JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Versio: 1.1 5.10.2012 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja... 4 1.2 Organisaation kokonaisarkkitehtuurilähtöinen toiminnan kehittäminen... 5 1.3 Suosituksen sisältö ja rakenne... 7 2 Soveltamisala... 8 3 Termit ja määritelmät... 9 4 Arkkitehtuurikehys... 11 5 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi... 11 5.1 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu... 12 5.1.1 Määritä ja rajaa kehittämistarpeen mukaiset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisalueet...13 5.1.2 Tunnista ja kokoa ohjaava tieto... 14 5.1.3 Määritä ylätason toimintalähtöinen tavoitetila... 14 5.1.4 Organisoi arkkitehtuurin suunnitteleminen... 14 5.1.5 Lopputulokset... 15 5.2 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi... 15 5.2.1 Analysoi nykytilan kuvaukset... 16 5.2.2 Kuvaa nykytilan arkkitehtuuri... 16 5.3 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu... 16 5.3.1 Kokoa kehittämisalueen kuvaustavat... 17 5.3.2 Analysoi arkkitehtuurin ja kuvausten kohderyhmät... 17 5.3.3 Analysoi ja huomioi arkkitehtuuriin vaikuttavat tekijät... 17 5.3.4 Kuvaa tavoitetilan arkkitehtuuri... 18 5.3.5 Tee puuteanalyysi... 18 5.3.6 Kehitä toiminnan tavoitetilaa tarvittaessa... 18 5.3.7 Lopputulokset... 18 5.4 Toimeenpanon suunnittelu... 18 6 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen... 20 6.1 Arkkitehtuuriperiaatteet ja linjaukset... 21 6.2 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus... 22 6.3 Standardit... 22 6.4 Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelu... 23 6.4.1 Organisaation toiminnan tavoitteet... 23 1/35
6.4.2 Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kuvaaminen... 23 6.4.3 Palveluiden kuvaus... 24 6.4.4 Prosessien kuvaaminen... 24 6.4.5 Organisaatiorakenteiden kuvaus... 25 6.5 Tietoarkkitehtuurin suunnittelu... 25 6.5.1 Käsitemalli... 26 6.5.2 Sanasto... 27 6.5.3 Päätietoryhmien määrittely... 27 6.5.4 Tietovirtojen kuvaaminen... 27 6.5.5 Tietovarantojen kuvaaminen... 28 6.5.6 Tietoarkkitehtuurin kuvausmatriisit... 29 6.6 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu... 29 6.6.1 Looginen järjestelmäjäsennys... 29 6.6.2 Tietojärjestelmäpalvelut... 30 6.6.3 Tietojärjestelmäsalkku... 31 6.6.4 Tietojärjestelmäkartta... 31 6.6.5 Tietojärjestelmäarkkitehtuurin kuvausmatriisit... 32 6.7 Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelu... 32 6.7.1 Teknologiapalvelut... 33 6.7.2 Teknologiakomponenttikuvaus... 33 6.7.3 Integraatioratkaisut... 33 6.7.4 Fyysiset tietovarannot... 34 6.7.5 Sijoituskaavio... 34 6.7.6 Verkkokaavio... 34 6.7.7 Teknologiasalkku... 35 7 Opastavat tiedot... 35 8 Liitteet... 35 2/35
1 Johdanto Tässä suosituksessa määritellään menetelmä, jolla organisaation kokonaisarkkitehtuuri suunnitellaan sekä annetaan suositukset kokonaisarkkitehtuurin eri osa-alueiden kuvausten laatimisesta. Suosituksen tarkoituksena on antaa yhtenäinen suunnittelumenetelmä, suunnittelun viitekehys sekä yhtenäiset kuvaustavat ja -mallit julkisen hallinnon organisaatioiden kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen sen eri vaiheissa. Suosituksen mukaan toimitaan sekä organisaation kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen ensimmäisellä kierroksella että kehittämisen seuraavilla iteraatiokierroksilla. Tässä suosituksessa annettavina kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen ydinkohtina voidaan pitää seuraavia suosituksia: organisaation nykytilan arkkitehtuuri tulee kuvata tämän suosituksen mukaisesti. organisaation tavoitetilan arkkitehtuuri tulee kuvata tämän suosituksen mukaisesti. kokonaisarkkitehtuurin kaikkien osa-alueiden kehittämisestä tulee laatia ylätason toimeenpanosuunnitelma tämän suosituksen mukaisesti. Yksittäiset, tarkemmat hanke- ja kehittämissuunnitelmat laaditaan JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suosituksen mukaisesti. kaikissa kehittämisprojekteissa tulee noudattaa tämän suosituksen perusteella tehtyjä tavoitetilan arkkitehtuurikuvauksia. organisaation nykytilan arkkitehtuurikuvaukset tulee päivittää kehittämisprojektien tuotoksien perusteella. Arkkitehtuurimenetelmällä luotujen linjausten ja kuvausten käyttö ja varsinkin niiden ylläpito vaativat, että organisaatio toimii kehitystyössä järjestelmällisesti noudattaen organisaatiossa sovittua arkkitehtuurin hallintamallia. Arkkitehtuurin hallintamalli koostuu organisaation yhteisesti sopimista periaatteista liittyen arkkitehtuurilähtöisen kehittämisen organisointiin (kokonaisarkkitehtuurista ja arkkitehtuurinäkökulmista vastaavien tahojen määrittely). kokonaisarkkitehtuurin johtamiseen (arkkitehtuurin kehittäminen ja käyttöönoton ohjaus). arkkitehtuurin hyödyntämiseen ja noudattamiseen (ratkaisujen elinkaaren hallinta). Tässä suosituksessa ei erikseen anneta suosituksia arkkitehtuurin hallintamallin toteuttamisesta, vaan organisaation on luotava sellainen itse. Esimerkkinä voi käyttää ValtIT:n luomaa arkkitehtuurin hallintamallia (http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20070628kokona/03_liite_01_arkki tehtuurin_hallintamalli.pdf) tai TOGAF 9:n arkkitehtuurin hallintaan (Architecture Governance) liittyviä osioita F-H (http://www.opengroup.org/architecture/togaf9-doc/arch/index.html). 3/35
Kuva 1 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu, hallinta ja toteutus 1.1 ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja Tämä suositus on osa ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarjaa (kts. kuva 2) ja se täydentää muita sarjan suosituksia antamalla pohjan suosituksissa kuvatulle arkkitehtuuriohjatulle organisaation toiminnan kehittämiselle. Muita ICT-palvelujen kehittäminen sarjan suosituksia ovat: JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen. JHS 172 ICT-palvelujen kehittäminen: Esiselvitys. JHS 173 ICT-palvelujen kehittäminen: Vaatimusmäärittely. Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suositus opastaa kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun yhteydessä havaittujen kehittämiskokonaisuuksien yksityiskohtaisempien kehittämiskohteiden tunnistamisessa ja kuvaamisessa, kun taas esiselvitys-suositus antaa suositukset tietoteknisen ratkaisun esiselvitysvaiheen suorittamiseen. Vaatimusmäärittely-suositus jatkaa arkkitehtuuriohjattua toiminnan kehittämistä antamalla suositukset kehitettävän ratkaisun vaatimusten määrittelystä ja niiden priorisoinnista ennen mahdollista järjestelmähankintaa. 4/35
Kuva 2 ICT-palvelujen kehittäminen suositukset Kokonaisarkkitehtuurin kuvausvaiheessa tehdyt nyky- ja tavoitetilan kuvaukset auttavat hahmottamaan organisaation arkkitehtuurin eri osa-alueita kehittämisen eri vaiheissa ja ne antavat pohjan tarkempia kehittämisalueita ja -ratkaisuja kuvattaessa ja suunniteltaessa. Nyky- ja tavoitetilan kuvausten pohjalta tehty toimenpidesuunnitelma kehittämisen osa-alueista antaa pohjan organisaation TTS-suunnittelulle (toiminta- ja taloussuunnittelu), jonka perusteella kehittämishankkeet ja -projektit käynnistetään. Vastaavasti esimerkiksi vaatimusmäärittelyvaiheessa koostetut tarkennetut kehittämisvaatimukset sekä hankinnan jälkeen tehdyt toteutus- ja käyttöönottovaiheet tuottavat syötteen kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvausten päivittämiselle ja mahdollisten uusien tavoitetilan vaatimusten syntymiselle. Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen osana ICT-palvelujen kehittämisprosessia rakentuu siis iteratiivisesta prosessista, joka alkaa kehitettävän kohteen tai toiminnan tavoitetilan määrityksestä, jatkuu kohteen tarkemmilla kuvauksilla ja etenee aina muutosten toteuttamiseen ja tehtyjen muutosten hallintaan, kuten kokonaisarkkitehtuurin nykytilan päivitykseen. 1.2 Organisaation kokonaisarkkitehtuurilähtöinen toiminnan kehittäminen Kokonaisarkkitehtuurilähtöinen organisaation toiminnan kehittäminen lähtee johtamisprosessista, jonka osana tätäkin suositusta tulee hyödyntää. Organisaation johto asettaa kehittämisen vaatimukset strategiaprosessin mukaisesti ja se vastaa kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen johtamisesta ja hallinnoinnista. Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi saa syötteen strategiaprosessista ja vastaavasti suunnittelun tulokset toteutetaan TTS-suunnittelun kautta käynnistettävänä kehittämiskohteiden tunnistamistyönä tai kehittämishankkeina (kts. kuva 3). 5/35
Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ei ole kertaluontoinen projekti, vaan se on jatkuva prosessi, jonka aikana arkkitehtuuria ylläpidetään ja muokataan muuttuvien tavoitteiden, yhteentoimivuudelle asetettujen vaatimusten sekä uusien palveluiden perusteella. Organisaation kehittämishankkeiden ja arkkitehtuurin kehittämisen aikana saadut kokemukset muodostavat kokoelman parhaita käytäntöjä. Tieto parhaista käytännöistä välittyy eri tahoille käytännön projektien ja arkkitehtuurin kehittämistahojen välisen vuorovaikutteisen yhteistyön kautta. Kuva 3 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu osana strategiaprosessia ja TTS-suunnittelua Tässä suosituksessa kuvattu kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi (kts. kuva 3) koostuu seuraavista vaiheista: Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu (mihin tähdätään?) - Valmistele ja organisoi organisaation johdolta saatujen strategisten toiminnan kehittämisen vaatimusten ja muiden kehittämisvaatimusten pohjalta kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen ja suunnittelun eteneminen (kts. luku 5.1). - Määrittele ja tarkenna myös suunnittelussa käytettävät arkkitehtuuriperiaatteet. Tarkenna myös arkkitehtuurin hallintamalli tai mikäli sitä ei ole vielä olemassa, määrittele ja hanki organisaation tarvittavilta tahoilta sille vahvistus. Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi (missä nyt mennään?) - Tarkista ja analysoi organisaation nykytilan arkkitehtuurikuvaukset. Mikäli kuvauksia ei ole olemassa, tee kuvaukset tämän suosituksen mukaisesti. (kts. luku 5.2). Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu (millaisilla ratkaisulla tavoite saavutetaan?) 6/35
- Suunnittele ja kuvaa organisaation toiminnan tavoitetila huomioiden mm. arkkitehtuurille asetetut periaatteet, strategiset vaatimukset, lainsäädäntö sekä sidosryhmät (kts. luku 5.3). - Tee tavoitetilan kuvaukset tämän suosituksen mukaisesti. - Täsmennä kuvaukset toteutuksen ja käyttöön oton jälkeen toteutuneen ratkaisun kuvauksella. Ne muodostavat pohjan seuraavien suunnittelukierrosten nykytilan kuvauksille. Toimeenpanon suunnittelu (miten ratkaisuun päästään?) - Kokoa ylätason toimeenpanosuunnitelmaksi nykytilan ja tavoitetilan kuvauksien yhteydessä tarkentuneet, strategiaan ja periaatteisiin perustuvat kehittämisen osa-alueet (kts. luku 5.4). - Toteuta toimeenpanosuunnitelmaan kootut kehittämiskohteet TTS-suunnittelun kautta perustettavina kehittämishankkeina ja -projekteina. - Tarkenna yksittäiset kehittämiskohteet JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suosituksen kuvaamalla tavalla. Tässä suosituksessa kuvattu lähestymistapa tehostaa organisaation toiminnan kehittämistä tarjoamalla työkaluja organisaation nykytilan ymmärtämiseen ja toimintaympäristön hallinnan parantamiseen. Lähestymistapa mahdollistaa myös, että kehittämisen suunnittelusta tulee järjestelmällisempää ja että organisaation eri tasoilla tapahtuva kehittämistyö pysyy linjassa kokonaisuuden kehittämisen kanssa. Erityisasemassa tässä lähestymistavassa on tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen sekä niiden tehokas integroituminen toiminnan prosesseihin ja organisaation tavoitteisiin. Lähtökohtana arkkitehtuurilähtöiselle organisaation toiminnan kehittämiselle on, että organisaation rakenteet, kuten prosessit, tiedot ja järjestelmät on kartoitettava ja niiden vuorovaikutussuhteet ymmärrettävä, ennen kuin niitä voidaan käsitellä kokonaisuutena. Tämä on myös vaatimuksena toiminnan optimoinnille. Tässä suosituksessa organisaation rakenteiden tarkastelu ja niiden suunnittelu tapahtuu eri arkkitehtuurinäkökulmien kautta (kts. luku 4 Arkkitehtuurikehys). Arkkitehtuurin johtamisesta lähtevillä periaatteilla ja linjauksilla taas ohjataan arkkitehtuurin kehittämistä tavoitteiden mukaisiin ratkaisuihin. Tarve kokonaisarkkitehtuurilähtöiseen organisaation toiminnan kehittämiseen kasvaa yleensä organisaation koon ja iän kasvaessa. Organisaation pitkän kehittymisen tuloksena muodostuu laajoja ja monimutkaisia organisointimalleja sekä järjestelmäratkaisuja, joiden yhteys- ja vaikutussuhteita on vaikea ymmärtää ja hallita ilman kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen mukanaan tuomia konkretisoivia välineitä (mm. yhtenäinen kuvausprosessi ja kuvaustavat). Arkkitehtuurilähtöisen organisaation toiminnan kehittämisen suunnittelu ja yhtenäinen mallintaminen ja kuvaus tekevät organisaation toiminnan eri osa-alueista näkyviä. Näkyvyyden myötä kehittämisasioista voidaan keskustella ja sopia tarvittavien sidosryhmien kesken tehokkaasti ja ymmärrettävästi. Arkkitehtuurilähtöinen toiminnan kehittäminen edistää siis osaltaan organisaatioiden välistä yhteistyötä sekä yhteentoimivuutta. Arkkitehtuurilähtöisen toiminnan kehittämisen hyödyistä ja kehittämissyklistä lisää liitteissä 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli sekä 3 Arkkitehtuurisuunnittelun hyödyt. 1.3 Suosituksen sisältö ja rakenne Tämä suositus koostuu suositusosasta sekä yhdeksästä liitteestä: Suositusosa: Johdanto-luvussa kuvataan suosituksen suhde muihin kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen JHSsuosituksiin (ICT-palvelujen kehittäminen -suositussarja) sekä kokonaisarkkitehtuurilähtöisen kehittämisen perusteet. Arkkitehtuurikehys-luvussa esitellään suositeltu arkkitehtuurikehys. Arkkitehtuurikehys toimii nimensä mukaisesti organisaation kehittämistoiminnan kehyksenä antaen puitteet tehtäville kuvauksille ja kuvausten tasoille. 7/35
Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi -luvussa kuvataan kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessin eri vaiheet sekä vaiheissa suoritettavat toimenpiteet. Suosituksessa kuvatun prosessin mukaisesti voidaan toimia niin ensimmäisellä arkkitehtuurin suunnittelukierroksella, kuin myös sitä seuraavilla iteraatiokierroksilla. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa tunnistettujen kehittämisalueiden tarkentamisessa ennen kehittämisen hankkeistamista hyödynnetään JHS 171 -suosituksessa kuvattua prosessia. Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen -luvussa annetaan suositukset eri arkkitehtuurinäkökulmien kuvaukseen ja kuvauksessa käytettävien kuvien, mallien tai matriisien toteuttamiseen. Liitteet : Liitteen 1 tarkoituksena on syventää suosituksen lukijan tietämystä arkkitehtuuriohjatusta organisaation kehittämisestä ja kehittämisen syklistä sekä sen käytöstä johtamisprosessissa. Liitteessä 2 kuvataan tarkemmin suosituksessa käytetty arkkitehtuurikehys sekä sen eri ulottuvuudet. Liitteessä 3 kuvataan arkkitehtuuriohjatun kehittämisen yleisiä hyötyjä sekä eri arkkitehtuurinäkökulmista tehtyjen kuvausten ja -mallien tuomia hyötyjä. Liitteessä 4 annetaan suosituksia nykytilan ja tavoitetilan kuvauksien tekemiseksi. Nykytilan ja tavoitetilan kuvauksissa suositellaan myös hyödynnettäväksi JHS 171 -suositusta, kun on kyse kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa havaittujen kehittämisalueiden ja -kohteiden jatkoselvityksistä ja kuvauksista. Liitteessä 5 annetaan suosituksia arkkitehtuuriperiaatteiden kuvauksessa. Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus on olennainen osa kokonaisarkkitehtuurin kuvausta ja arkkitehtuurin hallintaa. Liitteessä 6 esitellyn Puuteanalyysi-matriisin avulla nykytilan ja tavoitetilan kuvausten väliset erot kuvataan selkeästi ja systemaattisesti taulukkomuodossa. Liitteessä 7 on kuvattu ydintiedonhallinnan (Master Data Management) periaatteet ja hyödyt. Ydintiedonhallinnan kuvaaminen on osa tietoarkkitehtuurin kuvauksia. Liitteestä 8 löytyy tässä suosituksessa esiteltyihin arkkitehtuurien kuvaustapoihin liittyvät kuvauspohjat ja -taulukot. Niitä käytetään kokonaisarkkitehtuurin periaatteiden ja eri arkkitehtuurinäkökulmien kuvaamisessa. Liitteestä 9 löytyy suosituksessa esiteltyihin arkkitehtuurien kuvaustapoihin liittyvät matriisit eli eri näkökulmien välisten osa-alueiden suhteiden kuvaamiseen liittyvät taulukot. 2 Soveltamisala Tämä suositus ohjaa organisaatioita kokonaisarkkitehtuurilähtöiseen kehittämiseen ja arkkitehtuurisuunnitteluun sekä arkkitehtuurin ylläpitoon liittyvässä prosessissa. Tässä suosituksessa kuvattua arkkitehtuurin suunnitteluprosessia ja kuvausmalleja tulee hyödyntää organisaation kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa ja arkkitehtuurikuvausten tuottamisessa. Suosituksessa kuvattu kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi toimii sekä ensimmäisellä suunnittelukerralla että sitä seuraavilla iteraatiokierroksilla. Suosituksen kohderyhmiä ovat organisaation strategiasta vastaava taho (ts. toimiva johto). organisaation arkkitehtuurista vastaavat henkilöt (arkkitehdit). toiminnan kehittämisestä vastaavat henkilöt. tietojärjestelmien hankinnasta päättävät tai tietojärjestelmiä hankkivat henkilöt. 8/35
projektipäälliköt. tiedosta ja tiedonhallinnasta vastaavat henkilöt. toiminnasta ja toimintaprosesseista vastaavat henkilöt. 3 Termit ja määritelmät arkkitehtuurikehys Jäsennysmalli, jonka mukaan organisaation rakenteita jäsennetään, hallitaan ja kehitetään. Se kuvaa käytettävät arkkitehtuurin näkökulmat ja tasot. Arkkitehtuurikehys voi olla valmis jäsennysmalli (esim. Zachman Framework, TOGAF) tai organisaation omaan käyttöön räätälöity arkkitehtuurirakenteiden jäsennys. arkkitehtuurimenetelmä Toimintamalli, jonka avulla kehitetään suunnitelmallisesti ja systemaattisesti arkkitehtuurikokonaisuutta tai sen rajattua osaa. Tässä suosituksessa kuvatun arkkitehtuurimenetelmän avulla suunnitellaan ja kuvataan organisaation kokonaisarkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun yhteydessä havaittujen kehittämisalueiden ja kohteiden tarkempi suunnittelu toteutetaan JHS 171 -suosituksen mukaisesti edeten. arkkitehtuurinäkökulma Arkkitehtuuria suunnitellaan eri näkökulmista niitä tilanteen ja suunniteltavan kohteen mukaisesti painottaen. Suunnittelu voi keskittyä vain yhteen näkökulmaan tai yhdistää useamman näkökulman. Arkkitehtuurinäkökulmat ovat toiminta-arkkitehtuurin näkökulma, tietoarkkitehtuurin näkökulma, tietojärjestelmäarkkitehtuurin näkökulma ja teknologia-arkkitehtuurin näkökulma. arkkitehtuuriperiaate Periaate tai linjaus, jolla ohjataan kehittämistä ja toteutusta tavoitteellisesti linjausten mukaisiin arkkitehtuuriratkaisuihin. arkkitehtuuriviitekehys Kts. arkkitehtuurikehys. hallintamalli Arkkitehtuurin hallintamalli käsittää roolien ja vastuiden määrittelyn, organisoinnin sekä johtamisen ja hyödyntämisen prosessit (ohjausmalli) sekä toimintamallin (tässä suosituksessa kuvattu arkkitehtuurimenetelmä). Arkkitehtuurin hallintamallia noudattaen hallinnon toimijat kehittävät, hyödyntävät ja ylläpitävät arkkitehtuuria sekä virasto- ja hallinnonalatasolla että koko hallinnon organisaation tasolla. kohdearkkitehtuuri Organisaation rajatun toiminnallisen osa-alueen (esim. prosessin tai toiminnon) arkkitehtuurikokonaisuus. Kohdearkkitehtuuri sisältää kaikki arkkitehtuurikehyksen näkökulmat (toiminta, tieto, tietojärjestelmät, teknologia) rajatun kohteen alueelta. kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Kokonaisvaltainen lähestymistapa organisaation toiminnan ja sen rakenteiden hallinnoimiseksi ja kehittämiseksi. MD, Master Data Master Dataksi eli ydintiedoksi luokitellaan tieto, jota käytetään useassa käyttökohteessa samanlaisena tai jota useampi prosessi/toiminto tarvitsee tai hyödyntää. Ydintieto on pysyväisluonteista tietoa, joka kuvaa tietokokonaisuuksia, joista on tai josta tulisi olla yhtenäinen käsitys koko organisaatiossa ja joka on samalla avaintietoa organisaation toiminnalle. Ydintietoa on yleisesti asiakas-, tuote-, henkilöstö-, materiaali- ja toimittajatieto jne. 9/35
MDM, Master Data Management MDM on toiminto ja prosessi joka hallinnoi, korjaa ja ylläpitää toiminnan edellyttämän Master Datan eli ydintiedon. Sen tehtävänä on huolehtia riittävästä ydintiedon laadusta, jotta raportointi ja seuranta voidaan pitää luotettavana ja yksikäsitteisenä. referenssiarkkitehtuuri Kts. viitearkkitehtuuri. sanasto Sanastolla tarkoitetaan yleensä luetteloa jossain kielessä tai ympäristössä sallituista sanoista (termeistä) luokitteluineen, määritelmineen, kuvauksineen ja esimerkkeineen. Sanastotyyppejä ovat muun muassa terminologiset sanastot, asiasanastot, ontologiat sekä tietojärjestelmien ja sovellusten integrointia tukevat sanastot. sidosarkkitehtuuri Sidosarkkitehtuurit ovat muualla määritettäviä arkkitehtuurilinjauksia, joilla on tai voi olla vaikutusta kyseisen organisaation tai toimialueen arkkitehtuurityöhön ja -linjauksiin ontologia Ontologioilla määritellään tietyn aihealueen käsitteistöjä. Usein ne muodostetaan olemassa olevien sanastojen avulla. Ontologioilla määritellään käsitteet ja niiden suhteet. teknologia-arkkitehtuuri (technology architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation teknologista infrastruktuuria ja järjestelmäarkkitehtuurin teknologiavalintoja. Teknologia-arkkitehtuurin suunnittelussa linjataan käytettävät tekniset järjestelmien ja ICT-infrastruktuurin ratkaisuvaihtoehdot, standardit ja rakenteet siten, että kokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. tietoarkkitehtuuri (data architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation käyttämät tiedot, niiden rakenteet sekä suhteet. Tietoarkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on luoda organisaatiotasoinen yhteinen näkemys keskeisestä tietopääomasta sekä helpottaa tiedon löytämistä, välittämistä ja hallintaa. Suunnittelulla tähdätään tietorakenteiden vakiointiin ja sen mahdollistamaan tietojen uudelleenhyödynnettävyyteen. tietojärjestelmäarkkitehtuuri (application architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation keskeiset tietojärjestelmät, niiden suhteet sekä ominaisuustiedot. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelu on ko. arkkitehtuurin rakenteellista suunnittelua, elinkaarisuunnittelua sekä kustannus- ja käyttöoptimointia. Tietojärjestelmäarkkitehtuurin suunnittelussa tavoitteena on suunnitella tietojärjestelmäkokonaisuutta siten, että muodostuva tietojärjestelmäkokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation tavoitteita. toiminta-arkkitehtuuri (business architecture) Kokonaisarkkitehtuurin näkökulma, joka kuvaa organisaation toiminnalliset rakenteet. Näitä ovat mm. sidosryhmät, palvelut ja tuotteet sekä prosessit ja organisaatiot. Myös toiminnan kehittämisen perusrakenteet, kuten visiot ja strategiat, ovat osa toiminta-arkkitehtuuria. Toiminta-arkkitehtuurin suunnittelun tavoitteena on optimoida ja suunnitella asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin liittyvää palvelutarjontaa sekä palveluiden tuottamiseen tarvittavia toiminnan rakenteita. Tunnetaan myös termillä liiketoiminta-arkkitehtuuri. viitearkkitehtuuri Viitearkkitehtuuri on rajatun arkkitehtuurikokonaisuuden abstrakti toimittaja- ja toteutusneutraali rakenne. Se on esitys arkkitehtuurikokonaisuuden loogisista osista ja niiden välisistä suhteista. Viitearkkitehtuurilla ohjataan arkkitehtuurisuunnittelua halutunlaiseen toteutusrakenteeseen. Viitearkkitehtuuri voi olla organisaation sisäinen, toimialaan liittyvä tai yleinen looginen rakennemalli. 10/35
4 Arkkitehtuurikehys Arkkitehtuurikehyksellä tarkoitetaan kokonaisarkkitehtuurin jäsennysmallia, joka tarjoaa näkökulmia ja lähestymistapoja kokonaisuuden hahmottamiseksi ja jäsentämiseksi paremmin käsiteltävään ja ymmärrettävään muotoon. Kehyksen avulla tunnistetaan kehittämisessä huomioonotettavia näkökulmia ja asioita riittävän kokonaiskuvan saamiseksi sekä tietojen ja kokonaisuuteen vaikuttavien rakenteiden välisten suhteiden selvittämiseksi. Kehyksen tehtävä on nostaa esiin niitä kysymyksiä, joita kokonaisarkkitehtuurin tai valitun ja rajatun kokonaisarkkitehtuurin osa-alueen kehittämisessä on huomioitava ja tarkasteltava. Se rajaa mm. tarkasteltavia arkkitehtuurinäkökulmia, organisatorista kattavuutta ja tarkkuustasoa (hierarkiatasot) sekä suunnittelun abstraktio- eli käsitetasoja. Tässä suosituksessa suositeltu arkkitehtuurikehys on kuvattu kuvassa 4. Se sisältää neljä eri arkkitehtuurinäkökulmaa: toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuurinäkökulman. Tämän suosituksen arkkitehtuurikehys pohjautuu TOGAF-mallin arkkitehtuurikehykseen. Kehyksessä on kolme käsitetasoa: käsitteellinen, looginen ja fyysinen taso. Lisäksi kehyksessä kuvattu on periaatteiden taso, jolla määritetyt periaatteet ja tehdyt linjaukset ohjaavat kaikkien käsitetasojen kuvauksia. Kuva 4 Arkkitehtuurikehys: arkkitehtuurinäkökulmat ja käsitetasot Suosituksen arkkitehtuurikehys sekä hierarkiatasot on kuvattu tarkemmin liitteessä 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus. 5 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi (kuva 5) mahdollistaa järjestelmällisen organisaation toiminnan kehittämisen. Menetelmän avulla voidaan suunnitella yhden tai useamman kokonaisarkkitehtuurinäkökulman sisältöä ja erisuuruisia kokonaisuuksia. Menetelmä on iteratiivinen. Suunnitteluprosessi on jaettu neljään päävaiheeseen: 1. kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu. 2. kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi. 11/35
3. kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu. 4. toimeenpanon suunnittelu. Yllämainitut vaiheet ovat kuvattu tarkemmin seuraavissa luvuissa (luvut 5.1-5.4). Kuva 5 Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessi Kokonaisarkkitehtuurin suunnitteluprosessissa tärkeimpänä syötteenä toimii organisaation johdon asettama strategia (strategiaprosessi). Suunnitteluprosessin tuotokset, erityisesti toimeenpanosuunnitelma, toimivat vastaavasti pohjana organisaation TTS-suunnittelulle (kts. kuva 5). Ensimmäisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelukierroksen jälkeen suoritettavilla iteraatiokierroksilla huomioidaan edellisten suunnittelukierrosten suunnitelmat ja kuvaukset sekä toimeenpanon suunnittelun ja toteutuksen ja käyttöönoton aikana tehdyt tarkemman tason kuvaukset ja määritykset (vrt. JHS 171- ja JHS 172 -suositukset). 5.1 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmisteluvaiheen (kts. kuva 6) voi käynnistää arkkitehtuurin johtamisprosessista tuleva pyyntö, heräte tai muulta taholta noussut tarve kehittää nykytilaa. 12/35
Kuva 6 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmisteluvaihe Vaiheen tarkoituksena on tunnistaa ja hahmottaa organisaation toiminnan tulevaisuuden tavoitetila ja sen rajaukset. varmistaa toiminnan ja ICT-johdon tuki. rajata ja suunnitella arkkitehtuurin suunnitteluprojekti rinnakkaiset kehitysprojektit huomioiden. tunnistaa kehittämiseen vaikuttava olemassa oleva kokonaisarkkitehtuurin sisältö. tunnistaa kehittämisen sidosryhmät ja niiden tavoitteet. analysoida toiminnan kehittämistarpeet ja vaikutukset eri osapuolten näkökulmasta sekä analysoida kehittämisen perustelut toiminnan näkökulmasta. tunnistaa ja määritellä kehittämisen tavoitteet. perustella suunnittelun tavoitetila. Syötteet työn käynnistyessä ovat 5.1.1 tarve kehittämiseen. toiminnan kehittämisen tavoitteet ja strategiat. organisaation ja organisaatiota ylemmän tason kokonaisarkkitehtuurin nykytila ja tavoitetilakuvaukset. edellisten arkkitehtuurin suunnittelukierrosten suunnitelmat ja kuvaukset. toteutettujen kehittämiskohteiden tarkemmat kuvaukset. kehittämisen yhteydessä havaitut uudet kehittämistarpeet. Määritä ja rajaa kehittämistarpeen mukaiset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisalueet Määritä ja rajaa kehittämistarpeen mukaiset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisalueet. Arvioi lisäksi aiheuttaako pyydetty kehityskohde muutoksia tehtyjen rajausten ulkopuolella olevissa kohteissa, jotka ovat 13/35
riippuvaisia tai liittyvät ko. kehittämiskohteeseen. Rajausvaihtoehtoja ovat mm. tarkkuustaso. organisaatiolaajuus. tietty/tietyt näkökulmat. kehittämisen aikaikkuna. Rajausten ja reunaehtojen kuvaaminen on opastettu tarkemmin liitteessä 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus, kappaleessa 1.1 Sidosarkkitehtuurit, rajaukset, reunaehdot. Ensimmäisellä kokonaisarkkitehtuurin suunnittelukierroksella arkkitehtuurin laajuus on loogisesti koko arkkitehtuurin laajuus, mutta suunnittelu voidaan vaiheistaa ja jakaa eri kokonaisuuksiin, jolloin rajaukset tehdään kunkin kokonaisuuden kohdalla myös erikseen. 5.1.2 Tunnista ja kokoa ohjaava tieto Tunnista, mitä kokonaisarkkitehtuuriin vaikuttavaa sisältöä (esim. strategia, arkkitehtuuriperiaatteet, tehdyt toimeenpanosuunnitelmat) on huomioitava ohjaavana tietona ja vaatimuksina arkkitehtuurin ylemmiltä tasoilta sekä saman tason toisista näkökulmista. Huomioi olemassa olevat nykytilan ja tavoitetilan kuvaukset. Varmista, että ko. dokumentaatio on käytettävissä suunnitteluvaiheessa. Arvioi, ovatko nykytilan tiedot riittäviä ja ajantasaisia. Mikäli tiedot ovat puutteellisia, varaa suunnitteluvaiheeseen aikaa niiden täsmentämiseen. Arvioi riskit, mikäli nykytilan tietojen täsmentäminen ei ole ajallisesti tai käytössä olevien resurssien näkökulmasta mahdollista. Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvausten laatiminen on kuvattu tarkemmin liitteessä 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus. Nykytilan ja tavoitetilan kuvauksien tekemiseen liittyvät suositukset löytyvät tarkemmin liitteestä 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen sekä JHS 171 -suosituksesta. 5.1.3 Määritä ylätason toimintalähtöinen tavoitetila Kuvaa tarvittaessa ylätason toimintalähtöinen tavoitetila (kts. luku 6.4.1 Organisaation toiminnan tavoitteet). Tavoitetilan eli vision kuvaaminen on tarpeen, mikäli kehittämiskohde on iso ja kehittämisen seurauksena tehtävää muutosta ei ole kuvattu kokonaisuutena, tai jos kehittämisen perusteluja ei ole mietitty toiminnan näkökulmasta. Huomioi tässä vaiheessa myös organisaatiohierarkia, eli millä tasolla arkkitehtuurisuunnittelua ollaan tekemässä, sekä kuinka montaa osa-aluetta tai kohderyhmää suunnittelu koskee. 5.1.4 Organisoi arkkitehtuurin suunnitteleminen Valmistele ja organisoi arkkitehtuurin suunnittelu tässä suosituksessa annetun menetelmän mukaisesti ja tee projektisuunnitelma tai tarkenna olemassa olevaa projektisuunnitelmaa. Analysoi suunnitteluprojektin riskit ja ilmoita aikatauluun tai lopputulokseen liittyvistä riskeistä arkkitehtuurin johtamisprosessille. Tarvittaessa arkkitehtuurin suunnittelutyö voidaan tehdä linjaorganisaation työnä, mutta tällöin tulisi myös toimia projektinomaisesti ja määritellä suunnittelulle aikataulu, sekä selvät tavoitteet ja tarkistuspisteet. Tunnista kehittämiseen liittyvät sidosryhmät ja heidän tarpeensa. Varmista myös sidosryhmien hyväksyntä ja tuki. Hyödynnä sidosryhmien kuvaamisessa ja analysoimisessa tämän suosituksen liitteen 8 Kokonaisarkkitehtuurin kuvauspohjat Sidosryhmät -välilehden taulukkoa. 14/35
Arkkitehtuurin suunnittelutyön organisoinnissa hyödynnetään organisaation arkkitehtuurin hallintamallissa määriteltyjä vastuita, jotta suunnittelu- ja kehittämistyö pysyy hallittavana ja noudattaa kokonaisuudelle asetettuja vaatimuksia. Mikäli organisaatiolla ei ole vielä arkkitehtuurin hallintamallia käytössään, määrittele se viimeistään tässä vaiheessa tarvittavien sidosryhmien kanssa. 5.1.5 Lopputulokset Vaiheen lopputuloksia ovat 5.2 lista suunnittelussa tarvittavista olemassa olevista kokonaisarkkitehtuurikuvauksista. hyväksytty suunnitelma arkkitehtuurin suunnittelukierroksesta, sen osa-alueista ja mahdollisesta vaiheistuksesta. ylätason toimintalähtöinen tavoitetilan kuvaus (visio). suunnitelma arkkitehtuurisuunnittelun organisoinnista (pohjalla organisaation arkkitehtuurin hallintamalli). Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysointi Kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisessa lähdetään liikkeelle organisaation nykytilan toiminnan analysoinnista. Arkkitehtuurimenetelmän nykytilan analysointivaiheessa (kts. kuva 7) selvitetään organisaation toiminnan, käytettävien tietojen, tietojärjestelmien ja teknologioiden nykytila. Nykytilan analysointi ja sen kuvaus toimivat pohjana tavoitetilan suunnittelulle auttaen ymmärtämään toiminnan rakenteita ja riippuvuuksia sekä hahmottamaan ratkaistavia haasteita. Kuva 7 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan analysoinnin vaiheet 15/35
5.2.1 Analysoi nykytilan kuvaukset Analysoi organisaation arkkitehtuurin nykytilan kuvaukset. Mikäli kuvauksia ei ole, kuvaa ne tämän suosituksen mukaisesti. Tässä suosituksessa annettuja minimivaatimuksia tulee noudattaa kuvauksien toteuttamisessa. Selvitä, onko tarpeen kuvata enemmän kuin minimivaatimukset edellyttävät. Kohteen tarpeet määrittelevät kuvausten tason ja niiden laajuuden yli minimivaatimusten. Ensimmäisellä suunnittelukierroksella nykytilan kuvaamiseen kannattaa usein käyttää enemmän aikaa ja tehdä kuvauksista perusteellisempia, kuin seuraavilla suunnittelukierroksilla. 5.2.2 Kuvaa nykytilan arkkitehtuuri Kuvaa nykytila valituilla kuvaustavoilla ja kuvaustasoilla huomioiden valitut arkkitehtuurinäkökulmat sekä kehittämisen tavoitteet ja rajaukset, kuten myös tässä suosituksessa annetut minimivaatimukset kuvauksille. Nykytilan kuvauksesta lisää liitteessä 4 Nykytilan ja tavoitetilan kuvaus. Käytä kuvauksessa luvussa 6 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen annettuja kuvaustapoja, malleja, matriiseja ja listauksia. Hyödynnä myös suosituksessa JHS 171 annettuja nykytilan kuvauksen suosituksia. 5.3 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelu Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnitteluvaiheessa (kts. kuva 8) vaiheessa voidaan menetelmän joustavuusperiaatteen mukaisesti suunnitella mitä tahansa toiminnallista kokonaisuutta tai arkkitehtuurin näkökulmaa. Kuva 8 Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelun vaiheet 16/35
Jos kehittämiskohteen arkkitehtuurisuunnitteluun tarvitaan useampia näkökulmia, suositeltu suunnittelujärjestys on seuraava toiminnan vaatimusten huomioimiseksi: toiminta-arkkitehtuurinäkökulma. tietoarkkitehtuurinäkökulma. tietojärjestelmäarkkitehtuurinäkökulma. teknologia-arkkitehtuurinäkökulma. Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu etenee seuraavien päätehtävien mukaisesti kaikissa näkökulmissa: kuvaustapojen kokoaminen tehtyjen rajausten perusteella. kohderyhmien analysointi. arkkitehtuuriin vaikuttavien tekijöiden analysointi. tavoitetilan arkkitehtuurin mallinnus. toiminnan tavoitetilan (visio) kehittäminen. puuteanalyysin tekeminen. Päätehtävät on kuvattu tarkemmin luvuissa 5.3.1-5.3.7. Kunkin arkkitehtuurinäkökulman suunnittelun erityispiirteitä on käsitelty luvuissa 6.4-6.7. Näissä luvuissa on myös kuvattu tarkemmin minkälaisia kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun tuloksia kustakin yllä mainitusta näkökulmasta tuotetaan. Kuvauksien tekemisessä käytetään tässä suosituksessa ja sen liitteissä annettuja kuvaustapoja. 5.3.1 Kokoa kehittämisalueen kuvaustavat Kokoa ongelmalähtöisesti tavoitetilan kuvauksessa käytettävät kuvaustavat. Käsittele tavoitetilan suunnitteluun osallistuvien tahojen kanssa suunnittelussa käytettävät kuvaustavat. Minimivaatimukset ovat samat kuin nykytilan kuvauksissa. Niitä voidaan laajentaa tarvittaessa ja valitun kehittämisen osa-alueen niin vaatiessa (esim. hyvin laaja kokonaisuus tai uusi toiminnallinen ratkaisu). Arkkitehtuurikehyksessä (kts. luku 4 on kuvattu suositukset eri käsitetasoilla ja -näkökulmissa tehtävistä kuvauksista. Suositellut kuvaustavat eri arkkitehtuurinäkökulmista löytyvät luvusta 6 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen. Hyödynnä olemassa olevia kuvauksia, mikäli se on mahdollista. 5.3.2 Analysoi arkkitehtuurin ja kuvausten kohderyhmät Analysoi, miten arkkitehtuurin suunnittelun eri sidosryhmät osallistuvat kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen tai hyödyntävät suunnittelun tuloksia. Tuotettavien kuvausten sisällön tulee olla sellainen, että tarpeelliset sidosryhmät tulevat huomioitua. Kunkin sidosryhmän tulee lisäksi ymmärtää niille tarkoitettujen kuvausten sisällöt (esim. ylimmälle johdolle kuvaukset tehdään toiminnan käsittein ja tekniselle asiantuntijalle teknisin käsittein). Huomioi analyysin tulokset kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä ja tulosten dokumentoinnissa. Sidosryhmien kuvauksessa käytetään luvussa 6.4.2 Asiakkaiden ja sidosryhmien kuvaaminen esitettyjä menetelmiä. 5.3.3 Analysoi ja huomioi arkkitehtuuriin vaikuttavat tekijät. Analysoi aiemmissa vaiheissa (kts. luvut 5.1 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun valmistelu ja 5.2 Kokonaisarkkitehtuurin nykytilan kuvaus) koottu materiaali ja kirjaa arkkitehtuurin kehittämisprojektin suunnitteluun ja rajaamiseen vaikuttavat asiat. Arkkitehtuurin kehittämisen rajaukseen vaikuttavia asioita ovat mm. 17/35
5.3.4 ylemmän tason arkkitehtuurivaatimukset ja periaatteet (kts. liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus, luku 1.3 Kokonaisarkkitehtuurin hierarkiatasot). kuvausten kohderyhmä. sidosryhmien tarpeet ja määrä. budjetti. käytettävissä oleva aika. henkilöresurssit. muut aiemmissa vaiheissa määritellyt rajaukset ja erityistapaukset. Kuvaa tavoitetilan arkkitehtuuri Käynnistä arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaaminen suositeltuja ja valittuja kuvaustapoja käyttäen (kts. luku 5.3.1). Hyödynnä aikaisempien suunnitteluvaiheiden tuotoksia. Etene luvussa 6 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen kuvatun ohjeistuksen mukaisesti. Huomioi arkkitehtuurin suunnitteluun vaikuttavat tekijät (kts. luku 5.3.3). Mallinnus voi olla nykytilan kuvaamista ja sen kautta kehittämiskohteiden tunnistamista tai se voi olla kehitettävän kohteen tavoitetilan suunnittelua. Huomioi erot lähestymistavoissa näissä näkökulmissa. Käytä JHS-suositusten 171-172 kuvauspohjia täydentämään tavoitetilan kuvausta. 5.3.5 Tee puuteanalyysi Arvioi, onko jotain asioita tai näkökulmia jäänyt huomioimatta suunnittelussa käyttäen hyödyksi puuteanalyysi-matriisia, jonka löydät tämän suosituksen liitteestä 4 Puuteanalyysi-matriisi. 5.3.6 Kehitä toiminnan tavoitetilaa tarvittaessa Arvioi, vaikuttaako kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen tulos toiminnan tavoitetilaan (olemassa oleva organisaation strategia) ja tee tarvittaessa muutosehdotus. Lähetä muutosehdotukset katselmoitavaksi tarvittaville tahoille (mm. johtamisprosessi). Päivitä tavoitetila katselmoinnin jälkeen. 5.3.7 Lopputulokset Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan suunnittelun lopputulokset ovat 5.4 kokonaisarkkitehtuuriin vaikuttavien tekijöiden listaus ja analyysi. sidosryhmien kartoitus ja analyysi. puuteanalyysi. päivitetyt ja tarkennetut muutosehdotukset (= tarpeet). tavoitetilan arkkitehtuurin kuvaus, jossa on huomioitu eri näkökulmat ja tarkastelutasot. Tavoitetilan arkkitehtuuri sisältää ratkaisut lähtökohtina olleisiin kehittämistarpeisiin. Toimeenpanon suunnittelu Toimeenpanon suunnitteluvaiheessa (kts. kuva 9) määritellään kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilaan pääsemiseksi vaadittavat kehittämisalueet ja laaditaan ylätason toimeenpanosuunnitelma TTS-suunnittelua varten. Tässä vaiheessa määritellään toimeenpanosuunnitelma organisaation kokonaiskehittämistä ajatellen. 18/35
TTS-suunnittelun kautta sovitut kehittämisalueet tarkennetaan yksityiskohtaisemmiksi kehittämishankkeiksi ja -projekteiksi, sekä arvioidaan niiden hyödyt ja riskit. Kehittämiskohteiden tarkennus toteutetaan JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen -suosituksen (http://www.jhssuositukset.fi/suomi/jhs171) kuvaamalla tavalla. Yksittäisten kehittämisalueiden tai -kokonaisuuksien toimeenpanosuunnitelma laaditaan yllä mainitun suosituksen mukaisesti. Kuva 9 Toimeenpanon suunnittelun vaiheet Toimeenpanon suunnittelu koostuu seuraavista vaiheista: Kehittämistarpeiden tunnistaminen Määrittele kehittämisalueet esim. puuteanalyysin tulosten perusteella (kts. 5.3.5 Tee puuteanalyysi). Tunnista kehittämistyötä vaativat osa-alueet. Suunnittele alustavasti tarvittavien ylätason kehityshankkeiden tavoitteet ja sisältö. Kustannus- ja hyötyanalyysien tekeminen Tee alustava kustannus- ja hyötyanalyysit ylätason kehittämisalueista kokonaisuus huomioiden. Riskien analysointi Analysoi riskit ja laadi ylätason riskienhallintasuunnitelma. Kehitystarpeiden priorisointi Arvioi ylätason kehittämistarpeet mm. niiden merkittävyyden, vaikuttavuuden ja kustannussäästöjen kannalta sekä priorisoi kehitystarpeet ja niihin liittyvät kehittämishankkeet. 19/35
Kehittämispolun suunnittelu Suunnittele valittujen ylätason kehittämisalueiden pitkän tähtäimen aikataulutus huomioiden organisaation kehittämistoiminnan vuosikello. Toimeenpanosuunnitelman tekeminen Kokoa kokonaisarkkitehtuurin suunnittelussa tuotetut kuvaukset, analyysit ja laskelmat ja tee niiden perusteella alustava kokonaisuutta koskeva toimeenpanosuunnitelma. Katselmointi Katselmoi kuvaukset, analyysit ja muut arkkitehtuurikuvausten tuotokset tarpeeksi laajalti kehittämisessä mukana olleissa sidosryhmissä. Toimeenpanosuunnitelman esittely sidosryhmille Esittele katselmoinnin tulosten perusteella päivitetty toimeenpanosuunnitelma sidosryhmille. Toimeenpanosuunnitelman linkittäminen TTS-prosessiin Toimita toimeenpanosuunnitelma TTS-suunnitteluprosessin vastuutahoille. Noudata toimeenpanon suunnittelussa organisaation omia investoinneille, projektien- sekä hankkeiden hallinnalle asetettuja vaatimuksia ja menetelmiä, mikäli niitä on käytettävissä. Huomioi myös arkkitehtuurin johtamisprosessi. 6 Arkkitehtuurikuvausten tuottaminen Tässä luvussa annetaan suositukset arkkitehtuurikuvausten tuottamiseksi ja kuvaamiseksi eri näkökulmista sekä esitellään menetelmät ja mallit kuvauksien dokumentoimiseksi. Tuotettujen arkkitehtuurikuvausten tuottamat hyödyt on kuvattu kootusti liitteessä 3 Arkkitehtuurisuunnittelun hyödyt. 20/35