TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan kuuluvia oli 66 prosenttia. Heistä 89 prosenttia oli työllisiä ja 11 prosenttia työttömiä. Työttömien osuus tulomuuttajista oli nyt parisen prosenttiyksikköä suurempi kuin vuotta aiemmin. Lukumääräisesti työttömiä tulo oli vuonna 212 puolisentoista sataa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vantaalta pois muuttaneita työllisiä oli vuonna 212 lähes 7 vähemmän kuin Vantaalle muuttaneita. Työllisten osuus poismuuttaneista oli 59 prosenttia eli prosenttiyksikön suurempi osuus kuin Vantaalle muuttaneista (58 %). Vuonna 212 työttömiä muutti pois Vantaalta 13 vähemmän kuin heitä muutti muualta Vantaalle. Kuvio 1. Työllisten tulo- ja lähtömuutto Kuvio 2. Työttömien tulo- ja lähtömuutto 1 1 2 9 8 1 7 6 5 4 3 8 6 4 2 1 2 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 tulomuuttajat lähtömuuttajat tulomuuttajat lähtömuuttajat Viimeksi kuluneen 1 vuoden aikana Vantaalle tulomuutossa on työllisten osuus ollut keskimäärin 6 prosenttia. Vuonna 27 työllisten osuus tulomuuttajista oli suurimmillaan, 63 prosenttia, ja alimmillaan kaksi vuotta myöhemmin, 57 prosenttia. Työllisten osuus poismuuttaneista oli pienimmillään vuonna 24, 55 prosenttia, ja suurimmillaan, 59 prosenttia, vuonna 28. Vuonna 212 työllisiä oli tulomuuttajista 59 prosenttia ja lähtömuuttajista 58 prosenttia. Työttömien osuus sekä tulo- että lähtömuuttajista oli vähimmillään vuonna 27, 5 prosenttia, ja suurimmillaan kaksi vuotta myöhemmin, 8 prosenttia. Vuonna 212 osuus oli tulomuuttajista runsas 7 prosenttia ja lähtömuuttajista vajaa 7 prosenttia. Työttömien Vantaalle tulomuuttajien osuutta kasvattaa osaltaan lisääntynyt maahanmuutto. Vuonna 212 kaikista ulkomailta Vantaalle muuttaneista 14 prosenttia oli työttömiä, kun maassamuutossa (muualta Suomesta muuttaneista) heidän osuutensa oli 6 prosenttia. Maassamuutossa Vantaan nettomuutto työttömistä oli 12 henkilöä tappiollinen, kun maahanmuutossa työttömistä kertyi muuttovoittoa 236 henkilöä. Työllisten tulomuuttajien ikärakenne on hivenen vanhentunut. Vuonna 212 tulomuuttajista kuitenkin lähes 7 prosenttia oli alle 35-vuotiaita. Työllisten lähtömuuttajien ikärakenteessa 35-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus on jatkuvasti kasvanut, ja vastaavasti alle 35-vuotiaiden osuus on vähentynyt. Vuonna 212 muuttotappiota syntyi 45 54-vuotiaiden ikäryhmästä. Muissa ikäryhmissä Vantaalle oli enemmän kuin kaupungista pois muuttaneita.
2 Taulukko 1. Työllisten 15 64-vuotiaiden muuttajien ikärakenne vuosina 29 212 Ikä 29 21 211 212 tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto 15 24 2 452 2 262 19 2 399 2 276 123 2 554 2 363 191 2 731 2 432 299 25 34 3 547 3 69 478 3 72 3 29 493 3 928 3 127 81 3 774 3 338 436 35 44 1 399 1 369 3 1 464 1 295 169 1 491 1 417 74 1 61 1 586 15 45 54 772 791-19 83 773 57 775 862-87 95 951-46 55 64 25 318-68 253 349-96 38 383-75 356 355 1 kaikki 8 42 7 89 611 8 648 7 92 746 9 56 8 152 94 9 367 8 662 75 Vuonna 29 työttömistä lähtömuuttajista oli 59 prosenttia alle 35-vuotiaita ja 22 prosenttia vähintään 45-vuotiaita. Vuonna 212 alle 35-vuotiaiden osuus oli 56 prosenttia ja vähintään 45-vuotiaiden osuus 25 prosenttia. Työttömissä tulomuuttajissa alle 35-vuotiaita oli 64 prosenttia vuonna 29 ja 6 prosenttia vuonna 212. Vähintään 45-vuotiaiden osuus työttömistä tulijoista oli 17 prosenttia vuonna 29 ja 21 prosenttia vuonna 212. Taulukko 2. Työttömien 15 64-vuotiaiden muuttajien ikärakenne vuosina 29 212 Ikä 29 21 211 212 tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto 15 24 318 266 52 25 212 38 22 211 9 259 212 47 25 34 415 363 52 387 278 19 383 273 11 425 351 74 35 44 215 22 13 28 183 25 151 173-22 218 195 23 45 54 123 145-22 125 141-16 139 131 8 159 141 18 55 64 7 95-25 54 87-33 56 97-41 78 16-28 kaikki 1 141 1 71 7 1 24 91 123 949 885 64 1 139 1 5 134 Kuvio 3. Nettomuutto Vantaalle pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina 23 212 nettomuuttajien määrä 1 4 1 2 1 8 6 4 2-2 -4-6 Työllinen Työtön Lapsi Opiskelija Varusmies Eläkeläinen Muut työvoiman 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 ulkopuolella olevat Eläkeläisistä on Vantaalle viime vuosina kertynyt hitaasti kasvavaa muuttotappiota. Alle 15-vuotiaista on niin ikään kertynyt muuttotappiota kahta viimeisintä vuotta lukuun ottamatta koko 2-luvun. Vantaalle muutti ulkomailta kaikkiaan 1 965 henkilöä vuoden 212 aikana. Heistä oli työvoimaan kuuluvia 52 prosenttia, joista työllisten osuus oli 74 prosenttia. Työvoimaan kuuluvista oli 19 prosenttia alle 25-vuotiaita, 48 prosenttia 25 34- vuotiaita ja 24 prosenttia 35 44-vuotiaita. Alle 15-vuotiaiden osuus kaikista Vantaalle ulkomailta muuttaneista oli 2 prosenttia, opiskelijoita oli 11 prosenttia, eläkeläisiä runsas prosentti ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 15 prosenttia.
3 Vantaalta muutti vuonna 212 ulkomaille 794 henkilöä, joista työvoimaan kuuluvia oli 35 prosenttia. Työvoimaan kuuluvista 88 prosenttia oli työllisiä. Alle 15-vuotiaiden osuus kaikista Vantaalta ulkomaille muuttaneista oli 16 prosenttia, opiskelijoiden osuus oli 7 prosenttia, eläkeläisten 3 prosenttia ja muiden työvoimaan kuulumattomien osuus 39 prosenttia. Useammalla kuin joka toisella (55 %) Vantaalta ulkomaille muuttaneesta oli vain perusasteen koulutus ja joka viidennellä (21 %) korkea-asteen koulutus. Vantaalta ulkomaille muuttaneet naiset olivat miehiä selvästi koulutetumpia. Vantaalle ulkomailta muuttaneiden koulutustasosta ei ole kattavaa tietoa. Lähes kaikki maassamuuton muuttovoitto on vuosina 23 212 kertynyt korkeasti koulutetuista Vantaa sai 199-luvun lopun noususuhdanteessa pääosan muuttovoitostaan keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Myös korkea-asteen suorittaneiden muuttovoitto lisääntyi jo tuolloin tasaisesti. Vielä 199-luvun alussa, syvimmän laman aikana, Vantaan muuttovoitto koostui yksinomaan enintään perusasteen suorittaneista paremmin koulutetun väestön muuttaessa muualle. 2-luvulla maassamuuton muuttotase on ollut useimmiten voitollista pääosin korkea-asteen koulutuksen hankkineiden muuttajien ansiosta. Taulukko 3. Nettomaassamuutto Vantaalle koulutusasteen ja pääasiallisen toiminnan mukaan v. 23 212 Pääasiallinen toiminta / 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 3-12 koulutusaste lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm Nettomuutto yhteensä 22-379 -173 457 468 128-23 -11 281-316 373 * ei perusasteen jälk. tutkintoa -119-37 -237-88 -116 2-176 -282 28 46-1 312 * keskiasteen tutkinto -17 4-126 21 218-5 -155-95 -14-363 -388 * korkea-asteen tutkinto 356-13 19 335 366 176 128 267 267 1 2 73 Työllinen työvoima 635 395 561 81 928 616 344 386 579 185 5 439 * ei perusasteen jälk. tutkintoa 16 85 146 9 234 21 116 45 159 233 1 478 * keskiasteen tutkinto 96 212 158 319 271 156 11 72 117-13 1 399 * korkea-asteen tutkinto 379 98 257 41 423 25 127 269 33 55 2 562 Työtön työvoima -23-133 -83-39 -47-98 -121-6 -82-12 -788 * ei perusasteen jälk. tutkintoa 9-53 -11 3-6 1-35 -44-24 -151 * keskiasteen tutkinto -35-52 -54-26 -3-76 -8-39 -56-9 -538 * korkea-asteen tutkinto 3-28 -18-16 -11-32 -6 23-2 -12-99 Muu kuin työvoima -392-641 -651-314 -413-39 -426-436 -216-399 -4 278 * ei perusasteen jälk. tutkintoa -288-42 -372-181 -344-218 -257-283 -17-187 -2 639 * keskiasteen tutkinto -78-156 -23-83 -23-13 -176-128 -75-17 -1 249 * korkea-asteen tutkinto -26-83 -49-5 -46-42 7-25 -34-42 -39 Vuoden 212 nettomuutto oli kokonaisuudessaan, kun maahanmuuttokin otetaan huomioon, 855 henkilöä voitollinen. Kaikki muuttovoitto kertyi maan rajojen ulkopuolelta, koska maassamuutto oli yli 3 henkilöä tappiollista. Maassamuutossa Vantaa menetti keskiasteen koulutuksen saaneita muualle Suomeen. Vain perusasteen koulutuksen saaneista syntyi hieman muuttovoittoa kun korkea-asteen koulutuksen hankkineista poismuuttaneita oli lähes sama määrä kuin tulijoita. Koska maahan ulkomailta muuttaneiden koulutuksesta ei ole kattavasti tietoa, ei vastaavaa koulutustasotarkastelua voida heidän osaltaan tehdä. Viimeksi kuluneen 1 vuoden aikana Vantaan on kerännyt muuttovoittoa työllisistä keskimäärin 55 henkilöä vuosittain. Lähes puolet työllisistä on ollut korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Työttömästä työvoimasta on syntynyt muuttotappiota vajaa sata henkilöä vuosittain. Maassamuutossa Vantaa sai muuttovoittoa vuonna 212 vain 15 34-vuotiaista. Suurimmat muuttotappiot tulivat 45 54- vuotiaista ja alle 15-vuotiaista.
4 Taulukko 4. Työllisten ja työttömien maassamuuton netto Vantaalla sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan vuonna 212 Koulutus / sukupuoli Työlliset, ikä Työttömät, ikä 15 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ Yhteensä 15 24 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ Yhteensä Perusaste 89 92 33 12 15-8 233 18-17 2 3-6 -- naiset 47 22 25 1 1-2 13 14-16 14-2 -5 5 -- miehet 42 7 8 11 5-6 13 4-1 -12 5-1 -5 Keskiaste 94-38 -59-97 -14 1-113 -12-25 -25-9 -19-9 -- naiset 2-8 -16-39 -18 3-58 -12-1 -7 3-11 -37 -- miehet 7-3 -43-58 4-2 -59-15 -18-12 -8-53 Korkea-aste 5 173-76 -33-12 -2 55-8 18 1-11 -12-12 -- naiset -9 45-77 -22-1 -2-75 -8 3-3 -1-2 -11 -- miehet 14 128 1-11 -2 13 15 4-1 -1-1 Kaikki 188 227-12 -118-11 -9 175-2 -24-22 -17-37 -12 -- naiset 58 59-68 -6-18 -1-3 -6-23 4-18 -43 -- miehet 126 168-34 -58 7-8 21 4-1 -26-17 -19-59 Vuonna 212 työllisessä työvoimassa muuttovoittoa kertyi perusasteen ja korkea-asteen koulutuksen hankkineista. Perusasteen koulutuksen saaneet olivat alle 65-vuotiaita miehiä ja naisia. Korkea-asteen koulutuksen hankkineista muuttovoitto tuli pääosin alle 35-vuotiaista miehistä. 35 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien tappio koostui suurelta osin naisista. Keskiasteen koulutuksen saaneiden muuttotappio meni tasan miesten ja naisten kesken. Työttömän työvoiman maassamuuton nettovaikutus on ollut Vantaalle tappiollinen vuodesta 23 lähtien: pois on ollut tulo enemmän muuttajan koulutuksesta riippumatta. Näin oli myös vuonna 212. Suurin osa tappiosta kertyi keskiasteen koulutuksen saaneista, hieman useammin miehistä kuin naisista. Perusasteen koulutuksen saaneissa oli yhtä paljon Vantaalta poismuuttaneista kuin Vantaalle muuttaneistakin. Neljä viidesosaa muuttovoitosta kertyi yksityisellä sektorilla työskentelevistä Vuoden 212 työllisistä tulomuuttajista vajaa viidennes työskenteli julkisella sektorilla ja runsas neljä viidennestä yksityisellä sektorilla. Tulijoista lähes joka viides työskenteli hallinto- ja tukipalvelujen toimialalla ja yhtä moni kaupan, joka kymmenes sosiaali- ja terveyspalvelujen, toinen vajaa kymmenes rakentamisen ja kolmas vajaa kymmenes kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Työllisillä lähtömuuttajilla tilanne oli hyvin samanlainen kuin tulomuuttajilla: useampi kuin joka kuudes poismuuttaneista työskenteli kaupan toimialalla, joka kahdeksas hallinto- ja tukipalvelujen, useampi kuin joka kymmenes terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä saman verran kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Jako yksityisellä ja julkisella sektorilla työskentelevien välillä oli lähes sama kuin tulomuuttajilla. Työllisistä eniten muuttovoittoa Vantaa sai vuoden 212 aikana hallinto- ja tukipalvelujen toimialalla työskentelevistä: heitä oli enemmän kuin kaksi viidesosaa nettomuuttajista. Rakentamisen toimialalla työskenteli lähes useampi kuin joka neljäs nettomuuttajista. Kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla työskentelevät muodostivat kymmenesosan työllisten nettomuuttovoitosta. Terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialalla työskentelevistä Vantaa kärsi lukumääräisesti suurimman muuttotappion (kuvio 4). Julkisen sektorin osuus oli terveys- ja sosiaalipalvelujen, koulutuksen sekä julkisen hallinnon toimialoilla toimivista nettomuuttajista merkittävä, muilla toimialoilla julkisen sektorin osuus oli pieni (kuvio 4). Rakentamisen toimialalla kaikki nettomuuttajat olivat yksityisellä sektorilla työskenteleviä. Teollisuuden, kaupan ja majoitus sekä ravitsemistoiminnan toimialoilla yksityisen sektorin nettomuutto oli Vantaalle voitollista, kun julkisen sektorin muutto oli Vantaan kannalta tappiollista.
5 Kuvio 4. Työllisten nettomuuttajien määrä Vantaalla toimialan (TOL 28) ja työnantajasektorin mukaan vuonna 212 Toimiala tuntematon Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta Kotitalouksien toiminta työnantajina; kotitalouksien Muu palvelutoiminta Taiteet, viihde ja virkistys Terveys- ja sosiaalipalvelut Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Kiinteistöalan toiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Informaatio ja viestintä Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kuljetus ja varastointi Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja Rakentaminen Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta Teollisuus Kaivostoiminta ja louhinta Maatalous, metsätalous ja kalatalous Julkinen sektori Yksityinen sektori -1 1 2 3 4 5 nettomuutto, henkilöä Muuttovoitto pääosin Helsingistä, suurimmat tappiot kehyskuntiin Vuonna 212 Vantaalle muutti 941 työllistä enemmän kuin kaupungista muutti heitä pois. Maakunnista eniten Vantaa sai eniten työllisiä muuttovoiton seurauksena Varsinais-Suomen maakunnasta: vuonna 212 sen osuus Vantaan saamasta työllisten kotimaan muuttovoitosta oli 37 prosenttia. Pirkanmaan ja Keski-Suomen osuus muuttovoitosta oli kummankin vajaa viidennes. Muuttotappiota kärsittiin Uudellemaalle, Päijät-Hämeeseen ja Etelä-Savoon. Edellisinä vuosina muuttovoitto on tullut suurelta osin Uudeltamaalta. Taulukko 5. Vantaalle ja Vantaalta Helsingin seudun muihin kuntiin ja niistä muuttaneet työlliset vuosina 28 212 T u l o m u u t t o L ä h t ö m u u t t o N e t t o m u u t t o 28 29 21 211 212 28 29 21 211 212 28 29 21 211 212 Helsinki 4 72 4 155 4 34 4 247 4 285 3 98 3 352 3 296 3 339 3 714 974 83 738 98 571 Espoo 867 99 937 999 99 84 833 837 945 977 27 76 1 54 13 Kauniainen 24 5 18 15 16 14 12 23 8 14 1-7 -5 7 2 PKS yhteensä 4 963 5 69 4 989 5 261 5 291 3 952 4 197 4 156 4 292 4 75 1 11 872 833 969 586 Hyvinkää 75 72 83 89 15 12 124 98 16 122-27 -52-15 -17-17 Järvenpää 12 116 153 166 166 239 232 25 27 262-119 -116-52 -41-96 Kerava 22 194 255 293 283 357 287 351 312 322-137 -93-96 -19-39 Kirkkonummi 54 82 81 76 72 98 118 79 1 77-44 -36 2-24 -5 Mäntsälä 4 39 46 54 63 85 84 114 123 114-45 -45-68 -69-51 Nurmijärvi 168 197 23 212 227 246 35 373 349 383-78 -153-17 -137-156 Pornainen 13 14 17 1 1 13 22 23 25 29-8 -6-15 -19 Sipoo 72 6 73 66 75 13 114 18 137 115-31 -54-35 -71-4 Tuusula 2 186 172 194 235 351 31 358 364 378-151 -124-186 -17-143 Vihti 53 47 68 64 67 114 18 11 11 85-61 -61-33 -37-18 Kehyskunnat 1 15 1 7 1 151 1 224 1 33 1 78 1 749 1 81 1 824 1 887-693 -742-659 -6-584 Uusimaa 6 17 6 117 6 336 6 699 6 87 5 741 5 982 6 228 6 384 6 855 276 135 18 315-48 Koko maa 8 727 8 426 8 659 9 66 9 38 7 58 7 599 7 751 8 13 8 439 1 147 827 98 1 53 941
6 Vantaa sai Lahtea ja Kuopiota lukuun ottamatta kaikista suurista, yli 1 asukkaan kaupungeista työllisten muuttovoittoa vuonna 212. Helsingistä sitä kertyi 571 henkilöä, Tampereelta 35, Turusta 34, Jyväskylästä 3, Espoosta 13 ja Oulusta 7 henkilöä. Vantaa ei saanut Helsingin, Espoon ja Kauniaisten lisäksi työllisten muuttovoittoa vuonna 212 muista Helsingin seudun kunnista. Suurimmat muuttotappiot kirjattiin Nurmijärvelle (-156), Tuusulaan (-143) ja Järvenpäähän (-96). Vuosina 28 212 työllisiä on muuttanut Vantaalta vuosittain Helsingin seudun kehyskuntiin huomattavasti enemmän kuin niistä on muutettu Vantaalle. Kehyskuntiin muutto on tasaisesti kasvanut, samoin kuin tulomuutto niistä Vantaalle. Muuttotappio kehyskuntiin onkin hivenen vähentynyt. Suurimmat vuosittaiset tappiot ovat olleet Tuusulaan ja Nurmijärvelle. Helsingistä saatu muuttovoitto on korvannut vuoteen 211 saakka kehyskuntiin tulleen tappion. Vuonna 212 näin ei enää ollut. Taulukko 6. Kunnat, joista Vantaan sai vuonna 212 eniten muuttovoittoa tai keräsi suurimman muuttotappion sekä näistä kunnista saatu työllisten muuttovoitto/-tappio vuosina 28 212 Kunta 28 29 21 211 212 Kunta 28 29 21 211 212 muuttovoittoa muuttotappiota Helsinki 974 83 738 98 571 Nurmijärvi -78-153 -17-137 -156 Tampere 35 39 2 7 35 Tuusula -151-124 -186-17 -143 Jyväskylä 43 37 34 26 3 Järvenpää -119-116 -52-41 -96 Salo 18 16-6 -6 27 Mäntsälä -45-45 -68-69 -51 Kotka 2 21 8 36 17 Sipoo -31-54 -35-71 -4 Joensuu 36 18 26 26 17 Kerava -137-93 -96-19 -39 Pori 2 2 11 11 15 Pornainen -8-6 -15-19 Espoo 27 76 1 54 13 Vihti -61-61 -33-37 -18 Kokkola 2 13-3 -3 12 Hyvinkää -27-52 -15-17 -17 Kouvola 11 2 2 11 Lahti 1 7-1 -38-11 Yhteensä 1 24 1 43 948 1 142 748 Yhteensä -648-699 -671-614 -59 Vantaan saamasta työllisten muuttovoitosta ja etenkin -tappiosta iso osa on painottunut muutamiin kuntiin (taulukko 6). Isoista kaupungeista muuttaa Vantaalle vuosittain enemmän työntekijöitä kuin Vantaalta näihin. Tappiollinen muuttoliike taas keskittyy Helsingin seudun kehyskuntiin, pääpainon ollessa naapurikunnissa. Eniten muuttaneita on ollut keskituloisissa Vantaalle kertyi muuttovoittoa kaikista kunnallisveronalaista tuloa maksaneiden tuloluokista lukuun ottamatta vähintään 42 euron vuositulot saaneita. Kaikkien Vantaalle muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot olivat 1 6 euroa pienemmät kuin Vantaalta pois muuttaneiden. Vuotta aiemmin (v. 211) erotus oli 1 36 euroa poismuuttaneiden eduksi. Työllisistä muuttajista Vantaa sai muuttovoittoa kaikista alle 52 euroa ansainneiden tuloluokista vuonna 212. Runsas viidennes työllisten muuttovoitosta kertyi 17-21 999 euroa vuodessa ansainneista. Muuttajia oli eniten 32-41 999 euroa vuodessa ansaitsevissa työllisissä. Työllisten tulomuuttajien valtionveronalaiset vuositulot olivat muuttovuonna keskimäärin 3 21 euroa, kun taas lähtömuuttajilla vuositulot olivat keskimäärin 31 52 euroa. Eroa oli 1 31 euroa lähtömuuttajien hyväksi. Poismuuttaneilla on ollut korkeammat vuositulot kuin Vantaalle tulleilla Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana Vantaalle muuttaneiden työllisten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot olivat vuonna 21 ensimmäistä kertaa suuremmat kuin kaupungista poismuuttaneilla. Espoossa näin on käynyt myös kerran, vuonna 27, Helsingissä ei kertaakaan. Vantaan naapurikunnista Nurmijärvellä ja Tuusulassa tilanne on ollut täysin päinvastainen: työllisten tulomuuttajien keskitulot ovat lähes poikkeuksetta olleet muuttovuonna selvästi suuremmat kuin lähtömuuttajien. Vuosien 23 212 tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräinen tuloero on ollut Vantaalla muuttovuonna -1 5 euroa, Espoossa -1 3 euroa, Helsingissä -4 91 euroa, mutta Nurmijärvellä +2 25 euroa ja Tuusulassa +2 6 euroa.
7 Kuvio 5. Vantaalle ja Vantaalta vuonna 212 muuttaneet työlliset valtionveronalaisten keskivuositulojen mukaan kunnallisveronalaiset vuositulot, 52 + 42-51 999 32-41 999 27-31 999 22-26 999 17-21 999 12-16 999 9-11 999 6-8 999 3-5 999 2-2 999-2 -1 5-1 -5 5 1 1 5 2 lähtö tulo Kuvio 6. Työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojen erotus vuosina 23 212 pääkaupunkiseudun kunnissa sekä Nurmijärvellä ja Tuusulassa keskitulojen erotus, euroa/v 6 4 2-2 -4-6 -8 Vantaa Espoo Helsinki Nurmijärvi Tuusula 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Kuvioissa 7 ja 8 on kuvattu työllisten tulomuuttajien keskimääräisiä vuosituloja muuttovuonna pääkaupunkiseudun kunnissa. Espooseen muuttaneilla on lähtömaasta (kotimaa, ulkomaat) riippumatta ollut isommat tulot kuin naapureihin muuttaneilla. Kotimaan muutoissa Vantaalle muuttaneilla on ollut keskimäärin toiseksi suurimmat vuositulot ja Helsinkiin muuttaneilla pienimmät. Sen sijaan maahanmuuttajissa Vantaalle muuttaneilla on muuttovuonna ollut pienimmät vuositulot, tosin tilanne on aivan viime vuosina tasaantunut. Kuvio 7. 4 35 keskitulot(euroa/v) muuttovuonna 3 25 2 15 1 5 Työllisten muualta Suomesta Vantaalle muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (euroa/henkilö) muuttovuonna Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja koko maassa vuosina 23 212 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Vantaa Espoo Helsinki Koko maa
8 Kuvio 8. keskitulot(euroa/v) muuttovuonna 35 3 25 2 15 1 5 Työllisten ulkomailta Vantaalle muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (euroa/henkilö) muuttovuonna Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja koko maassa vuosina 23 212 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Vantaa Espoo Helsinki Koko maa Jo aiemmin todettiin, että Vantaa sai suurimman muuttovoiton Helsingistä. Kuviossa 9 on kuvattu Vantaalle Helsingistä ja Vantaalta Helsinkiin vuoden 212 aikana muuttaneet työlliset heidän keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojensa mukaan. Kuviosta nähdään, että alle 17 euroa vuodessa ansainneita muutti Helsinkiin enemmän kuin heitä muutti Helsingistä Vantaalle. Sitä enemmän ansainneissa oli kaikissa tuloluokissa enemmän Helsingistä Vantaalle muuttaneita kuin Vantaalta Helsinkiin lähteneitä. Eniten heitä oli 32 41 999 euroa ansainneiden tuloluokassa, jossa myös (Vantaalle) nettomuuttajien määrä oli suurin, koska tulo oli 25 enemmän kuin lähtö. Kuviot 9 ja 1. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Helsingin ja Vantaan ja Espoon välillä vuonna 212 muuttajien muuttovuoden valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa 52+ 42-51,9 32-41,9 27-31,9 22-26,9 17-21,9 12-16,9 9-11,9 6-8,9 3-5,9 2-2,9-1 -5 5 1 vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa 52+ 42-51,9 32-41,9 27-31,9 22-26,9 17-21,9 12-16,9 9-11,9 6-8,9 3-5,9 2-2,9-25 -15-5 5 15 25 Vantaalta Helsinkiin Helsingistä Vantaalle Vantaalta Espooseen Espoosta Vantaalle Vantaalle muutti Espoostakin eniten 32 41 999 euroa vuodessa ansainneita. Tähän tuloluokkaan muuttovuonna kuuluvista muuttajista Vantaa sai Espoosta myös lukumääräisesti eniten muuttovoittoa. Tosin tulo oli vain 2 enemmän kuin lähtijöitä. Kehyskunnista suurimmat muuttotappiot Vantaa on kärsinyt useana vuonna Nurmijärvelle ja Tuusulaan, niin myös vuonna 212. Muuttotappiota tuli kummallekin lähes kaikissa tuloluokissa, kumpaankin kuntaan eniten 32-41 999 euroa vuodessa ansainneista. Vantaan muuttotase kehyskuntien suhteen oli käänteinen Helsingin ja Vantaan muuttotaseeseen verrattuna.
9 Kuviot 11 ja 12. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Nurmijärven ja Vantaan ja Tuusulan välillä vuonna 212 muuttajien muuttovuoden valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) 52+ 52+ 42-51,9 42-51,9 vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa 32-41,9 27-31,9 22-26,9 17-21,9 12-16,9 9-11,9 6-8,9 3-5,9 vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa 32-41,9 27-31,9 22-26,9 17-21,9 12-16,9 9-11,9 6-8,9 3-5,9 2-2,9 2-2,9-12 -9-6 -3 3 6 9 12-12 -9-6 -3 3 6 9 12 Nurmijärveltä Vantaalle Vantaalta Nurmijärvelle Vantaalta Tuusulaan Tuusulasta Vantaalle Vähintään 17 euron vuosituloja saaneita työllisiä muutti Vantaalta Helsingin seudun kehyskuntiin enemmän kuin heitä muutti kehyskunnista Vantaalle. Alle 17 euron tuloluokissa oli Vantaalle tulleita jokunen enemmän kuin poislähteneitä. Eniten muuttotappiota oli 32-41 999 euron vuosituloja saaneissa. Helsingin seudun ulkopuolelta Vantaalle muuttaneita työllisiä oli vajaa tuhat enemmän kuin Vantaalta muualle Suomeen muuttaneita työllisiä. Muuttovoittoa kertyi kaikissa tuloluokissa kahta ylintä tuloluokkaa lukuun ottamatta. Suurin muuttovoitto kertyi 12-21 999 euron vuositulot muuttovuonna ansainneissa. Kuviot 13 ja 14. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja kehyskuntien ja Vantaan ja muun Suomen (=muu kuin Helsingin seutu) välillä vuonna 212 muuttajien muuttovuoden valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa 52+ 42-51,9 32-41,9 27-31,9 22-26,9 17-21,9 12-16,9 9-11,9 6-8,9 3-5,9 2-2,9-6 -4-2 2 4 6 vuositulot (1 ) keskimäärin vuodessa 52+ 42-51,9 32-41,9 27-31,9 22-26,9 17-21,9 12-16,9 9-11,9 6-8,9 3-5,9 2-2,9-6 -4-2 2 4 6 Vantaalta kehyskuntiin Kehyskunnista Vantaalle Vantaalta muualle Suomeen Muualta Suomesta Vantaalle
1 Kuvio 15. Työllisten nettomuutto Vantaalle muuttajan tuloluokan ja tuloalueen mukaan vuonna 212 4 3 työllisisiä netto 2 1-1 -2 Muu Suomi Kehyskunnat Espoo Helsinki -3-4 2-3 3-6 6-9 9-11 12-17 17-2 22-27 27-32 32-42 42-52 52+ vuositulot (1 ) keskimäärin muuttovuonna Maassamuuton kokonaistulokertymä 1,3 miljoonaa euroa voitollinen Vantaa sai vuonna 212 valtionveronalaista tuloa ansainneita suurimmasta osasta Suomen kuntia, mutta Vantaalta muutti valtionveroa maksavia asukkaita lähes yhtä useaan kuntaan. Pohjoisimmat tulomuuttajat tulivat Utsjoelta. Vuonna 24 muuttoliikkeen seurauksena kokonaistulokertymä (tulijoiden muuttovuoden tulot miinus lähtijöiden muuttovuoden tulot) oli lievästi negatiivinen. Vuonna 25 tulokertymät kääntyivät jälleen Vantaan kannalta positiivisiksi ja näin oli edelleen vuosina 26 212 (taulukko 7). Kaikkien muuttajien kunnallisveronalaisten tulojen nettokertymä vuonna 212 oli 1,3 miljoonaa euroa voitollinen. Vuotta aiemmin se oli,6 miljoonaa euroa suurempi. Yrittäjätuloa saaneilla (kaikki muuttajat) tulokertymä oli 2,3 miljoonaa euroa voitollinen, kun se vuotta aiemmin oli 1,3 miljoonaa euroa tappiollinen. Työllisillä muuttajilla kunnallisveronalainen verokertymä oli 16,8 miljoonaa euroa voitollinen vuonna 212. Vuotta aiemmin kertymä oli hieman suurempi, 18,9 miljoonaa euroa. Vuonna 212 yli 45-vuotiaiden kertymät jäivät työllisillä muuttajilla tappiollisiksi, samoin kuin vuotta aiemminkin. Suurimmat tulokertymät tulevat vuosittain 25 34-vuotiaista työllisistä, parina viime vuonna myös muista kuin työllisistä (työttömät, varusmiehet, opiskelijat, eläkeläiset). Kunnallisveronalaisten vuositulojen ero oli keskimäärin -97 euroa poismuuttaneiden eduksi vuonna 212 Vuonna 23 Vantaalta poismuuttaneiden (kaikki muuttajat) kunnallisveronalaiset keskitulot olivat keskimäärin 35 euroa suuremmat kuin Vantaalle muuttaneiden. Tuon jälkeen tuloero poismuuttaneiden hyväksi oli pienimmillään vuonna 25, jolloin se oli 23 euroa. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 28, ero oli suurimmillaan, 1 3 euroa. Vuonna 21 ero kääntyi tulomuuttajien eduksi niin, että Vantaalle muuttaneiden keskitulo oli 57 euroa poismuuttaneiden keskituloa suurempi. Seuraavana vuonna tilanne taas kääntyi poismuuttaneiden eduksi, kun heidän keskitulonsa oli 1 3 euroa suuremmat kuin Vantaalle tulijoiden. Vuonna 212 poismuuttaneet olivat edelleen keskimäärin parempituloisia, ero oli tulomuuttaneisiin verrattuna 97 euroa. Työllisillä Vantaalle muuttajilla oli vuonna 23 keskimäärin 56 euroa pienemmät kunnallisveronalaiset tulot kuin Vantaalta muuttaneilla. Vuonna 212 ero oli liki kaksinkertainen, 1 2 euroa, mikä oli kuitenkin 3 euroa pienempi kuin vuonna 211.
11 Taulukko 7. Muuttoliikkeen tuloksena muodostuneet nettotulokertymät (1 ) ikäryhmän mukaan tulotyypeittäin Vantaalla vuosina 27 212 (Ks. huomautus katsauksen lopussa) Vuosi Ikäryhmä Työlliset muuttajat Muut muuttajat 1 Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki työlliset muuttajat Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki muut muuttajat 27 Kaikki ikäluokat 34 394 34 34 79 34 29-2 67-425 -8 68-7 817 14-vuotiaat -133 15 24-vuotiaat 6 25 273 6 39 6 48 826-12 776 1 21 25 34-vuotiaat 27 493 874 27 89 27 76-327 128-153 -153 35 44-vuotiaat 39-51 387 519-34 136-587 -519 45 54-vuotiaat 2 69 658 2 752 2 733-39 -99-448 -45 55 64-vuotiaat -2 337-1 44-2 68-2 586-2 41-228 -6 291-6 286 65+-vuotiaat 69 69 69 125-295 -1 361-1 298 28 Kaikki ikäluokat 17 332-247 17 291 17 386-5 73-324 -7 391-7 477 14-vuotiaat -14 49 39 15 24-vuotiaat 8 822 161 8 717 8 716 239-58 51 471 25 34-vuotiaat 12 775 222 13 26 13 243-274 17-182 -88 35 44-vuotiaat -563 49-382 -33-854 63-882 -872 45 54-vuotiaat -3 143-742 -3 741-3 722-937 -1 89-1 232 55 64-vuotiaat -58-361 -459-471 -2 854-82 -4 226-4 288 65+-vuotiaat -5-5 -5-378 -193-1 539-1 55 29 Kaikki ikäluokat 4 644 62 4 91 4 66-5 235 372-8 71-8 649 14-vuotiaat -11-6 15 24-vuotiaat 2 43 119 2 494 2 529-397 -66-412 -43 25 34-vuotiaat 12 167 183 11 782 11 711-1 439-68 -1 365-1 318 35 44-vuotiaat -4 91 311-4 93-4 9-69 3-747 -747 45 54-vuotiaat -2 45 551-2 286-2 282-68 119-797 -81 55 64-vuotiaat -2 595-575 -3 2-2 997-27 -7-4 315-4 295 65+-vuotiaat -817-84 -84 46 47-1 71-1 52 21 Kaikki ikäluokat 31 275 1 133 31 483 31 667-4 291-496 -8 37-8 466 14-vuotiaat -5 4 15 24-vuotiaat 2 483 73 2 423 2 468-419 -17-281 -257 25 34-vuotiaat 24 414 69 24 982 25 9 27-64 854 923 35 44-vuotiaat 6 897 653 6 8 6 815-36 -217-329 -379 45 54-vuotiaat 1 183-12 1 252 1 272-46 -19-262 -49 55 64-vuotiaat -3 92-168 -4 242-4 245-2 965-89 -6 116-6 15 65+-vuotiaat 21 269 269-82 -144-2 239-2 235 211 Kaikki ikäluokat 19 824-66 18 845 18 944-5 178-645 -8 23-8 37 14-vuotiaat 8 69 15 24-vuotiaat 4 725-174 4 679 4 777-367 128-417 -426 25 34-vuotiaat 2 77 64 2 468 2 518-322 -35-193 16 35 44-vuotiaat 919-492 74 778-548 -134-69 -554 45 54-vuotiaat -3 794-981 -4 117-4 169-347 -172-37 -384 55 64-vuotiaat -2 314 347-2 444-2 478-3 13-151 -4 79-4 311 65+-vuotiaat -482-482 -482-587 -245-2 533-2 448 212 Kaikki ikäluokat 15 773 2 357 16 82 17 128-4 362-48 -7 162-6 86 14-vuotiaat 1-35 15 24-vuotiaat 8 216 949 8 726 8 737-84 9-571 -624 25 34-vuotiaat 11 464 667 11 679 11 821-522 37 175 314 35 44-vuotiaat 38 548 347 362-376 11-293 -322 45 54-vuotiaat -4 217-99 -4 655-4 536-45 -152-1 14-1 149 55 64-vuotiaat 711 248 1 144 1 164-1 941 23-3 137-2 986 65+-vuotiaat -438-421 -421-28 -299-2 158-2 54 1 Muihin muuttajiin kuuluvat työttömät, lapset, opiskelijat, varusmiehet, eläkeläiset ja muut työvoimaan kuulumattomat.
12 Kuvio 16. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneiden keskimääräisten vuositulojen (euroa/henkilö) erotus vuosina 23 212 eri tulonsaajaryhmissä, kaikki muuttajat vuositulojen erotus, euroa 4 3 2 1-1 -2-3 -4-5 -6 kaikki muuttajat palkkatuloa saaneet yrittäjätuloa saaneet kunnallisveronal. tulot 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 Lähes kaikissa ikäryhmissä poismuuttaneiden kunnallisveronalaiset tulot olivat tulomuuttaneiden tuloja suuremmat Alle 25- ja 55 64-vuotiailla työllisillä tulomuuttajilla oli muuttovuonna keskimäärin korkeammat tulot kuin Vantaalta lähteneillä. Muissa ikäryhmissä pois muuttaneiden kunnallisveronalaiset keskitulot olivat Vantaalle muuttaneiden keskituloja suuremmat. Suurin ero oli 65 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla. Muilla kuin työllisillä muuttajilla pois muuttaneiden keskitulot olivat iästä riippumatta suuremmat kuin Vantaalle muuttaneilla. Suurin ero oli 45 54-vuotiailla. Kuviot 17 ja 18. Tulo- ja lähtömuuttajat ikäryhmän ja kunnallisveronalaisten keskitulojen mukaan vuonna 212 Työlliset Muut muuttajat 5 5 kunnallisveronalaiset keskitulot, euroa vuodessa 45 4 35 3 25 2 15 1 5 kunnallisveronalaiset keskitulot, euroa vuodessa 45 4 35 3 25 2 15 1 5 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65- tulomuuttajat lähtömuuttajat tulomuuttajat lähtömuuttajat
13 Työllisillä tulo- ja lähtömuuttajilla kunnallisveronalaiset keskitulot olivat kasvaneet likimäärin samaa tahtia, tulomuuttajilla 26 ja lähtömuuttajilla 27 prosentilla vuodesta 23 vuoteen 212. Vain vuonna 21 tulomuuttajien keskitulot olivat lähtömuuttajien keskituloja suuremmat. Muilla kuin työllisillä tulomuuttajien tulot olivat kasvaneet 37 ja lähtömuuttajien 41 prosentilla vuodesta 23 vuoteen 212. Muiden kuin työllisten muuttajien keskitulot olivat vain puolet työllisten muuttajien tuloista. Kuviot 13 ja 2 Tulo- ja lähtömuuttajat kunnallisveronalaisten keskitulojen mukaan vuosina 23 212 Työlliset muuttajat Muut muuttajat 35 35 kunnallisveronalaiset tulot, euroa vuodessa 3 25 2 15 1 5 kunnallisveronalaiset tulot, euroa vuodessa 3 25 2 15 1 5 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 tulomuuttajat lähtömuuttajat tulomuuttajat lähtömuuttajat Huomautus taulukkoon 7: Mikäli tietoja on jossain ikäryhmässä alle 5, lukua ei ole tilastoissa esitetty. Tästä syystä ikäryhmien summa ei ole sama kuin kaikki yhteensä. Kaikki yhteensä tiedoissa ovat kaikki mukana Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu: muuttajien taloudellinen tausta, vuodet 23 212 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi/tilastot ISBN 978-952-443-493-5 Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L 1799-72X, Puh. (9) 8392 2716 ISSN 1799-72X (painettu) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 1799-789 (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B2:215