VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS

Osa 1 KAAKKOIS-PIRKANMAAN VÄESTÖ Marja Mönkkönen Pomoottori ry & Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta 2008 Kuva: Leo Koppana 2005

VÄESTÖ JA ALUEKEHITYS Alueiden kehittämisen aluekehityksen tarkoituksena on hallita ja ohjata niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat alueen kilpailukykyyn sekä elinoloihin alueella. Alueiden kehittämisen osa-alueiksi voidaan nimetä talouden, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden kehittäminen, sekä väestön elinolojen parantaminen. Alueen väestörakenteen ja väestön muutoksen tarkasteleminen alueen kehittämisen yhteydessä on tarpeellista useista syistä. Väestörakenteen ja sen muutosten tuntemus on välttämätöntä muun muassa alueen asumista ja palveluita suunniteltaessa. Alueen väestörakenne ja sen muutokset liittyvät kiinteästi myös elinkeinoelämän, talouden ja työllisyyden kehittämiseen. Elinkeinoelämän kannalta väestö merkitsee esimerkiksi inhimillistä pääomaa (työntekijöitä, innovaattoreita ) ja kuluttajia. Kunnantalouden näkökulmasta väestö on muun muassa veronmaksajia ja julkisten palveluiden käyttäjiä. Väestön kehitystä seurataan yleensä muun muassa väestön lukumäärän, ikärakenteen, syntyneisyyden, kuolleisuuden, sekä lähtöja tulomuuton osalta. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi voidaan seurata erilaisia väestöä kuvaavia tekijöitä esimerkiksi väestön sukupuolijakaumaa ja koulutustasoa. Väestön muutokseen vaikuttaa kolme eri tekijää: syntyneisyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Muutokset väestön lukumäärässä vaikuttavat muun muassa asuntojen, tonttien ja julkisten palveluiden määrän kysyntään. Muutoksen väestön ikärakenteessa puolestaan vaikuttavat muun muassa siihen, millaisille asunnoille, tonteille tai julkisille palveluille alueella on tarvetta. Sekä väestön määrän että ikärakenteen muutokseen vaikuttavat tekijät ovat syntyneisyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Syntyneisyys on olennainen tekijä väestön uusiutumisen, määrän ja ikärakenteen kannalta. Syntyneisyyden määrää kuvataan yleensä vuosittain syntyneiden lasten lukumäärällä tuhatta asukasta kohden. Kuolleisuus on niin ikään olennainen tekijä väestön uusiutumista ja määrää tarkasteltaessa. Kuolleisuusluku ilmoitetaan kuolleiden lukumäärällä tuhatta asukasta kohden. Muuttoliikettä voidaan kuvata useilla erilaisilla tunnusluvuilla muun muassa tulomuuton (alueelle muuttaneet) ja lähtömuuton (alueelta muuttaneet) lukuina. Sukupuolijakauma, eli naisten ja miesten suhteellinen osuus väestöstä vaihtelee alueittain koko Suomessa. Yleisesti ottaen katsotaan, että tasapainoinen sukupuolijakauma on alueiden ja yhteisöjen kannalta mielekkäin. Pienet erot naisten ja miesten suhteellisessa osuudessa eivät ole merkitseviä, mutta suuremmat vääristymät jakaumassa voivat näkyä alueella eri tavoin. Väestön ikärakenteen muutos koskee tulevina vuosikymmeninä koko Eurooppaa ja useita muita teollistuneita maita. Suomessa väestö ikääntyy useimpia muita Euroopan maita aikaisemmin esimerkiksi useimmat EU-maat seuraavat Suomea ikärakenteen kehityksessä noin 15 vuoden viiveellä. Suomen tilannetta lähellä ikärakenteen muutoksen suhteen ovat Kiina ja Japani. Suomessa yli 65-vuotiaiden osuuden arvioidaan puolitoistakertaistuvan ja yli 80-vuotiaiden osuuden väestöstä kaksinkertaistuvan seuraavien kolmenkymmenen vuoden aikana. Ikärakenteen muutoksen seurauksia on arvioitu useista näkökulmista. Yleisesti ottaen kaikissa arvioissa on päädytty muun muassa seuraaviin seikkoihin: - palveluiden tarve ja kysyntä kasvaa -työvoimapula ja kilpailu osaavasta työvoimasta lisääntyvät

-alueiden kilpailukykytekijäksi nousee aiempaa vahvemmin hyvinvointi (sekä työelämässä että sen ulkopuolella) Väestön koulutustaso on yksi tärkeistä alueellisen kilpailukyvyn tekijöistä niin kutsuttua inhimillistä pääomaa, jonka olemassa olo alueella näkyy muun muassa innovaatioina ja koulutetun työvoiman saatavuutena. Suomessa nuoret ovat keskimäärin vanhoja koulutetumpia. Alueen ja yhteiskunnan toiminnan kannalta on tärkeä pyrkiä siihen, että heikosti koulutettuja olisi mahdollisimman vähän. Huono pohjakoulutus johtaa usein työttömyyteen ja syrjäytymiseen. Erityisesti nuorten riittävään kouluttautumiseen on kiinnitettävä huomiota (Tuononen 2005). Huomattava on, että Suomessa eniten paikkakunnalta toiselle muuttavat nuoret ja koulutetut ihmiset eli juuri ne, joista alueet tulevaisuudessa kilpailevat. VÄESTÖN MUUTOS VUOSINA 1980-2006 Suomen maaseutumaisia kuntia voimakkaasti muokannut maa- ja metsätalouden rakennemuutos sekä sitä seurannut maaltamuutto heijastui maaseutukuntien väestön vähenemisenä paikoitellen vielä 1980- luvullakin. Työllisyystilanne oli kuitenkin koko maassa suhteellisen hyvä ja keskusten ulkopuolisilla alueilla teollisuuden rooli jopa kasvoi aiemmasta. Aiemmasta poiketen maalta pois alkoivat muuttaa lähinnä korkeasti koulutetut ihmiset, jotka muuttivat kaupunkikeskuksiin työn ja korkeamman tulotason perässä. Kuten kaikkialla, myös Kuhmalahden ja Pälkäneen historiaan mahtuu vaihtelevia vuosia. Molemmissa kunnissa väestön muutos oli 1980-luvulla tappiollista, Pälkäneellä väestön väheneminen oli suhteessa jonkin verran vähäisempää kuin Kuhmalahdella. Seuraavan vuosikymmenen alkua leimaa lama. Vuosikymmenen alkuaikoina raskaimpina lamavuosina molempien kuntien väkiluku kasvoi. Sitä vastoin 1990 jälkipuoliskoa leimaa laman jälkeinen muuttoliike, joka kohdistui erityisesti kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin. Muuttobuumi näkyi väestön vähenemisenä sekä Kuhmalahdella että Pälkäneellä. Uudella vuosituhannella Kuhmalahden ja Pälkäneen kehityspolut ovat eronneet toisistaan aiempaa voimakkaammin. Kuhmalahdella väestönmuutos on vaihdellut vuosittaisesta 2% väestönkasvusta aina 2,5% väestötappioon, kokonaistuloksen ollessa vuoden 2007 loppuun asti tarkasteltuna negatiivinen. Pälkäneellä väestö on vuotta 2001 lukuun ottamatta kasvanut, ja väestön kokonaismuutos Pälkäneellä on vuoden 2007 loppuun saakka tarkasteltuna positiivinen. Väestön muutos vuosina 1980-2006 on esitetty seuraavalla sivulla taulukossa 1.

Taulukko 1. VÄESTÖNMUUTOS KAAKKOIS-PIRKANMAALLA VUOSINA 1980-2006 Vuosi Kuhmalahti Muutos lkm Muutos % Pälkäne* Muutos lkm Muutos % KaPi ** Muutos lkm Muutos % 1980 1144 6551 7695 1981 1128-16 -1,4 6520-31 -0,5 7648-47 -0,6 1982 1119-9 -0,8 6539 19 0,3 7658 10 0,1 1983 1108-11 -1,0 6551 12 0,2 7659 1 0,0 1984 1088-20 -1,8 6497-54 -0,8 7585 74 1,0 1985 1067-21 -1,9 6497 0 0,0 7564-21 -0,3 1986 1069 2 0,2 6484-13 -0,2 7553-11 -0,1 1987 1061-8 -0,7 6450-34 -0,5 7511-42 -0,6 1988 1057-4 -0,4 6483 33 0,5 7540 29 0,4 1989 1095 38 3,6 6523 40 0,6 7618 78 1,0 1990 1114 19 1,7 6573 50 0,8 7687 69 0,9 1991 1162 48 4,3 6608 35 0,5 7770 83 1,1 1992 1176 14 1,2 6638 30 0,5 7814 44 0,6 1993 1153-23 -2,0 6710 72 1,1 7863 49 0,6 1994 1168 15 1,3 6706-4 -0,1 7874 11 0,1 1995 1156-12 -1,0 6708 2 0,0 7864-10 -0,1 1996 1138-18 -1,6 6671-37 -0,6 7809-55 -0,7 1997 1125-13 -1,1 6653-18 -0,3 7778-31 -0,4 1998 1118-7 -0,6 6624-29 -0,4 7742-36 -0,5 1999 1124 6 0,5 6635 11 0,2 7759 17 0,2 2000 1130 6 0,5 6682 47 0,7 7812 53 0,7 2001 1117-13 -1,2 6625-57 -0,9 7742-70 -0,9 2002 1124 7 0,6 6632 7 0,1 7756 14 0,2 2003 1096-28 -2,5 6693 61 0,9 7789 33 0,4 2004 1118 22 2,0 6737 44 0,7 7855 66 0,8 2005 1120 2 0,2 6861 124 1,8 7981 126 1,6 2006 1104-16 -1,4 6895 34 0,5 7999 18 0,2 *Taulukossa käytetään koko aikajaksolla 1.1.2007 voimaan tullutta kuntajakoa. Pälkäneen tiedot sisältävät näin ollen myös entisen Luopioisten kunnan väestötiedot. **KaPi=Kaakois-Pirkanmaa Tässä taulukossa "muutos" merkitsee muutosta edelliseen vuoteen verrattuna (ks. "muutos lkm" sekä "muutos %"). Lähde: Tilastokeskus 2008a. Muutosluvut- ja prosentit laskettu Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella. Taulukko kirjoittajan muotoilema.

VÄESTÖ VUONNA 2007 Vuoden 2007 viimeisenä päivänä Kuhmalahden väkiluku oli Tilastokeskuksen laskentojen mukaan 1076 henkilöä ja Pälkäneen 6970 henkilöä. Kuhmalahden osalta tämä tarkoittaa -2,5% muutosta väkiluvussa vuoteen 2006 verrattuna. Pälkäneellä suhteellinen väestönmuutos vuodesta 2006 vuoteen 2007 oli 1,1 %. Väestön sukupuoli- ja ikäjakaumissa on Kuhmalahden ja Pälkäneen välillä joitakin eroja. Kuhmalahdella miesten osuus on naisten osuutta suurempi. Pälkäneellä miehiä ja naisia on yhtä paljon. Kuhmalahdella työikäisiä (20-64-vuotiaita) on suhteessa hieman enemmän kuin Pälkäneellä. Lasten osuus väestöstä on Pälkäneellä suurempi kuin Kuhmalahdella. Sekä Kuhmalahden että Pälkäneen sukupuolijakaumat ovat verraten tasaiset. Myös molempien kuntien ikärakenne on verraten tavanomaisesti jakautunut. Sukupuoli- ja ikäjakauma on esitetty kunnittain taulukoissa 2 ja 3. Taulukko 2. KUHMALAHDEN VÄESTÖ 31.12.2007 Miehet Naiset Yhteensä % väestöstä % väestöstä 0-6 v. 30 2,8 33 3,1 63 7-16 v. 71 6,6 49 3,8 120 17-19 v. 22 2,0 14 1,3 36 20-64 v. 326 30,3 272 25,3 598 65-74 v. 62 5,8 65 6,0 127 75-84 v. 44 4,1 61 5,7 105 yli 85 v. 5 0,5 22 2,0 27 Yhteensä 560 52,0 516 48,0 1076 Lähde: Tilastokeskus 2008a. Muutosluvut ja -prosentit laskettu Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella. Taulukko kirjoittajan muotoilema.

Taulukko 3. PÄLKÄNEEN VÄESTÖ 31.12.2007 Miehet Naiset Yhteensä % väestöstä % väestöstä 0-6 v. 252 3,6 270 3,9 522 7-16 v. 473 6,8 386 5,5 859 17-19 v. 141 2,0 104 1,5 245 20-64 v. 1966 28,2 1855 26,6 3821 65-74 v. 362 5,2 413 5,9 775 75-84 v. 244 3,5 315 4,5 559 yli 85 v. 47 0,7 142 2,0 189 Yhteensä 3485 50,0 3485 50,0 6970 Lähde: Tilastokeskus 2008a. Muutosluvut ja -prosentit laskettu Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella. Taulukko kirjoittajan muotoilema. Sekä Kuhmalahdella että Pälkäneellä väestönmuutoksissa merkittävin osatekijä on muuttoliike. Molemmissa kunnissa luonnollinen väestönlisäys syntyvien määrä suhteessa kuolleiden määrään on negatiivinen. Kuhmalahdella negatiivinen nettomuutto (enemmän lähtijöitä kuin tulijoita) selittää yhdessä negatiivisen väestönlisäyksen kanssa kunnan väestön vähenemisen vuonna 2007. Pälkäneellä luonnollisen väestönlisäyksen negatiivisuus korvautuu positiivisella nettomuutolla. Pälkäneellä siis muuttoliike on se tekijä, joka on aiheuttanut väestönkasvun vuonna 2007. Kaikki väestönmuutostekijät Kuhmalahdella ja Pälkäneellä vuonna 2007 on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. KAIKKI VÄESTÖNMUUTOKSET VUONNA 2007 KUHMALAHTI PÄLKÄNE Elävänä syntyneet 5 60 Kuolleet 14 73 Luonnollinen väestönlisäys -9-13 Kuntien välinen tulomuutto 60 374 Kuntien välinen lähtömuutto 77 295 Maahanmuutto 0 18 Maastamuutto 1 9 Kokonaisnettomuutto -18 88 Väestönlisäys -27 75 Lähde: Tilastokeskus 2008b.

Sekä Kuhmalahdella että Pälkäneellä täysi-ikäisen väestön koulutustaso on koko maan keskiarvoa matalampi. Kun koko maan täysi-ikäisestä väestöstä vuonna 2006 yhteensä 37,6% ei ollut mitään perusasteen jälkeistä tutkintoa, Kuhmalahdella vastaavan ryhmän osuus väestöstä oli 49,3% ja Pälkäneellä 44,2%. Väestön koulutustaso Kuhmalahdella, Pälkäneellä ja koko Suomessa on esitetty taulukoissa 5, 6 ja 7. Taulukon tiedot ovat vuoden 2006 koulutustasoa kuvaavia. Vuoden 2007 koulutustasoa kuvaavia tietoja ei tätä kirjoitettaessa ole vielä saatavilla. Taulukko 5. VÄESTÖN KOULUTUSTASO 2006 KUHMALAHTI KAIKKI MIEHET NAISET % täysiikäisistä 18 vuotta täyttänyt väestö 889 100,0 455 51,2 434 48,8 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 438 49,3 230 52,5 208 47,5 Keskiasteen tutkinto 347 39,0 185 53,3 162 46,7 Alin korkea-asteen tutkinto 101 11,4 42 41,6 59 58,4 Alempi korkeakouluasteen tutkinto 32 3,6 12 37,5 20 62,5 Ylempi korkeakouluasteen tutkinto 21 2,4 14 66,7 7 33,3 Tutkijakoulutusasteen tutkinto - 0,0-0,0-0,0 Lähde: Tilastokeskus 2007a ja 2008a. Taulukko kirjoittajan muotoilema. Taulukko 6. VÄESTÖN KOULUTUSTASO 2006 PÄLKÄNE KAIKKI MIEHET NAISET % täysiikäisistä 18 vuotta täyttänyt väestö 5436 100 2705 49,8 2731 50,2 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 2404 44,2 1224 50,9 1180 49,1 Keskiasteen tutkinto 2201 40,5 1153 52,4 1048 47,6 Alin korkea-asteen tutkinto 587 10,8 245 41,7 342 58,3 Alempi korkeakouluasteen tutkinto 256 4,7 108 42,2 148 57,8 Ylempi korkeakouluasteen tutkinto 228 4,2 103 45,2 125 54,8 Tutkijakoulutusasteen tutkinto 17 0,3 14 82,4 3 17,6 Lähde: Tilastokeskus 2007a ja 2008a. Taulukko kirjoittajan muotoilema.

Taulukko7. VÄESTÖN KOULUTUSTASO 2006 KOKO MAA KAIKKI MIEHET NAISET % täysiikäisistä 18 vuotta täyttänyt väestö 4177242 100 2022455 48,4 2154787 51,6 Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa 1569835 37,6 765142 48,7 804693 51,3 Keskiasteen tutkinto 1675369 40,1 861262 51,4 814107 48,6 Alin korkea-asteen tutkinto 494540 11,8 192544 38,9 301996 61,1 Alempi korkeakouluasteen tutkinto 314791 7,5 147927 47,0 166864 53,0 Ylempi korkeakouluasteen tutkinto 290517 7,0 137664 47,4 152853 52,6 Tutkijakoulutusasteen tutkinto 30722 0,7 19248 62,7 11474 37,3 % täysi-ikäisistä = prosenttiosuus täysi-ikäisistä, jotka ovat suorittaneet tämän tutkinnon % ko tutkinnon = miesten/naisten prosenttiosuus ko. tutkinnon Lähde: Tilastokeskus 2007a ja 2008a. Taulukko kirjoittajan muotoilema. VÄESTÖENNUSTEET Väestöennusteilla kuvataan tiettyyn tulevaisuuden vuoteen ulottuvaa väkiluvun laskemista. Väestöennusteet tehdään mennyttä kehitystä kuvaavien laskelmien, väestörakennetietojen sekä tulevaisuuden kehityksen suuntaa kuvaavien arvioiden pohjalta. Väestöennusteet eivät siten ole tavoitteita tai suunnitelmia. Ne ovat ennusteita todennäköisestä kehityksestä. Väestöennusteen tarkkuuteen vaikuttavat muun muassa väestön määrä, ikärakenne ja ennustekauden pituus. Karkeasti ottaen: mitä pienempi väestö, sitä epätarkempi ennuste; ja mitä pidemmälle ennustetaan, sitä epävarmempi on ennusteen tulos. Yleensä väestöennusteet ovat kuitenkin suhteellisen tarkkoja noin 5-10 vuoden aikajaksoilla. Väestöennusteen mukaan Kuhmalahden asukasluku pienenee vuoteen 2014. Sen jälkeen väkiluku alkaa hitaasti kasvaa, ja palaa vuoden 2007 tasolle vuonna 2020. Kuhmalahden muutoksissa on kyse todella pienistä lukemista, ja esimerkiksi yhden perheen muuttopäätökset voivat vaikuttaa niihin selvästi. Pälkäneellä väestön ennustetaan kasvavan nykyisestä selvästi. Väestön määrä kasvaa noin prosentin vuosivauhtia aina noin vuoteen 2020 saakka, jonka jälkeen kasvu hidastuu vähitellen. Ennusteen mukaan Pälkäneen väestö kasvaa noin tuhannella hengellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ennustettu väestönmuutos on esitetty kunnittain taulukossa 8.

Taulukko 8. ENNUSTETTU VÄESTÖNMUUTOS 2006-2040 KUHMALAHTI PALKÄNE vuosi lkm muutos lkm muutos % vuosi lkm muutos lkm muutos % 2006 1104 2006 6895 2007 1103-1 -0,1 2007 6978 83 1,2 2008 1098-5 -0,5 2008 7061 83 1,2 2009 1096-2 -0,2 2009 7140 79 1,1 2010 1092-4 -0,4 2010 7221 81 1,1 2011 1091-1 -0,1 2011 7297 76 1,1 2012 1091 0 0,0 2012 7374 77 1,1 2013 1090-1 -0,1 2013 7448 74 1,0 2014 1089-1 -0,1 2014 7525 77 1,0 2015 1089 0 0,0 2015 7597 72 1,0 2016 1091 2 0,2 2016 7672 75 1,0 2017 1094 3 0,3 2017 7748 76 1,0 2018 1096 2 0,2 2018 7823 75 1,0 2019 1100 4 0,4 2019 7894 71 0,9 2020 1103 3 0,3 2020 7964 70 0,9 2021 1106 3 0,3 2021 8033 69 0,9 2022 1110 4 0,4 2022 8099 66 0,8 2023 1114 4 0,4 2023 8162 63 0,8 2024 1118 4 0,4 2024 8226 64 0,8 2025 1124 6 0,5 2025 8286 60 0,7 2026 1127 3 0,3 2026 8345 59 0,7 2027 1132 5 0,4 2027 8401 56 0,7 2028 1137 5 0,4 2028 8453 52 0,6 2029 1139 2 0,2 2029 8503 50 0,6 2030 1143 4 0,4 2030 8554 51 0,6 2031 1149 6 0,5 2031 8600 46 0,5 2032 1152 3 0,3 2032 8643 43 0,5 2033 1156 4 0,3 2033 8688 45 0,5 2034 1160 4 0,3 2034 8729 41 0,5 2035 1163 3 0,3 2035 8769 40 0,5 2036 1166 3 0,3 2036 8806 37 0,4 2037 1168 2 0,2 2037 8842 36 0,4 2038 1172 4 0,3 2038 8876 34 0,4 2039 1175 3 0,3 2039 8910 34 0,4 2040 1177 2 0,2 2040 8942 32 0,4 *Taulukossa käytetään koko aikajaksolla 1.1.2007 voimaan tullutta kuntajakoa. Tässä taulukossa "muutos" merkitsee muutosta edelliseen vuoteen verrattuna (ks. "muutos lkm" sekä "muutos %"). Lähde: Tilastokeskus 2007b.

Väestöennustetta voidaan tarkastella myös ikäluokittain. Ennusteen mukaan Kuhmalahdella lasten ja nuorten osuus väestöstä tulee pienentymään hieman. Työikäisen väestön (20-64- vuotiaat) osuus sen sijaan pienenee merkittävästi jo vuoteen 2020 mennessä. Vanhusväestön osuus kasvaa, merkittävin muutos tapahtuu 65-74-vuotiaiden ryhmässä. Pälkäneellä lasten- ja nuorten määrässä on ennusteen mukaan hienoista laskua, joskin se on vielä Kuhmalahdenkin muutosta pienempää. Samoin kuin Kuhmalahdella, myös Pälkäneellä työikäisen väestön määrä pienenee selvästi jo seuraavan 12 vuoden kuluessa. Pälkäneellä vanhusten suhteellinen osuus väestöstä kasvaa verraten vähän. Väestöennusteet ikäluokittain on esitetty taulukoissa 9 ja 10. Taulukko 9. VÄESTÖENNUSTE IKÄLUOKITTAIN KUHMALAHTI 0-6 vuotiaat 7-16 vuotiaat 17-19 vuotiaat 20-64 vuotiaat VUOSI % % % % 2010 58 5,3 116 10,6 38 3,5 635 58,2 2015 58 5,3 106 9,7 31 2,8 613 56,3 2020 60 5,4 102 9,2 31 2,8 592 53,7 2025 60 5,3 105 9,3 29 2,6 580 51,6 2030 58 5,1 108 9,4 30 2,6 569 49,8 2035 58 5,0 106 9,1 31 2,7 573 49,3 2040 58 4,9 106 9,0 30 2,5 582 49,4 65-74 vuotiaat 75-84 vuotiaat yli 85 vuotiaat Ikäluokat yhteensä VUOSI % % % 2010 115 10,5 93 8,5 37 3,4 1092 2015 146 13,4 89 8,2 46 4,2 1089 2020 189 17,1 88 8,0 41 3,7 1103 2025 187 16,6 116 10,3 47 4,2 1124 2030 185 16,2 150 13,1 43 3,8 1143 2035 178 15,3 151 13,0 66 5,7 1163 2040 164 13,9 155 13,2 82 7,0 1177 =lukumäärä, %=ikäryhmään kuuluvien ennustettu osuus ko. vuoden väestöstä Lähde: Tilastokeskus 2007b.

Taulukko 10. VÄESTÖENNUSTE IKÄLUOKITTAIN PÄLKÄNE 0-6 vuotiaat 7-16 vuotiaat 17-19 vuotiaat 20-64 vuotiaat VUOSI % % % % 2010 538 7,5 882 12,2 259 3,6 3965 54,9 2015 570 7,5 936 12,3 237 3,1 4033 53,1 2020 589 7,4 984 12,4 265 3,3 4086 51,3 2025 595 7,2 1027 12,4 281 3,4 4105 49,5 2030 593 6,9 1046 12,2 294 3,4 4109 48,0 2035 590 6,7 1046 11,9 301 3,4 4152 47,3 2040 599 6,7 1035 11,6 301 3,4 4255 47,6 65-74 vuotiaat 75-84 vuotiaat yli 85 vuotiaat Ikäluokat yhteensä VUOSI % % % 2010 816 11,3 555 7,7 206 2,9 7221 2015 995 13,1 578 7,6 248 3,3 7597 2020 1140 14,3 638 8,0 262 3,3 7964 2025 1167 14,1 812 9,8 299 3,6 8286 2030 1231 14,4 935 10,9 346 4,0 8554 2035 1231 14,0 979 11,2 470 5,4 8769 2040 1155 12,9 1050 11,7 547 6,1 8942 =lukumäärä, %=ikäryhmään kuuluvien ennustettu osuus ko. vuoden väestöstä Lähde: Tilastokeskus 2007b. LÄHTEET Huovari, J. & R. Volk (2004). Ikääntyminen ja maaseudun työmarkkinat. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja N:o 190. PTT, Helsinki. Parkkinen, P. (2002). Suomen ja muiden unionimaiden väestön ikärakenne vuoteen 2050. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Helsinki. Pirkanmaan liitto (2008). Väestö-, elinkeino- ja työvoimasuunnittelu aluekehitystyön perustana. Luettu 20.3.2008. Saatavana: http://www.pirkanmaa.fi/liitto/aluekehitys/vaesto.shtml Tilastokeskus (2007a). Väestön koulutusrakenne 31.12.1998-2006. StatFin-tietokanta. Päivitetty 5.12.2007. Saatavana: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/kou/vkour/vkour_fi.asp Tilastokeskus (2007b). Väestöennuste iän ja sukupuolen mukaan alueittain. StatFin-tietokanta. Päivitetty 31.5.2007. Saatavana: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/vaenn/vaenn_fi.asp Tilastokeskus (2008a). Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain. StatFin-tietokanta. Päivitetty 28.3.2008. Saatavana: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/databasetree_fi.asp Tilastokeskus (2008b). Kaikki väestön muutokset alueittain 1987-2007. StatFin-tietokanta. Päivitetty 23.5.2008. Saatavana: http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/vrm/muutl/muutl_fi.asp Tuononen, M. (2005). Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa. Hyvinvointikatsaus 4/2005. Työ- ja elinkeinoministeriö (2008). Kansallinen alueiden kehittäminen. Päivitetty 14.1.2008. Saatavana: http://www.tem.fi/index.phtml?s=2149 Wallenius, T. & M. Hjelt (2005). Uhasta mahdollisuudeksi? Väestön ikärakenteen muutokset ja sen seuraamukset Suomen elinkeino-, teknologia- ja innovaatiopolitiikalle. Kauppa- ja teollisuusministeriön ennakointifoorumi. Luettavissa: http://www.ennakointifoorumi.fi/tiedostot/72.pdf