Lähellä 2013 3 lehti omaishoitajille ja läheisille Iäkkäät omaishoitajat Miten huolehdit itsestäsi Eläkkeelle jäävä Salanko-Vuorela: Tragedioista versoi antoisa ura
Lähellä 3 2013 Tässä numerossa Iäkkäät omaishoitajat Miten huolehdit itsestäsi sisältö Pääkirjoitus... 3 Elämän suurista tragedioista versoi antoisa ura... 4 Liikunnasta voimavaroja arkeen... 8 Lisää liikuntaa ikäihmisille... 10 8 Maire ja Pertti kertovat liikuntaharrastuksistaan. Omaishoitajan jaksaminen ei ole yksityisasia... 12 Muistisairaus muuttaa arkea pysyvästi... 14 36 Lomalla omaishoitajat saavat taukoa työhönsä. Tanskassa vanhustyöhön riittää hoitajia... 20 Kansainväliset omaishoitajajärjestöt tapasivat Dublinissa... 22 Annelin ajatuksia... 25 Lähellä UUTISIA... 26 AJANKOHTAISTA... 27 LÄHELLÄ asioita ajassa... 31 20 TÄSTÄ EN LUOVU Äidin koru mukana matkoilla... 33 Yhteiset muistot kantavat... 34 Lomalta iloa, lepoa, tietoa ja tukea... 36 Pulssin tunnustelu voi estää aivoinfarktin... 39 LÄHELLÄ LAKIMIES... 41 LÄHELLÄ LÄÄKÄRI... 43 LÄHELLÄ RISTIKKO... 45 SVENSK RESUMé... 46 PAIKALLISYHDISTYKSET... 48 OSOITEMUISTIO... 50 Ryhmä terveydenhoitajaopiskelijoita tutustui hoitotyöhön Tanskassa.
Pääkirjoitus 5.9.2013 Vahvalta perustalta eteenpäin Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto on saavuttanut yli 20-vuotisen historiansa aikana vakiintuneen aseman omaishoidon asiantuntijana Suomessa. Liitto on perustamisestaan alkaen tuonut johdonmukaisesti julkiseen keskusteluun omaishoitoon liittyviä kysymyksiä ja parannusehdotuksia. Edunvalvonnan ja vaikuttamistyön lisäksi liitto tarjoaa tietoa ja pyrkii kehittämishankkeiden avulla parantamaan omaishoitajien asemaa. Liiton aseman ja asiantuntijuuden yhtenä tunnustuksena on liiton pitkäaikaisen toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorelan kutsuminen kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa (KOHO) laativan työryhmän pysyväksi asiantuntijasihteeriksi. Liitto on tehnyt merkittävää pioneerityötä omaishoitajien aseman parantamiseksi. Liitto on rohkea toimija, joka uskaltaa tarttua epäkohtiin. Osoituksena tästä ovat mm. liiton tekemät järjestökantelut Euroopan sosiaalisten oikeuksien komiteaan kunnittain vaihtelevasta omaishoitajien kohtelusta. Liiton toimintaan vaikuttavat paitsi jäsenistön tarpeet, myös toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset. Tällä hetkellä ajankohtaisia ovat mm. heinäkuussa voimaan tullut vanhuspalvelulaki sekä valmisteilla oleva kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Myös päätökset sekä globaalilla että Euroopan tasolla heijastuvat yhä enemmän vaikkakin joskus viiveellä toimintaamme Suomessa. Seuraamme keskustelua tiiviisti, jotta olemme mukana niillä areenoilla, joilla valmistellaan omaishoitajien asemaan vaikuttavia päätöksiä. Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa meille vaikuttamismahdollisuuden lisäksi kanavan jakaa tietoa eri maiden hyvistä käytännöistä ja kokemuksista. Liiton toiminnan painopisteen tulee kuitenkin olla kotimaassa. Omaishoitajien asema on parantunut viimeisten parin vuosikymmenen aikana ja työmme sosiaalinen ja taloudellinen merkitys alkaa saada sille kuuluvaa tunnustusta. Haasteita kuitenkin riittää tulevaisuudessakin. Kuntien taloudellinen tilanne kiristyy ja kotona annettavan hoidon tarve kasvaa entisestään. Nykyinen hallitus nosti omaishoidon kehittämisen yhdeksi tavoitteekseen. KOHO-työryhmän väliraportti sisältää merkittäviä ehdotuksia mm. omaishoitajien aseman vahvistamiseksi, omaishoitoa ohjaavan lainsäädännön parantamiseksi ja tukipalvelujen kehittämiseksi. Liiton lähiajan haasteista tärkein onkin olla aktiivisesti mukana työryhmän esitysten toteuttamisessa. Liiton toiminnalla on vakaa pohja, joka antaa mahdollisuuden keskittyä olennaisimpaan eli omaishoitajien tukemiseen tässä vaativassa ja arvokkaassa työssä. Hyvää alkavaa syksyä! marja.tuomi@omaishoitajat.fi Julkaisija: Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry, Närståendevårdare och Vänner -Förbundet rf, Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki, puh. 020 7806 500, faksi 020 7806 555, kotisivu www.omaishoitajat.fi Päätoimittaja: Marja Tuomi marja.tuomi@omaishoitajat.fi VASTAAVA TOIMITTAJA: Tiina Kokko tiina.kokko@omaishoitajat.fi Toimitussihteeri: Juha Viitanen juha.viitanen@omaishoitajat.fi Toimitusneuvosto: Pertti Rajala (puh.joht.), Hanna Jensen, Tiina Kokko, Matti Mäkelä, Marianne Lind, Marja Tuomi, Juha Viitanen. Svensk ResumÉ: Maria Österlund Osoitteenmuutokset: Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki, puh. 020 7806 510. Ilmoitusmyynti: Eija Sonninen, puh. 044 566 7195, faksi (09) 852 1377, eija.sonninen@tjm-systems.fi Mainosilmoitusaineistot: TJM-Systems Oy, PL 75, 02921 Espoo, puh. (09) 849 2770, faksi (09) 852 1377 Ulkoasu: Forssa Print/taittopalvelu Anita Ukkonen ja Päivi Sillstén-Jokela Painopaikka: Forssa Print. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN 1235-8401. 22. vuosikerta. Lähellä-lehti julkaistaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Seuraava lehti ilmestyy 15.11.2013. KANsi: Antero Aaltonen KANNEN kuva: Toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorelalla on edessään eläkepäivät lähellä 3/2013 3
Merja Salanko-Vuorela jää eläkkeelle Elämän suurista tragedioista versoi antoisa ura 4 lähellä 3/2013
Teksti: Maria Malmi Kuva: Antero Aaltonen K Omaishoitajat ja Läheiset -Liittoa 22 vuotta luotsannut toiminnanjohtaja muistelee menneitä ja evästää työnsä jatkajia. un Merja Salanko-Vuorelaa vuonna 1991 pyydettiin perustamaan ja vetämään uutta järjestöä, asialla oli moninkertaisen ministerin, sittemmin presidenttinä toimineen Tarja Halosen johtama Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto. Merja ei aluksi ottanut asiaa vakavasti. Hänellä oli silloin hyvä työpaikka eikä palkkaakaan luvattu enempää. Toisen pyynnön jälkeen kiinnostus omaishoitajien auttamiseen voitti. Nuorena olin vaativassa sosiaalityössä. Luulin, että olin kokenut kaiken. Mutta kun veljeni vammautui vaikeasti 23-vuotiaana ja tyttäreni syntyi vaikeavammaisena, huomasin, että en tiennyt elämästä mitään. Veljen pitkän tajuttomuuden jälkeen piti päättää, laitetaanko nuori mies hoivakotiin, vai pääseekö hän omaan rakenteilla olevaan taloonsa. Kun veljen kihlattu ryhtyi omaishoitajaksi, Merja lupautui sijaishoitajaksi ja edunvalvojaksi. Sitä pestiä on kestänyt 30 vuotta. Tyttären syntymän jälkeen Merja koki olevansa sosiaalitapaus. Olin varmaan masentunut, vaikka en sitä tunnistanutkaan. Jossakin vaiheessa arvelin, että ei tästä ole muuta tietä kuin ylöspäin. Puolisoni toimi ansiotyön ohella 20 vuotta tyttäreni omaishoitajana yhdessä kanssani. Tämä oli perheemme ratkaisu, koska vaikeat vammat vaativat runsaasti fyysistä auttamista. Jo Merjan lapsuuden kodissa oli huolehtiva ilmapiiri. Hän oli myös äitinsä tukena isän sairastuttua nopeasti edenneeseen syöpään. Kun äidin muistisairaus eteni, Merja toimi joitakin vuosia ansiotyön ohella äitinsä omaishoitajana ja edunvalvojana. Rohkeutta ja epävarmuuden sietoa Uuden järjestötyön aloittaminen vaati toiminnanjohtajalta sitkeyttä ja rohkeutta. Alkupääoma saatiin lahjoituksena. Pysyvää rahoitusta ei ollut. Olimme aivan tyhjän päällä. Kaikesta piti taistella. Minulle oli paljon hyötyä siitä, että olin pitkään työskennellyt isossa kansainvälisessä järjestössä. Opin, että asioita voidaan viedä eteenpäin koulutuksen ja yhteistyön avulla. Kouluttamalla ohjaajia ja vapaaehtoisia työ leviää. Onnistumisen kulmakivenä on sitoutunut ja osaava henkilökunta. Liiton alkutaipaleella oli selvitettävä, miten uusi järjestö tavoittaisi omaishoitajia ja heitä tukevia viranomaisia. Merja ymmärsi järjestölehden tärkeyden, vaikka talousriski oli suuri. Merja Salanko-Vuorela Synt. 27.4.1950 Perhe: Puoliso, kaksi aikuista tytärtä, yksi lapsenlapsi Tärkeimmät työtehtävät: Kriminaalihuolto- ja mielenterveystyössä 1971 1978 Suomen Punaisessa Ristissä 1978 87 päävastuualueena mm. sosiaalipalvelujen koulutus Vammais- ja sivistysjärjestötyössä mm. toiminnanjohtajana 1987-1991 Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n toiminnanjohtajana 1991 2013 Sosiaalineuvoksen arvonimi 2011 Eläkkeelle 1.9.2013 Luottamustoimet: Lautamiehenä 20 vuotta Perhe toiminut meningomyeloseelevammaisten tukiperheenä lähes 20 vuotta lähellä 3/2013 5
Kansalaisjärjestötyön ydin on ihmisen, omaishoitajan kuuleminen. Ensimmäinen Lähellä-lehti ilmestyi syksyllä 1992. Siihen aikaan toimistotekniikka ei ollut nykyisen kaltaista. Jäsenrekisteri saatiin tietokoneelle, mutta tarrojen tulostaminen ei vielä onnistunut. Merja muistaa mm. kirjoittaneensa tuhansiin kuoriin osoitteita ja vieneensä lehtiä postiin takaluukun täydeltä omalla autollaan. Yhden työntekijän ja 200 jäsenen yhdistys on kehittynyt valtakunnalliseksi vaikuttajajärjestöksi, joka saa tukea Raha-automaattiyhdistykseltä. Vuonna 2013 omaishoitajien paikallisyhdistyksiä on 70. Keskustoimiston lisäksi alueellisia toimistoja on kuusi ja henkilöjäseniä noin 11 000. Omaishoitajuuden kesto vaihtelee, samoin jäsenmäärä. Vuosien varrella jäseniä on ollut lähes kolminkertainen määrä, mutta moni luopuu jäsenyydestä omaishoitajuuden päättyessä. Merjan mielestä näin ei tarvitsisi olla, koska liitolla ja yhdistyksillä on paljon tarjottavaa myös entisille omaishoitajille. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitossa on 18 työntekijää ja paikallisyhdistyksissä toista sataa. Jäsenlehti Lähellä ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuosien aikana on julkaistu kirjoja, oppaita ja raportteja. Tuhannet omaishoitajat ovat osallistuneet lomatoimintaan ja kuntoutuskursseille. Liitto on vaikuttanut omaishoitajien aseman parantamiseen ja maahan on saatu omaishoitajalaki. Lain soveltaminen kunnissa on vaihtelevaa ja ongelmien kanssa on kamppailtu koko lain voimassa olon ajan, vuodesta 2006 saakka. Toiminnanjohtajan tulee olla nöyrä arvostamaan hallituksen päätöksiä, vaikka ne eivät aina miellyttäisikään. Valtakunnallisessa järjestössä liitto ei voi puuttua paikallisyhdistysten asioihin. Kiperistä tilanteista on selvitty ja ristiriitatilanteissa vuorovaikutuksellinen koulutus on murtanut lukkoja. Työntekijöiden valinnassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että työntekijä osaa asettua omaishoitajan asemaan. Ammatillista tietoa ja taitoa luonnollisesti tarvitaan, mutta se ei riitä. Omaishoitajakokemus ei ole välttämätöntä, mutta siitä voi olla etua. Evästystä työn jatkajille Siirtyessään eläkkeelle Merja painottaa ihmisen ja organisaation merkitystä. Kansalaisjärjestötyön ydin on ihmisen, omaishoitajan kuuleminen. Raskaittenkaan tunteiden ilmaisuja en ole ottanut itseeni. Ne kuuluvat prosessiin. Vammaisten lasten vanhempia kannustan tunnistautumaan omaishoitajiksi. Halutessaan tukea lapsen itsenäistymistä vanhemmat saattavat pelätä leimautumista. Omaishoitajuus ei ole lapselta pois, se on lapsesta välittämistä. Kun äiti tai isä ymmärtää olevansa omaishoitaja, hän voi etsiä tukea vanhemmuuden ja omaishoitajuuden yhdistämiseen esimerkiksi paikallisesta omaishoitajayhdistyksestä. Organisaatiossa on tärkeää kiinnittää huomiota rakenteisiin ja kehittää niitä. On helpompi tehdä työtä, kun hallinnon tasot on selkeästi määritelty. Toimenkuvien, hallintomenettelyiden ja strategioiden pitää olla kaikkien tiedossa. Työ ei ole tullut valmiiksi. Uutena haasteena on muun muassa maahanmuuttajaomaishoitajien asema. Hyvillä mielin ja haikeana Omaishoito on perheen tavallista arkea, johon kuuluu kaikenlainen osallistuminen, Merja ajattelee. Elämänmenossa mukana pysyminen on tärkeää, vaikka se ei ole omaishoitoperheelle yksinkertaista. Olemme eläneet täyttä elämää: tavanneet ystäviä, matkustelleet ja osallistuneet erilaisiin tapahtumiin. Lisäksi minulle kävi vielä niin, että elämän suurista tragedioista versoi uusi, kiinnostava ja antoisa työura. Vuodet kuluivat nopeasti. Olen hyvillä mielin siksi, että olen voinut auttaa omaishoitajia. Samalla mieleni on haikea, koska monet mukavat kontaktit jäävät vähemmälle. Työssäni olen kokenut hyviä hetkiä kollegojen, yhteistyökumppaneiden ja yhdistysväen Vammaisten lasten vanhempia kannustan omaishoitajiksi. kanssa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnanjohtajien kanssa olemme voineet edistää asioita ja saada toisiltamme vertaistukea. Jatkan vielä jonkin aikaa ministeriön asiantuntijatehtävissä. Olen toki avoin uusille haasteille, mutta tukihenkilötoimintaan en lähde. Omissa omaishoitotehtävissäni on riittävästi. Puolisoni sairauden edetessä on edessä omaishoitajan ura. Vaikeuksista viisautta Merjan mukaan toiminnanjohtajuudessa vaikeinta on ollut henkilöstön rekrytointi, yhdistysten erilaiset vaikeudet ja joskus myös hallitustyöskentely. Liitolla on aina ollut hyvä hallitus, jolta Merja on saanut tukea vaikeissakin asioissa. Hän korostaa, että hallitus on liiton korkein päättäjä jäsenistön antamin valtuuksin. Lähellä-lehden lukijoille Kiitän kaikkia lukijoita, omaishoitajia ja yhteistyökumppaneita yhteistyöstä ja monista hyvistä hetkistä. Helsingissä 31.8.2013 6 lähellä 3/2013
Tuellamme liitto järjestää omaishoitajille mahdollisuuden yksilölliseen lomaseen ja sijaishoidon järjestämiseen Omaishoitajille mahdollisuus lomaan www.tradeka.fi Uusimpana osana yhteiskuntavastuutamme olemme tukeneet Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ry:n Pidämme puolta - pidämme huolta -hanketta. Tuellamme liitto on järjestänyt lomasen erikseen nimetyissä Restelin hotelleissa jo 100 omaishoitajalle ja liitto on järjestänyt myös sijaishoidon omaishoitajan loman ajaksi. Tutkimusten mukaan uupuneimpia ovat ikääntyvää puolisoaan hoitavat ja erityislasten vanhemmat. Virkistyksen tarpeessa olevia omaishoitajia löydetään liiton aluetyön ja paikallisyhdistysten kautta. Yhteistyö Omaishoitajat ja Läheisetliitto ry:n kanssa jatkuu.
Liikunnasta voimavaroja arkeen Kuva: Minna Ala-Kyyny Ainakin yhtä tärkeää kuin hoidettavan hyvinvointi, on omaishoitajan hyvinvointi ja toimintakyvyn säilyminen. Liikunta auttaa jaksamaan ja voi olla myös tilaisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen. Erityisesti luonnossa liikkuminen edistää terveyttä ja hyvää oloa. Jos haluaa lähiluontoa pidemmälle, kansallispuistoistamme löytyy myös esteettömiä kohteita. Kehoa ja mieltä virkistämään sopii suomalaisille kehitetty asahi. Teksti: Minna Ala-Kyyny Nokialla asuva Maire Lehikoinen, 74, on aina liikkunut paljon. Miehensä Pertin, 76, kanssa he tekivät 40 vuotta tehdastyötä ja työmatkat taittuivat pyörällä tai jalkaisin. Nuoruudessaan Maire on myös hiihtänyt paljon ja siitä hän pitää edelleen. Myös kaksi tytärtä ja viisi tyttärentytärtä ovat pitäneet mummun liikkeellä. Kyllä liikunta on kaiken a ja o, niin kauan kuin vain jalat kantaa, Maire sanoo. Maire hoiti pitkään Hilla-äitinsä asi- Mairen ja Pertin lenkkeilymaastot ovat aivan kodin lähellä, joten polkuja kulutetaan päivittäin. 8 lähellä 3/2013
oita. Hän kävi äidin luona päivittäin, pesi pyykkiä, siivosi ja kävi äidin kanssa lääkärissä. Äiti oli ollut aina kova saunomaan ja saunapäivä olikin hänelle aina viikon kohokohta. Äidin kanssa myös ulkoiltiin aina kun vain vähänkin säät suosivat. Liikuntakyky onneksi säilyi, vaikka ikää alkoi karttua. Äiti odotti välillä takki päällä, kun menin. Lenkkejä tehtiin usein, äiti kulki rollaattorilla. Loppua kohden matkat tietenkin lyhenivät. Hilla-äiti kuoli 95-vuotiaana vuonna 2010. Se oli Mairelle kova paikka. Silloin oli sellainen kausi, että liikunta ei kiinnostanut. Verenpainekin nousi vaikka se oli ollut siihen asti oikein hyvä. Nykyään Maire ja Pertti liikkuvat säännöllisesti. Yhdessä lenkkeillään ja hiihdetään lähimaastossa, kesäaikana myös uidaan. Hyötyliikuntaa tulee puutarhanhoidossa ja muissa kotiaskareissa. Lisäksi Maire käy kerran viikossa jumpassa ja Pertti jopa kolme kertaa viikossa kuntosalilla. Hyvä porukka innostaa liikkumaan Kuva: Tuoma Uola / Metsähallitus Kansallispuistot kuuluvat kaikille Suomessa on 37 kansallispuistoa, joissa on eritasoisia reittejä ja taukopaikkoja. Metsähallituksen ylläpitämissä puistoissa pääsee sekä patikoimaan todelliseen erämaahan että evästelemään lähiretken lomassa huolletulle laavulle ja nuotiopaikalle. Kansallispuistoihin tehdään myös koko ajan enemmän esteettömiä reittejä, joiden ansiosta myös lapsiperheet, iäkkäät ja liikuntarajoitteiset pääsevät nauttimaan upeista luontokohteista. Kansallispuistoista löytyy esimerkiksi pyörätuolille, rollaattorille ja lastenvaunuille sopivia luontopolkuja ja näköalatasanteita, joille pääsee suoraan parkkipaikalta. Myös esteettömiä kalastuspaikkoja ja uimarantoja löytyy, samoin luontokeskuksiin ja palvelupisteisiin on yleensä esteetön pääsy. Rakkain harrastus Mairelle on talviuinti. Sitä hän on harrastanut pari kertaa viikossa jo 16 vuoden ajan. Talviuintikausi alkaa syyskuun alkupäivinä ja loppuu toukokuussa. Talviuinti on niin ihanaa! Oikein odotan, että se taas alkaa. Suosittelen sitä kaikille, se laittaa veren kiertämään ja sen jälkeen on aina niin kevyt olo. Maire on huomannut myös talviuinnin terveysvaikutukset. Kyllä siinä varmasti karaistuu, ei flunssakaan tule niin herkästi. Ja monelta jää kivut avantoon. Liikuntaharrastuksessa on tärkeää Mairen mielestä myös sosiaalisuus ja hyvä porukka. Talviuintipaikalle mennään aina vähän aiemmin ja istutaan pitkällä penkillä tarinoimassa. Samoin seurakunnan jumppaan, että ehtii jutella. Jumpan aikana ei sitten voi puhua, vaan tehdään hiki päässä, Maire nauraa. Maire kokee myös ohjaajan roolin tärkeäksi. Pitää olla joku sanomassa, mitä tehdään. Vaikka jumpan loppuessa keväällä aina päätän, että kesällä sitten teen kotona, mutta kyllä se jää. Joskus mukavuudenhalu meinaa voittaa, mutta Maire ottaa itseään niskasta kiinni. Jos on vaikka kurja ilma, kiire tai väsy, niin mietin että lähdenkö, kun ei ole pakko. Sitten kuitenkin jälkeenpäin ajattelee, että hyvä kun tuli lähdettyä. Maire on pysynyt hyvässä kun- nossa liikunnallisen elämäntavan ansiosta. Nivelrikkoa on todettu sormissa, se on osaksi työperäistä ja myös perinnöllistä. Diabetes pysyy aisoissa yhdellä tabletilla ja sitten on kolesterolilääkitys, näissä molemmissa liikunta on Maahisenkierros Nuuksiossa sopii pyörätuolilla avustajan kanssa kuljettavaksi. Rengasreitillä on myös näköalatasanne. tärkeää. Syksy Mairella ja Pertillä kuluu ainakin marjastuksen ja mökkeilyn parissa. Ja kohta pääsee taas pulahtamaan virkistävään veteen. lähellä 3/2013 9
Lisää liikuntaa ikäihmisille TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY Liikunta ja varsinkin luonnossa liikkuminen elvyttää ja virkistää sekä henkisesti että fyysisesti. Viherympäristössä liikkuminen vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi unen laatuun ja ruokahaluun sekä rauhoittaa mieltä. Merkittävin vaikutus sillä on itsearvioituun terveyteen ja elämänlaatuun. Ulkoilu koetaan voimaannuttavaksi vaikka olisi sairauksiakin ja siitä saadaan hyvän elämän kokemus. Ikäihminen saa ulkoilusta ja liikunnasta onnistumisen elämyksiä ja itsevarmuus lisääntyy. Vaikutus arjesta selviytymisen kokemiseen on voimakas, kertoo Minna Säpyskä-Nordberg Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjelmasta. Iästä riippumatta omaishoitajan on tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja oman toimintakyvyn säilymisestä. Liikunta ja ulkoilu voivat kuitenkin vähentyä, kun hoitotyö vie aikaa ja voimia. On helppoa sanoa, että kannattaa harrastaa liikuntaa. Omaishoitajilla ei kuitenkaan aina ole oikeasti mahdollisuutta ja aikaa liikkumiseen. Sen vuoksi olisi tärkeää saada apua hoitamiseen ja vaikkapa siihen, että pääsee hoidettavan kanssa yhdessä ulkoilemaan. Siivoamisen sijasta ulos Liikunnan ei tarvitse olla pitkäkestoista teholiikuntaa vaan lyhyemmätkin rupeamat auttavat. Arjessa pienet elvyttävät hetket ovat tärkeitä. Kannustan omaishoitajia siihen, että Minna Säpyskä-Nordberg aikoo itse jatkaa lempipuuhaansa pyöräilyä vielä pitkään. kun hoitotyöstä saadaan tauko, ei siivotakaan vaan mennään ulos. Vaikka omaishoitaja kokisi saavansa tarpeeksi liikuntaa arkiaskareissa, monella hoitotyöhön kuuluun nostamista ja muita yksipuolisia liikkeitä, joiden vastapainoksi tarvitaan liikuntaa. Kun aikaa liikuntaan on niukasti, on tärkeää että ulkoilupaikka löytyy läheltä. Onneksi suomalaisten ei tarvitse etsiä viherympäristöä kaukaa, usein riittää kun astuu kotiovesta ulos. Jos omaishoitaja ja hoidettava pääsevät yhdessä ulos, kohde voi olla vaikkapa lähipuisto tai lyhyt retki veden äärelle. Kuva: Ikäinstituutti Tutuissa paikoissa käyminen ja luonnon kokeminen eri vuodenaikoina voi tuoda muistoja mieleen myös muistisairaalle. Jos hoitaja on itse jo ikääntynyt, voi olla tärkeää saada liikuntaan seuraa. Silloin voi vastaus olla ohjattu liikunta tai ulkoiluystävä. Tärkeä ulottuvuus liikunnas- 10 lähellä 3/2013
Asahi virkistää kehon ja mielen sa on sosiaalisten suhteiden ylläpito. Kaverista saa myös turvaa esimerkiksi talven liukkailla keleillä liikuttaessa. Vapaaehtoisia ulkoiluystäviä toimii jo monella paikkakunnalla, niitä voi kysellä esimerkiksi seurakunnasta tai eri järjestöistä. Mieleiset lajit innostavat Sopivia lajeja ikääntyvälle ovat kaikki ne, jotka tuntuvat hyvältä. Jos on tottunut pyöräilemään kauppaan ja asioille, sitä kannattaa jatkaa niin pitkään kuin mahdollista. Sauvakävely on monelle sopivan sporttinen ja samalla helppo laji. Jos taas on harrastanut hyvin vähän liikuntaa, sitä voi lisätä pieninä annoksina, kävellä vaikka ensin postilaatikolle ja takaisin. Lihasvoimaa lisäämään sopivat kuntosaliharjoittelu ja esimerkiksi vesivoimistelu. Kävely epätasaisessa maastossa ja vaikkapa erityisesti ikäihmisille suunniteltu liikuntapuisto sopivat tasapainon kehittämiseen. Myös kotona voi jumpata, tehdä vaikka porrasnousuja ja keksiä hauskoja tasapainoharjoitteita arkiaskareiden lomassa. Pääasia on, että liikunta ja ulkoilu eivät ole pakkopullaa, Kuviteltua isoa palloa pyörittelemällä vetreytetään selkää. Suomalaisten eri alojen asiantuntijoiden nimenomaan suomalaisille kehittämä asahi on fysioterapian kaltainen terveysliikuntamuoto. Asahissa pyritään kehon rentouttamiseen sekä mielen rauhoittumiseen ja stressaavien ajatusten poistumiseen. Myös tasapaino paranee ja jalkojen lihakset voimistuvat. Yksi asahin kehittäjistä, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Yrjö Mähönen kertoo, että asahi on sekä henkisesti että fyysisesti palauttavaa liikuntaa. Se ei kuormita, vaan vapauttaa ja siten synnyttää uusia resursseja esimerkiksi omaishoitotyöhön. Asahi-treenin jälkeen on mielen kuppi tyhjentynyt, joten siihen mahtuu taas uusia ajatuksia ja tunteita. Ajatuksiin ja tunteisiin ei kuitenkaan takerruta, vaan annetaan niiden virrata. Asahin vaikutus perustuu hitaaseen ja pehmeään liikkeeseen sekä jatkuvaan lihaspumppaukseen. Hengitys on rauhallinen ja syvä koko harjoituksen ajan ja koko keho on mukana jokaisessa liikkeessä. Asahissa harjoitetaan sisäistä kehotuntoa ja lisäksi yleiset liikunnalliset taidot, myös ergonomia, kehittyvät. Asahissa harjoitetaan koko ajan ergonomiaa: seisominen, istuminen, nostaminen oikealla terveellisellä ja tehokkaalla tavalla, Mähönen kertoo. Asahi sopii kaikille. Se on helppoa, rauhallista ja turvallista eikä siinä tarvita mitään välineitä. Yrjö Mähösen mukaan asahi kannattaa opetella ohjatussa ryhmässä, sen jälkeen sitä voi harjoittaa missä vain. Ryhmässä harjoitettu liikunta on yleensäkin mieltä virkistävää ja jopa depressiota parantavaa. Ja kun on oppinut asahia treenaamaan, niin sitä voi jatkaa kotona joka päivä ihan ilmaiseksi! Ohjattua asahia on tarjolla useissa kansalais- ja työväenopistoissa sekä liikuntakeskuksissa. Ohjaajat paikkakunnittain sekä lisätietoa asahista löytyy osoitteesta www.asahi.fi. vaan hauskaa ja tuovat voimavaroja arkeen. Houkutus liikuntaan täytyy löytyä itsestä, sanoo Säpyskä- Nordberg. Hän aikoo itse jatkaa lempipuuhaansa pyöräilyä vielä pitkään. Olen sanonut, että minulle pitää sitten hankkia sellainen Kuva: Ralf Åström kolmipyöräinen, kun en enää tavallisella pyörällä pysy pystyssä. Jumppaohjelmia ja lisätietoa harjoittelusta löytyy osoitteesta www.voimaavanhuuteen.fi. lähellä 3/2013 11
TEKSTI JA KUVA: SISKO SAVONLAHTI Omais Omaishoitajan rentoutuminen on tärkeää paitsi hänen itsensä myös hoidettavan vuoksi. Sanna Tuisku-Lehdon irtiotot onnistuvat puolison, ystävien ja koiran avulla. Sanna Tuisku-Lehto jäi vanhempainvapaalle noin kolme vuotta sitten, kun hän odotti esikoistaan Urhoa. Urho syntyi hapenpuutteen vuoksi cp-vammaisena, jonka lisäksi hänellä on Downin syndrooma. Kun Urho oli viisi kuukautta, aloin odottaa Elieliä. Toinen lapsi oli ollut haaveissamme, mutta raskaus yllätti silti, Sanna kertoo. Elielin synnyttyä Sanna ryhtyi Urhon omaishoitajaksi. Nyt kun Urho on isompi, hänellä on isomman lapsen tarpeet ja hän haluaa tehdä muutakin kuin maata lattialla. Urho ei kykene kuitenkaan fyysisesti tekemään kaikkea, mitä haluaisi. Jokainen vanhempi haluaa lapsensa parasta ja sitä, että lapsi pääsisi toteuttamaan itseään. Etenkin toisten lasten seurassa Urhosta oikein näkee, kuinka paljon häntä harmittaa, ettei pääse johonkin juttuun mukaan. Urholla on heikko lihasjänteys ja tasapaino, joten hänen voimansa loppuvat nopeasti. Hän joutuu myös käyttämään keskittymiseen energiaa eri lailla kuin muut lapset, ja sairastuu helposti. Viime keväänä hän oli sairastelun vuoksi pois kuntouttavasta päivähoidosta, jossa hän on käynyt pari vuot- Sanna Tuisku-Lehto järjestää itselleen ja puolisolleen yhteistä aikaa hektisestä arjesta huolimatta. Sannan sylissä Urho, lattialla istumassa Eliel. 12 lähellä 3/2013
hoitajan jaksaminen ei ole yksityisasia ta. Sairastelu aiheutti Sannalle ja hänen miehelleen kriisitilanteen. Olen kuullut sanottavan, että tällainen joko erottaa vanhempia toisistaan tai sitten hioo heitä entistä tiiviimmin yhteen. Tuntuu siltä, että meidän kohdallemme osui tuo parempi vaihtoehto. Oma puoliso on tärkein tuki. Pieniä irtiottoja siitä, että saa levättyä. Hän kävi keväällä ensimmäistä kertaa joogaamassa ja suunnittelee, että alkaisi harrastaa lajia tänä syksynä. Joogassa häntä viehättää se, että samalla rentoutuu sekä keho että mieli. Myös joogasalin rauha ja Oma puoliso on tärkein tuki. hiljaisuus tuntuvat hyvältä. Puolisonsa kanssa hän käy konserteissa ja elokuvissa ja pariskunta järjestää itselleen myös kahdenkeskisiä lounastreffejä. Olemme ostaneet toisillemme lippuja tapahtumiin synttäri-, isän- ja äitienpäivälahjoiksi. Silloin aikaa on ollut pakko varata etukäteen, eivätkä tapahtumat ole jääneet väliin, Sanna sanoo ja hymyilee. Suurin osa Sannan arjesta on lasten hoitoa, johon oman lisänsä tuo Urhon asioista huolehtiminen. Sanna tapaa lääkäreitä ja fysioterapeuttia ja painii byrokratian kanssa hakiessaan Urholle tukia. Iloa arkeen tuo esimerkiksi perheen Korppu-koira. Koira täytyy viedä kolmesti päivässä ulos, joten se syö aikaa ja energiaa. Olemme miettineet monta kertaa, pitäisikö meidän luopua Korpusta, mutta tulleet joka kerta samaan tulokseen: ei pitäisi. Lenkit koiran kanssa rentouttavat ja pakottavat lähtemään ulos. Sanna kertoo olevansa Korpun lisäksi iloinen siitä, että pariskunnalla on paljon ystäviä, jotka soittavat ja pyytävät heitä seurustelemaan kanssaan. Arkea pyörittäessä kaikki muu unohtuu helposti. Ystäväni ovat ihania, ja heidän avullaan muistan repäistä itseni silloin tällöin irti arjesta. Kaverit kutsuvat minut mukaan, jos ovat tekemässä jotain, vaikken itse ehtisikään pitää heihin niin paljon yhteyttä kuin haluaisin. Onneksi heistä monet asuvat lähellämme. Lasten hoitoon pariskunta saa apua isoäideiltä ja kummeilta, sekä omaishoidon vapaisiin kuuluvalta lastenhoitajalta. Sanna huolehtii parhaansa mukaan Kuva: Helsingin kaupungin arkisto Jos väsymistä ei huomaa itse, lähipiirin täytyy kannustaa lepoon Omaishoitajan on tärkeää muistaa, että jos hän ei saa levättyä tarpeeksi, rasitus vaikuttaa myös hoidettavaan. Rentoutuminen on kuin rahan pankkiin laittamista. Psykologi Pekka Sauri huomauttaa, että jos hoitaja ei itse syystä tai toisesta osaa ottaa omaa aikaa, on muiden herättävä. Jonkun, vaikkapa lähipiiriin kuuluvan henkilön, täytyy sanoa omaishoitajalle, että hänen täytyy levätä. Jos vain on mahdollisuus lähteä lomalle, se kannattaa tehdä. Lyhytkin aika auttaa irtautumaan arjesta. Siinä tapauksessa, että hoitajan on oltava hoidettavan kanssa jatkuvasti, on syytä etsiä keinoja, joiden avulla voi rentoutua samoissa tiloissa. Sauri suosittelee kirjan lukemista ja musiikin kuuntelua. Kun päässä pyörii stressaavia asioita, on tärkeää täyttää tajunta välillä muilla asioilla. Kaikki sellainen, mikä kat- mikä katkaisee Kaikki sellainen, kaisee rutiinin, virkistää. Siitäkin voi jo olla apua, että puhuu puhelimessa jonkun muun kuin hoidettavan kanssa. rutiinin, virkistää. Lastaan hoitavia pariskuntia Sauri kehottaa huolehtimaan, että hoitaminen tapahtuu vuorotellen. Kummallekin täytyy antaa vapaata, ettei kaikki kasaudu toiselle osapuolelle. Jos arjen raskaus ei hellitä, ja väsymys käy ylivoimaiseksi, on apua saatavilla. Sitä kannattaa hakea. Lääkärin puoleen voi kääntyä, Sauri sanoo. lähellä 3/2013 13
TEKSTI: HEIDI KARVONEN KUVAT: RAILIN JA ANTERON KOTIALBUMI, Heidi KARVONEN Muistisairaus muuttaa arkea pysyvästi Railin kaikki harrastukset ovat jääneet sairauden myötä. Golf-mailat ovat nojanneet toimettomina vaatekaapin seinään jo pitkään. Nyt kun Railin muisti on häälyvän ja huonon rajamailla, Antero haluaa olla huolehtimassa puolisostaan mahdollisimman pitkään, itse. Omaishoitajaksi ei Antero ole ainakaan vielä hakeutunut. Yhteiskunta ei tue hänen mielestään vanhuuseläkkeellä omaishoitajana toimivaa puolisoa niin paljon, että sellaiseksi kannattaisi ryhtyä. 14 lähellä 3/2013 Railin ja Antero viettävät kultahääpäivää ensi vuonna. Yhteiset eläkesuunnitelmat ja iloinen eläkkeelle siirtyminen. Harrastuksina golf ja runsas ystäväpiiri. Ikää noin seitsemänkymppiä ja talous tasapainossa. Mitään ei liikaa, mutta mistään ei myöskään puutetta. Sitten tuli muistisairaus ja muutti koko pariskunnan elämän. Antero, 73, kertaa, kuinka alkoi kiinnittää huomiota vaimonsa Railin, 72, jutuissa siihen, että paikat ja ihmiset alkoivat mennä asiayhteyksissä sekaisin. Tarinat muuttuivat huomaamatta sekaviksi ja hauraiksi. Neljän lapsen nimetkin pyyhkiytyivät välillä mielestä. Tutkimusten jälkeen Railin diagnoosiksi varmistui otsa-ohimolohkon rappeumasta aiheutuva muistisairaus, jonka alle luokiteltavaa semanttista dementiaa hän sairastaa. Railin sairastuttua Antero kertoo alkaneensa pitää erityisen hyvää huolta omasta kunnostaan. Joka kuukausi hän treenaa muistiaan ja opiskelee uuden venäjänkielisen kansanlaulun sanat ulkoa. Venäjän kieli on vuosikymmeniä sitten alkanut harrastus. Antero kertoo hoitavansa kuntoaan aktiivisesti tekemällä myös pitkiä polkupyörälenkkejä. Railin muistojen laatikko on lähes tyhjä Railin ja Anteron kertomuksia yhteisestä matkasta voisi verrata vaikkapa kahteen rinnakkaiseen muistojen laatikkoon. Tapaamisemme kuluessa toinen laatikko pursuaa yli reunojen muistoja, ikäviä ja iloisia. Anteron laatikkoon ei mahdu kaikkea sitä, mitä taakse jääneessä yhteisessä elämässä on koettu. Railin laatikko jää lähes tyhjäksi. Sen hän muistaa, että on syntynyt Rautalammilla ja että kävi siellä kansakoulua. Nuorena hän oli sairaalassa töissä. Mitään ikävää muistoa Raili ei halua kertoa. Ikävät ja uudet tilanteet aiheuttavat Railin mukaan hänelle huimausta. Kesken juttutuokion hän haluaa yllättäen nousta jaloittelemaan ja siirtyy olohuoneen matolla tekemänsä lenkin jälkeen vaivihkaa makuuhuoneeseen, ristikkolehti kädessään. Viime talvena Railin muistikunto romahti hetkessä. Lopulta se meni niin huonoksi, että Raili vannotti läheisilleen, että ei halua enää elää. Ei tällainen elämä ole mistään kotoisin. Olen tarpeeton, haluan nuk- Antero kirjoitti läheisilleen kirjeen, jossa hän kertoi Railin sairaudesta.
Työt veivät Anteron vuosiksi Keniaan 1980-luvulla. kua pois, tuskaili poissaolevaksi muuttunut entinen ilopilleri. Muistin katoaminen näkyy Railin kasvoissa hiukan surullisena ilmeenä. Vieraissa paikoissa tulee pakokauhu. Pienikin hetki Anteron poissaoloa saa ennen niin itsenäisen Railin suunniltaan. Silloin kun muisti katoaa tai toimii huonosti, kaikki tuttu ja turvallinen muuttuu entistä merkityksellisemmäksi. Läheisten on vaikea suhtautua muistisairauteen Anteron mukaan ympäristön suhtautuminen tutun henkilön muuttuneeseen terveydentilaan ei ole sujunut täysin kitkatta. Siksi hän kirjoitti läheisilleen kirjeen, jossa kertoi Railin sairaudesta ja siitä, miten siihen tulisi suhtautua. Hän halusi kertoa, että äiti, puoliso ja ystävä ei ollut kadonnut mihinkään. Hän sanoo ymmärtävänsä, että sellaisen ihmisen, joka elää päivittäin muistisairaan kanssa, on helpompi sopeutua alati muuttuvaan arkeen. Antero kertoo, että ystävien tai lasten puheluiden aikana tai kyläreissuilla Raili juttelee ja kyselee kuulumisia ihan kuin ennenkin. Puhelun tai tapaamisen jälkeen Raili saattaa kuitenkin kysyä, kuka tämä henkilö oli ja mistä hän tämän tuntee. Vanhusten asioissa korjattavaa Entisenä kaupunginvaltuutettuna Antero näkee yhteiskunnan sosiaalipolitiikassa paljon epäkohtia. Hänen mielestään tämän päivän yhteiskunnassa vanhusten ja lastenkin asiat ovat jonkin verran retuperällä. Kaikki vanhusten kuivattamot, jollaisiksi Antero osaa vanhainkodeista kutsuu, eivät ole hänen mielestään ihmisarvoisia paikkoja. Tietysti rahalla saa hyvääkin hoitoa, mutta kaikkien rahkeet eivät yksityiseen hoitoon riitä. Pahinta on, että aina pariskuntia ei pystytä sijoittamaan edes yhteiseen huoneeseen, vaan puolisoiden loppuelämä saattaa kulua saman laitoksen eri kerroksissa, kokoaa Antero asiansa ytimen. Itsenäistä yhteiskuntaamme rakentaneita ihmisiä valvotaan laitoksissa älylattioilla, seinän takaa hoitajien kanslioista, suutahtaa lapsena sodan kokenut, Afrikkaa myöten maailmaa töiden kautta kierrellyt Antero. Oma aika auttaisi väsymykseen Antero ei ensin myönnä, että väsyy joskus tilanteeseen. Hetken mietittyään hän kuitenkin toteaa, että joskus muutama tunti omaa aikaa ei olisi pahitteeksi. Raili on noussut makuuhuoneesta kahvinkeittoon. Hän istuu takaisin sohvalle Anteron viereen, ottaa runsaasta ristikkolehtipinosta päällimmäisen ja täyttää jokaisen kirjaimen oikealle paikalleen. Vieläkään Raili ei muista lapsuudestaan muuta kuin kyläkoulun ja sen paikkakunnan nimen, jossa hän on syntynyt. Ja sen sairaalan, jossa hän kävi nuorena tyttönä töissä. Tietoa muistisairauksista www.muistiliitto.fi Muistiliitto puh. (09) 6226 200 lähellä 3/2013 15
APUVÄLINEET 16 lähellä 3/2013
APUVÄLINEET www.apuvaline.info Sujuva arki ihan meille kaikille. Messut ja kongressi 7.-9.11.2013 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus L I I K U N T A M A A Vammaisliikunnan lajeja, välineitä ja harrastusmahdollisuuksia Viime tapahtumassa mukana: 200 näytteilleasettajaa, 12 000 messuvierasta Omaishoitajat ja läheiset -Liitto mukana messuilla osastolla 822 Järjestäjä: Yhteistyössä: Liikuntamaa: RatkaiSut Sujuvaan arkeen! Apuväline on enemmän kuin nimensä. Tervetuloa tutustumaan mitä tuotteita ja palveluja alalla on tarjolla! Messut Seminaarit Liikuntamaa Tietoiskut Pyörätuoliklinikka Pimé Café Ohjelma-areena Messut avoinna: To 7.11. klo 9-17 (ammattilaiset) Pe 8.11. klo 9-17 (myös yleisö) La 9.11. klo 9-16 (myös yleisö) Liput: 12 / 10 (avustaja veloituksetta) Rautatieasemalta messuille ilmainen messubussi! lähellä 3/2013 17
APUVÄLINEET 18 lähellä 3/2013
APUVÄLINEEt TENA-tuotteet suoraan kotiin TENA Kaupasta Laadukkaat TENA-tuotteet on nyt saatavana kätevästi ja edullisesti suoraan TENA Kaupasta. suojia virtsankarkailuun naisille ja miehille ihonhoito- ja hygieniatuotteita haavanhoitotuotteita lonkkasuojahousuja ja erikoisalushousuja Helpottaaksemme arkeasi toimitamme tuotteet suoraan kotiovelle. TILAA NETISTÄ: www.tenakauppa.fi TILAA PUHELIMITSE: (02) 437 9660 ma pe klo 8 16. TILAA SÄHKÖPOSTILLA: tenakauppa@sca.com Tilaa ilmaiseksi TENA Kaupan uusi tuotekuvasto! lähellä 3/2013 19
NÄKÖKULMIA OMAISHOITOON Jørgen Kurt Larsen kertoi opettaja Anne Keckmannille ja opiskelija Tuomas Laaksolinnalle viihtyvänsä erinomaisesti Plejecenter Trekonerissa. Tanskassa vanhustyöhön riittää hoitajia TEKSTI JA KUVAT: JAANA KORVA, SARI TIURANIEMI JA IDA TUOMAS 20 lähellä 3/2013 Terveydenhoito-opiskelijat hakivat vaikutteita vanhusten hoitotyöhön Eheä elämän ehtoo -hankkeen yhteistyökumppaneilta Tanskassa. Ryhmä terveydenhoitajaopiskelijoita Oulun seudun ammattikorkeakoulusta tutustui Eheä elämän ehtoo ikääntyvien hyvinvointia parantavat toimintamallit -hankkeeseen Tanskassa. Hankkeen tarkoituksena on luoda vanhustyön ennaltaehkäiseviä ja omatoimisuutta lisääviä toimintamalleja ja parantaa vanhuspalvelujen laatua. Viihtyisää ja kodinomaista asumista Plejecenter Trekoner on kunnallinen palvelukeskus, josta ikääntyneet vuok-
raavat itselleen oman yksiön. Asukkailla on käytössä myös yleiset tilat, joissa he voivat ruokailla ja oleskella. Viihtyvyyteen on kiinnitetty huomiota. Taidetta on esillä paljon, sisustuksessa on käytetty runsaasti värejä ja isoja ikkunoita on useita. Pihalle avautuvat reilun kokoiset parvekkeet, joilla asukkaat voivat oleskella. Läheisen koulun oppilaat vierailevat usein palvelukodissa ja viettävät aikaa vanhusten kanssa. Hoito pyritään järjestämään mahdollisimman yksilöllisesti. Jos esimerkiksi maatilalla työskennellyt vanhus herää joka aamu neljältä, hän saa aamukahvinsa siihen aikaan ja voi aloittaa päivänsä. Jos joku toinen taas haluaa nukkua aamulla pidempään, sekin onnistuu. Viikonloppuisin asukkaat ruokailevat hienommin, ja silloin tarjoillaan päivällisellä talon puolesta viiniä. Asukkaiden käytettävissä ovat hammaslääkäri, jalkahoitaja ja parturikampaaja. Palveluista asukkaat maksavat erikseen, ainoastaan jalkahoitajan palvelut ovat maksuttomia. Päivisin on viriketoimintaa, jolla ikääntyneiden aktiivisuutta ja omatoimisuutta lisätään. Pääsääntöisesti kaikki pyritään saamaan mukaan yhteisiin tiloihin ja toimintoihin, millä tuetaan toimintakykyä ja sosiaalisia suhteita. Palvelukeskus Kristiansmindessa Roskildessa vuokrattavat asunnot ovat rivitalohuoneistoja, joissa jokaisella on oma piha. Yhteisellä piha-alueella on senioripuisto, jossa on hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitäviä liikuntavälineitä. Hoito on kodinomaista, mutta myös vaativaa hoitoa, kuten nestehoitoa, tarvitsevat asiakkaat saavat asua omassa asunnossaan. Henkilökuntaresursseja muokataan asukkaiden hoidon tarpeen mukaan. Palvelukeskuksessa voi asua elämänsä loppuun asti. Lyhyillä hoitojaksoilla muualla olleet voivat palata palvelukeskukseen saattohoitoa varten. Tanskalaisissa hoivakodeissa on kiinnitetty huomiota viihtyvyyteen, tilojen avaruuteen ja kodinomaisuuteen. Tiloissa on käytetty hyväksi myös uutta hyvinvointiteknologiaa, kuten asuntoihin kiinteästi sijoitettuja henkilönostureita. Kaikki pääsevät kunnalliseen hoivakotiin Tanskassa hoitotyön painopiste on siirtynyt laitoshoidosta avohoitoon jo 1980-luvulla. Vanhustenhuollon palveluyksiköt ovat pääasiassa kunnallisia, jolloin kaikilla ikääntyneillä on mahdollisuus hyvään hoitoon varallisuudesta riippumatta. Tanskassa on voimassa hoivakotitakuu, jonka mukaan ikääntyneellä on oikeus hoivakotipaikkaan kahden kuukauden sisällä jonoon hyväksymisestä. Hoivakotipaikkaa voi kuitenkin odottaa haluamastaan paikasta, jolloin takuuaika voi ylittyä. Jonottaminen mahdollistaa puolisoiden pääsyn samaan hoivakotiin. Muistisairaiden hoitoon valtakunnallinen ohjeistus Muistisairauksien hoitamisessa keskitytään mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen ja hyvään hoitoon. Dementiaa ei ole aiemmin huomioitu tarpeeksi ja sen Hoito pyritään järjestämään yksilöllisesti. on ajateltu kuuluvan ikääntymiseen. Nyt Tanskassa on kehitetty valtakunnallinen ohjeistus muistisairaita hoitaville terveydenhuollon ammattilaisille. Ohjeistuksesta selviävät eri ammattiryhmien keinot ja vastuut dementiapotilaan hoidossa. Tanskassa on käytössä perhelääkärijärjestelmä ja muistisairaiden hoidosta vastaa muistikoordinaattori, jolla on sairaanhoitajan koulutus. Hyvän hoidon takaa koulutettu henkilöstö. Kaikilla vanhustyötä tekevillä on vähintään 14 kuukauden geriatrinen koulutus. Riittävät resurssit lisäävät hoitajien kiinnostusta geriatriseen hoitotyöhön ja hoitajia onkin hyvin saatavilla vanhustyöhön. Senioripuisto Kristiansmindessa houkuttelee liikkumaan. Opiskelijat kokeilevat laitteita. lähellä 3/2013 21
ILMIÖITÄ Irlantilainen omaishoitaja Margaret kiitteli teknologisten apuvälineiden antamaa turvaa arjessa. Taustalla Eurocarersin tuore puheenjohtaja Frank Goodwin. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton edustajat Yrjö Mattila ja Malla Heino olivat mukana kahdessa kansainvälisessä omaishoitajajärjestötatapaamisessa Dublinissa Irlannissa 22. 24.5.2013. Uuden, maailmanlaajuiseen verkostoon tähtäävän IACO:n (International Alliance of Carer Organizations) ensimmäisessä varsinaisessa kokouksessa olimme mukana tarkkailijoina. Eurooppalaisen yhteistyöjärjestö Eurocarersin jäsen liitto on ollut jo vuosia. Omaishoitajat maailman kartalla Pohjatyötä IACO:n eli omaishoitajajärjestöjen kansainvälisen yhteenliittymän perustamiseksi ovat tehneet etenkin pohjoisamerikkalaiset omaishoitajajärjestöt. Nyt pidettiin ensimmäinen yhteinen kokous. Dubliniin tulleet järjestötoimijat edustivat enimmäkseen englantia puhuvia maita. Mukana oli yhdysvaltalaisten lisäksi australialaisia, kanadalaisia, uusiseelantilaisia, englantilaisia Kansainväliset omaishoitajajärjestöt tapasivat Dublinissa 22 lähellä 3/2013 Omaishoito on kuuma poliittinen kysymys monessa maassa ja omaishoitajien ongelmat ja tavoitteet ovat samankaltaisia kuin Suomessa. Kansainvälisen järjestöyhteistyön tavoitteena on lisätä tietoa omaishoidosta ja omaishoitajien tarpeista. TEKSTI: MALLA HEINO JA YRJÖ MATTILA KUVAT: JUHA VIITANEN JA MALLA HEINO
ja irlantilaisia. Eurooppalaisista omaishoitajajärjestöistä olivat mukana Carers UK Isosta- Britanniasta, Carers Sweden Ruotsista ja Care Alliance Ireland Irlannista sekä eurooppalainen verkosto Eurocarers. Toimintaan on tarkoitus saada mukaan lisää maita ja niiden omaishoitajajärjestöjä. Kokouksessa kuultiin kunkin osallistujamaan omaishoidon tilanteesta ja tuen muodoista. Omaishoitajat ovat järjestäytyneet ja useissa maissa toimii yksi tai useampia kansallisia omaishoitajajärjestöjä sekä niiden muodostamia verkostoja. Keskusteluissa todettiin, että ongelmat ja kysymykset ovat monilta osin yhteneväisiä, mutta kansalliset tavat vastata haasteisiin vaihtelevat. Perheenjäsenten antama apu ja hoiva muodostavat kuitenkin kaikkialla yhteiskuntien selkärangan. Oli vaikuttavaa kuulla, kuinka paljon omaishoitajia todella on: Isossa-Britanniassa 7 miljoonaa, Australiassa 2,6 miljoonaa, Uudessa-Seelannissa 420 000 Konkreettisia yhteistyösuunnitelmia tehtiin innokkaasti, esitettiin mm. kansainvälisen omaishoitajapäivän tai -viikon nimeämistä sekä yhteistyösuhteiden luomista YK:n ja Maailman terveysjärjestön kanssa. IACO:n tavoitteena on saada YK:ssa neuvonantajastatus talous- ja sosiaalikomiteassa omaishoitoa koskevissa asioissa. Keskeisenä tutkimustarpeena pidettiin omaishoidon tuomien säästöjen selvittämistä, koska siitä puuttuu täsmällistä tietoa useimmissa maissa. Britanniassa lapsia omaishoitajina Suomen Omaishoidon verkostoa Dublinissa edusti Jonna Skand (vas), Omaishoitajat ja Läheiset -Liittoa Malla Heino ja Yrjö Mattila. Professori Saul Becker Nottinghamin yliopistosta alusti IACO:n kokouksessa asiasta, jota Suomessa tunnetaan vähän eikä sen yleisyydestä meillä ole tutkimustietoa. Professori Becker on tutkinut omaistaan tai läheistään hoitavia lapsia Britanniassa 1990-luvun alkupuolelta lähtien ja nostanut ilmiön esiin. Väestönlaskentatietoihin (2001) perusten hän on osoittanut, että 2 4 % eli 175 000 alle kahdeksantoistavuotiasta lasta toimii omaishoitajina. Nuorimmat hoito- ja tukivastuuta kantavat lapset olivat 5 7-vuotiaita. Enemmistö (83 %) lapsiomaishoitajista käytti hoitamiseen 1 19 tuntia viikossa, mutta jopa yli 50 tuntia hoitaviakin oli 8 %. Talouden taantuma ja tuista tehdyt leikkaukset näkyvät vuoden 2011 väestönlaskennan ennakkotietojen mukaan omaistaan hoitavien lasten määrässä. Se on noussut kymmenessä vuodessa 19 %. Vakiintuva eurooppalainen yhteistyö Eurocarers, Euroopassa toimivien omaishoitajajärjestöjen Ongelmat ovat yhteisiä, mutta kansalliset tavat vastata haasteisiin vaihtelevat. ja tutkimuslaitosten yhteistyöelin, piti vuosikokouksensa heti maailmanjärjestön kokouksen jälkeen. Järjestöön kuuluu 60 jäsentä 26:sta EU-maasta. Dubliniin oli tullut kymmeniä osallistujia. Järjestö edistää omaishoitajien asemaa jakamalla kokemuksia, tukemalla alan tutkimusta sekä tuomalla omaishoitoasian EU:n asialistalle. Kokous valitsi Eurocarersin uudeksi puheenjohtajaksi irlantilaisen Frank Goodwinin. Myös Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry sai paikan hallituksessa, kun liiton uusi toiminnanjohtaja Marja Tuomi valittiin sen jäseneksi. Suomen panos omaishoitajien eurooppalaisessa yhteistyössä on muutoinkin lisääntymässä, sillä Eurocarersin vuoden 2014 vuosikokous ja samassa yhteydessä järjestettävä konferenssi pidetään Helsingissä. Omaishoitajien tarpeet ja ongelmat ovat hyvin samanlaisia maasta riippumatta. Jokaisessa maassa omaishoidon kehittämisen kannalta ratkaisevaa on, millä tavoin poliittiset päätöksentekijät suhtautuvat omaishoidon tukemiseen. Maan taloudellinen tilanne vaikuttaa kehitykseen. Hyvin tärkeää on omaishoitojärjestöjen oma aktiivisuus ja omaishoitajien ongelmien esiin tuominen. Tutkimustoiminta on keskeinen vaikuttamiskeino, koska vain tutkitusti todetut ongelmat puhuttelevat päättäjiä ja saavat aikaan muutoksia. Siksi ei olekaan ihme, että alan kansainvälisessä yhteistyössä tutkimuksella ja sen tulosten esittelyllä on keskeinen sija. Myös Suomessa omaishoitoa on tutkittu viime vuosina melko vilkkaasti, mutta silti tutkimustoimintaa tulisi Suomessa lisätä. Sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukaan yli 90 prosenttia ikääntyneistä tulee asumaan loppuun asti kotona. Omaishoidon merkitys siis kasvaa ja Suomen on entistä tärkeämpi olla mukana alan kansainvälisessä yhteistyössä ja hyödyntää sieltä saatavia tutkimustuloksia. lähellä 3/2013 23
KUNTOUTUS Omaishoitaja, miten jaksat? 50780 Omaishoitajien kuntoutuskurssi (5+5+5 vrk) 27.1. 31.1. 26.5. 30.5. 27.10.-31.10.2014 Kelan kurssille Maskun neurologiseen kuntoutuskeskukseen voi hakea Länsi-Suomen alueella omaistaan kotona päivittäin hoitava henkilö, joka tarvitsee kuntoutusta. Omaishoidon tuen saaminen ei ole edellytys hakemiselle. Kysy lisätietoja, myös parikursseja: kuntoutussihteeri Päivi Loukkaanhuhta 040 133 7010 paivi.loukkaanhuhta@ms-liitto.fi kuntoutuskeskus.fi 24 lähellä 3/2013
ANNELIN AJATUKSIA Anneli Kiljunen Puheenjohtaja Muutoksen aikoja Omaishoidossa ja liitossamme eletään muutoksen aikoja, isoja asioita on tapahtunut ja tulossa. Kesäkuussa annoimme lausunnon kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman työryhmän väliraporttiin. Lähtökohtamme on, että omaishoito on yksi hoitomuoto muiden rinnalla ja omaishoitajia tuetaan nykyistä paremmin. Omaishoidon on oltava vapaaehtoinen valinta, mikä edellyttää tarkistuksia mm. sosiaalihuoltolakiin, asiakasmaksulakiin ja työlainsäädäntöön. Yksi suurimmista huolen aiheesta on omaishoitosopimuksen ulkopuolelle jäävien omaishoitajien tilanne. Kehittämisohjelmatyötä jatketaan lausuntokierroksen jälkeen syksyllä. Nyt saavutetusta välietapista on hyvä jatkaa eteenpäin. Liitto on voittanut kaksi kantelua Euroopan sosiaalisten oikeuksien komiteassa. Asioina olivat omaishoitajien eriarvoinen kohtelu ja palveluasumiseen liittyvät kirjavat ja epäselvät asiakasmaksut. Oikeutta piti hakea Strasbourgista saakka, mutta sen seurauksena omaishoidon tuen myöntämisen yhdenmukaistaminen on vauhdittunut, samoin kuin pitkään vireillä ollut palveluasumisen maksujen säänteleminen. Euroopan unionin alueella arvioidaan olevan 100 125 miljoonaa omaishoitajaa. Samat kysymykset toistuvat eri maissa: omaishoidon tukeminen, hoitajien aseman parantaminen, yhteiskunnan eri sektorien työnjaon kehittäminen sekä työelämän ja omaishoitajuuden yhteensovittaminen. Kansainvälisessä yhteistyössä on syytä olla mukana. Uusi toiminnanjohtajamme onkin valittu eurooppalaisen yhteistyöjärjestömme Eurocarersin hallitukseen. Eurocarersin vuosikokous ja konferenssi pidetään ensi vuonna Suomessa. Viestikapulan vaihto Näihin isoihin ja innostaviin kotimaisiin ja kansainvälisiin haasteisiin on tarttumassa liiton uudeksi toiminnanjohtajaksi valittu yhteiskuntatieteiden tohtori Marja Tuomi. Marjalla on pitkä työkokemus erilaisista sosiaali- ja terveysalan tehtävistä. Hän tuntee hyvien käytäntöjen levittämisen ja juurruttamiseen organisaatioihin. Marja onkin kuvaillut itseään organisaattoriksi ja kehittäjäksi. Uskon vakaasti, että Marjan kokemuksella, asiantuntemuksella ja asenteella liittomme voi hyvin jatkaa sitä erinomaista työtä, jota Merja Salanko-Vuorela on toiminnanjohtajana tehnyt. On selvää, että Merja jättää mahdottoman suuret saappaat täytettäviksi. Hänen osaamistaan ja verkostoitumistaan jäämme varmasti vielä monessa tilanteessa kaipaamaan. Myönteistä on, että hän on lupautunut tekemään työtä omaishoidon kansallisen hankkeen parissa vielä niin pitkään, että saamme luotua siitä selkeän ohjelman, jota voidaan lähteä valmistelemaan lainsäädäntömuotoon. Tässä pitkäjänteisessä työssä me tarvitsemme Merjan vahvaa asiantuntijuutta. Siitä suuri kiitos Merjalle. On tärkeää, että uudelle toiminnanjohtajalle annetaan tilaa hengittää, etsiä omat tavat tehdä työtä ja kehittää organisaatiota. Katseen pitää olla tiukasti tulevaisuudessa, vaikka tietysti kaikki hiljainen tieto ja hyvät toimintatavat olisi tärkeä saada säilymään. Oppiva ja edistyvä organisaatio uudistuu yhdistämällä uudet tuulet toimiviin käytäntöihin. Toivotan onnea ja menestystä Marjalle tärkeään työhön. Ja kiitän sydämeni pohjasta Merjaa monesta hyvästä ja hedelmällisestä yhteistyön vuodesta. Parhaita mahdollisia eläkepäiviä, Merja! Hyvää syksyä Sinulle ja läheisillesi, hyvä lukija. Pidetään huolta toisistamme. lähellä 3/2013 25
LÄHELLÄ UUTISIA Omaishoito puhutti SuomiAreenalla Porissa SuomiAreenalla pureuduttiin omaishoitajien ajankohtaisiin asioihin. Satakuntaliiton maakuntajohtajan Pertti Rajalan juontamassa tilaisuudessa Pirkko Granö kertoi omaishoitajan arjesta. Omaishoitajat ja Läheiset -Liiton toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorela toi liiton näkemyksen keskusteluun ja erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes Kuntaliitosta kertoi kuntien tilanteesta. Kansanedustaja Anneli Kiljunen puhui tulevaisuuden näkymistä Kansallisen omaishoidon kehittämisoh- jelman väliraportin pohjalta. Keskustelua seurasi lähes sata kuulijaa. Erityisesti osanottajia puhutti mielenterveyskuntoutujien ja lasten omaishoitajien asema. Kuva: Erja Laikio Porissa keskustelivat Pertti Rajala, Eevaliisa Virnes, Pirkko Granö, Merja Salanko-Vuorela ja Anneli Kiljunen. Liiton edustajat mukana Urpilainen keskusteli järjestöjen kanssa Valtionvarainministeri Jutta Urpilainen kutsui järjestöjen edustajia pohtimaan, miten sosiaali- ja terveysjärjestöt voivat olla viemässä Suomen taloutta ja työllisyyttä uuteen nousuun. Urpilainen korosti, että on tärkeää löytää keinoja, joilla korjaavista toimenpiteistä päästään siirtymään ennaltaehkäisevään toimintaan. Ministeri Urpilainen asetti joulukuussa 2012 emeritusprofessori Jorma Sipilän yhdessä kansantaloustieteen professori Eva Österbackan kanssa selvittämään, missä määrin on perusteltua tarkastella perheitä tukevia julkisia palveluja investointeina, joihin panostamalla voidaan välttää suurempia kustannuksia korjaavista toimenpiteistä. Sipilä oli tilaisuudessa kertomassa järjestöjen edustajille selvityksen tuloksista. Raportissa todetaan, että oikeilla toimenpiteillä pystytään välttämään korjaavien toimenpiteiden kustannuksia ja edistämään ihmisten hyvää elämää sekä hoitamaan paremmin julkista taloutta. Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Anneli Kiljunen käytti puheenvuoron, jossa hän nosti esiin omaishoitajien työn kansantaloudellisen merkityksen, omaishoitajien aseman parantamiseen liittyviä kysymyksiä sekä Kansallisen omaishoidon kehittämisen työryhmän väliraportin esityksiä. Kiljusen lisäksi tilaisuuteen osallistuivat toiminnanjohtaja Marja Tuomi ja sosiaalineuvos, asiantuntija Merja Salanko-Vuorela. PoLLI täytti 15 vuotta Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry POLLI, vietti 15-vuotissyntymäpäiviään 24.4.2013 Helsingin yliopiston pienessä juhlasalissa runsaan musiikin ja puheiden myötä. Juhlassa muistettiin myös arvomerkein POLLIn pitkäaikaisia hallituksen jäseniä ja työntekijöitä. Kuvassa vasemmalta: Päivi Tuomi, Soili Hyvärinen, Päivi Malin, Tarja Tallqvist, Leena Laajarinne, Juha Viitanen ja Yrjö Mattila. 26 lähellä 3/2013