Myöhäisten omaksujien houkuttelu vapaaehtoiseen suojeluun

Samankaltaiset tiedostot
Maanomistajan rooli (yhteistoiminta)verkostoissa. Teppo Hujala

Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa

Määräaikaisen suojelusopimuksen optimaalinen pituus

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

Metsien monimuotoisuutta edistävä päätöstuki. Mikko Kurttila, Teppo Hujala, Mirja Rantala, Katri Korhonen & Leena A. Leskinen

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Neuvonnan vaikuttavuus muna vai kana -ongelma?

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Kannustavat ohjauskeinot metsien biodiversiteetin turvaamisessa - metsänomistajien ja kansalaisten näkökulma

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Metsänomistajien näkemyksiä metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisesta turvaamisesta metsäsuunnittelun avulla

Ajankohtaista metsänomistaja- ja suunnittelututkimuksessa

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

Metsäkyselyn tuloksia. Markus Makkonen ja Lauri Frank Jyväskylän yliopisto

Rannikolta rakalle. METSO-ohjelma Lapissa

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsänhoidon, -korjuun ja -suunnittelun tuotteet, palvelut ja toimintamallit

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma harjusinisiipi Kuva:Antti Below

Monimuotoisuuden suojelu

Tervetuloa kompensaatiotyöpajaan! Ekologinen kompensaatio innovaationa ja mahdollisuutena

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

VINKIT VAIKUTTAVAAN VIESTINTÄÄN DIGISOTEKOKEILUT 2018 SIRPA MUSTONEN, MOTIVA OY

Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus

Elinvoimaa metsistä hanke vaikuttavuuden arviointi, loppuraportointi Jyri Makkonen. Kohderyhmähaastattelut. Hankkeen toteuttajat

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

INKA - Metsätilojen vuokrauksesta uusi metsäomaisuuden hoidon kokonaispalvelu (METSÄVUO)

Monimuotoisuuden turvaaminen metsänomistajien neuvontaorganisaatioiden toiminnassa

Metsänomistajien päätöksenteko ja suunnittelupalvelutarpeet

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

Metsänhoitoyhdistyslaki käytännössä. Petri Pajunen Johtaja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet

RAHOITUSPÄIVÄ. Palvelukuvaus

Sopimus kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä/ Uudenkaupugin kaupunki ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Metsämiesten Säätiö. Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalo, Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät,

Yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

Huvista vai hyödystä mistä on metsänarvioimistieteen tutkimus tehty

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

Luonnonhoidon tarkistuslista tutuksi, virkistysarvokauppamalli yhteistyön mahdollisuudeksi. Petri Takalo toiminnanjohtaja

Suometsien puunkorjuu. MHY Lakeus, Antti Väisälä Jalasjärvi

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN:

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Metsäkeskuksen asiakastyö

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

METSO-ohjelma :

Kuortaneen ajantasaistushanke

Nuorisotyön auditointi ja itsearviointimalli

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Mhy:t edistämässä vastuullista yksityimetsätaloutta. Petri Takalo Toiminnanjohtaja, Päijänteen Metsänhoitoyhdistys

Auringosta edullista sähköä kuntiin

Anni Arponen PerinneELOn pyöreän pöydän tutkimusseminaari

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Rahoitushakemus taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon

Alueellisten metsäohjelmien vaikuttavuus

MESTA työkalu suunnitelmavaihtoehtojen monikriteeriseen vertailuun ja parhaan vaihtoehdon etsintään

coherence of the Natura 2000 network in

Asioita Metsään.fi-palvelusta ja luomuasioiden huomioimisesta. Luomukeruun mahdollisuudet -seminaari Veikko Iittainen

FSD3161. Metsänomistajien näkemyksiä METSO-ohjelmasta ja metsien käytöstä Koodikirja

Erikoistutkija Mikko Kurttila Anssi Ahtikoski, Irja Löfström & Ron Store

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea

Monimuotoisuusverkostojen sosiotaloudellisia

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö,

Metsävaratiedoista apua luonnontuotteiden keruuseen

#lupakertoa - asennekysely

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

metsäalan toimijoille Teppo Hujala ja Mirja Rantala (toim.)

Metsänomistajan talouskoulu Metsätilan arvonmääritys. Piia Perälä, Mhy Päijät-Häme

Näyttöön perustuva toiminta HUS-organisaatiossa. Kristiina Junttila, TtT kehittämispäällikkö HUS Hoitotyön johto

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään ( ) työpajasta

Metsäsuunnittelu. Annika Kangas Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos

Metsälait muuttuvat: mitä tuumii metsänomistaja? Heimo Karppinen. Direktiivit, lait, sertifikaatit sääntely ohjaa metsätaloutta

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Vuorentaan kappeli, Marssitie 23, Hämeenlinna. Kalervo Aaltonen. Teppo Heiskanen

Käytännön esimerkkejä kaavoituksen vaikutuksista toimijaan. Janne Soimasuo Ympäristöpäällikkö. Metsä Group

TIIVISTELMÄ POHJOIS-KARJALAN METSÄKESKUSALUEEN UUDELLEEN SERTIFIOINTIARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2011

Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin

TIIVISTELMÄ POHJOIS-KARJALAN ALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2015

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

Metsämaan omistus

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa

Transkriptio:

Myöhäisten omaksujien houkuttelu vapaaehtoiseen suojeluun Katri Korhonen, UEF/Metla Mikko Kurttila, Teppo Hujala Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Vantaa

Tavoite METSO-ohjelma = vapaaehtoinen suojelu innovaationa Teoria =innovaation diffuusio 1. Mistä viesti METSO-suojelusta on tullut metsänomistajalle ja kenen kanssa hän on suojelusta keskustellut? Yksilön näkökulma 2. Mitä piirteitä tai viestintäkanavia suojelusopimuksissa olisi korostettava, jotta ajatus suojelusta olisi houkuttelevampaa myöhäisille omaksujille (omistajat, jotka eivät ole metsiään suojelleet)? Yhteiskunnan näkökulma

Aineisto ja menetelmät Suojelusopimuksen vuonna 2009 tehneet omistajat Tilat Pohjois-Karjalassa Ympäristökeskus (ELY-keskus): 19 pysyvää sopimusta Metsäkeskus: 25 määräaikaista sopimusta (10v) aito vapaaehtoisuus = lakikohteiden laajennokset Puoliavoin puhelinhaastattelut metsänomistajille (30min- 1h) Laadullinen sisällön analyysi (+numeerinen tieto keskustelukumppaneista)

Yksilön näkökulma: Innovaation diffuusion vaiheet ja kontaktit Joukkoviestimet Muutosagentti Vertaiset MK = metsäkeskus, YK = ympäristökeskus, MHY= metsänhoitoyhdistys

Omistajan yhteydet suojelusopimusprosessin aikana Pysyvä sopimus, % (n=19) Määräaikainen sopimus, % (n=25) Ympäristökeskus 95 16 Metsäkeskus 79 100 Perheen jäsenet 79 80 Naapurit 63 60 Metsänhoitoyhdistys 58 20 Sukulaiset (sis. yhteisomistuksen muut jäsenet) 47 60 Puunostajat 26 32 Tuttu asiantuntija 26 32 Toinen omistaja, jolla on samanlainen sopimus 21 12 Muut metsään/ympäristöön liittyvät organisaatiot 11 0 Muut 11 8

Yhteiskunta: Innovaation diffuusio ja omaksujat eri ajanvaiheissa Suositukset vertaisilta Joukkoviestimet Aikaiset omaksujat sietävät epävarmuutta ja hakevat aktiivisesti uusia ratkaisuja Myöhäiset omaksujat hakevat järkeviä ratkaisuja, tehokkuutta ja tuottavuutta

Analyysi: Aikaiset ja myöhäiset omaksujat Kriteeri (A) Aloite suojeluun Pisteet Omistajalla oli selkeä oma ajatus lähteä suojelemaan. 3 2 Suojelua suositeltiin omistajalle vahvasti. 1 Kriteeri (B) Tiedonhakuun käytetyt kanavat Omistaja oli aktiivinen keräämään tietoa itse laajalti eri tietolähteistä. 3 2 Kaikki tieto tuotiin omistajlle 1 Pysyvät sopimukset Kriteeri Tiedonkeruu Aloite 1 2 3 1 1 1 0 2 1 3 2 3 1 8 3 Myöhäiset omaksujat 6 Aikaiset omaksujat 13 Määräaikaiset sopimukset Kriteeri Tiedonkeruu Aloite 1 2 3 1 0 0 0 2 4 5 0 3 0 9 7 Myöhäiset omaksujat 9 Aikaiset omaksujat 16

Aikaisten ja myöhäisten omaksujien suhde (Pohjois-Karjalassa 2009) Joukkoviestimet Suositukset vertaisilta 29 15 Kaksi kolmesta aikaisia, kolmannes myöhäisiä omaksujia Joukkoviestimet yhä jonkin aikaa tärkeitä Vertaissuositusten ja muutosagenttien merkitys kasvaa

Innovaation omaksumiseen vaikuttavat piirteet Sopivuus suhteessa arvoihin, tarpeisiin yms: Suojelun arvot sopivat parhaiten aikaisille omaksujille pysyvissä sopimuksissa Suhteellinen hyöty: Korvauksen riittävyys suhteessa tulevaisuuden menetettyihin hakkuutuloihin - myöhäisten omaksujien huoli Helppous: Määräaikaisen suojelusopimuksen tekoa pidettiin helpompana, ainakin etukäteen Kokeiltavuus: Toteutui vain määräaikaisissa sopimuksissa. Etenkin aikaiset omaksujat kokivat kokeiltavuuden tärkeäksi vertaiskokemusten puuttuessa Havaittavuus: Myöhäiset omaksujat pysyvissä sopimuksissa eivät halunneet kertoa muille suojelustaan

Yhteenveto: Kuinka tavoittaa myöhäiset omaksujat? Kanavat, joita pitkin omistajia voitaisiin paremmin tavoittaa suojeluun: metsänhoitoyhdistys, puunostajat ja vertaissuhteet Myöhäisille omaksujille korostettava: Suojelu on järkevä vaihtoehtoinen tulonlähde (vaikeat maastot ja puuntuotannollisesti huonolaatuiset metsät) Pysyvänkin sopimuksen tekeminen on helppoa Vertaiskokemusten lisääntyessä yhä suurempi osa omistajista ei tarvitse kokeiluvaihetta - määräaikaisten sopimusten tarve? Tarvitaan myöhäisiä omaksujia, jotka ovat valmiita kertomaan suojelukokemuksestaan

Kiitos