyt ennätyksellisen alhainen. Vuonna 215 sattui 28,8 korvattua työpaikkatapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Käytännössä 28,8 tapausta miljoonassa työtunnissa tarkoittaa, että noin 22 palkansaajaa kohden korvattiin keskimäärin yksi työpaikkatapaturma. Kokonaistaajuus pysyi vuoden 214 tasolla. Erityisen ilahduttavaa on se, että muutamalla perinteisellä korkeariskisellä päätoimialalla tapaturmataajuus jatkoi laskuaan. Esimerkiksi rakentamisen ja teollisuuden toimialoilla tapaturmataajuus oli vuonna 215 kymmenen vuoden seurantajakson alhaisin. Merkille pantavaa on se, että lievimpien, alle 4 päivän työkyvyttömyyden aiheuttavien työpaikkatapaturmien, osuus on viime vuosina kasvanut. Vakavien, yli 3 työkyvyttömyyden aiheuttaneiden, työpaikkatapaturmien osuus taas on kääntynyt laskuun. Vakavia työpaikkatapaturmia oli vuonna 214 noin 7 % kaikista työpaikkatapaturmista ja lieviä yli 6 %. Pitkällä aikavälillä myös kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat ovat vähentyneet selvästi. Vuoden 215 työtapaturmien vakavuusjakaumaa ei ole vielä käytettävissä tähän käsillä olevaan tilastojulkaisuun. Toivon, että työpaikat hyödyntävät tämän tilastojulkaisumme tietoja kehittäessään työpaikan työturvallisuutta. Helsingissä Marja Kaari Tutkimuspäällikkö, Tapaturmavakuutuskeskus 3

4 Tilastojulkaisun lukuohjeet Uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki tuli voimaan vuoden 216 alusta. Lakia sovelletaan vahinkotapahtumiin, jotka sattuvat tai tämän jälkeen. Tätä aikaisemmin sattuneisiin tapaturmiin ja ilmenneisiin ammattitauteihin sovelletaan tapaturmavakuutuslakia, ammattitautilakia ja kuntoutuslakia. Tässä julkaisussa raportoitaviin sattumisvuosiin uusi laki ei vielä vaikuta. Uuden lain mukaiset vahinkotapahtumat raportoidaan ensimmäistä kertaa tilastojulkaisussa 217. Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) laatii vuosittain korvatuista vahingoista tilastojulkaisun, joka perustuu vakuutuslaitosten sille toimittamiin tietoihin. Tilaston laadinnasta on säädetty työtapaturma- ja ammattitautilaissa. Tapaturmat tilastoidaan sattumisvuoden mukaan. Tilastoissa ovat mukana vahingot, joista on maksettu korvauksia sattumisvuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Sattumisvuosien vertailtavuuden varmistamiseksi vahinkoja, joiden ilmoitusviive on tätä suurempi, ei ole huomioitu tilastoissa. Tilastovuoden 215 osalta on käytettävissä tiedot tapaturmista, joista on tehty korvauspäätös viimeistään Tässä tilastojulkaisussa esitetyt vuoden 215 tiedot ovat siis ennakollisia, koska tilastoaineistoa ei ole kertynyt koko vuodelta 216. Vuotta 215 koskevat tiedot on laskettu korottamalla tilastoaineistosta laskettuja lukumääriä niin kutsutulla selvityskertoimella. Kokonaislukumääriin sovellettu kerroin on 1,5. Työn riskin havainnollistamiseksi tapaturmamäärät on suhteutettu palkansaajien tekemän työn määrään. Tapaturmataajuusluku kertoo sattuneiden työtapaturmien lukumäärän miljoonaa työtuntia kohti. Tässä julkaisussa taajuuksien laskennassa on käytetty Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaisia työtunteja. Oppilaille ja hoitolaitoshoidokeille sattuneet vahingot on taajuuksia laskettaessa poistettu, koska heidän osaltaan tietoja tehtyjen työtuntien määristä ei ole käytettävissä. Vuokratyönä tehdyt tunnit on vuodesta 28 alkaen kohdennettu Hallinto- ja tukipalvelutoiminta -päätoimialan osana olevalle Työllistämistoiminta-toimialalle. Lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta (nykyisin työtapaturma- ja ammattitautivakuutus TyTAL) korvataan myös ammattitautitapauksia sekä ammattitautiepäilyjä. Tässä julkaisussa käsitellään pääsääntöisesti vain työtapaturmiin liittyviä tilastotietoja. Tapaturmien luokittelu Työtapaturmien vakavuus luokitellaan tilastojulkaisussa tapaturmasta aiheutuneen työkyvyttömyyden keston mukaan. Sattumisvuosien vertailtavuuden varmistamiseksi vakavuuden laskennassa on huomioitu vain sattumisvuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä korvatut työkyvyttömyysjaksot. Tilastojulkaisussa ei esitetä vakavuustietoja vuoden 215 osalta, koska julkaisun tuotantohetkellä on käytettävissä vain alkuvuoden 216 korvaustiedot. Tässä julkaisussa käytetään ammattiluokituksena Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ammattiluokitus 29 -luokitusta. Luokitus perustuu Tilastokeskuksen ammattiluokitukseen Luokitus löytyy TVK:n kotisivuilta: Vuoden 216 alusta tiedonkeruussa siirrytään uuteen ammattiluokitukseen. Ammattiluokituksen muutos aiheuttaa katkoksen työtapaturma- ja ammattitautitilastojen ammattiluokittaisiin aikasarjoihin. 4

5 Työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteista käytetään yhteiseurooppalaisen työtapaturmien tilastoluokittelun (ESAW) mukaisia muuttujia. ESAW -järjestelmän mukainen luokittelu aloitettiin Suomessa vuonna 23. Sattumisolosuhteita kuvaa kahdeksan muuttujaa: työtehtävä työsuoritus poikkeama vahingoittumistapa vahingoittumistapaan liittyvä välitön aiheuttaja työpiste vamman laatu vahingoittunut kehon osa Täydellinen ESAW-luokittelu löytyy mm. TVK:n kotisivuilta: Työtapaturmien ilmoitusmenettely Työnantajalla on Suomessa lakisääteinen velvollisuus vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Yrittäjä voi halutessaan ottaa omaksi turvakseen vapaaehtoisen yrittäjien tapaturmavakuutuksen. Tilastotietoa siitä, mikä osuus yrittäjistä on ottanut vakuutuksen, ei ole saatavissa. Tästä johtuen kaikkia suhdelukuja ei voida laskea yrittäjien osalta. Julkaisussa esitettävät suhdeluvut on laskettu vain palkansaajien osalta. Työnantajan on lain mukaan täytettävä ja toimitettava vakuutusyhtiölle ilmoitus työntekijälleen sattuneesta vahinkotapahtumasta lähtien on käytetty uuden lain mukaista ilmoitusmenettelyä. Opas työtapaturman ja ammattitaudin ilmoittamiseen löytyy TVK:n kotisivuilta: Käytetyt käsitteet Palkansaaja Työnantajan vakuuttamisvelvollisuuden piiriin kuuluvat työsuhteiset työntekijät sekä työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa olevat henkilöt, rangaistus-, huolto- ja hoitolaitoksiin otetut henkilöt sekä opiskelijat ja koululaiset tietyltä osin. Yrittäjä Vapaaehtoisesti vakuutetut yrittäjät, heidän yritykseen työllistetyt perheenjäsenensä sekä muut pakollisen lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen ulkopuolelle jäävät, mutta vastaavan turvan tapaturmavakuutuslain 68/ mukaisella vapaaehtoisella vakuutuksella vakuutetut henkilöt. Työtapaturma Työpaikka- tai työmatkatapaturma Työpaikkatapaturma Työpaikalla, työpaikkaan kuuluvalla alueella tai työpaikan kahden toimipisteen välisellä matkalla sattunut työtapaturma. Työmatkatapaturma Tapaturma, joka sattuu matkalla asunnosta työpaikalle tai työpaikalta takaisin asunnolle. (Tarkka määritelmä tapaturmavakuutuslaissa 68/1948.) 5

6 Vuonna 215 yhteensä palkansaajien työtapaturmaa - Työpaikkatapaturmien määrä tarkastelujakson alhaisin Vuonna 215 lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvattiin työtapaturmaa, joista palkansaajille ja 6 46 yrittäjille. Työtapaturmien lukumäärä pysyi lähes samana kuin edellisvuonna. Kokonaismäärä on 1,6 % enemmän kuin vuonna 214 ( ) ja 4,6 % vähemmän kuin vuonna 213 (13 35). Palkansaajille vuonna 215 sattuneista korvatuista työtapaturmista tapahtui työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa ja kodin ja työpaikan välisellä matkalla. Vastaavasti vapaaehtoisesti itsensä vakuuttaneille yrittäjille korvattiin työpaikkatapaturmaa ja 563 työmatkatapaturmaa. Palkansaajien työpaikkatapaturmien lukumäärä laski vuoteen 214 verrattuna,7 %. Työpaikkatapaturmien lukumäärä oli vuonna 215 koko tarkastelujakson (25-215) alhaisin. Palkansaajien työmatkatapaturmien lukumäärä nousi 16, % edellisvuodesta, jolloin työmatkatapaturmia sattui tavanomaista vähemmän ( kpl). Työmatkatapaturmien lukumäärät palasivat nyt vuoden 213 tasolle. Työmatkatapaturmiin vaikuttavat merkittävästi talvikuukausien keliolosuhteet. Työmatkatapaturmista valtaosa on jalankulkijoille ja polkypyöräilijöille sattuneita liukastumisia, kompastumisia tai kaatumisia (72,3 % vuonna 215). Työpaikkatapaturmien lukumäärien muutokset ovat yhteydessä tehdyn työn määrän ja sisällön muutoksiin. Työtapaturmien lukumäärän vaihtelu seuraa monilla toimialoilla työtuntimäärien, tuotantomäärien ja erilaisten palvelusuoritteiden määrän kehitystä. Tämä näkyy erityisesti rakentamisen, teollisuuden ja kuljetuksen toimialoilla. Työpaikkatapaturmien lukumäärän positiiviseen kehitykseen on vaikuttanut osaltaan myös pitkäjänteinen työturvallisuuden kehittäminen työpaikoilla. Vuonna 215 korvattiin palkansaajien työtapaturmaa (+1,9 %) palkansaajien työpaikkatapaturmaa (-,7 %) palkansaajien työmatkatapaturmaa (+16, %) 6 46 yrittäjien työtapaturmaa (-3,4 %) yrittäjien työpaikkatapaturmaa (-4,3 %) 563 yrittäjien työmatkatapaturmaa (+7,2 %) Yhteensä työtapaturmaa (+1,6 %) joista työpaikkatapaturmia (-,9 %) ja työmatkatapaturmia 21 4 (+15,8 %) Vuonna 214 kuoli 24 palkansaajaa työpaikkatapaturmissa 8 palkansaajaa työmatkatapaturmissa 5 vakuutettua yrittäjää työpaikkatapaturmissa 2 vakuutettua yrittäjää työmatkatapaturmissa 6

7 18 Palkansaajien ja yrittäjien korvatut työtapaturmat palkansaajat ja yrittäjät palkansaajat huom. 25 alkaen ns. täky-uudistus arviolta +1% lukumääriin Palkansaajien ja yrittäjien korvatut työpaikkatapaturmat ja työmatkatapaturmat työpaikkatapaturmat työmatkatapaturmat

8 Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus pysyi samalla tasolla Vuonna 215 kaikkien toimialojen yhteenlaskettu tapaturmataajuus oli 28,8 työpaikkatapaturmaa/miljoona työtuntia. Taajusluku pysyi samalla tasolla kuin vuonna 214 (28,9). Vuoden 215 taajuustaso tarkoittaa käytännössä, että jokaista noin 22 palkansaajaa kohden korvattiin keskimäärin yksi työpaikkatapaturma. Kun tarkastellaan koko jaksoa vuosina , taajuustrendi on ollut laskeva. Vuonna 25 palkansaajien kaikkien korvattujen työpaikkatapaturmien taajuus oli 32,4. Taajuusluku notkahti alaspäin taantuman vaikutuksesta vuonna 29. Tapaturmataajuus oli tuolloin 29, työpaikkatapaturmaa/miljoonaa työtuntia. Vuosina 21 ja 211 taajuus lähti taas hieman nousuun, minkä jälkeen taajuusluku on ollut laskussa. Vuonna 215 tapaturmataajuus oli tarkastelujakson alhaisin. EU:n tilastovirasto Eurostat ohjeistaa käyttämään tilastoinnissa vähintään neljän päivän työkyvyttömyyden alarajaa. Tällä rajauksella palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus oli vuonna 214 noin 11,4 vähintään neljän kalenteripäivän työkyvyttömyyteen johtanutta työpaikkatapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Vuonna 213 vastaava taajuus oli 12,1. Palkansaajien tekemät työtunnit (1h) Työtuntitietojen lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus (tapaturmaa/miljoona työtuntia) palkansaajien kaikkien korvattujen työpaikkatapaturmien taajuus palkansaajien vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien taajuus

9 Tarkastelujaksolla vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien taajuus on ollut selvästi laskussa. Vuonna 25 taajuus oli vielä 16,1. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa keräämien työtuntitietojen mukaan vuonna 215 palkansaajien tekemien työtuntien määrä laski noin,6 % vuoden 214 työtunneista. Laskua oli noin 19 miljoonaa työtuntia. Taajuustaso vaihtelee eri töissä ja toimialoilla huomattavasti. Kaikkien alojen keskiarvo ei ole paras vertailukohta oman työpaikan taajuustason arviointiin. Toimialakohtaisia taajuuslukuja tarkastellaan tässä tilastojulkaisussa myöhemmin erikseen. Yrittäjien, oppilaiden ja hoitolaitoshoidokkien työpaikkatapaturmista ei lasketa taajuuslukua, koska vahinkolukumäärä vastaavan luotettavan työn määrätiedon löytäminen on vaikeaa. Myöskään työmatkatapaturmien suhteuttaminen työtunteihin ei ole optimaalista, koska esimerkiksi keliolosuhteet, liikkumisreittien ja kulkutapojen valinnat vaikuttavat enemmän kuin työvuoron keskimääräinen kesto. Työpaikkatapaturmien taajuudet laskivat useilla päätoimialoilla Ohje työpaikoille tapaturmataajuuden laskentaan Tapaturmavakuutuskeskus on julkaissut työpaikoille tarkoitetun ohjeen tapaturmataajuuden laskemisesta. Yrityksissä lasketaan työtapaturmista LTI-lukuja eli niin sanottuja Loss-Time Injury -lukuja monella eri tavalla, mikä vaikeuttaa lukujen vertailua. Laskennan vertailtavuuden parantamiseksi TVK:n Työturvallisuusvaliokunta ohjeistaa laskemaan LTI-luvun koko henkilöstön kaikista työajalla sattuneista työtapaturma- ja ammattitautilain (TyTAL 459/215) mukaisista vahinkotapahtumista, pois lukien ammattitaudit, ammattitautiepäilyt, kodin ja työpaikan välisellä matkalla sattuneet työmatkatapaturmat sekä vapaa-ajan vahingot. Ohjeessa on esitelty myös muutamia esimerkkejä taajuuden laskemisesta. Ohje löytyy kotisivuiltamme: -sivulta otsikon Työturvallisuus alta. Työpaikkatapaturmien taajuudet laskivat vuonna 215 useilla päätoimialoilla. Laskua oli vuoteen 214 verrattuna mm. teollisuuden, rakentamisen, kaupan sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan päätoimialoilla. Hieman nousua työpaikkatapaturmien taajuudessa oli 9

10 kuljetuksen ja varastoinnin, majoituksen ja ravitsemuksen, yleishallinnon, kuntasektorin, sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä koulutuksen päätoimialoilla. Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus valituilla päätoimialoilla 9 9 Aineistoteknisistä syistä kuntasektorin määritykseen (kuntasektorin, yksityisen tai valtion väliseen rajanvetoon) liittyy epävarmuutta, joka voi nostaa yleishallinnon, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutuksen päätoimialojen taajuuslukua. Kuntasektori on niin suuri kokonaisuus, että pienistä siirtymistä huolimatta taajuusluku lienee kohtuullisen tarkka Tilastojulkaisun loppuosassa käydään tarkemmin läpi työtapaturmien suhteen keskeisten toimialojen tapaturmakehitystä. Tarkastelussa ovat rakentamisen, teollisuuden, kuljetuksen ja varastoinnin, kuntasektorin, yksityisen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialat. Loppuosassa käsitellään myös vakuutettujen yrittäjien työtapaturmatilastoja. Tarkempia alakohtaisia tilastotietoja voi kysyä tapaturmavakuutusyhtiön työturvallisuusasiantuntijalta C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Q Terveys- ja sosiaalipalvelut Z Kuntasektori kaikki toimialat

11 Palkansaajien työpaikkatapaturmien lukumäärä valituilla päätoimialoilla F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Q Terveys- ja sosiaalipalvelut Z Kuntasektori muut yhteensä C Teollisuus 11

12 Yhä pienempi osuus vakavia työtapaturmia Vuonna 214 palkansaajille sattui työtapaturmaa, jotka johtivat yli 3 kalenteripäivän työkyvyttömyyteen. Vakavien työtapaturmien osuus oli siis 7,6 % kaikista korvatuista työtapaturmista. Vuonna 213 vastaavia vakavia työtapaturmia sattui palkansaajille Vakavien työtapaturmien määrä laski noin 13 %. Vuonna 214 palkansaajille sattuneista työpaikkatapaturmista 7, % oli yli 3 päivän työkyvyttömyyteen johtaneita. Vuonna 213 vakavien työpaikkatapaturmien osuus oli 7,5 %. Pidemmällä aikavälillä (25-214) yli 3 pv työkyvyttömyyden aiheuttaneiden työpaikkatapaturmien osuus kaikista korvatuista työpaikkatapaturmista on ollut laskussa. Vakavien työpaikkatapaturmien osuus oli vuonna 25 vielä 8,1 %. Laskua on tapahtunut myös 4-3 päivän työkyvyttömyyteen johtaneissa työpaikkatapaturmissa. Tarkastelujaksolla (25-214) palkansaajien työpaikkatapaturmissa 4-3 pv työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien osuus on laskenut 4,9 %:sta 31,7 %:iin. Lievimpien, -3 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden työpaikkatapaturmien osuus on jatkanut kasvua. Tarkastelujakson aikana näiden työpaikkatapaturmien osuus on noussut 51, %:sta 61,3 %:iin. Työmatkatapaturmissa vakavien, yli 3 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden tapaturmien osuus on suurempi kuin työpaikkatapaturmissa. Vuonna 214 osuus oli 1,9 %. Vakavien työmatkatapaturmien osuus on ollut tarkastelujakson aikana hienoisessa laskussa. Hieman lievempien, 4-3 pv työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien osuus on laskenut selvemmin; 37,7 %:sta 29,5 %:iin vuosien aikana. Myös työmatkatapaturmissa näkyy lievien, alle 4 päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneiden tapaturmien osuuden kasvu. Työmatkatapaturmissa -3 päivän työkyvyttömyyteen johtaneiden tapaturmien osuus on noussut 48,6 %:sta 59,6 %:iin. Vuonna 215 sattuneiden vakavimpien työtapaturmien vakavuustieto ei ole vielä aiempiin vuosiin vertailukelpoinen. Vuonna 215 sattuneiden työtapaturmien vakavuustieto luokitellaan olevan tiedon mukaisesti ja nämä tiedot kootaan vakuutuslaitoksista talvella 217. Työtapaturmien lukumäärä yhteydessä talouden kehitykseen Kansantalouden tilinpidon mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi,2 prosenttia vuonna 215. Vuonna 214 bruttokansatuotteen volyymi vielä supistui,7 prosenttia. Muutokset BKT:ssa ovat viime vuosina olleet hyvin samansuuntaiset työtapaturmien määrien muutosten kanssa. Vuonna 215 palkansaajien työpaikkatapaturmien määrä laski hieman edellisvuoteen verrattuna, vaikka BKT:n volyymi kasvoi, mutta %-muutos oli kuitenkin pienempi kuin vuosina , jolloin BKT:n volyymin vuosimuutos oli negatiivinen. Bruttokansantuotteen volyymin ja palkansaajien työpaikkatapaturmien lukumäärän vuosimuutos (prosenttia) -2, % -15, % -1, % -5, %, % 5, % 1, % BKT volyymin vuosimuutos, % palkansaajien työpaikkatapaturmat, %-muutos edellisvuoteen 12

13 Palkansaajien työpaikkatapaturmat työkyvyttömyyden keston mukaan (lukumäärät ja vastaavat vakavuusluokkien prosenttiosuudet) 16 1 % 14 9 % 8 % 12 7 % 1-3 pv 4-6 pv 6 % -3 pv 4-6 pv pv 15-3 pv 5 % 7-14 pv 15-3 pv pv pv 18+ tai eläke 4 % 31-9 pv pv 18+ tai eläke kuollut 3 % kuollut 4 2 % 2 1 % % 13

14 Työpaikka- ja työmatkatapaturmakuolemien määrä pitkällä aikavälillä laskussa Vuonna 214 ennätyksellisen vähän työmatkatapaturmakuolemia Vuonna 214 työpaikkatapaturmissa kuoli 24 palkansaajaa ja työmatkatapaturmissa 8 palkansaajaa. Vakuutetuille yrittäjille sattuu myös työtapaturmakuolemia vuosittain. Vuonna 214 työpaikkatapaturmissa kuoli 5 vakuutettua yrittäjää ja työmatkatapaturmissa 2 vakuutettua yrittäjää. Pitkällä aikavälillä kuolemaan johtaneet työtapaturmat ovat vähentyneet selvästi. Laskua on sekä työpaikka- että työmatkatapaturmakuolemissa. Kun tarkastellaan kolmen vuoden liukuvan keskiarvon muutosta aikavälillä , havaitaan että keskiarvo on laskenut 88:sta 41:een. TVK:n ennakkoarvion mukaan vuonna 215 työpaikkatapaturmissa kuoli 25 palkansaajaa ja työmatkatapaturmissa 1 palkansaajaa. Vuonna 213 palkansaajien kuolemaan johtaneiden työpaikkatapaturmien määrä (16) oli ennätyksellisen pieni. Näyttää kuitenkin siltä että näin suuri tason muutos ei ole ollut pysyvä. Palkansaajien kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia tapahtui vuonna 214 eniten rakentamisen (7), kuljetuksen ja varastoinnin (5) ja teollisuuden (3) päätoimialoilla. Pitkällä aikavälillä (v ) kuolemaan johtaneita palkansaajien työpaikkatapaturmia on sattunut eniten rakentamisen (123), kuljetuksen ja varastoinnin (121) sekä teollisuuden (111) toimialoilla Vuonna 214 työpaikkakuolemien määrä oli tarkastelujakson (25-214) toiseksi alhaisin. Työmatkatapaturmakuolemien määrä oli koko tarkastelujakson alhaisin. Vuonna 214 työmatkatapaturmien kokonaismääräkin oli tavanomaista alhaisempi. Kuolemaan johtaneet työtapaturmat Työtapaturmakuolemien luvuissa ei ole mukana kuolemaan johtaneita ammattitauteja. Vuonna 215 ammattitauteihin kuoli 15 palkansaajaa. Vuonna 214 vastaava lukumäärä oli 83 ja vuonna 213 ammattitauteihin kuoli 11 palkansaajaa. Muutamia yksittäisiä tapauksia lukuunottamatta lähes kaikki ammattitautikuolemat ovat pitkäaikaiseen asbestialtistumiseen liittyviä. yrittäjien työmatkatapaturmat yrittäjien työpaikkatapaturmat palkansaajien työmatkatapaturmat palkansaajien työpaikkatapaturmat 3v keskiarvo 14

15 Palkansaajien ammattitautikuolemat (kuolinvuoden mukaan) TOT-tutkintaa 3 vuotta Tapaturmavakuutuskeskuksen johtamat säännölliset työpaikkaonnettomuuksien tutkinnat eli TOT-tutkinnat aloitettiin 3 vuotta sitten. Järjestelmä on vakiinnuttanut asemansa arvostettuna ja asiantuntevana järjestelmänä kuolemaan johtaneiden työpaikkatapaturmien tutkimisessa ja niistä raportoimisessa. Tähän mennessä on tutkittu jo yli 1 henkilön kuolemaan johtaneet onnettomuudet. Tutkinnoista laadittavat TOT-raportit löytyvät osoitteesta: totti.tvk.fi. TOT-käsikirjasta apua onnettomuustutkintaan TOT-toiminnan lähtökohdista ja toimintatavoista on laadittu TOT-käsikirja. Käsikirjassa on kuvattu työpaikkaonnettomuuksien tutkinnassa sovellettavat toimintatavat. Käsikirjan alussa esitellään TOT-toiminnan historia ja se millaisten kehitysaskelien kautta nykyiseen tilanteeseen on päädytty. Tämän jälkeen kuvataan TOT-toimintaan liittyvien toimijoiden roolit ja tutkintaprosessi. Pääosa käsikirjasta käsittelee onnettomuustutkinnoissa sovellettavaa tutkintamenetelmää ja sen mukaisesti toteutettavaa raportointia. Tavoitteena on, että käsikirja palvelisi tutkintaoppaana varsinaiseen TOT-toimintaan osallistuvien tahojen lisäksi myös yksittäisiä työpaikkoja, tutkijoita, viranomaisia ja kaikkia muitakin onnettomuuksien tutkinnasta kiinnostuneita tahoja. TOT-käsikirja löytyy kotisivuiltamme Julkaisut -sivulta: julkaisut. 15

16 Työpaikkatapaturmien määrä ja taajuus vaihtelevat alueellisesti Työpaikkatapaturmien määrät ja työtapaturmataajuudet vaihtelevat alueellisesti. Eroja selittävät osin alueella työskentelevien määrä ja erilaiset elinkeinorakenteet. Maakunnittain on kuitenkin huomattavissa vaihtelua myös toimialoittaisissa taajuusluvuissa. Työpaikkatapaturmien taajuus oli vuonna 215 korkein Etelä-Pohjanmaalla 34,4 ja matalin 25,6 Uudellamaalla. Tapaturmataajuus laski eniten Keski-Pohjanmaalla (9,3 taajuusyksikköä). Keski-Pohjanmaalla taajuus vuonna 215 oli 31,5 kun sitä edeltävän kymmenen vuoden keskiarvo on 33,4. Kasvua tapaturmataajuudessa oli eniten Etelä-Karjalassa (2,6 taajuusyksikköä), Uudellamaalla (,9 taajuusyksikköä) ja Kanta-Hämeessä (,8 taajuusyksikköä). Jos tarkastellaan työpaikkatapaturmien taajuuksia Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden mukaan, korkein työpaikkatapaturmataajuus oli vuonna 215 Itä-Suomen vastuualueilla (32,9) ja matalin Etelä-Suomen vastuualueella (26,8). Taulukko: Palkansaajien korvattujen työpaikkatapaturmien taajuus maakunnittain SATTUMISVUOSI MAAKUNTA Uusimaa 28,3 28,6 29,1 29, 25,9 27,1 28,2 27,3 26,4 24,7 25,6 Varsinais-Suomi 35,8 37,7 37,4 36,3 3,9 31,5 32,3 3,7 3,9 32,1 31,5 Satakunta 39,1 4,4 42,1 4,3 36,6 36,3 35,7 37,2 38,4 35,6 33,7 Kanta-Häme 3,4 3,7 31,5 3,2 26,6 29,2 29,8 3,5 29,8 31,5 32,3 Pirkanmaa 33,3 35,2 32,3 32,5 27,8 29,1 3,3 29,5 28,8 27,5 27,8 Päijät-Häme 32,6 34,8 35,8 34,4 3,4 31,5 32,9 3, 3,2 32,4 3,5 Kymenlaakso 37,3 38,5 35,3 35,4 3,5 32,7 29,1 27,5 28,2 28,7 29, Etelä-Karjala 32,5 31,9 31,6 3,1 28,4 28,3 3,4 28,8 29,5 26,8 29,4 Etelä-Savo 34,8 38, 36,3 36,2 33,5 32,1 34,1 3,3 31,5 31,5 31,4 Pohjois-Savo 4,3 4,4 43,4 4,8 35,3 35,9 4,2 43,7 37,6 33,1 33,4 Pohjois-Karjala 32,9 31,5 37,4 36,4 31,8 33, 34, 31,8 33,3 34,2 33,4 Keski-Suomi 3,4 31,8 31, 29,9 27,4 28,5 3,4 31,3 29,9 3,3 28,2 Etelä-Pohjanmaa 41,5 42, 45,6 4,8 35,4 36,2 38,4 35,6 34,5 33,7 34,4 Pohjanmaa 33,7 32,9 33, 33,2 28,7 28,7 3,8 29,6 28,8 27,3 26,2 Keski-Pohjanmaa 27,1 3,2 35,1 3,9 3,9 36,3 34,8 33,3 34,2 4,8 31,5 Pohjois-Pohjanmaa 3, 32,5 31,7 3,9 27,5 3,3 3,4 29,2 27,5 28,1 27,3 Kainuu 27, 31,1 33,7 37, 31,7 32,4 32, 31, 31,4 34,2 32,8 Lappi 31,5 31,8 35,3 33,3 3,9 33,5 32,5 32,8 31,6 31,8 31,3 Ahvenanmaa 35,8 34,3 31,1 28,4 25,5 27,3 29,8 27,8 28,5 28,1 27,5 (Työpaikkatapaturmien lkm. / työtunnit[milj.]) 16

17 Palkansaajien korvattujen työpaikkatapaturmien lukumäärä AVI:n työsuojelun vastuualueittain 215 Palkansaajien korvattujen työpaikkatapaturmien taajuus AVI:n työsuojelun vastuualueittain , ulkomailla: ,8 32, ,9 26,8 yksikkö: työpaikkatapaturmien lukumäärä yksikkö: työpaikkatapaturmia per miljoona tehtyä työtuntia 17

18 Ikääntyminen lisää vakavia työtapaturmia Työntekijä ikä vaikuttaa työpaikkatapaturmien taajuuteen ja työkyvyttömyyden kestoon. Työpaikkatapaturmataajuus on TVK:n tekemien laskelmien mukaan korkeampi nuorilla ja eläkeikää lähestyvillä. Taajuus on alhaisempi vuotiailla. Korkein työpaikkatapaturmataajuus on 2-24-vuotiailla työntekijöillä, joille sattuu noin 43 työpaikkatapaturmaa/miljoona työtuntia. Nuorille työntekijöille sattuu paljon lieviä työpaikkatapaturmia. Iäkkäämmille työntekijöille sattuu taas muita useammin vakavia, yli 3 vuorokauden työkyvyttömyyden aiheuttavia työpaikkatapaturmia. Analyysissa on havaittu, että työpaikkatapaturmista aiheutuvien työkyvyttömyyksien keskimääräinen kesto kasvaa iän myötä. Palautuminen työtapaturmasta on hitaampaa vanhemmilla työntekijöillä. Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus ikäluokittain Eroihin taajuuksissa ja vakavuuksissa vaikuttaa mm. se, että eri-ikäiset tekevät keskimäärin erilaisia töitä. Tarkempaa pohdintaa iän vaikutuksesta työtapaturmiin löytyy aiemmin julkaistusta ikäanalyysistä (Tapaturmavakuutus-lehden numerossa 2/214) sekä juuri julkaistusta tutkimuksesta Retirement age and occupational injury (TVK:n julkaisusarja 4/216). Uusi ikäanalyysi vuoden aineistolla, tullaan julkaisemaan myöhemmin TVK:n analyyseja-sarjassa. Laskenta on tehty palkansaajien työpaikkatapaturmista käyttäen Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta erikseen tilattua ikäluokittaista työtuntiaineistoa. Tuloksissa on huomioitava, että yli 64-vuotiaiden työtapaturmia on verraten vähän luotettavan taajuusluvun laskemiseksi. Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus 214 ikäluokan mukaan eri vakavuusrajoilla yli yli yli 3pv väh. 4pv yhteensä 18

19 Työtapaturmien määrän vaihtelu viikonpäivien ja vuodenajan mukaan Tutkimus: Yli 63-vuotiaiden riski työtapaturmaan suurempi Yli 63-vuotiailla työntekijöiden työpaikkatapaturmataajuus on 36 % korkeampi kuin 5-55-vuotiaiden työntekijöiden. Yli 63-vuotiaiden työntekijöiden työtapaturmien seuraukset ovat myös usein nuorempien ikäluokkien työtapaturmien seurauksia vakavampia. Tulos käy ilmi Tapaturmavakuutuskeskuksen julkaisemasta englannin kielisestä tutkimusraportista: Retirement age and occupational injury, jossa selvitettiin eläkeiän nousun vaikutuksia työtapaturmiin. Tutkimuksen tekijät uskovat, että eläkkeelle siirtymisiän nousu tulee näkymään työtapaturmien lukumäärän hienoisena kasvuna ja etenkin vakavien tapaturmien lukumäärän kasvuna. Tutkimuksen tilastoaineistona oli palkansaajielle korvatut työpaikkatapaturmat vuosilta Ajanjaksolla korvattiin yhteensä palkansaajien työpaikkatapaturmaa ja näistä 155 tapaturmaa sattui yli 64-vuotiaille työntekijöille. Lue tutkimuksen tuloksista tarkemmin julkaisusta (TVK:n julkaisusarja 4/216 Retirement age and occupational injury) Työpaikkatapaturmia sattuu enemmän alkuviikosta. Suhteessa eniten työpaikkatapaturmia kertyy viikon kolmelle ensimmäiselle arkipäivälle. Vuonna 215 työpaikkatapaturmia sattui melko tasaisesti maanantain (2,1 %), tiistain (19,6 %) ja keskiviikon (18,9 %) aikana. Aikaisempina vuosina maanantai on erottunut selvemmin työpaikkatapaturmien määrissä. Toimialoilla on erilaisia käytäntöjä, jotka vaikuttavat tehdyn työn määrään eri viikonpäivinä ja siten myös työtapaturmien kertymiseen viikonpäiville. Työt voivat painottua alkuviikkoon ja loppuviikosta pidetään ehkä enemmän lomia. Lyhennettyä työviikkoa tekevät pitävät usein vapaapäivänsä loppuviikosta ja perjantai on myös suosittu etätyöpäivä. Työmatkatapaturmien määrän vaihteluun vaikuttavat kuitenkin viikonpäivää voimakkaammin yksittäisten päivien keliolosuhteet. Työpaikka- ja työmatkatapaturmien lukumäärät vaihtelevat voimakkaasti vuodenajan mukaan. Vaihteluun vaikuttaa mm. tehdyn työn määrä. Esimerkiksi suositut loma-ajat ja arkipyhät näkyvät myös tapaturmatilastoissa. Työmatkatapaturmia sattuu erityisesti marras-maaliskuussa, liukkaiden kelien aikaan. Vuonna 214 työmatkatapaturmia sattui eniten joulukuussa (2389 työmatkatapaturmaa), vuoden 215 kuukausittainen jakauma ei ole vielä tarkasti tiedossa loppuvuoden aineiston viivettä on kompensoitu vuositasolla ns. selvityskerrointa käyttämällä. Työmatkatapaturmissa näkyy yleensä piikki erityisen liukkaan päivän kohdalla. Tällöin työmatkatapaturmia sattuu paljon etenkin niillä alueilla, joissa työmatkoja kuljetaan runsaasti jalan tai pyörällä. 19

20 Palkansaajien työpaikkatapaturmat 215 viikonpäivittäin (%) 25% 2% 2,1 % 19,6 % 18,9 % 17,7 % 15% 15,3 % 1% 5% 4,5 % 3,8 % % maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai Palkansaajien korvatut työmatkatapaturmat sattumiskuukauden mukaan

21 Työpaikka- ja työmatkatapaturmien kertyminen palkansaajille Työpaikkatapaturmat keskittyvät pienelle osalle korkeariskisten alojen palkansaajia. Työmatkatapaturmat sen sijaan jakautuvat yllättävän tasaisesti. Tulos selviää Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja -sarjassa julkaistusta Työpaikka- ja työmatkatapaturmien kertyminen palkansaajille -analyysista. Analyysiä varten kerätty aineisto osoitti, että Suomessa on noin 2 palkansaajan joukko, jolle on sattunut vähintään viisi työpaikkatapaturmaa vuosien aikana. Toimialoittain tarkasteltuna näiden henkilöiden työt sijoittuvat toimialoille, joilla on myös keskimäärin korkea työpaikkatapaturmien taajuus. Vähintään viiteen työpaikkatapaturmaan tarkastelujaksolla joutuneet palkansaajat työskentelivät yleisimmin metallialan tai rakentamisen ammateissa tai kuorma-autonkuljettajana. Työmatkatapaturmien kertymistä tarkasteltaessa analyysiaineistosta kävi ilmi, että Suomessa on vain hieman yli 1 palkansaajaa, joille on sattunut 1 vuoden aikana vähintään viisi korvaukseen johtanutta työmatkatapaturmaa. Palkansaajien lukumäärä, noin 2,1 miljoonaa, huomioiden työmatkatapaturmat näyttävät jakautuvan yllättävän tasaisesti. Lue tarkemmin analyysista ja sen tuloksista sivulta: julkaisut Työmatkatapaturmista suurin osa tapahtuu jalankulkijoille Työmatkatapaturmista suurin osa tapahtuu jalankulkijoille. Vuonna 215 kaikista palkansaajille korvatuista työmatkatapaturmista sattui 55, % jalankulkijoille, 24,5 % polkupyöräilijöille ja 15,8 % henkilöautolla liikkuville. Sattumistapa-muuttujasta löytyy vahingoittuneen henkilön liikkumistavan mukaan selkeästi eri ryhmät ( klusterit ). Jalankulkijoille ja polkupyöräilijöille yleisintä on kaatuminen, kun taas autoilijoille yhteentörmäys toisen auton kanssa. Palkansaajien työmatkatapaturmat 215 tapaturman sattumistavan ja vahingoittuneen henkilön liikkumistavan mukaan SATTUMISTAPA LIIKKUMISTAPA jalan polkupyörällä mopedilla moottoripyörällä henkilöautolla linja tai kuormaautolla, kiskoilla muut yhteensä kaatuminen, liukastuminen kompastuminen esineiden päälle astuminen ajoneuvon ulosajo tai kaatuminen yhteentörmäys auton kanssa yhteentörmäys pp:n mopon tai kmp:n kans yhteentörmäys kiskoilla kulk. kanssa väkivalta muut sattumistavat

22 Palkansaajien korvatut työmatkatapaturmat liikkumistavan mukaan vuonna jalan polkupyörällä henkilöautolla mopolla tai moottoripyörällä linja- tai kuorma-autolla, kiskoilla muu liikkumistapa Tilastotiedot käyttöön Työpaikkatapaturmien sattumisolosuhteita kuvaa kahdeksan muuttujaa: Poikkeama lait., työk. tai eläimen hallinnan menett. 11 % aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, ym. 1 % työtehtävä työsuoritus poikkeama vahingoittumistapa vahingoittumistapaan liittyvä välitön aiheuttaja työpiste (työpiste-muuttujan tiedonkeruu loppui ) vamman laatu vahingoittunut kehon osa Näiden muuttujien avulla saadaan tarkempaa tietoa tapaturmien torjuntaa varten. Tietoa voidaan hyödyntää eri tavoin yritys- henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen 14 % terävään esineeseen astum., kolhiminen, ym 17 % putoaminen, hyppääminen, kaatum., liukast. 24 % muut luettelemattomat poikkeamat 8 % aineen valuminen, purkaut. vuotaminen, ym. 7 % väkivalta, järkyt. tilanne, poik. läsnäolo 5 % poikkeamasta ei tietoja vah.selvityksessä 3 % 22 tuntematon % sähköhäiriö, räjähdys, tulipalo 1 %

23 ten työturvallisuustyössä. Uusi työympäristömuuttuja korvaa v. 216 alusta aiemman työpiste-muuttujan. Yksi työpaikkatapaturmista kerättävä luokittelumuuttuja on työsuoritus. Työsuoritus kuvaa henkilön tarkoituksellista toimintaa juuri ennen vahingoittumista. Toiminta saattoi olla lyhytaikaista. Vuonna 215 kolme yleisintä työsuoritusta olivat henkilön liikkuminen (33,9 %), esineiden käsitteleminen (2, %) ja taakan käsivoimin siirtäminen (14,3 %). Nämä työsuoritukset ovat olleet kolme yleisintä koko tarkastelujakson (vuosien ) ajan. Työsuoritus taakan käsivoimin siirtäminen 14 % esineiden käsitteleminen 2 % henkilön liikkuminen 34 % käsikäytt. työkaluilla työskenteleminen 13 % muut luettelemattomat työsuoritukset 6 % paikallaan oleminen työpisteessä 4 % koneen käyttäminen 4 % työsuorit. ei tietoa vahinkoselvityksessä 3 % kulkun. tai siirtol. ohjaus tai matkustam. 2 % Palkansaajien korvatut työpaikkatapaturmat vahingoittumistavan mukaan vuonna sähkön, lämpötilan tai vaarallisen aineen aiheuttama vahingoittuminen hapensaannin estyminen iskeytyminen kiinteää pintaa tai liikkumatonta aiheuttajaa vasten liikkuvan aiheuttajan osuma tai siihen törmääminen leikkaavan, terävän, karhean esineen aiheuttama vahingoittuminen puristuminen, ruhjoutuminen äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen, ml. melu ja säteily eläimen tai ihmisen purema, potku jne. muut tai ei tietoa 23

24 Tutkimuksia ja analyyseja TVK:n uusissa julkaisusarjoissa Tapaturmavakuutuskeskus aloitti vuonna 216 kahden uuden julkaisusarjan tuottamisen. Tapaturmavakuutuskeskuksen julkaisuja -sarjassa julkaistaan laajempia tutkimuksia ja selvityksiä työtapaturmavakuuttamisen toimintaympäristöstä. Tapaturmavakuutuskeskuksen analyyseja -sarjassa julkaistaan tiiviimpiä analyyseja. Yksi Tapaturmavakuutuskeskuksen tehtävistä on erilaisten tutkimusten ja selvitysten tekeminen. Tarkoituksena on tuottaa tapaturmavakuuttamisen toimeenpanon kehittämisen kannalta hyödyllistä tietoa työtapaturmavakuuttamisen toimintaympäristöstä. Tavoitteenamme on, että alasta kiinnostuneet löytävät nämä tuotteemme ja että uusien julkaisusarjojen myötä erilaisia tuottamiamme tutkimuksia ja analyyseja voidaan hyödyntää yhä laajemmin. kertoo Informaatio- ja valvontayksikön johtaja Mika Tynkkynen. Viime vuonna julkaistiin yhteensä 8 analyysia ja 4 tutkimusta julkaisusarjoissa. Kaikki raportit löytyvät kotisivuiltamme: Julkaisut TVK:n julkaisusarjat -sivulta Viimeisimpiä julkaisuja: Analyysi nro 9 Yritysten jakaminen suhteellisiin riskiluokkiin Analyysi nro 8 TOT-tutkinnan trendejä 21-luvulla Analyysi nro 7 Uudet teknologiat - riskejä ja mahdollisuuksia Analyysi nro 6 Elinkeinorakenteen muutosten tarkastelua työtapaturmavakuuttamisen näkökulmasta TVK:n julkaisuja 4/216 Retirement age and occupational injury TVK:n julkaisuja 3/216 Styreenin ammattitautipotentiaali suomalaisilla työpaikoilla 24

25 Työpaikkakuolemat.fi Työpaikkakuolemat.fi on Tapaturmavakuutuskeskuksen ylläpitämä verkkosivusto, jossa kerrotaan vakavaan vammautumiseen ja kuolemaan johtaneista työpaikkatapaturmista. Tapaturmaraporteissa käsitellään tapahtuman kulku ja tapaturmaan johtaneet tekijät sekä annetaan torjuntatoimenpiteitä vastaavanlaisten tapausten ehkäisemiseksi. Raporteissa pyritään havainnollistamaan tapahtumien kulku erilaisia menetelmiä, kuten 3Dmalleja, havainnekuvia ja videota hyväksi käyttäen. Tapausten tiedot perustuvat lähinnä tutkivien viranomaisten asiakirjoihin ja näkemyksiin. Tapaturmaraportteja on tarkoitus julkaista noin kymmenen vuodessa. Tapaturmatilastoja päätoimialoittain Tässä luvussa tarkastellaan työtapaturmatilastoja päätoimialoittain. Toimialakohtaisella tarkastelulla päästään pureutumaan tarkemmin kunkin toimialan erityispiirteisiin. Tarkastelussa ovat rakentamisen, teollisuuden, kuljetuksen ja varastoinnin, kuntasektorin, yksityisen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialat. Luvun lopussa käsitellään lisäksi vakuutettujen yrittäjien työtapaturmatilastoja. Tässä tilastojulkaisun osassa keskitytään niihin toimialoihin, joilla sattuu paljon työtapaturmia tai jotka ovat kasvavia aloja. Tarkempia alakohtaisia tilastotietoja voi kysyä tapaturmavakuutusyhtiön työturvallisuusasiantuntijalta. 25

26 Kuntasektorilla työpaikkatapaturmien määrä ja tapaturmataajuus nousivat hieman Vuonna 215 kuntasektorilla sattui palkansaajille työpaikkatapaturmaa ja 6 95 työmatkatapaturmaa. Työmatkatapaturmien määrä oli 13 % korkeampi kuin vuonna 214, jolloin työmatkatapaturmien määrä oli selvästi edellisvuosia alhaisempi. Työmatkatapaturmien määrä palasi nyt lähemmäs vuosien 213 ja 212 tasoa. Vuosina kuntasektorin palkansaajien työpaikkatapaturmien määrä kasvoi, mutta vuosina lukumäärä on pysynyt noin 2 työpaikkatapaturman tasolla. Palkansaajien työpaikkatapaturmat kuntasektorilla ja sote-alalla 2 Kunta-alan työpaikkatapaturmien taajuus oli 23,6 vuonna 215. Taajuus nousi hieman edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 214 taajuus oli 23, luvulla kunta-alan taajuus on vaihdellut välillä. Kunta-alan työtunnit laskivat,9 % vuodesta 214. Pääammattiluokittain tarkasteltuna eniten työpaikkatapaturmia kuntaalalla sattui seuraavissa ammattiluokissa: terveydenhuolto ja sosiaalialan työ 49,3 %, palvelutyö 14,4 % ja tekninen, tieteellinen, lainopillinen, humanistinen ja taiteellinen työ 13,7 %. Nämä ovat myös kunta-alan suurimpiin kuuluvia ammattialoja henkilöstömäärältään. Terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattiryhmässä sattuneiden työtapaturmien osuus on selvästi kasvanut vuosina Sen sijaan palvelutyössä ja teollisuus-, kaivos-, louhinta- ja rakennustyössä sattuneiden työpaikkatapaturmien osuus on tarkastelujaksolla laskenut Kuntasektori Sosiaali- ja terveyspalvelut 26

27 Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuudet kuntasektorilla ja sote-alalla Kuntasektori Sosiaali- ja terveyspalvelut Terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattiryhmässä työpaikkatapaturmien jakautuminen tarkemmalla ammattiluokkatasolla oli vuonna 215 seuraava: terveyden-/sairaanhoitotyö kpl lasten päivähoitotyö sosiaalialan työ kuntoutustyö (terveydenhuolto) 119 eläinlääkintähuolto, ymp.suojelu 19 hammashoitoalan työ 89 psykologinen työ 22 apteekkialan työ 13 Vuonna 215 kunta-alan työpaikkatapaturmista 41 % oli liikkumistapaturmia, 15 % liittyi esineiden käsittelemiseen ja 14 % taakan käsivoimin siirtämiseen. Poikkeamista, joka on viimeisin vahingoittumista edeltänyt tapahtuma, yleisin oli kunta-alalla liukastuminen, putoaminen ja hyppääminen (26 %). Muita yleisiä poikkeamia kunta-alalla olivat henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen (17 %) ja terävään esineeseen satuttaminen (14 %). Sekä poikkeama-, aiheuttaja- että vahingoittumistapa -muuttujien avulla voidaan arviota työväkivaltaan liittyvien työtapaturmien lukumäärien muutoksia tapaturmatilastoissa, mutta koska muuttujaluokat eivät rajaa tarkasti väkivaltatapauksia, tarvitaan esim. vahinkokuvausten analysointia ilmiön tarkempaan tutkimiseen. Myös vuoden 216 alusta kerättävät uuden lain mukaiset vahinkotapahtumatiedot todennäköisesti tarkentavat työväkivaltatapausten tilastointia ja tuovat apua analysointiin. Väkivalta, järkyttävä tilanne ja poikkeava läsnäolo (11 %) oli neljänneksi yleisin poikkeama. Poikkeaman osuus on kasvanut tarkastelujakson vuosien aikana. Vielä vuonna 25 tähän luokkaan liittyviä poikkeamia oli noin 7 % kaikista poikkeamista (noin 1 2 kpl). Kasvua vuoteen 215 oli noin 4 prosenttiyksikköä ja noin 9 kpl. On kuitenkin huomioitava, että tähän poikkeamaluokkaan tulee myös muita kuin väkivaltaan liittyviä tilanteita. Kunta-alalla yleisimpiä ovat ihmisten, eläinten ja kasvien aiheuttamat loukkaantumiset (4 52 kpl). Tähän aiheuttajaluokkaan kuuluu kuntaalalla sekä eläinten aiheuttamia loukkaantumisia (esim. maatalouslomittajilla) että ihmisten aiheuttamia loukkaantumisia. Siten vain osan tähän luokkaan kuuluvista tapauksista voidaan arvioida olevan työväkivaltaan liittyviä vahinkoja. Toiseksi yleisin aiheuttaja on edelleen kulkuväylät, alustat, maa, ovet, seinät ym. (4 438 kpl). Materiaalien, esineiden, tuotteiden, sirpaleiden ja koneen osien aiheuttamat loukkaantumiset ovat myös yleisiä (2 178 kpl), mutta määrä on ollut jo usean vuoden laskussa. Yleisimmät vahingoittumistavat vuonna 215 olivat iskeytyminen kiinteää pintaa vasten (5 354 kpl), henkilön äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen (4 16 kpl) ja leikkaavan, terävän, karhean esineen aiheuttama vahingoittuminen (2 77 kpl). Eläimen tai ihmisen purema, potku jne., oli neljänneksi suurin vahingoittumistavan luokka (27 kpl). 27

28 Kuntasektorin ja sote-alan palkansaajien työpaikkatapaturmat vuonna 215: 1) pääammattiluokan mukaan muut palvelutyö teollinen työ maa- ja metsätaloustyö, kalastus hallinto- ja toimistotyö terveydenhuolto, sosiaalialan työ tekninen, tieteellinen, lainopillinen, ) poikkeaman mukaan muut tai ei tietoa väkivalta, järkyttävä tilanne, poikkeava läsnäolo henkilön äkillinen kuormittuminen terävään esineeseen astuminen, takertuminen, kolhiminen ym. henkilön putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen laitteen, työkalun, eläimen ym. hallinnan menettäminen aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen, ym. aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen, ym. 3) työsuorituksen mukaan muut tai ei tietoa paikallaan oleminen työpisteessä henkilön liikkuminen taakan käsivoimin siirtäminen esineiden käsitteleminen kulkuneuvon, siirtolaitteen ohjaaminen ym. käsikäyttöisillä työkaluilla työskenteleminen koneen käyttäminen Kuntasektori Sosiaali- ja terveyspalvelut 28

29 Yli 59-vuotiaiden työpaikkatapaturmia aiempaa enemmän Kunta-alalla työpaikkatapaturmia sattui 6-vuotiaille ja sitä vanhemmille vuonna 215 yhteensä kpl, eli 9,3 % kaikista kunta-alan työpaikkatapaturmista. Osuus on ollut hieman nousussa viime vuosina. Kunta-alalla työskenteli Tilastokeskuksen kuntasektorin palkkatilaston mukaan 422 henkilöä lokakuussa 215, näistä 4694 tähän ikäluokkaan kuuluvia. Iäkkäämmille työntekijöille sattuu useammin vakavia, yli 3 vuorokautta työkyvyttömyyttä aiheuttavia työpaikkatapaturmia. Kunta-alalla yli 59-vuotiailla vakavien työpaikkatapaturmien osuus on yli 8 %, kun esim. neljäkymppisillä palkansaajilla vakavien työtapaturmien osuus on noin 5-6 % luokkaa. Tähän vaikuttaa mm. hitaampi toipuminen vahingoista, mutta myös erilainen ammattijakauma. Tehtyjen ikäanalyysien valossa näyttäisi siltä, että kunta-alalla vakavien työtapaturmien taajuus nousee iän myötä. Tapaturmasuhde (työpaikkatapaturmien lkm/työntekijöiden lkm) näyttäisi kasvavan erityisesti yli 64-vuotiailla, mutta tapaturmasuhteen ja -taajuuden laskemisessa tulee kuitenkin yli 64-vuotiaiden osalta haasteeksi työpaikkatapaturmien ja tehtyjen työtuntien/työntekijöiden pieni määrä. Kuntasektorin palkansaajien työpaikkatapaturmat ikäluokan mukaan vakavuuksittain vuonna yli 64 yli 3 pv 4-3 pv alle 4 pv Liikkumistapaturmien osuus kasvaa iän myötä. Yli 59-vuotiaiden kuntaalan palkansaajien työpaikkatapaturmista jo noin 45 % on liikkumistapaturmia. Käsikäyttöisillä työvälineillä työskentelemiseen liittyvät ja esineiden käsittelemiseen liittyvät työtapaturmat ovat taas yleisempiä nuorilla ikäluokilla. Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelutoimialalla taajuus ja työpaikkatapaturmien määrä kasvussa Toimialalla sattui vuonna 215 palkansaajille työpaikkatapaturmaa. Vuonna 214 työpaikkatapaturmia sattui Tapaturmien määrä on ollut koko tarkastelujakson ajan kasvussa - määrä on kaksinkertaistunut jakson aikana. Palkansaajien työpaikkatapaturmien taajuus kasvoi. Vuonna 215 työpaikkatapaturmien taajuus oli yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelutoimialalla 31,8. Vuonna 214 taajuus oli 3,1. Taajuus on noussut vuoden 25 tasosta noin 1 taajuusyksikköä, vuonna 215 taajuus oli tarkastelujakson korkein. Työtunnit olivat hieman vähentyneet vuoden 214 määristä. Yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelutoimialan työtapaturmakehitys on huolestuttava. Työturvallisuusjohtamiseen ja työtapaturmien ennaltahkäisyyn tulisi kiinnittää alalla enemmän huomiota. 29

30 Lukuja arvioitaessa on huomioitava, että aineistoteknisistä syistä kuntasektorin määritykseen (kuntasektorin, yksityisen tai valtion väliseen rajanvetoon) liittyy tänä vuonna epävarmuutta, mikä voi nostaa yksityisen sosiaali- ja terveyspalveluiden päätoimialan lukumääriä ja taajuuslukua. Suurin osa toimialalla sattuneista työtapaturmista on lieviä. Vuonna 214 alle 4 päivän työkyvyttömyyteen johtavien työpaikkatapaturmien osuus oli noin 67 % kaikista tapaturmista. Lievien työtapaturmien osuus on ollut tarkastelujakson aikana kasvussa. Vuonna 25 osuus oli vielä noin 58 %. Vakavia, yli 3 pv työkyvyttömyyteen johtaneita työtapaturmia oli noin 4,9 % kaikista sattuneista työpaikkatapaturmista. Esimerkiksi kunta-alalla vakavien työpaikkatapaturmien osuus oli 5,6 % vuonna 214 ja kaikilla toimialoilla yhteensä 7, %. Ammattiluokittain tarkasteltuna vuoden 215 aineistossa eniten yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelutoimialan työpaikkatapaturmia sattui sosiaalialan työssä (38,1 %). Terveyden- ja sairaanhoitotyössä sattui (33,8 %) toimialan työpaikkatapaturmista. Poikkeama-muuttujan suhteen yleisin oli henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen, osuus 21,6 % vuonna 215. Toiseksi yleisin poikkeama oli väkivalta, järkyttävä tilanne ja poikkeava läsnäolo, yhteensä noin 19,4 %. Kolmanneksi yleisimpiä poikkeamia olivat liukastumiset, kaatumiset, putoamiset ja hyppäämiset (19,6 %). Yleisimmät vahingoittumistavat olivat vuonna 215 äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen (24,8 %), iskeytyminen kiinteää pintaa vasten (19,4 %) ja eläimen tai ihmisen purema, potku jne. (17,5 %). Työtapaturmat, joissa vahingoittumistapana on ollut eläimen tai ihmisen purema, potku jne. ovat lisääntyneet viime vuodesta 66 tapaturmalla ja niiden määrä on pidemmän tarkastelujakson vuosina aikana noussut 8 prosenttiyksikköä. Suurin osa toimialalla sattuneista työtapaturmista on sijoiltaanmenoja, nyrjähdyksiä ja venähdyksiä (43,1 %) tai haavoja ja pinnallisia vammoja (35,6 %). Alan työtapaturmissa loukkaantuu usein sormet (798 kpl) tai selkä (725 kpl), myös alaraajojen (jalat, nilkka, jalkaterä ja varpaat) loukkaantumiset ovat yleisiä. Yleisin työpaikkatapaturmien aiheuttajaluokka on yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelutoimialalla ihmiset, eläimet ja kasvit (1 61 kpl). Näiden aiheuttamia työpaikkatapaturmia oli vuonna 215 yli kolmannes (36,1 %) kaikista työtapaturmista. Sekä lukumäärä että kyseisten työpaikkatapaturmien osuus on kasvanut tarkastelujakson (25-215) aikana. Osuus on noussut tarkastelujakson aikana noin 11 prosenttiyksikköä. Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelutoimialalla tähän aiheuttajaluokkaan kuuluvat työtapaturmat ovat valtaosin ihmisten aiheuttamia. Vahinkokuvausten avulla on mahdollista analysoida tapauksia tarkemmin. Toiseksi yleisin työpaikkatapaturmien aiheuttaja on kulkuväylät, alustat, maa, ovet, seinä ym. (17,2 %). Kolmanneksi yleisin aiheuttaja on materiaalit, esineet, tuotteet, sirpaleet (12,4 %). Osuus on laskenut hieman edellisvuodesta (14,2 %, vuonna 214). Vuonna 215 toimialan työpaikkatapaturmista 39,3 % oli liikkumistapaturmia, 15,6 % liittyi esineiden käsittelemiseen ja 17,8 % taakan käsivoimin siirtämiseen. 3