Suhteellisen iän ilmiön vaikutukset suomalaisessa jalkapallossa
Taustaa Suhteellisen iän ilmiötä (relative age effect, RAE) on tutkittu 1980-luvulta alkaen urheilujoukkueita, kouluja tai muita nuorisoinstituutiota useimmiten tarkoitetaan yliedustusta vanhemmissa Syntymekanismin kartoittamista (mm. sääolosuhteet, alueelliset kulttuurierot ja vuodenajat) vaikuttavaksi tekijäksi tutkimuksissa jäänyt vain suhteelliset ikäerot Ongelma tasa-arvon ja hyvinvoinnin kannalta ilmiön olemassaolo vääristää yksilöiden välisiä mahdollisuuksia
Tutkimuskysymys Ilmiön vaikutukset Suomessa: Vastaako havainnot aiempia tutkimustuloksia? Miten havainnot reagoivat asetelman muutokseen? Havaitaanko kerrannaisvaikutuksia?
Ilmiön yleiskuva
Ilmiön teorian ja havaintojen kehitys Ikäryhmittely usein kalenterivuoden mukaan (suhteellinen ikä) NHL:n pelaajien syntymäjakaumissa selkeä trendi (Barnsley, Thompson ja Barnsley 1985) Osallistumisasteen vääristymä (Barnsley ja Thompson 1988) Ilmiön esiintyminen myös jalkapallossa (Barnsley, Thompson ja Legault 1992) Jalkapallovuoden ja jääkiekkovuoden erot Määrittelypäivän muuttumisen vaikutus syntymäfrekvenssin jakaumaan (Helsen, Starkes ja Winckel 2000) Osallistumisasteen muutokset nopeimpia 10-12-vuotiaissa
Ilmiön teorian ja havaintojen kehitys 2 Fyysisen kehityksen erot normaalijakautuneina (Musch ja Grondin 2001) Tilastointi 11 lajista 10 eri maasta ja yli 50 otoksesta: poikkeavat tulokset vain viidessä tapauksessa (Jochen Musch ja Simon Grondin 2001)
Ilmiön teorian ja havaintojen kehitys 3 Vaihtoehtoisia selityksiä suhteellisen iän ilmiölle kumotaan: mm. vuodenajat ja sosiokulttuurilliset asetelmat (Musch ja Grondin 2001) Ilmiön esiintymiseen tarvitaan kilpailua, ryhmittelyä (Musch ja Grondin 2001, Grondin ym., 1984) ja ymmärrystä omasta osaamisen tasosta (Musch ja Grondin 2001)
Ilmiön teorian ja havaintojen kehitys 4 Itseluottamuksen, itsetunnon ja itsetuntemuksen kehitykseen ja niiden vajeen on havaittu johtavan masennukseen tai vastaaviin seurauksiin (Battle J 1980) Nuorten itsemurhien ja suhteellisen iän suhde (Thompson, Barnsley ja Dyck, 1999) Syytettiin suhteellisen iän ilmiötä koulutussysteemistä johtuen Vinoutunut syntymäjakauma myös koulujen tasoryhmissä (Cobley ym. 2009) Suhteessa vanhemmat oppilaat useammin edustettuina lahjakkaissa, nuoremmat saivat useammin erityisapua Japanissa baseballissa suhteellinen ikä merkittävämpi kuin Yhdysvalloissa (Grondin ja Koren, 2000) Oletus kerroinvaikutuksesta: ikäryhmittelyjen erot
Aineisto 14-vuotiaiden piirijoukkueet, tytöt ja pojat Poikien ja tyttöjen sekä miesten maajoukkueet Naisten ja miesten 3 korkeinta sarjatasoa Veikkausliiga
Tulokset ja analyysi Piirijoukkueet: Nollalinja kuvassa 3 edustaa väestön syntymäkuukausien suhteellisia frekvenssejä. Väestössä kuukausien suhteelliset havaintomäärät vaihtelevat noin 7,5 % ja 9,5 % välillä, joten yhdenkin prosenttiyksikön ero otoksessa on prosentuaalisesti suuri.
Tulokset ja analyysi 2 Nuorisomaajoukkueet
Tulokset ja analyysi 3 Veikkausliigan vanha ja uusi jalkapallovuosi sekä molempien mallien vaikutuksen alaisina olleet pelaajat
Suunnitteilla Kumulatiiviset mallit osaamisesta Mallinnus kerroinvaikutuksesta Uuden ja vanhan jalkapallovuoden kuukausimuuttujien vaikutusten erot -> Syynä kouluvuosi? Tasoerojen vaikutukset naisissa ja miehissä Mahdollinen malli: sarjataso, sukupuoli, syntymäkuukausi
Lähteet Barnsley Thompson Barnsley 1985: Hockey success and birthdate: The relative age effect, Journal of the Canadian Association of Health, Physical Education and Recreation, 51: 23 28. Barnsley Thompson 1988: Birthdate and success in minor hockey: The key to the NHL, Canadian Journal of Behavioural Science, 20 (2): 167-176. Barnsley Thompson Legault 1992: Family planning: Football style. The relative age effect in football, International Review for the Sociology of Sport, 27 (1): 77-87. Battle J. 1980: Relationship between self-esteem and depression among high school students, Perceptual and Motor Skills, 51: 157-158. Boucher Mutimer 1994: The Relative Age Phenomenon in Sport: A Replication and Extension with Ice-Hockey Players, Research Quarterly for Exercise and Sport, 65 (4): 377-381. Cobley McKenna Baker Wattie 2009: How pervasive are relative age effects in secondary school education?, Journal of Educational Psychology, 101 (2): 520-528. Grondin Koren 2000: The relative age effect in professional baseball: A look at the history of Major League Baseball and at current status in Japan, Avante, 6 (2): 64-74. Helsen Starkes Winckel 2000: Effect of a change in selection year on success in male soccer players, American Journal of Human Biology, 12 (6): 729-735. Musch J. Grondin S. 2001: Unequal Competition as an Impediment to Personal Development: A Review of the Relative Age Effect in Sport, Developmental Review, 21 (2): 147 167. Thompson Barnsley Stebelsky 1991: Born to play ball : the relative age effect and major league baseball, Sociology of Sport Journal, 8 (2): 146-151. Thompson Barnsley Dyck 1999: A new factor in youth suicide: the relative age effect, Canadian Journal of Psychiatry, 44: 82-85.