SYRJÄYTYMINEN VAI SYRJÄYTTÄMINEN? Nuorten ja työn tekemisen näkökulmasta Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 3.4.2012, Villilä-Studiot, Nakkila Timo Aro 201
Mitä on syrjäytyminen?
Lyhyesti käsitteestä Pierre Bourdieu: Olosuhteiden kurjuus (suuri kurjuus) ja suhteellisen aseman aiheuttama kurjuus (pieni kurjuus). Esimerkkejä suuresta kurjuudesta absoluuttinen köyhyys, nälkä, rahattomuus, pakolaisuus jne. Esimerkkejä pienestä kurjuudesta basisti bändissä, vaihtopelaaja jääkiekkojoukkueessa, tukityöllistetty konsulttiyrityksessä jne.) Kurjuuden lajit liittyvät asumiseen, työhön, odotuksiin ja näkökulmiin. Perusidea se, ettei pientä kurjuutta sovi unohtaa suuren kurjuuden rinnalla Oleellista eri akateemisten tutkimustraditioiden ja näkökulmien kirjosta riippumatta Ongelmien kasautuminen ja pitkittyminen, Sisäiseen ja ulkoiseen elämänhallintaan liittyvät puutteet sekä Ulkopuolisuuteen ja vierauteen liittyvät kokemukset. Useimmin jaetaan viiteen ulottuvuuteen: koulutuksellinen, työmarkkinallinen, sosiaalinen, vallankäytöllinen ja normatiivinen
Syrjäytymineen liitetyt tunnuspiirteet ovat leimaavia, eräänlaisia poltinmerkkejä aloitekyvyttömyys arvottomuuden tunne elämänilon väheneminen epäluulot epäsiisteys harrastusten puute ihmissuhteiden puute innostuksen puute itsekeskeisyys itsetuhoisuus kiinnostuksen puute laiskuus negatiivisuus oppositioasenne passivoituminen piittaamattomuus normeista ja muista ihmisistä päihteiden runsas tai hallitsematon käyttö sitoutumisen vaikeus tarkoituksettomuuden tunne vahva ulkopuolisuuden tunne voimattomuuden tunne välinpitämättömyys
Syrjäytymiseen liittyviä yleisiä hälytysmerkkejä 1 (2) Sosiaaliryhmien väliset terveys- ja kuolleisuuserot ovat Suomessa suuret. Pitkäaikaissairaudet ovat alimmissa sosiaaliryhmissä noin 50 prosenttia yleisempiä kuin ylimmissä sosiaaliryhmissä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012) OECD:n tuoreen selvityksen mukaan tuloerot kasvoivat Suomessa eniten vuosina 1995 2005 mutta Suomi on yhä OECD-vertailussa pienten tuloerojen maa ja selvästi alle keskiarvon. Suomi on seitsemännellä tilalla 30 maan joukossa (OECD 2011) Erityisopetusta saavien nuorten määrä on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien (Tilastokeskus) Nuorten mielenterveyshäiriöiden vuoksi saamat sairaslomat ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet merkittävästi 2000-luvulla (Raitasalo-Maaniemi 2008). Arviolta jopa 15-25 % nuorista kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä (Kaltiala-Heino 2007). Mielialalääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut koko väestön osalta vuoteen 1990 verrattuna (Lääkelaitos). Mielenterveyshäiriöt ovat nousseet suurimmaksi syyksi sairauspoissaoloille ja uusille työkyvyttömyyseläkkeille (Raitasalo-Maaniemi 2007, 2008)
Syrjäytymiseen liittyviä yleisiä hälytysmerkkejä 2 (2) Alle 35-vuotiaiden osalta KELA:n sairauspäivärahakustannukset olivat 6,6 miljardia euroa vuonna 2009 Työkyvyttömyyseläkkeellä oli noin 250 000 henkilöä vuonna 2010. Yksi kuudesta haluaisi palata työelämään. 2000-luvulla on jäänyt 25 000-30 000 henkilöä vuodessa työkyvyttömyyseläkkeellä Puolet työttömistä ei palaa takaisin työelämään. Työttömälle annettu koulutus nostaa mahdollisuutta palata työelämään kaksinkertaiseksi. Suurin työttömyysriski on nuorilla miehillä, yksinäisillä miehillä ja yksinhuoltajaäitien pojilla (Myrskylä 2010). Riskiyhteiskunnan loukku: 7 % ei siirry peruskoulusta toiselle asteelle, 10 % keskeyttää ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja 18 % ikäluokasta ei suorita toisen asteen tutkintoa (Lähde: Allianssi). Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yksi syrjäytynyt nuori maksaa kansantaloudelle 1,1 miljoonaa euroa, jos työttömyys alkaa alle 25-vuotiaana ja jatkuu 60 ikävuoteen saakka
Kenen näkökulmasta? Lasten Nuorten Työttömien Päihdeongelmaisten Mielenterveysongelmaisten Maahanmuuttajien Asunnottomien Iäkkäiden Kansaneläkkeen varassa olevat Yksinäisten Pitkäaikaissairaiden Vankien Uudesta teknologiasta ja palveluista osattomiksi jääneiden Jne. ja jne.
Timo Aro 201
VANHA TYÖKULTTUURI Hyvinvointivaltio = täystyöllisyyden yhteiskunta Palkkatyön (ja aktiivisen työvoimapolitiikan) kultaaika 1970-1990 Tulopoliittiset kokonaisratkaisut (TUPO), korporaatiot, konsensus, hajauttaminen jne. Säännölliset ja vakaat työurat, elinikäiset työpaikat, 8-16 työpaikat Työ identiteetin perustana!
Suomessa ei kannata valmistaa mitään hevosta pienempää -Tauno Matomäki -
Uusi työkulttuuri Hyperkilpailun aika (Juha Siltala), hyvinvointivaltiosta kilpailuvaltioon, kilpailuvaltiosta metropolivaltioon (Hannu Katajamäki) Keskittäminen ja suuruuden ekonomia Useita ammatti-identiteettejä työuran aikana, jatkuva muutokseen varautuminen Joustavat, muuttuvat ja poukkoilevat työmarkkinat, 8-24 työpaikat joustotyömarkkinat Työn yksilöllistyminen, persoona ja sosiaaliset taidot korostuneessa asemassa: Hyvä persoona = aktiivinen, rohkea, reipas, ilmaisutaitoinen, höpöttäjätyyppi Huono persoona = ujo, hiljainen, sisäänpäin kääntynyt, perehtynyt, perinpohjainen
Ikä Sosiaalinen media ja syrjäytyminen 16-24 89 25-34 79 35-44 60 45-54 32 55-64 16 65-74 9 ----- Opiskelija 88 Työllinen 49 Eläkeläinen 10 Rekisteröityneet jonkin yhteisöpalvelun asiakkaaksi (%-osuus) Lähde: Tilastokeskus 2011
Nuorten työttömyys vuosina 1991-2011 Alle 25-vuotiaat Alle 20-vuotiaat 110000 105000 100000 95000 90000 85000 80000 75000 70000 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Lähde: Työpoliittinen aikakausikirja 2/2011 Noin 30 000 alle 25-vuotiasta työtöntä ja 55 000 alle 30-vuotiasta työtöntä 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011*
Nuorten työttömyysaste (%) vuosina 1991-2011 34 32 Lähde: Työpoliittinen aikakausikirja 2/2011 30 28 26 24 22 NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU 20 18 16 14 12 10 8 6 Nuorten työttömyysaste noin 20 % eli EU:n keskitasoa 4 2 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011* 13 23,2 30,2 30,7 26,9 25 21,3 19,6 16,4 16,8 15,6 15,8 17,5 16,5 16,1 14,9 12,3 11,7 17 17 17,8
18-vuotiaan työvuosien odotearvo koulutusasteen mukaan vuonna 2010 Koulutuaste Perusaste/miehet 25,87 Perusaste/naiset 23,13 Keskiaste/miehet 32,69 Keskiaste/naiset 33,36 Alempi korkea-aste/miehet 35,93 Alempi korkea-aste/naiset 36,72 Ylempi korkea-aste/miehet 38,35 Ylempi korkea-aste/naiset 36,76 Työvuosien odotearvo Jo keskiasteen tutkinto nostaa miesten työvuosiodotetta kuudella ja naisten yhdeksällä vuodella! Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 2011, Pekka Myrskylä 2012
työttömyyden, syrjäytymisen ja monenlaisen osaamattomuuden vuoksi yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuva väestö olisi paras kiinnittää takaisin yhteiskuntaan tarjoamalla sille koulutusta lupauksena jostain paremmasta Komiteamietintö1997:14 -
Joka vuosi noin 5 000 nuorta jää peruskoulun jälkeen vaille jatkokoulutuspaikka, 15 % ikäluokasta (Pekka Myrskylä 2012)
Mutta missä ovat kadonneet nuoret? Poissaololle työstä tai koulutuksesta ei löydy syytä Eivät käy työssä, mutta eivät ole siitä huolimatta ilmoittautuneet TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Puolet niistä nuorista, joilla on työmarkkinaongelmia, eivät ole TE-toimistojen palvelujen piirissä. Eivät ole opiskelemassa minkään oppilaitoksen kirjoilla Eivät ole suorittamassa asevelvollisuutta/siviilipalvelua tai ei ole eläkkeensaaja (työkyvytön) Ei ole alle 3-vuotiaita lapsia (hoitovapaalla). Lähde: Ilkka Nio 2010, Pekka Myrskylä 2010
22 000 Tilastoista kadoksissa olevia 18-24-vuotiaita arvioidaan olevan noin 22 000. Lisäksi 15-17-vuotiaita syrjäytymisvaarassa olevia on yhteensä noin 7000, joista ilmeisesti valtaosa elää vanhempien kotitaloudessa ja avustuksella odottaen urasuunnitelmien selkiytymistä Lähde: Niio 2010
VAI?
50 000-90 000 Eri selvityksien laskentamalleissa on päädytty siihen, että työelämän ja koulutuksen ulkopuolella on 0,5, 1 tai 1,5 kertaa enemmän nuoria kuin on työttömäksi TE-toimistoon ilmoittautuneita alle 25-vuotiaita nuoria Lähde: Häggman 2011; Myrskylä 2011; Niio 2007
Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? joista työttömiä työnhakijoita 18 830 hlöä 15-29- vuotiaat 1 005 927 henkilöä joista työvoiman ja koulutuksen ulkopuolella 51 441 hlöä eli joista muita 32 511 hlöä 5 % ikäluokasta Miehiä 64 % ja Naisia 36 % Kantaväestöä 67 % ja vieraskielisiä 23 % Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot 2011
Syrjäytyneiden nuorten vanhemmista noin puolet on työttömiä tai työvoiman ulkopuolella 30-vuotiaana joka viides mies ja joka kymmenes nainen on vain perusasteen koulutuksen varassa Huomioi! Huostaan otetuista nuorista suurimmassa vaarassa ovat teini-iässä kodin ulkopuolelle sijoitetut pojat: joka neljäs on 23-24 vuotiaina työttömänä tai eläkkeellä ja joka neljäs on kadonnut kaikista rekistereistä. Kolme neljästä huostaanotetusta on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia: maahanmuuttajamiesten työttömyys- ja ulko-puolisuusriski on kolminkertainen kantaväestön kouluttamattomiin nuoriin verrattuna Joka päivä keskimäärin 5 nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi Lähde: mm. Pekka Myrskylä 2012, Nuorten yhteiskuntatakuu TEM 2012
Tarttisko tehrä jotaki?
Kiitos