RUOTSI TANSKA SAKSA ITALIA. Piikkiöstä maailmalle



Samankaltaiset tiedostot
SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Kansainväliset pk-yritykset -pk-yritysbarometrin valossa. Samuli Rikama

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Keski-Pohjanmaa Yrittäjät

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yritysbarometri, syksy 2018

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Finnveran osavuosikatsaus Tausta-aineisto

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2019

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Rahoitusratkaisuja vientiin

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Pk-yritysbarometri, syksy 2019

Kansainvälistymiskartoitus. Tampereen kauppakamari Kyselyajankohta:

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjän talousromahdus ja -pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin?

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

kansainväliseen liiketoimintaan #

OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät , Hyvinkää

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Aura Jyrki Isotalo

Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Finnveran rooli yrityksen viennissä ja kansainvälistymisessä. Team Finland kiertue - Lapista maailmalle Rovaniemi 5.9.

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Tekes on innovaatiorahoittaja

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti Simo Pinomaa, EK

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa.

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Kamux puolivuosiesitys

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matti Paavonen 1

Pk-yritysbarometri, syksy 2017

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Yrittäjäksi Suomessa. Selkokielinen opas maahanmuuttajalle SISÄLLYS. Monet polut työelämään -hanke

Innovaatioseteli. Kokemuksia/Ajatuksia Seppo Hoffrén. 31 August Name of Event Seppo Hoffrén Consultancy

Grow, go global! Teollisuuden Survival Kit Kasvun ja kansainvälistymisen selviytymispaketti. Finnvera Oyj Anneli Soppi

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu , Lasse Krogell

Tämä on Finnvera. Imatra Markku Liira

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa.

Alaskasta Antarktikselle Team Finland-tilaisuus Kuopio Neuvoja bisnekseen Yhdysvalloissa. Juha Markkanen / UM Vientisuurlähettiläs

Suomen Franchising-Yhdistys ry:n tietopaketti: Franchising Suomessa.

Talousnäkymät Ohutlevypäivät Ekonomisti Petteri Rautaporras

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Tekesin palvelut teollisuudelle

VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen

Ostajariski ja rahoitus viennissä: uhka vai mahdollisuus?

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

Näin ryhdyt yrittäjäksi. Yrittäjien oma järjestö. Paikallisyhdistykset 397 Aluejärjestöt 20 Toimialajärjestöt 64. Jäsenyrityksiä

Näin ryhdyt yrittäjäksi

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

Yleistä Tavoite eli mitä opettaja haluaa teidän oppivan ja mikä on arvioinnin peruste: Ryhmä tutustuu laajasti yrittäjyyteen Ryhmätyöskentely

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Pk-yritysbarometri kevät 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Yritykset ja yrittäjyys

Elintarviketeollisuuden talouskatsaus. Syyskuu 2019

Selätä yrityskaupan haaste #1: löydä yrityksellesi ostaja. Kerava, Meri Varkoi-Anhava, Yrityspörssi.fi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Tekes rohkaisee uudistumaan. Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Median innovaatiotuen infotilaisuus

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Transkriptio:

8 20 28 Some-kauppiaan Valtaa yrityksille Suomen Yrittäjien Jyrki Mäkynen vaatii yrityskohtaista sopimista. Yrittäjä vinkkaa Hyvinvointivalmentaja ja yrittäjä Jari Kortesoja kertoo, miten yrittäjä jaksaa paremmin. viikko Ylläsläinen kauppias Sampo Kaulanen piti kirjaa hiihtolomiin valmistautumisesta. Yrittäjäsanomat 02 2015 vieraile verkossa: www.yrittajat.fi yrittajat.fi suomen yrittäjät jäsenlehti företagarna i finland RUOTSI NORJA TANSKA HOLLANTI LUXEMBURG SAKSA ITALIA YHDYSVALLAT Piikkiöstä maailmalle AUSTRALIA Pienyritys Helsitaresta tuli muutamassa vuodessa vientiyritys, kun Tarja Helsi-Ojaranta kehitti erottavan tuotteen. Lue, miten yrityksesi pääsee vientiin mukaan ja mitä kannattaa viedä juuri nyt. 4-7 Stoppi kopioinnille Liiketoimintansa voi suojata monella konstilla. Jopa värin voi saada omakseen. Fazerin sinisävyä onkin turha yrittää kopioida suklaatuotteisiinsa. Sivu 18 Verkon valloittaja Anders Innovations aikoo kasvaa verkkokaupan jättiläiseksi. Toimitusjohtaja Tomi Alapaattikoski tietää, millainen on hyvä verkkokauppa. Sivu 24

Yrittajat.fi Kaikki tärkeä tieto sinulle nopeasti ja luotettavasti YLI 100 000 ERI KÄVIJÄÄ VIIKOSSA PALKKAATKO TYÖNTEKIJÄN KATSO YRITTAJAT.FI MYY JA MARKKINOI SYNERGIA. YRITTAJAT.FI KAIKKI TÄRKEIMMÄT LASKURIT MUKANASI NYT MYÖS KÄTEVÄSTI MOBIILISSA! hyötytietoa ratkaisuja uutisia verkostoja

Yrittäjäsanomat 3 02/15 Helmikuu facebook.com/yrittäjät @yrittajat yrittäjät.fi yrittäjät.fi Varaudu verotarkastukseen Yritykset astuvat verotarkastuksissa aina samoihin miinoihin. Katso kuusi yleistä virhettä. Lue lisää osoitteessa: bit.ly/verotarkastus Säästöä taloudellisesta ajotavasta Tutkimuksen mukaan vain kolmasosa yrityksistä kannustaa taloudelliseen ajotapaan, vaikka se tuottaa selvää säästöä. Lue lisää osoitteessa: bit.ly/ajotapa tapahtumat yrittäjät.fi top-5 luetuimmat tässä numerossa Vakuutuksissa muutoksia Lakimuutos saattaa nostaa moottoripyörien vakuutusmaksut taivaisiin ja vaikeuttaa näin moottoripyöräkauppiaiden bisnestä. bit.ly/moottoripyörävakuutus ABC vei palkat Vaskikello sai muutama vuosi sitten kovan vastustajan, kun ABC avattiin viereen. bit.ly/vaskikello 27 000 asiakkaan ryntäys Lastenvaatemerkki Gugguun uusi mallisto aiheuttaa ryntäyksen yrityksen verkkokauppaan, kertoo yrittäjä Anne Valli. Kevätmallistoa tuli ostamaan hetkessä 27 000 asiakasta. Verkkokauppa on vuonna 2012 perustetun yrityksen tärkein myyntikanava. Sivu 10 eduskuntavaalit Yrittäjät antavat lupauksia Suomen Yrittäjien kampanjassa yrittäjät lupaavat jatkaa yrittäjinä, säilyttää työpaikat ja luoda lisää uusia vinkit J ätä lupa u s Kampanjasivuilla yli 80 yritystä on jättänyt lupauksen ja kertonut, millaisia päätöksiä ensi hallituskaudella pitäisi tehdä. Verotarkastuksen vaikeudet Yritykset astuvat verotarkastuksissa aina samoihin miinoihin. bit.ly/verotarkastus Kotipizzan virhe Kotipizza poisti klassikkopitsan ruokalistaltaan. Näin yritys korjasi virheensä. bit.ly/jauhelihapitsa Uusi yrittäjä palkkasi heti kaksi työpaikkoja. Jotta yrittäjät voivat pitää lupauksensa, eduskunnan ja hallituksen on tehtävä yrittäjyyttä tukevia päätöksiä. Tutustu sivuilla yrittäjien antamiin lupauksiin ja ehdotuksiin Suomen kehittämiseksi. Voit myös itse jättää lupauksen. www.yrittajat.fi/tyontekija L i s ä ä ty ö pa i k k o j a Lupauksen jättäneet yritykset ovat luvanneet säilyttää tai synnyttää yli 1100 työpaikkaa, jos eduskunta tekee jatkossa yrittämiseen kannustavia päätöksiä. Avaus Amerikassa Puhelinkoppeja valmistava Framery on kovassa vauhdissa Yhdysvaltojen markkinoilla. bit.ly/framery Ninnu Liimatainen haaveili yrittämisestä jo opiskeluaikoina. Tammikuussa haave toteutui, kun hän osti automaalaamo- ja peltikorjaamoyrityksen liiketoiminnan ja perusti oman yrityksen. Kaksi työntekijää palkannut yrittäjä toivoo, että kyseessä on työpaikka loppuelämäksi. Sivu 13 Get Together tilaa Yrittäjä -lehti! meeri utti tweetit Nuorten yrittäjien Get Together vie yrittäjyyden äärirajoille Leville 24. 26.4. Esiintyjäkaartiin kuuluvat mm. @marmai Yrittäjäsanomat uudistui - enemmän hyötytietoa ja uusia teemoja Sampo Kaulanen, Katja Misikangas, Uuttu-Kalle, Kimmo Jokela, Heidi Tuohimaa-Niemelä ja @jskaijomaa hyvältä näytti heti käyttelyssä. Onnittelut hyvästä työstä! Niina Pietikäinen. @HoltariJami #yrittäjäsanomat toimii! Luettavaa koko lehden tiimoilta! Iso käsi! @kaisamirjam Wow! Tyylikäs ja raikas. Mama on bis Yrittäjä-äidit verkostoituvat ja keskustelevat Mama on bis -verkkosivuilla ja Facebook- @jarmosassali Kiitos uudistuneesta lehdestä ja kiitos kun tuotte #franchising teemaa esille. sivulla. Tarjolla fiilistä, vinkkejä ja näkökulmia Myymisen häpeä ja kunnia yrittämisen ja äitiyden yhdistämiseen. Yrittäjä Kimmo Herranen on kokenut myyntimies. Hän tietää, miksi myyminen voi tuntua vaikealta. Herranen ja kaksi muuta yrittäjää kertovat, miltä myyminen tuntuu ja miten siinä voi kehittyä paremmaksi. toimitus kimmo koivikko päätoimittaja 040 507 2762 josi tikkanen uutispäällikkö 050 326 9701 lotta tammelin toimittaja 09 2292 2969 katri simola toimittaja 040 669 4976 Lähetä meille uutisvinkkisi: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi

4 Yrittäjäsanomat Etsi erottuva tuote ja lähde maailmalle Pieni Helsitar kasvatti viennin osuuden liikevaihdostaan 30 prosenttiin. Samaa temppua toivotaan koko Suomen pk-sektorilta. Vientiä tuetaan runsaalla rahoituksella. teksti josi tikkanen grafiikka maarit kattilakoski Kuulostaa jopa aika helpolta. Piikkiöläinen Helsitar on muutamassa vuodessa muuttunut vientiyritykseksi. Yritys suunnittelee ja ompelee koirille ja koirien omistajille tarkoitettuja vaatteita. Se sai vuonna 2006 alkunsa harrastuksesta: Tarja Helsi-Ojaranta halusi tehdä takin Pinja-dalmatialaiskoiralleen. Silloin ihmiset nauroivat, että miksi pistän takin koiran päälle. Nythän se on kääntynyt toisin päin, Helsi-Ojaranta sanoo. Viime vuonna viennin osuus liikevaihdosta nousi jo 30 prosenttiin, ja yritys työllistää pariskunnan lisäksi neljä freelance-ompelijaa. Vientiä on erityisesti Ruotsiin, mutta myös muihin EU-maihin ja EU:n ulkopuolellekin. Avain vientimarkkinoille oli erottuvat tuotteet. Helsi-Ojaranta suunnitteli koirien kouluttajille tarkoitetun treenitaskun, joka teki läpimurron Suomessa kesällä 2010. Viennistä yrityksessä vastaa Helsi-Ojarannan aviomies Pekka Ojaranta. Heidän mukaansa vienti voi olla kannattavaa myös pienelle yritykselle. Kate jää vähän pienemmäksi kuin kotimaan myynnissä. Sitä voimme kuitenkin ta- gallup X 3 Miten teistä tuli vientiyritys? soittaa isommilla tilausmäärillä. Ulkomaisten jälleenmyyjien pitää aina tilata meiltä tietty määrä, Ojaranta sanoo. Ojarannan mukaan tärkein tietopaketti vientiin oli muutama vuosi sitten käyty kurssi vientikaupan verotuksesta ja kirjanpidosta. Monikaan ei osaa tai tiedä miten arvonlisäverot kuuluu laskea viennissä, Ojaranta sanoo. Pk-yritysten vienti tuplattava 30 prosenttia 150 000 euron liikevaihdosta on pieni pisara Suomen viennistä viime vuonna. Silti Helsitarin pisara on tärkeä, koska suomalaisten pk-yritysten vientiä halutaan kasvattaa. Tuoreen Pk-barometrin mukaan pk-yrityksistä vain 20 prosentilla on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Tullin tilastojen mukaan pk-yritykset veivät vuoden 2014 heinäsyyskuussa yhteensä 1,8 miljardin arvosta. Tämä ei riitä. Innovaatiorahoittaja Tekesin tavoitteena on tuplata viennin arvo 2020-luvun loppuun mennessä. Viime lamasta moni yrittäjä on sanonut, että se oli paras kansainvälistymiskonsultti. Vienti on hyvää riskien hajauttamista, sanoo Tekesin kasvuyrityksistä vastaava johtaja Reijo Kangas. Heikki Väänänen, Happyornot Olemme 50 maassa markkinoilla. Emme ajattele jokaista maata erillisinä markkinoina. Markkinointi tapahtuu verkossa ja se tavoittaa kaikki maat. Verkkonäkyvyyden rakentaminen ei ole rakettitiedettä vaan kovaa työtä. Täytyy ymmärtää sosiaaliset kanavat ja miten niitä tulee käyttää. Yli 90 prosenttia liikevaihdosta tulee viennistä. USA on isoin yksittäinen maa. Siellä asiakastyytyväisyys on iso asia. Yli 100 miljoonaa ihmistä on käyttänyt palveluamme. Jukka Karhula, Häggblom Oy Suoraa vientiä liikevaihdostamme on nyt 15 prosenttia. Pohjois-Ruotsi on ykkösprioriteetti. Meille oli iso apu Vientirenkaasta, jossa oli erittäin hyvä vetäjä. Asiakaskontakteja ja kyselyjä tuli niin paljon, että päätimme perustaa oman tytäryhtiön viime vuonna. Ruotsissa täytyy olla läsnä, jotta asiakkaalle tulee tunne, että häntä palvellaan. Referenssit ovat ehdottomia. Mika Ahokas, Dreambroker Olemme markkinoilla Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Viime vuonna viennistä tuli noin 15 prosenttia. Tavoite on, että tänä vuonna merkittävästi osuus nousee. Paikallisuutta pitää kunnioittaa. Kussakin kohdemaassa olemme lähettäneet sinne suomalaista osaamista, mutta on tärkeää, että palkataan myös paikallisia ihmisiä. Saksa on suomen ykkösvientikohde Saksa on noussut Suomen tärkeimmäksi vientimaaksi vuonna 2014. Venäjän osuus viennistä on voimakkaassa laskussa. SUOMEN VIENNISTÄ SUUNTAUTUI EURO- MAIHIN TAMMI- MARRASKUUSSA 2014 35% Vienti 51 061 Euromaat 17 873 Pohjois-AMERIKKA Yhdysvaltojen talous on toipunut viime vuosien kriiseistä paremmin kuin Euroopan talous. Talouden ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 jopa yli kolme prosenttia. Yhdysvaltoihin viemistä auttaa myös valuuttakurssi: juuri nyt Yhdysvaltojen dollari vahvistuu suhteessa euroon. 23 prosenttia vievistä pk-yrityksistä vie myös Pohjois-Amerikkaan. Maa: Yhdysvallat VIENTI: 3 395 milj. miljoonaa euroa Suurimmat VIENTIMAAT MAANOSITTAIN Etelä-Amerikka Etelä-Amerikan suurin talous Brasilia on Suomen tärkein vientikohde maanosassa tällä hetkellä. Maan talous on kuitenkin kasvanut hitaammin 2010-luvun alun spurtin jälkeen. Vievistä pk-yrityksistä 8 prosenttia vie Keski- ja Etelä-Afrikkaan. Maa: Brasilia VIENTI: 433 milj.

Yrittäjäsanomat 5 7000 RUOTSI 6000 SAKSA VENÄJÄ 5000 4000 Miljoonaa euroa. Vuoden 2014 tiedot vain marraskuun loppuun asti. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Eurooppa Pk-yritysten OSUUS VIENNISTÄ on 13 % Saksa on nyt paitsi Euroopan suurin talous, nyt myös Suomen suurin vientikohde. Perässä seuraa Ruotsi. Eurooppa lähimarkkinana on ylivoimaisesti suurin vientimarkkina. 91 prosenttia vievistä pk-yrityksistä vie EU-maihin. Kasvussa on erityisesti Itä-Euroopan maiden osuus. Euroopan ongelma kohdemarkkinana on, että sen talous ja markkinat kasvavat kitsaasti lähivuosina. Maa: Saksa VIENTI: 6 187 milj. Pk-yritykset 1 841 11 464 Suuret yritykset Tilanne tammisyyskuussa 2014, miljoonaa euroa. Aasia TOP10 Afrikka Vaikka Pohjois-Afrikka on muuttunut viime vuosina levottomaksi, on Egypti edelleen Suomen tärkein vientimaa maanosassa. Finpron johtaja Jukka Salo kuitenkin painottaa, että Afrikan yli 50 maan joukossa on ainakin 10 potentiaalista maata. Kaupan saaminen tietenkin kestää kauemmin kuin esimerkiksi Ruotsiin, Salo sanoo. MAA: Australia VIENTI: 401 milj. Kiina on kasvanut viime vuosina Suomen tärkeimpiin kuuluvaksi vientimaaksi. Suomen viennistä 4,6 prosenttia suuntautuu nyt Kiinaan. Aasian jättimaista Intian odotetaan kiihdyttävän talouskasvua, sillä maa on panostanut voimakkaasti viime vuosina valmistavaan teollisuuteen. Vientiä harjoittavista pkyrityksistä Kiinaan vie 13 prosenttia ja Intiaan 8 prosenttia. Maa: Kiina VIENTI: 2 342 milj. Saksa 6 187 790 823 Ruotsi 5 716 759 415 Venäjä 4 310 217 011 USA 3 395 954 681 Alankomaat 3 089 747 537 Iso-Britannia 2 835 213 827 Kiina 2342904703 Belgia 1 675 572 606 Viro 1 635 342 113 Norja 1 437 881 071 Luvut tammimarraskuussa 2014 Maa: Egypti VIENTI: 267 milj. = 500 miljoonaa euroa, luvut tammi-marraskuussa 2014. Lähde: Tulli

6 Yrittäjäsanomat Kate jää vähän pienemmäksi kuin kotimaan myynnissä. Sitä voimme kuitenkin tasoittaa isommilla tilausmäärillä. Ulkomaalaisten jälleenmyyjien pitää aina tilata meiltä tietty määrä. vesa-matti väärä Julkinen Suomi pyrkii silottamaan pk-yritysten vientiä rahoituspolulla. Ely-keskukset ja Tekes rahoittavat viennin selvitystyötä usealla instrumentilla. Isompiin hankkeisiin, joissa tavoitteena on saada toimitus ulkomaille, on tarjolla lainaa. Finnvera tarjoaa esimerkiksi vientiluottoja ja viime vuonna tiivistetty Finpro kartoituksia markkinamahdollisuuksista. Jos rahoitusta löytyy kymmenien tuhansien avustuksista miljoonalainoihin, miksi vienti ei vielä vedä toivotulla tavalla? Tekesin Kankaan mukaan kansainvälistyvä yritys tarvitsee uutta osaamista. Haasteet liittyvät kansainvälisen liiketoiminnan osaamiseen. Se vaatii erilaista otetta. Yrityksessä pitäisi olla tätä, Kangas sanoo. Lisäksi yrityksien pitäisi panostaa digiosaamiseen. Kangas muistuttaa, että digitalisaation myötä myös perinteiset toimialat mullistuvat. Se voi tarkoittaa uutta kilpailukykyä tai kelkasta putoamista. On ristiriitaista, että yritykset eivät palkkaa digiosaajia, sillä Nokian takia niitä löytyy kyllä Suomesta. Joukkoistamalla vientiin Suomen viennin rakenne on murroksessa. Elektroniikkateollisuuden osuus on romahtanut. Riittääkö Suomessa vielä vietävää? Suomessa on vaikka mitä vietävää, pohti Petri Tuomela ja perusti yrityksen, joka pyrkii auttamaan suomalaisia yrityksiä vientiin uudella tavalla. Usko yhdistettynä ajatukseen joukkoistamisesta ja Suomessa opiskeleviin ulkomaalaisiin synnytti liikeidean. Miksi emme käyttäisi Suomessa opiskelleita korkeakouluopiskelijoita viennin avaajina? Me2We on nyt koonnut 30 yliopiston verkoston kahdeksaan eri maahan, joiden kursseille ja opiskelijoille yritykset voivat syöttää projektejaan. Tähän mennessä Me2We on auttanut 15 yritystä omissa projekteissaan. Ajatellaan, että vaikka Pohjanmaalla yrittäjä saa idean uudesta tuotteesta. Sitä hiotaan esimerkiksi Vaasan yliopiston kurssilla. Mikäli tuotteella nähdään mahdollisuuksia Saksassa, voidaan sama projekti lähettää myös saksalaiseen yliopistoon, jossa paikalliset opiskelijat hyödyntävät omaa verkostoaan ja osaamistaan etsimällä potentiaaliset asiakkaat ja ostajat, Tuomela tiivistää. Tuomelalla on selitys, miksi hienot tuotteet eivät ylitä rajoja. Suomesta löytyy useita Pelle Pelottomia, jotka ovat keksineet hienon tuotteen, mutta heillä ei aina ole riittävää osaamista tuotteen kaupallistamiseen ja kansainvälistymiseen. Kaasu vai jarru? Palataan vielä Piikkiöön. Helsitar tähtää tänä vuonnakin viennin kasvuun. Sitten alkaa tulla kynnykset vastaan. Ulkopuolista työvoimaa pitäisi jo palkata, jotta kasvu olisi tämän vuodenkin jälkeen mahdollista. Täytyy päättää poljetaanko kaasua. Olen itse se jarru, koska olen luonteeltani varovainen, Helsi-Ojaranta tunnustaa. viennin kehitys toimialoittain % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Helsitar syntyi Tarja Helsi-Ojarannan harrastuksen pohjalta. Nyt yrityksen liikevaihdosta 30 prosenttia tulee viennistä. Aviomies Pekka Ojaranta vastaa viennistä. 8,7 15,9 17,2 21,9 12,9 23,3 10,2 17,3 19,3 21,5 11,1 20,6 10,9 19,1 20,4 18,9 15,3 15,4 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 (1-11) Suomen viennin rakenne on muuttunut viime vuosina paljon. Nokian vetämä elektroniikkateollisuus on menettänyt osuuttaan voimakkaasti. Eniten osuuttaan on kasvattanut kemianteollisuus, jonka vienti kuitenkin laski viime vuonna vuoteen 11,7 21,9 19,5 17,3 16,1 13,5 Huolet ovat tuttuja. Aviomies olisi valmis isompiinkin muutoksiin ja valmis kasvattamaan ulkomaanmyyntiä reilusti. Haaveilen, että kasvaisimme enemmän, mutta pelkään, että yritys kasvaa niin isoksi, että en enää pysty hallitsemaan kaikkea. Näihin ongelmiin tarvittaisiin neuvoja ja apuja. 2013 verrattuna. Alan vienti kääntyi laskuun viime vuonna öljytuotteiden ja lääketeollisuuden tuotteiden viennin arvon vähenemisen vuoksi. Metsäteollisuussektorin viennin muutos oli lähellä nollaa vuonna 2014. Vuotta aiemmin vienti oli vielä hienoisessa Muut tuotteet Elektroniikkateollisuuden osuus viennistä laskee 12,0 23,4 19,2 17,8 14,7 13,0 12,5 24,6 20,0 17,3 14,2 11,4 11,6 23,4 20,1 18,5 14,6 11,8 Kemian teollisuuden tuotteet Puu- ja paperiteollisuuden tuotteet Kone- ja kulkuneuvoteollisuuden tuotteet Metalliteollisuuden tuotteet Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet kasvussa. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden vienti kääntyi nousuun viime vuonna. Moottoriajoneuvojen vienti kasvoi merkittävästi. Henkilöautojen vienti nousi erityisen paljon, mutta myös tavarankuljetusautojen vienti kasvoi selvästi. 12 prosenttia pk-yrityksistä tekee suoraa vientiä. Neljällä prosentilla on ulkomainen yhteisyritys tai tytäryritys. 19 prosenttia vientiä harjoittavista pkyrityksistä on voimakkaasti kasvuhaluisia. 32 prosenttia vievistä pk-yrityksistä vie Venäjälle. 55 prosenttia voimakkaasti kasvuhaluisista vientiyrityksistä aikoo lisätä henkilökuntaansa. lähde: pk-barometri

Yrittäjäsanomat 7 Käytä viennissä oikeaa maksutapaa Suomalaiset pk-yritykset eivät ole yhtä hyvin perillä vientikaupan maksuihin liittyvistä riskeistä kuin suuryhtiöt. Kannattaisi olla, sillä yksi kaatunut kauppa tekee ison loven pienen yrityksen liikevaihtoon. Pk-yrityksellä on vielä isompi syy pohtia riskitasoaan. Jos maksu jää saamatta ja on säästetty pieni prosentuaalinen kustannus maksutavassa, saa tehdä aika monta uutta kauppaa, että saa katteilla korjattua sen menetyksen, sanoo Finnveran rahoituspäällikkö Outi Mikola. Finnvera on vuodesta 2012 järjestänyt Vientikaupan rahoitus -koulutusohjelmaa pk-yrityksille. Ohjelmaan on osallistunut yli 130 yritystä. Finnveralla on maaluokitus, jolla se kartoittaa eri maiden liittyviä riskejä. Finnveran Mikolan mukaan yrittäjän kannattaa arvioida vientikaupan riskitasoa kokonaisuutena. Maaluokituksen lisäksi minua yrittäjänä kiinnostaisi vastapuolen maksukyky ja maksuhalu. Ulkomaankaupan maksutavat Maksumääräys Maksumääräys sopii maksutavaksi, kun ostajan ja myyjän liikesuhde on vakiintunut ja luottamuksellinen. Maksu perustuu myyjän pankin antamaan kirjalliseen ohjeeseen ehdoitta hyvittää maksu saajan tilille. Maksumääräys on yksi edullisimmista maksutavoista ulkomaankaupassa. Perittävä Perittävällä tarkoitetaan maksutapaa, jossa myyjä pyytää pankkia lähettämään asiakirjat perittäväksi tavaran toimituksesta ostajan pankille. Ostaja saa asiakirjat, joko käteismaksulla tai shekin hyväksymistä Vientikaupan maksutapoja on useita. Tyypillinen on maksusitoumus, joka on kustannuksiltaan huokein, mutta myös riskialttein. Se sopii maksutavaksi, kun kumppani on tuttu ja luotettava eikä kohdemaahan liity poliittista riskiä. Riskiä voi leikata perittävää maksutapaa käyttämällä. Siinä ostaja saa tavaraan oikeutettavan asiakirjan pankista toteutettuaan sovitut ehdot. Perittävässä tavassa ei ole mitään pankin sitoumusta. Myyjän kannalta on riski jos ostaja ei lunasta tuotteita niin myyjän pitää löytää uusi ostaja tai rahdata tuotteet takaisin Suomeen. Varmin keino tehdä kauppaa on remburssi, jossa ostajan pankki sitoutuu maksamaan tuotteen, mikäli myyjä täyttää sovitut ehdot. Mikola ei usko, että remburssista sopiminen karkottaisi asiakkaita. En usko, että esimerkiksi saksalainen myyjä vaatii turvaavampaa maksutapaa kuin suomalainen myyjä. vastaan. Kustannus riippuu pankkien palkkioista ja kaupan suuruudesta. Remburssi Remburssi on maksutapa, jossa ostajan pankki sitoutuu antamaan myyjälle sitoumuksen, että maksu suoritettaan myyjälle, kun myyjä on esittänyt pankille remburssissa määrättyjä asiakirjoja. Remburssi sopii erityisesti yrityksille, jotka käyvät ulkomaankauppaa kaukaisten maiden yritysten kanssa, sillä remburssin käyttö vähentää maksuihin liittyviä riskejä. Kustannukset ovat perittävää suuremmat, sillä remburssissa myös pankki ottaa riskiä. kommentti Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi Vienti vaatii nälkää Tässä on ristiriita. Vienti vaatii pääomia. Jos yrityksellä on jo rahaa ja menestystä, miksi lähteä riskeeraamaan rajan taakse. Eikö menestys kotimarkkinoilla riitä? Sama yhtälö toimii myös käännettynä: jos on vientipotentiaalia sisältävä tuote ja halua, mutta ei pääomia, miten lähteä aikaa ja rahaa vaativaan vientityöhön. Näitä kysymyksiä moni yrittäjä pohtii, kun Suomen vientitoiveita suunnataan entistä enemmän pk-yrityksiin. Tähän kaavaan tarjotaan ratkaisuksi muun muassa julkista rahaa. Valtio rahoittaa nyt usean toimijan kautta kasvuhaluisia ja vientisuuntautuneita yrityksiä. Rahoitusta saa markkinoiden selvityksistä vientitakuisiin. Julkinen raha loiventaa riskiä, mutta ei poista, eikä pidäkään poistaa, yrityksen riskiä. Yrittäjän pitää tietää, tuntea ja uskoa, että riittävän moni on valmis maksamaan tuotteesta tarpeeksi myös rajojen ulkopuolella. Nälkää kasvuun ja menestykseen ei voi antaa tukena. Bulkkia ei kannata lähteä viemään. Sen sijaan kannattaa varmistaa, että kotikenttä on mahdollisimman hyvässä kunnossa. Menestys kotimarkkinoilla toimii referenssinä ja koekenttänä kiinnostavan tuotteen löytämisessä. On huolehdittava, että yritys kestää kasvun, kun vienti alkaa vetää. Tuntuuko sinusta, että laki- ja asianajokustannukset ovat karanneet käsistä? Koetko yrityksen päättäjänä, että sinulla ei ole mahdollisuutta hankkia tarvitsemiasi juristin palveluja? Etkö tiedä mistä lähtisit etsimään pätevää lakimiestä kilpailukykyiseen hintaan? Meillä sinun piikkisi ei ole auki! Tiedät aina etukäteen, paljonko asiasi hoitaminen maksaa on se sitten iso tai pieni. JuriNetin keikkalakimies-palvelu on vastaus kysymyksiisi! Keikkalakimies-palvelun tarkoituksena on tarjota korkeatasoisia lakimiespalveluita helposti ja paljon kustannustehokkaammin kuin aiemmin. Meitä saat nopeasti 1-10 juristia käyttöösi. He ovat töissä fyysisesti yrityksessäsi tai JuriNetin toimistoissa, aina sovitun ajan tai tarpeen mukaan muutamasta tunnista muutamaan kuukauteen. Keikkalakimies on työsuhteessa JuriNet:iin ja me JuriNetissä vastaamme keikkalakimiesten tehtävistä ja palvelun laadusta. Keikkalakimies voi aina tukeutua JuriNetin muihin ammattilaisiin. Jokainen juristimme tekee salassapitosopimuksen JuriNetin ja asiakkaan kanssa JuriNetin laadunhallintajärjestelmän mukaisesti. Lue lisää palvelustamme! jurinet.fi/keikkalakimiehet

8 Yrittäjäsanomat Uutiset Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen painottaa, että toimialojen välillä on suuret tuottavuuserot. Siksi päätöksiä pitäisi voida tehdä enemmän yrityksissä. juha harju Mäkynen: Yrityksissä tehdään parempia päätöksiä kuin kabineteissa Suomen Yrittäjien Jyrki Mäkysen mukaan päätöksentekoa pitää saada työpaikoille, jotta Suomen kilpailukyky voi palautua. vaalit Nykyinen työmarkkinamalli on osasyy Suomen kilpailukyvyn rapautumiseen, sanoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja tekijät ovat monissa yrityksissä halukkaita miettimään yhteistä parasta. Emme tällaista ehdottaisi, jos Palkkaus vain yksi tekijä Työmarkkinaneuvotteluissa isoin enemmän töitä vähän aikaa ilman, että se aiheuttaisi valtavia kustan- jien tavoite ei ole sopimusjärjestelmän purkaminen vaan saada Jyrki Mäkynen. tietäisimme, että työntekijät eivät huomio kiinnittyy perinteisesti nuksia. lakiin perustuva oikeus sopia asia Viimeisten 5 7 vuoden aikana olisi myös halukkaita joustaviin vain palkkaan. Mäkynen huo- Samoin heikomman kysynnän työpaikalla, jos yrittäjä ja työnteki- olemme menettäneet kilpailuky- ratkaisuihin. Tiedän, että tämä on mauttaa, että työsuhde on paljon aikana yritys voisi irtisanomisten jät niin haluavat. kyä ja menetämme markkinoita arkipäivää jo monissa yrityksissä muutakin kuin palkkaa. sijaan vähentää työtunteja ja lisätä Tällainen mahdollisuus on koko ajan, Mäkynen sanoo. hyvässä yhteishengessä, Mäkynen Työsuhde on monista asioista niitä taas, kun kysyntä virkoaa. Saksassa ja Ruotsissa, jotka ovat Hänen mukaansa työelämän pelisääntöihin tarvitaan muutos, joka mahdollistaa laajemman sopimisen. sanoo. koostuva kokonaisuus: palkka, työaika ja sen jaksottuminen, vapaapäivät, lomat, lomarahat, sairauspäivärahat ja niin edelleen, Eduskunnalle päätöksentekovalta Suomen Yrittäjät ei osallistu tällä Suomen kilpailijamaita ja tärkeimpiä vientikohteita. Muutos edellyttäisi sitä, että eduskunta ottaisi takaisin vallan Suomen Yrittäjien ehdotta- Mäkynen luettelee. hetkellä tulopoliittisiin neuvotte- työmarkkinoita koskevissa päätök- massa mallissa lailla taattaisiin yrityksille mahdollisuus poiketa työehtosopimuksen määräyksistä, jos sekä yrittäjät että työntekijät olisivat siihen suostuvaisia. Keskitetty sopiminen sisältää perusajatuksen, että tuottavuus on kaikkialla sama. Kuitenkin tuottavuuserot toimialojen ja yritysten välillä ovat valtavia, Mäkynen sanoo. Mäkynen on varma, että työn- Kaikissa muissa yhteiskuntapolitiikan lohkoissa eduskunta kantaa vastuun, mutta työmarkkinavalta on luovutettu demokratian ulkopuolelle. Näitä yhdistämällä on mahdollista saada kilpailukykyä aikaan paikallisesti. Mäkynen nostaa esimerkiksi tilanteen, jossa yritys neuvottelee isosta toimituksesta ulkomaille. Jos ostaja edellyttää nopeaa toimitusta, se aiheuttaa ongelmia, koska työehtosopimus määrittelee tarkasti myös työajan jaksottumista. Yritystä auttaisi tuollaisessa tilanteessa se, että voidaan tehdä luihin työnantajien osapuolena. Mäkynen painottaa, että järjestö ei halua osaksi vanhaa järjestelmää, jonka toimivuuteen järjestö ei usko. En usko, että ne joustavuuden ja uudenlaisen tekemisen mallit tulevat nykyisen järjestelmän kautta. On luotava järjestelmä, joka mahdollistaa erilaisen sopimisen, Mäkynen sanoo. Hänen mukaan Suomen Yrittä- sissä. Kaikissa muissa yhteiskuntapolitiikan lohkoissa eduskunta kantaa vastuun, mutta työmarkkinavalta on luovutettu demokratian ulkopuolelle. Nyt iso kysymys on, onko poliitikoilla rohkeutta ottaa nämä kysymykset takaisin poliittisen päätöksenteon piiriin. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka Näin yrittäjät lupaavat työllistää Kurppa toimii Hopeaharjun yrittäjien asemaa parannettava ja palvelukodin yrittäjänä Noormar- turhasta sääntelystä luovuttava. vaalit Yrittäjillä on selviä lupauksia. Jos ensi hallituskaudella vaikutetaan sosiaali- ja terveysalan tessiin niin, että alalla maksetaan Työllistämiseen liittyvän lupauksen antaa muun muassa Hopeaharjun palvelukodin Mari Kurppa. sairausloma-ajalta vain palkka eikä esimerkiksi pyhäkorvauksia, niin lupaan palkata vähintään viisi työntekijää, Mari Kurppa sanoo. kussa. Hän on yksi yrittäjistä, jotka ovat jättäneet lupauksen Suomen Yrittäjien kampanjasivulle, joilla järjestö valmistautuu tuleviin eduskuntavaaleihin. Yrittäjät jättävät konkreettisia lupauksia yrittämisestä ja työllistämisestä. Lupauksiin on liitetty ehdotuksia, miten Suomea voi kehittää ensi vaalikaudella, jotta yrittäminen ja työllistäminen ovat mahdollisia. Suomen Yrittäjillä on viisi tavoitetta, joilla Suomen hankalaa tilannetta voidaan parantaa. Tavoitteet perustuvat suomalaisen työn ja yrittämisen merkitykselle. Yrittäjien mukaan työmarkkinoita on uudistettava siten, että työllistämisen kynnys madaltuu ja työpaikkatason sopimusmahdollisuudet parantuvat, julkista taloutta on tasapainotettava, verotuksen kannustavuutta lisättävä, yksin- Järjestö nostaa esille, että pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät Suomessa jo yli 900 000 ihmistä. Viimeisen 10 vuoden aikana nämä yritykset ovat luoneet yli 100 000 kotimaista uutta työpaikkaa. Reijo Lepistö Teljän Konttorikoneesta nostaa esille paikallisen sopimisen merkityksen yrityksille. Lepistö perusti yrityksen jo 1970-luvulla ja on välillä työllistänyt parikymmentä henkeä. Nyt Teljän Konttorikone työllistää neljä henkeä. Lepistö on halukas kasvattamaan työpaikkojen määrää. Lupaan luoda 2 5 uutta työpaikkaa, kun välilliset kustannukset saadaan reilusti pudotettua ja paikalliset sopimukset tehtyä itse. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka Tee lupaus Anna konkreettinen lupaus yrittäjyydestä, lupaus itsesi työllistämisestä, lupaus työpaikkojen säilyttämisestä tai lupaa uusia työpaikkoja. Voit antaa lupauksen tekstin, kuvan tai videon muodossa. Lupauksen voi antaa osoitteessa www.yrittajat.fi/ tyontekija. Täytä sivulla olevat kentät, lisää video tai kuva ja tallenna. Voit helposti jakaa lupauksen eri kanavien kautta. Lupaukset ovat kaikkien nähtävillä ja eteenpäin jaettavissa. Kaikkiin jakoihin liitetään automaattisesti mukaan aihetunniste #työn_tekijä.

Yrittäjäsanomat 9 Muotipomolta sijoitus suomalaisfirmaan Rahoitus Zoined Oy on saanut 470 000 euron suuruisen rahoituskierroksen. Yksityisiltä sijoittajilta kerätty pääoma on tarkoitus käyttää toiminnan laajentamiseen muihin Pohjoismaihin. Zoinedin analytiikkapalvelu kerää asiakkaan kassajärjestelmästä kuittirivitasolla myymälä-, myyjä-, asiakas- ja tuotekohtaista tietoa myynnin kehityksestä. Tämän avulla yritys voi johtaa tiedolla, reagoida myynnin poikkeamiin, segmentoida asiakkaita ja löytää piilevää myyntipotentiaalia. Pääsijoittajana rahoituskierroksella toimi sijoittaja ja toimitusjohtaja Lars Lönnqvist neljännesmiljoonan euron sijoituksellaan. Lönnqvist toimii lifestyle-tavaramerkki Gantin maahantuojayrityksensä Pro Fashion Oy:n toimitusjohtajana sekä useissa muissa yrityksissä eri rooleissa. Zoinedissa, kuten monissa muissakin suomalaisissa yrityksissä, on valtavasti potentiaalia, mutta menestyäkseen niiden on päästävä maailmalle, Lönnqvist toteaa. Zoined Oy on perustettu vuonna 2011. Yrityksen edellinen rahoituskierros oli vuonna 2013, jolloin yritys kertoi keränneensä noin 150 000 euroa kansainvälistymiseen. yrittäjät.fi Näin yksityinen ravintola kilpailee naapurin ABC:tä vastaan Nelostien varrella sijaitseva ravintola Vaskikello sai muutama vuosi sitten naapuriinsa ABC:n. Vaskikello taklaa kilpailijaa erilaisuudella, nopealla ravintolalla ja kellokokoelmalla. Lue lisää osoitteessa: bit.ly/vaskikello Arvonlisäveron muutos auttaa pienyrittäjää Yksinyrittäjät Hallituksen lisätalousarvioesityksessä olevat muutokset arvonlisäverotukseen ovat Suomen Yrittäjien mukaan oikeansuuntaisia. Hallitus on päättänyt antaa eduskunnalle vielä tämän vaalikauden aikana esityksen arvonlisäverolain muuttamiseksi siten, että arvonlisäverotuksen huojennusalueen yläraja nostettaisiin 22 500 eurosta 30 000 euroon. Lisäksi liikevaihdon perusteella laskettavan arvonlisäveron verovelvollisuuden alaraja nostettaisiin vuoden 2016 alusta lukien 8 500 eurosta 10 000 euroon. Muutos keventää pienten yritysten arvonlisäverorasitusta jonkin verran ja helpottaa siten pienyritysten asemaa, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Liukuva alarajahuojennus otettiin aikanaan arvonlisäverolakiin Suomen Yrittäjien ehdotuksesta. Arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nostaminen 1 500 eurolla on Järventauksen mukaan hyväksyttävä inflaatiotarkistus. Julkisessa keskustelussa esillä ollut alarajan tuntuva korottaminen olisi ongelmallista, sillä silloin pixhill facebook.com/yrittäjät @yrittajat yrittäjät.fi syntyisi voimakasta eriarvoisuutta ja kilpailuvääristymiä pienyritystoiminnan sisälle. Huojennusalueen laajentamisessa vääristymävaikutukset on minimoitu. Järventauksen mielestä on myönteistä, että maksuperusteisen arvonlisäverotuksen valmistelu jatkuu. Hallitus esittää lisäksi perintöja lahjaveron maksua myönnettävän maksuajan pidentämisestä viidestä vuodesta seitsemään vuoteen. Toimi on oikeansuuntainen, sillä se helpottaa yritysten sukupolvenvaihdoksia. Se ei kuitenkaan ratkaise omistajanvaihdoksiin liittyviä veropulmia, Järventaus sanoo. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi @kimmokoivikko HALUATKO YRITYKSELLESI ASIANTUNTEVAA JA HENKILÖKOHTAISTA PALVELUA? Aktiassa yrittäjä saa kaikki pankkipalvelut tavalla, johon yleensä vain suuryritykset ovat tottuneet. Yritys saa oman, sen asioihin perehtyvän asiakasvastaavan, joka huolehtii sekä yrityksen että yrittäjän henkilökohtaisten pankkiasioiden sujumisesta. Tervetuloa Aktia Pankkiin! Ota yhteyttä puh. 010 247 6700. Lisätietoja myös www.aktia.fi. Puhelujen hinnat kiinteästä linjasta 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

10 Yrittäjäsanomat suomalainen ulkomailla emil bobyrev Verkkokauppa räjäyttää myynnin Veikko-Matti Kallioniemi myy saunoja 70 maahan Lastenvaatemerkki Gugguu viisinkertaistaa liikevaihtonsa verkkokaupan ansiosta. Yrittäjä selittää suosiota asiakaspalvelulla sekä laadukkailla, eettisillä ja ekologisilla tuotteilla. Olen kotoisin Honkajoelta, Satakunnasta. Aloitin yritystoiminnan jo Kasvuyritykset Lastenvaatemerkki Gugguu julkisti hel- koulupoikana. Myin muun muassa mikuun 5. päivä kevätvaatemallis- lottonumeroiden arvontakortteja ja tonsa. Verkkokaupassa oli ruuh- valokuvasin toiminimellä. kaa, kun parhaimmillaan 27 000 Vuonna 1977 kävin moikkaamassa ihmistä ryntäsi kauppaan kello Amerikkaan vaihto-oppilaiksi pääs- 12. Kävijöitä oli liki kolminkertai- seitä kavereitani. Siitä innostuneena nen määrä verrattuna syyskuun aloitin ulkomaankaupan. Asennutin ruuhkaan, jolloin samanaikaisesti kaukokirjoittimen eli telexin vanhem- 10 000 ihmistä shoppaili verkko- pieni suostumuksella sänkyni viereen kaupassa syysvaatemallistoa. naputtamaan ja aloitin postimyynnin Onhan se melkoinen määrä sekä kameroiden ja muun elektroniikan ihmisiä. Verkkokauppa pysyi maahantuonnin Aasiasta. paremmin pystyssä kuin viimeksi, 1980-luvulla perustin kuusi valoku- mutta kaatui silti välillä, yrittäjä vausliikettä Suomeen ja kävin usein Anne Valli kertoo. Aasiassa. Nuori ikäni ei haitannut liike- Useat ihmiset ostivat samoja neuvotteluissa, silla aasialaiset osaavat tuotteita yhtä aikaa, joten päällek- arvioida meidän ikää yhtä huonosti käisiä tilauksia tuli jonkin verran, kuin me heidän. Piti vain pukea puku vaikka kaikkia tuotteita ei oltu päälle ja käteen arvokas salkku. Vuonna 1987 perustin Suomen ja Aasian välillä kauppaa tekevän Fem Ltd. -yrityksen Hongkongiin. Asiak- laitettu varastosaldoihin. Useat tuotteet loppuivat kesken. Olimme varautuneet paljon isommalla varastolla kuin syksyllä. Gugguun vaatteita myydään Suomen lisäksi Englannissa, Sveitsissä, Kiinassa ja Ranskassa. Verkko on kuitenkin suurin kasvun moottori, kertoo yrittäjä Anne Valli. kaani kyselivät saunojen perään, joten Suurin osa asiakkaista ymmärtää, perustin Sawon vuonna 1994. Nimi mutta olemme saaneet kuulla siitä, tulee sanoista sauna world. ettei tavara riitä. Vuonna 1999 Sawo siirtyi Filippii- Kaikki tilaukset on nyt saatu nien Cebulle, jossa on nykyään kaksi tehdasta ja 300 työntekijää. Saunatarvikevalmistajana olemme maailman suurin. Viemme kiukaita, höyrystimiä, ohjauskeskuksia ja kokonaisia saunoja 70 maahan. Filippiinit on erittäin korruptoitunut maa, mikä vaikeuttaa huomattavasti lähetettyä asiakkaille, mutta joitakin kesken loppuneita tuotteita joudutaan lähettämään myöhemmin perästä. Liikevaihto kertaa viisi kiitos verkkokaupan Gugguun kasvuvauhti on ollut hui- tullut myös kasvua, mutta se on selvästi verkkokauppaa hitaampaa. Suomessa Gugguulla on noin kymmenkunta jälleenmyyjää. Ulkomailla vaatteita myydään Englannissa, Sveitsissä, Kiinassa ja Ranskassa. Gugguun suosiota selittävät Val- Onhan liikevaihdon kasvu aika mahtavaa, mutta ei sitä ole ehtinyt miettiä, kun on vain tehnyt töitä. yritystoimintaa. Sawon tehtaat sijait- maa ja liikevaihdon ennakoidaan lin mukaan hyvä ja nopea asiakas- sevat alueella, jossa on yrityksille omat viisinkertaistuvan pian päättyvän palvelu sekä laadukkaat, eettiset lait ja tulliviranomaiset, joten olemme tilikauden kohdalla. ja ekologiset tuotteet. Gugguun siskonsa Miia Riekin ja Anne korruptiolta suojassa. Huhtikuusta 2013 maaliskuu- vaatteet ovat tunnettuja erikoisista Sorvarin vuonna 2012 perustama Yritykset eivät saa mitään tukea hun 2014 kestäneellä tilikaudella leikkauksista ja raikkaista väreistä. lastenvaatemerkki. Gugguun vaki- mistään ja rahoitusta on hankala jär- yrityksen liikevaihto oli noin Monet lastenvaatteet ovat tuiseen henkilöstöön kuuluu Vallin jestää pankeista. Sijainti Filippiineillä 200 000 euroa. Maaliskuussa printtituotteita, mutta meillä on ja Riekin lisäksi yksi työntekijä, mahdollistaa kuitenkin viimeistellyn 2015 päättyvältä tilikaudelta eri värisiä. Vaatteilla on myös mutta kiireisinä aikoina palkataan työn kohtuullisin kustannuksin ja laa- odotetaan noin miljoonan euron jälleenmyyntiarvoa, ja ihmiset lisäkäsiä apuun. Lastenvaatemerkki jan tuotekehitystyön. Lisäksi voi aina liikevaihtoa. tietävät, että niistä saa hyvin rahaa lanseeraa kaksi mallistoa vuodessa, hypätä uimaan valtavaan akvaarioon Onhan se aika mahtavaa, mut- käytettyinäkin. joiden lisäksi julkistetaan pienem- kalojen ja korallien keskelle. ta ei sitä ole tässä ehtinyt miettiä, Meillä on myös paljon lojaaleja piä mallistoja pitkin vuotta. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola kun on vain tehnyt töitä. Kasvu on pääosin verkkokaupan ansiota. Jälleenmyyjien kautta on asiakkaita. He huomaavat laadun ja tilaavat uudestaan, Valli jatkaa. Gugguu on Anne Vallin, hänen Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola Epäselvyydet trukkien vakuuttamisessa jatkuvat Laki Uusi valmisteilla oleva liikennevakuutuslaki ei selvennä, Meillä oli suuria toiveita siitä, että uusi laki toisi selvyyttä truk- Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusmarkkinayksikön johtaja mattomien trukkien aiheuttamat epäselvyydet ovat jatkuvia. von määritelmää, muttei juuri muuta. pitääkö työkäytössä olevat trukit kien ja tela-alustaisten moottori- Hannu Ijäs myöntää, ettei uusi- Silloin joudutaan pohtimaan, Jos laite kulkee 15 kilometriä tai tela-alustaiset moottoriajoneu- ajoneuvojen liikenteessä käyttä- kaan laki poista tilanteen pulmal- onko trukki ollut liikenteessä vai tunnissa tai sen yli ja laitteen teho vot vakuuttaa liikennevakuutuk- miseen ja ajoneuvoryhmiin. Se oli lisuutta kaikilta osin. ei. Jos trukki olisi pitänyt vakuut- on yli yksi kilowatti, niin laite on sella vai ei. kärkitavoite koko lakiuudistuk- Toivottavasti se vähän paran- taa, ei kuljettaja saa korvauksia vakuutettava. Mutta entä ne trukit, Isoin ongelma on ollut se, että sessa, mutta täytyy kyllä todeta, taa tilannetta. Se on osoittautunut henkilövahingoistaan. Yrittäjä eli jotka kulkevat tuon ali, mutta ovat- käytetäänkö trukkia liikenteessä. ettei tilanne muutu paljoakaan valmistelun aikana vaikeaksi, Ijäs omistaja joutuu myös maksamaan kin välillä alueella, jossa liikenne- Jos katsotaan, että trukkia tai nykyisestä, Liikennevakuutuskes- sanoo. vakuutusmaksut jälkikäteen koko vakuutus vaaditaan eli esimerkiksi moottorityökonetta käytetään liikenteessä, se pitäisi rekisteröidä ja sitä myötä myös vakuuttaa. Rajanveto on häilyvä. kuksen johtaja Janne Jumppanen harmittelee. Jumppasen mukaan lakia on valmisteltu 11 vuotta. Vahinkoja tulee tasaisesti Liikennevakuutuskeskuksen Jumppasen mukaan vakuutta- omistusajalta ja pahimmassa tapauksessa kuusinkertaisina. Jumppasen mukaan uusi laki tulee kyllä selventämään ajoneu- varastohallin ulkopuolella. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin

Yrittäjäsanomat 11 Analyysi Onko todella niin synkkää kuin yrittäjät ennustavat Pk-yritysbarometri antoi karun kuvan yrittäjien uskosta tulevaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että joku pärjää huonoinakin aikoina. pixhill TOIMIALAT Kaksi viikkoa sitten julkaistu Pk-yritysbaro- kulutuksen varassa. Valitettavasti kuluttajien ostovoima on metri on synkkää luettavaa. heikentynyt, kiitos verorat- Yritysten ennusteista seuraa- kaisujen. Samoin Ukrainan valle vuodelle ei saa hyvää kriisi on haitannut vientiyri- vaikka kuinka etsisi. tysten toimintaa erityisesti Otetaanpa pari esimerkkiä. EU-alueen ulkopuolelle. Yleisiä suhdannenäkymiä ku- Tuloksista paistaa myös läpi, vaava saldoluku putosi alim- että investoinnit ovat jäissä milleen sitten vuoden 2009. rahoitusongelmien ja toisaalta Investointiodotuksia kuvaa- tempoilevan veropolitiikan van luvun edessä on jo niin takia. Ja paljon muuta. pitkä miinus, että hirvittää. Ja mikä surullisinta, tilanne on sama joka puolella Suomea. Toimialojenkaan välillä ei ole suuria eroja. Palvelut Kasvajiakin löytyy Samaan aikaan barometrin kanssa työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tuloksia kasvuha- @marjokoo Erikoistuminen ja hyvä palvelu tuovat kilpailukykyä. ja teollisuus ovat hieman vähemmän miinuksella kuin rakentaminen ja kauppa. Vastaukset perustuvat yli 4 000 pk-yrityksen otokseen, joten siinäkin mielessä näkymiin on suhtauduttava vakavasti. kuisten yritysten näkymistä. Niissä yrityksissä usko on kova. Huomio kiinnittyy erityisesti digitaalisiin työkaluihin ja niiden hyödyntämiseen. Kasvuhakuiset yritykset aikovat panostaa erityisesti toiminnan kulmakiviä, oli kokoluokka sitten mikä tahansa. Kannattaakin ottaa oppia, @PegZor Digitaalisuutta hyödyntävät kasvuyritykset porskuttavat vahvasti, näistä otettava mallia. Tuhkan ripottelun sijaan on hyvä selvittää synkkyyden syitä ja sitä miten yrittäjät löytäisivät taas valon. Syitä on toki monia. Pk-yritysten liiketoiminta lepää pitkälti kotimaisen myyntiä lisääviin työkaluihin eli verkkokauppaan sekä digitaalisten kanavien käyttöön myynnissä ja markkinoinnissa. Myynti ja asiakashankinta sekä -tyytyväisyys ovat yritys- mitä menestyvät yritykset tekevät toisin. Miksi ja miten joku menestyy huonoinakin aikoina? Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi @KimmoKoivikko @JMakynen Entistä vakuuttuneempi tämän päivän jälkeen: Suomi tarvitsee puhetta muusta kuin keskioluesta. Laskettelukeskuksella tulossa hyvä vuosi Toimialat Häkärinteiden hiihtokeskuksessa Hankasalmella ensimmäinen hiihtolomaviikko meni edellisiin vuosiin verrattuna loistavasti. Rinnelippuja myytiin ensimmäisen hiihtolomaviikon kuutena ensimmäisenä päivänä 83 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana keskuksen historian parhaana vuonna 2012. Euromääräisestikin kasvua tuli vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna 78 prosenttia. Maksavia asiakkaita kertyi kuudessa päivässä peräti 2000 kappaletta. Hiihtolomasesongin merkitys Häkärinteiden koko kauden liikevaihtoon on noin 30 40 prosenttia. Etelä- Suomen hiihtolomaviikko ei kuitenkaan ole Keski-Suomessa edes lomasesongin paras viikko. Se on meille aina sellainen pieni arvoitus. Eniten väkeä on yleensä viikolla yhdeksän, jolloin esimerkiksi jyväskyläläiset viettävät hiihtolomiaan, Häkärinteet Oy:n toimitusjohtaja Jukka Kirjavainen sanoo. Hiihtokeskusyrittäjä sai Häkärinteiden toimitusjohtaja Jukka Kirjavainen iloitsee luotsaamansa laskettelukeskuksen väenpaljoudesta. tänä vuonna kouluilta myös todella hyviä uutisia. Pieksämäki päätti pitää hiihtolomansa tänä vuonna viikolla kymmenen. Meidän lähikunnat idän ja pohjoisen puolelta lomailevat siis silloin. Meillä onkin tässä nyt kolmen viikon superaika käsillä. Isot investoinnit taustalla Kirjavainen on investoinut lumetukseen muutaman edellisvuoden aikana peräti puoli miljoonaa euroa. Lumetus onnistui nyt paremmin kuin koskaan, joten meillä on ollut hyvät olosuhteet. Emme saisi yhtään rinnettä auki ilman lumetusta. Tällä kaudella Häkärinteet tarjoaa asiakaspalvelua myös venäjän kielellä. Venäläiset ovat hyvin perhekeskeisiä ja me olemme kehittäneet omaa toimintaamme juuri perhekeskeisyys edellä. Venäläisissä on myös aivan hurja potentiaali. Venäläisten määrä on Häkärinteissäkin ollut laskussa. Peruutuksia naapurimaasta tuli erityisesti uuden vuoden tienoilla. Palautin heille varausmaksut takaisin, sillä halusin katsoa vähän isompaa ikkunaa. Toivottavasti he siis tulevat ensi vuonna hanakammin rinteisiin, kun heidän ei tarvinnut tänä vuonna maksaa tyhjästä. Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi @LottaTammelin tommi anttonen

12 Yrittäjäsanomat Miesten hiuksista kova kisa meeri utti Kaksi kasvavaa ketjua tavoittelee asiakkaikseen miehiä. Eniten kasvaa M Room. Toimialat Parturiketju M Room on kasvanut muutamassa vuodessa laajaksi ketjuksi, jonka yhteenlaskettu myynti on vuodessa nykyisellä kuukausimyynnillä noin 13 miljoonaa euroa. Olemme tällä hetkellä alan suurin ketju, kertoo toimitusjohtaja Toni Kylätasku. Kylätaskun mukaan ketju tavoittelee 20 miljoonan euron vuosimyyntiä vastaavaa kuukausimyyntiä tämän vuoden loppuun mennessä. Toinen kasvava, miehille suunnattu Groomin toimitusjohtaja Sami Heino uskoo, että miehet käyttävät helpommin ketjujen palveluita kuin naiset. ketju on Groom, joka toimii tällä hetkellä Uudellamaalla 10 liikkeen voimin. Groomin toimitusjohtajan Sami Heinon mukaan miehet käyttävät ketjuja naisia herkemmin. Miehet unohdettu asiakasryhmä M Roomilla on Suomessa vajaat 50 liikettä. Yrityksen perustivat vuonna 2008 pitkään alalla olleet Kylätasku ja Petri Sipiläinen, joka toimii ketjun taiteellisena johtajana. 2000-luvulla aloimme pohtia, että partureissa miehet ovat unohdettu asiakasryhmä, toimitusjohtaja Kylätasku sanoo. Yritys pilotoi malliaan vuoden Tampereella, jonka jälkeen se alkoi etsiä franchising-yrittäjiä. Franchsing-yrityksiä ketjuun kuuluu yhteensä reilut 10. M Roomin erottaa muista parturiketjuista ansaintalogiikka. Yritys tarjoaa kolmen eri tason jäsenyyttä, jonka avulla asiakas voi saada erilaisia palveluita ketjun liikkeissä. Vuosijäsenyyksien hinta on 350 690 euron haarukassa. Jäseniä on tällä hetkellä yhteensä noin 16 000. Kilpailija Groom aloitti vuonna 2005 yhdellä liikkeellä. Toimitusjohtaja Sami Heinon mukaan ketju kasvaa nyt franchising-mallilla, mutta maltillisella 2 3 liikkeen vuosivauhdilla. Me yritämme vaalia korkeaa laatua ja olen huomannut, että kasvu on laadun pahin vihollinen. On tärkeää, että valitaan oikeita yrittäjiä mukaan, Heino sanoo. Markkinaa riittää M Room ja Groom kilpailevat samoista asiakkaista. Molemmissa ketjuissa kuitenkin uskotaan, että markkina on riittävän suuri kahdelle toimijalle. Me näemme hyvänä, että tulee lisää miehille suunnattuja parturiketjuja, M Roomin Kylätasku sanoo. Groomin Heinon mukaan ketjujen konseptit eroavat nykyään paljon. Hänen mukaansa miesten parturikäynneissä riittää kasvunvaraa. Niin kauan, kun miehet käyvät kampaamoissa, molemmille riittää työsarkaa. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka M Room kasvaa ulkomailla M Room -ketju avaa pian liikkeet Saksaan ja Seattleen. Entuudestaan ketjulla on liikkeet Tallinnassa ja Berliinissä. M Room toimii franchising-periaatteella, eli sen partureita pyörittävät itsenäiset yritykset. Yrityksen mukaan ketjusta on etua yrittäjille, sillä se laskee yksittäisen liikkeen avaamiskustannuksia. Myös ostojen hinnat putoavat, kun ne tehdään keskitetysti. Ruokakauppias: Meillä on liian vähän kilpailijoita Puhelinkoppiyritykselle läpimurto Yhdysvalloissa marica rosengard Vienti Äänieristäviä puhelinkoppeja valmistava Framery on allekirjoittanut sopimuksen maailman suurimman toimistokalusteiden jälleenmyyjän eli Empire Offi- tuomas uusheimo cen kanssa. Yhtiön mukaan tuloksia on luvassa jo ennen kesää. Framery on allekirjoittanut useita jälleenmyyntisopimuksia malliston päivityksen jälkeen Pohjois-Amerikan lisäksi Keski-Euroopassa. Viime vuonna tamperelaislähtöinen yritys ilmoitti sopimuksesta muun muassa Twitterin kanssa. Esimerkiksi helmikuun alussa puhelinkoppeja esiteltiin Tukholman kalustemessuilla yhdessä Martelan Toimialat Isojen ruokaketjujen halpuuttamiskampanjoilla ei ole vaikutusta poli ole missään maassa hyvä. Anton&Antonin kilpailijoita on kadonnut kanssa. Tuntuu hyvältä. Tuotteemme pientuottajien ruokaa myyvään Anton&An- markkinoilta lähiaikoina. Esimerkiksi lähi- testaamista jonotettiin. Suurin osa ton-ketjuun, kertoo toimitusjohtaja Andrea ruokaa myynyt Aitokauppa lopetti toimin- testaajista poistui hymy huulilla. Hasselblatt. tansa puolitoista vuotta sitten. Uskallan sanoa, että kyllä se on Ei ne näy meillä. Emmekä me pysty mi- Hasselblattin mukaan Anton&Antonilla maailman paras, hehkuttaa perus- tenkään menemään hintakilpailuun mukaan, ei ole juuri kilpailijoita, mutta osin samoista tajaosakas ja muotoilujohtaja Samu sillä se koskee vain tiettyjä sisäänheittotuot- asiakkaista kilpailevat muun muassa kaup- Hällfors. teita, joita meillä ei ole ehkä luomumaitoa pahallit, Stockmannin Herkut sekä pienet Framery työllistää yli kymmenen lukuun ottamatta, Hasselblatt kertoo. lähikaupat. henkilöä Tampereella ja Helsingissä. Samaan aikaan Tekes myönsi Anton& Anton-ketjuun kuuluu kolme Anton&Antonillla on verkkokauppa, jossa Viime vuonna yrityksen liikevaihto Framerylle Nuoret innovatiiviset yri- kauppaa. myydään ruokakasseja kotiinkuljetuksella. oli noin 1,3 miljoonaa euroa. tykset -rahoitusta. Rahoitus tähtää Suomen ruokakaupoissa neljä suurinta Idea on kehitetty Ruotsissa, jossa ilmiö on Tamperelaisyritys teki viime syys- liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen ketjua kahmaisevat lähes 95 prosenttia saavuttanut jo suuren suosion. kuussa peräti 700 000 euron ra- kehittämiseen ja sen tavoitteena on markkinasta. Viime kuukausina suuret ketjut Meillä markkinat ovat kasvaneet aika hoituskierroksen yrityksen kasvun nopeuttaa olennaisesti lupaavimpien ovat kisanneet asiakkaista näyttävillä hin- hitaasti, mutta siihen on oltu tyytyväisiä, ja vauhdittamiseen. Yksi sijoittajista pienten yritysten kasvua ja kansain- nanalennuskampanjoilla. meillä on jo monia kanta-asiakkaita, Hassel- oli tiedonhävitykseen erikoistuneen välistymistä. Hasselblattin mukaan Lidl on piristänyt Suomen ruokamarkkinoita. Markkinat vaativat kilpailua, eikä mono- blatt kertoo. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola Blanccon myynyt Kim Väisänen. Väisäsen osuus rahoituspaketista on 450 000 euroa. Kimmo Koivikko kimmo.koivikko@yrittajat.fi @kimmokoivikko

Yrittäjäsanomat 13 Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin. yrittäjät.fi Automaalari perusti lopun ajan työpaikan Q&A mikko makkonen Miksi perustit oman yrityksen? Mitkä ovat vahvuuksiasi yrittäjänä? Opiskelin yläasteen jälkeen autoalan perustutkinnon ja erikoistuin automaalaukseen. Oma yritys oli jo silloin haaveenani. Ajattelin, että silloin saisi tehdä niin paljon töitä kuin haluaa. Toimimme siippani kanssa konepajan alihankkijoina, ja hän kannusti minua yrityksen perustamiseen. Ostin automaalaamo- ja peltikorjaamoyrityksen liiketoiminnan. Mitä sait kaupassa? Kova olen ainakin yrittämään. Minua ei haittaa, että päivät venyvät pitkäksi. Toivon, että opin pian kirjanpidolliset seikat. Olen jo oppinut tekemään kustannuslaskelmia, ja tiedän mistä hinnat koostuvat. Millaisia tavoitteita sinulla on oman yrityksesi suhteen? Toivon, että tämä on lopun ajan työpaikka. Kehitän toimintaa pikku hiljaa, mutta en liian suureksi. En Maalit ja pellit kuntoon NL-Automaalaus & Peltikorjaus Oy muun muassa hitsaa ruostevaurioita, käsittelee kolarivahinkoja korjaa autojen muoviosia, kuten puskureita. Yrittäjä Ninnu Liimatainen perusti yrityksen tammikuussa. Liiketoimintakaupassa sain koneet ja tavoittele tästä tolkutonta bisnestä, kaluston sekä automaalarin vanhana että kuljen tuolla pikkutakki päällä ja työntekijänä. kiiltävät kengät jalassa. Teollisen pintakäsittelijän ammatti- Millaista tukea ja rahoitusta sait? tutkintoni on lähes valmis, joten Otin henkilökohtaisen lainan tulevaisuudessa saatamme tehdä pankista. Saan myös starttirahaa. myös raskaamman kaluston maa- Automaalarin lisäksi palkkasin pelti- lauksia. sepän. Hän oli pitkään työttömänä, joten saan hänen palkkaamiseensa Mitä vinkkejä antaisit muille palkkatukea. uusille yrittäjille? Kuten tämän yrityksen edellinen Miten ensi metrit ovat sujuneet? yrittäjä sanoi, että jos tekee mieli Hyvin, kiitos osaavien työntekijöiden. kokeilla yrittämistä, niin se kannattaa Itse olen ollut aika hukassa, kun en ehdottomasti. Kerran me vain täällä ole aiemmin tehnyt toimistotyötä. Kun on kaksi työntekijää, pitää ajatella kaikenlaisia asioita. Mutta olin valmistautunut siihen henkisesti. elämme. Katri Simola katri.simola@yrittajat.fi @KatriSimola Vastikään aloittanut yrittäjä Ninnu Liimatainen toivoo oppivansa pian kirjanpidolliset seikat. NISSAN HYÖTYAJONEUVOT AMMATTILAISTEN TYÖKALUT Juuri oikeanlaisen auton löytäminen Nissanin hyötyajoneuvomallistosta on helppoa. Jokainen niistä kun on suunniteltu niin, että bisneksesi pyörät pyörii, eikä mukavuudesta tarvitse tinkiä. NISSAN NAVARA Ominaisuudet mm. Neliveto alennusvaihteella 2 tai 5 -paikkaiset vaihtoehdot 144 231 hv Vetokyky 3 000 kg Alk. 33 864 (Hinta sisältää toimituskulut 600. Autoveroton hinta 26 127,78, autovero 7 136,22.) NISSAN NV200 WORKING STAR EDITION Luokassaan suuri tavaratila 4,2 m 3 90 hv Peruutuskamera NissanConnect -navigaattori Alk. 23 000 (Hinta sisältää toimituskulut 600. Autoveroton hinta 17 848,85, autovero 4 551,15.) NISSAN NV400 Ominaisuudet mm. Ilmastointi CD/Radio, Bluetooth Tavaratila 8 17 m 3 Kantavuus n. 1 300 kg Toimintasäde tankillisella jopa 1 300 km Alk. 31 207 (Hinta sisältää toimituskulut 600. Autoveroton hinta 25 978, autovero 4 628,38.) Kaikissa Nissan Working Star Edition -malleissa on vakiona: ESP, kuljettajan ja matkustajan airbagit, ilmastointi, keskuslukitus, sähkötoimiset ikkunat ja sivupeilit sekä Bluetooth-yhteydellä varustettu radio/cd. Tutustu todellisten työn sankareiden menopeleihin osoitteessa nissan.fi NV200-malliston EU-yhdistetty kulutus 4,9 7,3 l/100 km, CO 2 -päästöt 128 169 g/km. NV400-malliston EU-yhdistetty kulutus 6,8 8,6 l/100 km, CO 2 -päästöt 177 226 g/km. Navara-malliston EU-yhdistetty kulutus 8,2 9,5 l/100 km, CO 2 -päästöt 215 250 g/km.

14 Pääkirjoitus Yrittäjäsanomat Keskustelu facebook.com/yrittäjät @yrittajat yrittäjät.fi pixhill 4x VAALIT Kanna kortesi kekoon: Lupaa ja vaadi 84 Lupauksia Keskiviikkona 25. helmikuuta virallisesti avatulla nettisivustolla on 84 yrittäjää ehtinyt antaa oman lupauksensa tai toiveensa yrittäjyydestä. kolumni Jussi Järventaus, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja jussi.jarventaus@ yrittajat.fi Eduskuntavaaleihin on aikaa vajaat kaksi kuukautta. On ollut ilahduttavaa huomata, että yrittäjät ja yrittäjyys ovat nousseet yhdeksi kärkiteemoiksi. Se onkin järkevää, sillä yrittäjien varassa lepää paljon. Valtio ei nimittäin kasvua tai uusia työpaikkoja tähän maahan luo. Ei, vaikka jotkut tahot sitä kaipailevatkin. Vastuu tarkoittaa yleensä myös valtaa. Kun yrittäjien päälle sälytetään paljon vastuuta, pitäisi heillä olla myös valtaa päättää. Tai ainakin heidän mielipiteensä on syytä ottaa tosissaan. Suomen Yrittäjät on heittänyt mielenkiintoisen haasteen niin yrittäjille kuin päättäjillekin. Yrittäjäjärjestö on avannut nettisivuston osoitteessa www.yrittajat.fi/työntekijä, jossa yrittäjät pääsevät antamaan lupauksia. Lupauksen voi antaa esimerkiksi yrittäjyyden jatkamisesta, työpaikkojen säilyttämisestä ja uusien työpaikkojen luomisesta. Sillä edellytyksellä, että tuleva eduskunta ja hallitus tekevät yrittäjyyttä tukevia päätöksiä. Kymmeniä yrittäjiä on jo oman lupauksensa käynyt antamassa. Yrittäjät eivät kaipaa kuuta taivaalta. Maalaisjärki riittää. Yrittäjyyttä ja samalla koko Suomen tulevaisuutta koskevat päätökset liittyvät työmarkkinoiden uudistuksiin, julkisen sektorin kokoon, verotuksen kannustavuuteen, yksinyrittäjien aseman parantamiseen ja turhasta sääntelystä luopumiseen. Eduskuntaan pyrkii tällä kertaa jopa yli 200 yrittäjäehdokasta eri puolueista. Heidän ja muidenkin ehdokkaiden näkemyksiä voi testata maaliskuun lopussa avattavassa Yrittäjien vaalikoneessa. Sen avulla saa jo osviittaa, kuinka tosissaan ehdokas liputtaa yrittäjien ajatusten puolesta. Vastuuta vaiko vastuun siirtämistä? Pienessä maassa on tärkeää, että puhallamme mahdollisimman hyvin yhteen hiileen. Maamme on selviytynyt vahvalla yhteishengellä historiamme vaikeimmista ajoista, kuten sodistamme. Siksi on ymmärrettävää, että yhteiskunnan päätöksenteossa on pyritty hakemaan laajaa yhteisymmärrystä vaikeitten asioitten läpiviemiseksi. Viime vuosina vallankäyttö ja vastuunkanto ovat kuitenkin hämärtyneet. Kansakunnan kokonaisetu ei ole enää toteutunut riittävän hyvin. Yhteisymmärryksen politiikasta on yhteen hiileen puhaltamisen sijasta tullut eturyhmien vetooikeuspolitiikkaa. Erityisesti hyvinvoinnille ja kasvulle erittäin tärkeissä työelämän lainsäädäntöasioissa on tullut säännöksi, että asiat eivät etene, jos jokin työmarkkinajärjestöistä vastustaa. Hallitus ei silloin vie vastuullaan olevaa lainsäädäntöasiaa eteenpäin. Tuore esimerkki asioiden jämähtämisestä on hallituksen ehdotus koeajan pidentämisestä. Kun SAK sanoi ei, hallitus ei voinut tehdä asialle mitään. Kilpailukyky hiipuu ja työpaikkoja lähtee, mutta hallitukset eivät kykene / halua toimia, jollei järjestöiltä tule lupaa. Käytäntö merkitsee poliittiselle päättäjälle kuuluvan vastuun siirtämistä, jopa vastuun pakoilua. Mennään työmarkkinaosapuolten selän taakse silloinkin, kun kysymys on lainsäätäjälle kuuluvasta asiasta. Vertailukelpoisista maista ei löydy näin pitkälle menevää vallankäytön ulkoistamista. Poliittiset päättäjät eivät voi paeta vastuutaan, vaan heidän pitää kantaa se. Järjestömme vaatimat työmarkkinamuutokset kuten työllistämisen helpottaminen ja paikallisen sopimismahdollisuuden lisääminen lainsäädännöllä, eivät toteudu työmarkkinapöydässä. Työllisyyden, hyvinvoinnin ja kasvun kannalta välttämättömät asiat on toteutettava poliittisen johtajuuden kautta. Yhteisymmärrystä pitää mielellään tavoitella, mutta sen puutteeseen ei saa alistua. On ilahduttavaa, että julkisuudessa on käytetty tämän suuntaisia poliittisia puheenvuoroja. Toivoa sopii, että äänestäjät valitsevat sellaiset edustajat, jotka ovat valmiita kantaman vastuunsa ja lopettavat jämähtäneisyyden ajan. 1 143 Työpaikkoja Lupauksen antaneet yrittäjät ovat luvanneet säilyttää tai luoda 1 143 työpaikkaa. Lupauksen voi antaa myös yrittäjyyden jatkamisesta. 5 Toimenpiteitä Suomen Yrittäjien toimenpidelista on lyhyt, mutta ytimekäs: työmarkkinoiden uudistus, julkinen sektori pienemmäksi, verotus kannustavaksi, yksinyrittäjien asema paremmaksi ja turha sääntely pois. 19. Vaalipäivä Eduskuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 19. huhtikuuta. Suomen Yrittäjien vaalikone aukeaa maaliskuun lopussa.

Yrittäjäsanomat 15 Pilkistääkö minkäänlaista valoa investoinneissa? Helmikuussa julkistettu Pk-yritysbarometri antoi synkän kuvan investoinneista eri puolilla Suomea. Yrittäjät arvioivat, onko jossain valoa näkyvissä. 2 piirros janne harju W Lue lisää: yrittäjät.fi 1 Lasse Anttila, Alavuden Varjostin Oy Kyllä meidän alueellamme on valonpilkahduksiakin hyvin monella alalla, mutta myös on jopa epätoivoa yrittäjien mielessä. Valoa on Petri Malinen, Suomen Yrittäjät pk-barometrin mukaan kone- ja laitehankintojen Investointihalut kertovat osalta, mutta muuten isommat investoinnit ovat yritysten uskosta Suomen odottamassa parempia aikoja. tulevaisuuteen. Sitä on Luottamus ja usko paremmista ajoista alkaa pystyttävä luomaan. yrittäjillä olla kovilla pitkään jatkuneesta taantu- Meillä on useita selkeitä masta johtuen. Tilauskirjoissa ei ole sitä nostetta mitä yrittäjä odottaa. Deflaatiopeikko on koko 1 rakenteellisia ongelmia, jotka voimme ratkaista ajan mielessä ja asiakkaat odottavat hintojen edel- itsenäisesti. Ne pitää leen putoavan. Se luo epävarmuutta omaan yri- toteuttaa välittömästi. tystoimintaan. Jos ja kun yrittäjä joutuu ottamaan kaupan hyvin alhaisella katteella, jopa pelkästään hinnalla, on vaikea jälkeenpäin saada hintatasoa nousemaan lyhyellä aikavälillä. Investointeja pystytään lisäämään, jos pankit helpottavat hieman vakuusasioissa. Korot ovat alhaalla, mutta rahan saanti tuottaa vaikeuksia vakuusvaatimusten noustessa. Luottamus omaan tekemiseen on monella yrittäjällä lujilla. On myös yrityksiä, joissa tilanne on yrittäjän sanoin: Jos tämä on lamaa, niin se saa jatkua. Osalla on töitä enemmän kuin ehtivät tekemään. 3 4-21 Pakkasta Pk-barometrin tulokset paljastavat, että odotukset investointien lähiajan kehityksestä romahtivat. 2 Paula Aikio-Tallgren, Virvatuli-Valaisimet Oy Lapin investointien huono saldoluku ei kerro koko totuutta. rakenteita tulee uudistaa. Tekemätöntä työtä olisi paljon, mutta työllistämisen kustannukset ovat tällä hetkellä liian Lapissa on meneillään tai alkamassa monta suurinvestointia, suuret tuottoon nähden. Ehkä enemmänkin tulisi keskittyä muun muassa Tornion lng-terminaalin rakentaminen nämä purkamaan byrokratiaa kuin sen keinoin edistää yritysten eivät näy barossa. Myös yksittäisiä infrahankkeita, matkailuin- kilpailukykyä. vestointeja on meneillään. Matkailuala on myös viime vuosina investoinut voimakkaasti, joten luontainen hengähdystauko on ymmärrettävää. Yleisesti barometrin tulokset Lapissa olivat osittain muuta maata myönteisemmät. 4 Teppo Sainio, Parttia Oy Googlen palvelinkeskusinvestointi entiseen Summan pa- Yritykset eivät investoi investoimisen riemusta. Näkymät peritehtaaseen Haminassa on tällä hetkellä Suomen suurin kasvusta ja asiakkaiden tarpeet sysäävät investoinnit liikkeelle. ulkomainen investointi. Uusia työpaikkoja on syntynyt yli Talouden näkymät meillä ovat synkät ja euroalue takkuaa myös, kaksisataa ja investointi siis jatkuu. Se on innostanut Googlea joten investointihalukkuus ei merkittävästi nouse lähiaikoina. osallistumaan muutoinkin seudun, lähinnä ict-alan kehittä- Kun työtä on ajettu Suomesta pois yritysten kilpailukykyä leikkaa- miseen monin tavoin. malla ja muun muassa työllistämisen esteitä nostamalla, nämä Sunilan sellutehdas on toisena tehtaana maailmassa otta- kaikki näkyvät myös investointien vähenemisenä. massa käyttöön ligniinin erottelulinjan, joka avaa aivan uusia Teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan siirtyminen mahdollisuuksia fosiilisten poltto- ja raaka-aineiden korvaa- tarkoittaa myös pitkässä juoksussa investointien muuttumista miseen uusiutuvalla, erittäin monikäyttöisellä materiaalilla. immateriaaleiksi. Tällä on vaikutusta koko yritysrahoituksen Myös UPM:n Kymin tehdas investoi merkittävästi, 160 mil- rakenteeseen ja lainojen vakuuksiin. Rakennemuutos puhuttaa joonaa euroa, sellutehtaan tuotannon ja energiatehokkuuden esimerkiksi Ruotsissa juuri nyt hyvin paljon. Ruotsi on palvelu- kehittämiseen. yhteiskuntaan siirtymisessä samassa tilanteessa kuin Suomikin. Erittäin merkittävä investointi, noin miljardi, on E18- Investointien houkuttelussa Suomeen emme ole merkittävästi kasvukäytävä Turusta Pietariin. Moottoritieosuus Kosken- onnistuneet. Tätä asiaa pitäisi Suomessa enemmän pohtia ja kylä Kotka on otettu käyttöön samoin Haminan Kehätie. kehittää uusia toimintamalleja. Ruotsista voi kopioida muutamien Loppuosan, Hamina Vaalimaa, rakentaminen alkaa. onnistuneiden ulkomaisten investointien caseja meille Suomeen. Mutta kysymyksessä ei ole vain tie. Lukuisat kaupalliset ja muut yrityshankkeet ovat käynnissä ja toivottavaa on, että nyt 3 Carita Orlando, ACC Orlando Oy, tilitoimisto Vantaalla on tehty suurinvestointeja viime vuosina. Lentoase- kovasti esillä ollut turhan sääntelyn purku ehtii jo helpottamaan tätäkin työtä. Pk-yritysten näkymien osalta tilanne on selvästi kaksijakoi- malle vievän kehäradan liikennöinti alkaa heinäkuun alussa. nen. Tilanne erityisesti käyttötavarakaupan osalta on todella Kehäradan varteen rakennetaan suuri määrä työpaikka- ja asuin- vaikea ja myös monilla kuljetusalan yrittäjillä on tarvetta alueita. Radan lisäksi Finavian noin miljardin euron investoinnit sopeutuksiin. Sen sijaan pk-yritykset, jotka tarjoavat esimer- luonnollisesti heijastuvat myös pk-yrittäjille. Muun pääkaupunki- kiksi kiinteistöjen tai erilaisten järjestelmien ylläpitopalve- seudun osalta investointeja on myös tehty isoihin infrahankkei- luja, pärjäävät aivan hyvin. Myös alihankintaa alueen isoille siin, kuten Länsimetroon. konepajoille tarjoavat pk-yritykset ovat saaneet uusia tilauksia Kun ei ole tilauksia, ei ole töitä. Investointeja on myös lykätty jo sitä mukaan, kun päämiesten tilauskanta Kaukoidän maihin pitkään. Tulevaisuudenusko on ollut jo vuosia koetuksella ja täy- on elpynyt. tyy oikeastaan ihailla pieniä yrittäjiä, jotka ovat kyenneet sinnitte- Myös Suomen suurin satama Hamina Kotka voi ihan lemään tämän ajan yli. Valoa saisi kyllä näkyä jo pian. kohtuullisesti, vienti vetää. Meillä venäläisten matkailijoiden Nyt pitää saada kestävä talouskasvu aikaan. Jollei ole uskoa voimakas väheneminen näkyy tietysti selvästi niin kaupal- investoinnin tuottamaan lisämyyntiin, niin investointeja ei tehdä. listen kuin matkailupalvelujenkin kysynnän vähenemisenä. Jotta siihen pystyttäisiin, tulee yrittäjien mahdollisuuksia työllis- Kokonaan venäläiset matkailijat eivät ole kadonneet ja ovat tää parantaa. Pelkät temput ja tuet eivät todellakaan riitä, vaan siten edelleen tärkeä kohderyhmä.

16 kuukauden blogi Yrittäjäsanomat yrittäjän ytimessä 13 asiaa mietittäväksi ennen startupia Siirtyminen hyvistä ja vakaista tuloista takaisin epävarmaan pienipalkkaiseen yrittäjän elämään ei ole itsestäänselvyys. Itse olin opiskeluaikanani mukana perustamassa Peruutusaika.fi-sivustoa. Sain kuitenkin strategiakonsultoinnista erittäin houkuttelevan tarjouksen, jota en halunnut jättää käyttämättä. Poissaollessani Peruutusajassa kuitenkin vauhti kiihtyi, ja minulle tarjottiin mahdollisuutta tulla takaisin lisäomistuksella tai jäädä hiljaiseksi omistajaksi. Edessäni oli kaksi hyvin houkuttelevaa tarjousta. Vaikka halu yrittäjyyteen oli edelleen kova, itse hyvin matemaattisena henkilönä lähdin hakemaan myös jotain logiikkaa päätökseni tueksi. Onko liikeideassa potentiaalia? Liikeidean arvon määrittäminen on ikuinen mysteeri, johon ei varmasti ole oikeita tai vääriä vastauksia. Mahdollisia lopputulemia on loputtomasti, ja niiden todennäköisyyksien määrittäminen on täysin mahdotonta. Läpimurtoa ei myöskään saavutetaan hetkessä. Periaatteessa alkuvaiheen yrittäjän tulisi joka päivä miettiä, jatketaanko yrittämistä vai laitetaanko pillit pussiin. Todellisuudessahan näin ei voi toimia, joten olisi hyvä miettiä jokin etappi, jonka jälkeen kysymystä on syytä pohtia uudelleen. Ensimmäisen etapin tavoitteita mietittäessä olisi hyvä miettiä Periaatteessa alkuvaiheen yrittäjän tulisi joka päivä miettiä, jatketaanko yrittämistä vai laitetaanko pillit pussiin. ainakin seuraavia asioita: Tuleeko yrityksen tuotteesta ylivertainen kilpailijoihin nähden ainakin jossain asiakasryhmässä? Paljonko liikevaihtoa tarvitaan omavaraisuuteen? Onko liiketoiminta skaalautuvaa? Saako yritys uusia asiakkaita merkittävästi helpommin ensimmäisen etapin jälkeen ja miksi? Mitä merkittäviä mahdollisuuksia avautuu tämän etapin jälkeen? Paljonko rahaa tarvitaan seuraavassa vaiheessa? Kasvaako valtasi toimialalla suhteessa muihin? Kun tavoitteet on määritetty, tarvitaan suunnitelma niiden täyttämiseksi. Suunnitelman avulla pystytään arvioimaan koko liiketoiminnan realistisuutta. Suunnitelmassa tulisi olla realistisia laskelmia ainakin seuraavista asioista: lue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai yrittajat.fi Montako potentiaalista asiakasta tuotteella tai palvelulla on? Montako asiakasta on mahdollista kontaktoida? Mikä on myynnin todennäköisyys (closing rate)? Mikä on uuden asiakkaan kustannus? Montako asiakasta tarvitaan? Riittääkö tiimillä kykyä kehittää tuote haluttuun pisteeseen tavoiteajassa? Tärkeintä suunnitelmassa on asettaa jokin tavoiteaika, sillä loputtomiin toimintaa ei voi jatkaa ilman riittäviä tuloksia. Tyypillisesti taloudelliset tekijät asettavat myös jonkun aikarajan toiminalle. Mikäli aikarajan sisällä ei pystytä saavuttamaan suunnitelman mukaisia tuloksia, suosittelisin odottamaan seuraavaa mahdollisuutta. Jaakko Hyytiäinen Kirjoittaja on startup-yritys Peruutusaika.fi:n toimitusjohtaja Tida Charoenpornpimonkul Tida on maahanmuuttaja ja yrittäjänä Siivous-Kukkayrityksessä. Heidi Ekholm-Talas @EkholmTalas Heidi on sarjayrittäjä: mm. Digitapahtumatoimisto Eventgarden, Kipasu Sisustussuunnittelu & Remonttipalvelut. Mikko Eskola Mikko on hallituksen puheenjohtajana Hallituspartnerit Helsinki ry:ssä ja yrittäjä kolmannessa sukupolvessa. Pirjo Karhu Pirjo on yrittäjäneuvos. Hänellä on vuosikymmenten kokemus Venäjän-kaupasta. Ilkka O. Lavas @lavas Ilkka on sarjayrittäjä, ja omistaa mm. City-lehden. Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi

17 Yrittäjä, onko työ tehty? Ja seuraava sukupolvi saa jatkaa. Sukupolvenvaihdoksen tullessa ajankohtaiseksi Balance Arvo kertoo yrityksen arvon objektiivisesti kaikkien osapuolten tarpeisiin. Balance Arvo -arvonmääritys antaa selkeän ja perustellun, ulkopuolisen asiantuntijan määrittämän arvion yrityksen osakekannan tai liiketoiminnan käyvästä arvosta. Arvonmääritys perustuu yrityksen tilinpäätös ana lyysiin, yritys - johdon haastatteluun ja arvioon tulevaisuuden näkymistä. Arvonmäärityksessä otetaan huomioon yrityksen liiketoiminta, asiakaskunta, kilpailijat, vahvuudet, riskit, investointitarpeet ja omaisuuserät. Raportti sisältää sekä lisäarvomallin mukaisen että kassavirtapohjaisen arvonmääritystarkastelun. Kaikki kyselyt ja toimeksiannot käsitellään luottamuksellisesti. KYSY LISÄTIETOJA ARVONMÄÄRITYKSESTÄ. Soita 010 665 2460 tai lähetä sähköpostia: balance@balanceconsulting.fi www.balanceconsulting.fi/arvo BALANCE ARVO 3 500 + alv. Raportin toimitusaika 1 2 viikkoa.

18 Yrittäjäsanomat Arki Tieto Parempi suojata kuin katua Jos liiketoimintansa jättää suojaamatta, voi kilpailijan tuotevalikoima näyttää äkkiä lähes identtiseltä. Mallisuojaus kiinnostaa yrityksiä yhä enemmän. Kirjoittaja Lotta Tammelin lotta.tammelin@yrittajat.fi Patenttihakemusten määrät ovat olleet viime vuosina vähenemään päin. Vuonna 2004 Patentti- ja rekisterihallitukseen jätettiin 2 220 patenttihakemusta, mutta viime vuonna hakemuksia kirjattiin enää 1 545 kappaletta. Taloudellisen tilanteen vuoksi tietyt yritykset patentoivat vähemmän. Syy on myös siinä, että kansainvälistymisen myötä moni yritys hakee patenttia esimerkiksi eurooppapatenttihakemuksella, eivätkä ne näy Suomen tilastoissa, kertoo patentti-, malli- ja tavaramerkkitoimisto Papula-Nevinpatin eurooppapatenttiasiamies Folke Johansson. Kaikista yleisin Suomessa käytetty liiketoiminnan suojausmuoto on tavaramerkki. Vuonna 2013 Suomessa jätettiinkin yhteensä 5 403 kansallista ja kansainvälistä tavaramerkkihakemusta. Tämäkin luku on tosin niiannut, sillä kymmenisen vuotta sitten hakemusten määrä keikkui 8 000 paikkeilla. Suomalaiset pk-yritykset suojaavat merkkejään kansallisesti, mutta myös EU:n tasolla. Suosituimpien tavaramerkkiluokkien joukossa ovat niin sanotut palveluluokat eli esimerkiksi koulutus- ja ajanviettopalvelut sekä liiketoiminnan avustamiseen liittyvät palvelut, selvittää Papula-Nevinpatin EU-tavaramerkkilakimies Jussi Mikkola. Mallisuojaus EU-alueella on kasvattanut tasaisesti suosiotaan, vaikka kansallinen mallisuojaus Suomessa on laskenut. Papula- Nevinpatin EU-malliasiamiehen Irmeli Nokkasen mukaan tietoisuus muotoilun suojaamisen tärkeydestä kasvaakin koko ajan. Samoin on alettu ymmärtämään, että mallisuoja on todella tehokas suojausmuoto kopiointia vastaan. Pk-yrityksille ylivoimaisesti paras vaihtoehto mallisuojaukseen on yhteisömallisuojan hakeminen, koska se on edullinen, nopea ja maantieteellisesti kattava suoja, Nokkanen selvittää. Suomalaiset yritykset suojaavat esimerkiksi huonekaluja, valaisimia, pakkauksia, erilaisia koneita ja kiukaita. Kopiokone uhkaa suojatonta Vaikka suojaushakemukset ovat osin harventuneet, ovat patentit ja muut keinot silti ainoa tapa suojata liiketoimintaansa kopioijilta. Jos tuotteella ei ole mitään suojaa on suuri todennäköisyys, että tuotetta kopioidaan. Minulla oli aikanaan asiakas, joka kertoi, että messuilla löytyi kilpailijan ständiltä identtiset tuotteet virheineen kaikkineen. Kun he ryhtyivät patentoimaan, ei kopiointia enää tapahtunut, Folke Johansson muistaa. Patenttien, mallisuojien ja tavaramerkkien lisäksi löytyy myös muita konsteja. Hyödyllisyysmalli, toiminimi, domainnimet, tekijänoikeus sekä liikesalaisuudet, Johansson luettelee vaihtoehtoja. Patentti on menetelmistä kallein, sillä sen hakeminen maksaa yhdessä maassa noin 10 000 20 000 euroa ja esimerkiksi viidessä maassa suojaaminen tulee maksamaan keskimäärin 100 000 euroa viidessä vuodessa. Patentointiprosessi kestää keskimäärin kolmesta viiteen vuotta. Kansallisten patenttien rinnalle on kuitenkin suunnitteilla vaikutukseltaan yhtenäinen patenttisuoja keksintöjen suojaamiseen Euroopassa. Sen on tarkoitus astua voimaan vuonna 2016. Tuleva yhtenäispatentti voi säästää kustannuksia, jos haluaa patenttisuojaa suuressa määrässä Euroopan maita, Johansson neuvoo. Kustannussäästöä voi hakea myös kevennetyllä salkulla. Useita keksintöjä voi suojata myös hyödyllisyysmallilla patentin sijaan, mikäli lyhyempi kymmenen vuoden suoja-aika tulee kysymykseen, Folke Johansson ehdottaa. Lähde: PRH hintoja Suojaa kohteen mukaan Suojaa kaipaavia kohteita on monenlaisia ja siksi myös keinovalikoima on laaja. On esimerkiksi patentti, hyödyllisyysmalli, mallisuoja ja tavaramerkki. Kaikilla on omat suojakohteensa. Tavaramerkit ovat Suomessa suosituimpia, ja niillä suojata jopa äänen tai värin. Suurimmat kotimaiset yrityshakijat 2014 Suluissa vuoden 2013 hakemusmäärät Hakija Hakemuksia yhteensä Outotec (Finland) Oy 55 (68) Teknologian tutkimuskeskus VTT 47 (46) UPM-Kymmene Corporation 34 (54) Wärtsilä Finland Oy 33 (40) Kemira Oyj 19 (15) Rekisteröityjä äänimerkkejä on Suomessa voimassa 14. Tunnetuin niistä on Jäätelöauton tunnussävelmä. 215 Tavaramerkin hakemusmaksu sähköistä hakemusjärjestelmää käyttäen. Hakemusmaksu sisältää yhden tavara- tai palveluluokan. 250 Tavaramerkin hakemusmaksu postitse tai sähköpostin liitteenä toimitettavalla lomakkeella. Hakemusmaksu sisältää yhden tavara- tai palveluluokan. 200 Mallioikeushakemus. Mallioikeushakemuksen vireille tulon ehdottomana edellytyksenä on hakemusmaksun maksaminen. 250 Hyödyllisyysmallin rekisteröintimaksu (suoja-aika vuosille 1-4).

Yrittäjäsanomat 19 2000 1500 1000 500 PRH:n myöntämät PATENTit 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Suppea paletti Suomessa on voimassa muutama kansallinen värirekisteröinti. Värimerkin yksinoikeuden saaminen edellyttää erityisen vahvaa vakiintumista ja pitkäaikaista ja laajamittaista käyttöä. Fazerilla on hallussaan Suomen ensimmäinen väritavaramerkki, suklaalevyn sininen vuodelta 2001. 450 hyödyllisyysmallihakemusta jätettiin viime vuonna. PANTONE 280 C Parocin punavalkoiset eristepakkaukset. Punainen raita on Pantone 185. saapuneet tavaramerkkihakemukset vuonna 2013 3 733 ratkaistuja hakemuksia 3 654 Niistä on väitteitä 65 SillENSä jätettyjä 479 peruutettuja 66 Hylättyjä 201 Rekisteröintejä 2 843 PMS 144C Fiskarsin oranssille myönnettiin Suomen toinen väritavaramerkkirekisteröinti vuonna 2003. Tiesitkö? Mikä on patentti? Patentti antaa oikeuden kieltää muita käyttämästä keksintöä. Keksinnön käytöllä tarkoitetaan esimerkiksi tuotteen ammattimaista valmistusta, myyntiä ja maahantuontia. Jotta saisit keksinnöllesi patentin, on keksinnön oltava uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen. Mikä on hyödyllisyysmalli? Hyödyllisyysmalli antaa patentin tavoin oikeuden kieltää muita käyttämästä keksintöä ammattimaisesti. Hyödyllisyysmallin voi saada tekniseen ratkaisuun, jota voidaan käyttää teollisesti. Myös kemialliset yhdisteet, ravinto- tai lääkeaineet ja mikrobiologiset keksinnöt ovat suojattavissa hyödyllisyysmallilla. Sen sijaan menetelmiä ei voi suojata hyödyllisyysmallilla. Mikä on mallioikeus? Mallioikeus antaa suojaa tuotteen, sen osan tai yksityiskohdan ulkomuodolle. Tuote voi olla mikä tahansa käyttö- tai koriste-esine, myös graafisia symboleja, logoja, tietokoneikoneita, käyttöliittymägrafiikkaa ja kirjasintyyppejä voi suojata. Mallin rekisteröinnin edellytykset: uutuus ja yksilöllinen luonne. Mikä on tavaramerkki? Tavaramerkki on tunnus, jonka avulla voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa liikkeeseen lasketut tavarat tai palvelut toisten tavaroista tai palveluista. Yleisimmin tavaramerkki on sanamerkki. Tavaramerkki voi myös olla kuvio, kuvion ja sanan yhdistelmä, kirjainyhdistelmä, iskulause, tavaran tai sen päällyksen muoto, ääni, tai muu graafisesti esitettävissä oleva merkki. gallup Minna Parikka Suunnittelija & toimitusjohtaja, Minna Parikka Shoes Ltd. Teimme Aasiassa tuotesuojauksia ja siinä yhteydessä huomasimme, että Minna Parikka -tuotenimi on Kiinassa jo viety jonkun toisen nimiin. He ovat varmaan nähneet joitakin tuotteitani kansainvälisissä muotilehdissä ja varmuuden vuoksi rekisteröineet tuotenimen. Kyseiseen yritykseen ei ole vieläkään saatu yhteyttä, mutta olemme selvitelleet asiaa lakiteitse ja nyt vaikuttaa siltä, että saamme nimen omaksemme. Veikko Ilmasti Keksijä ja yrittäjä, Aavi Technologies Minulla on 46 patenttia erilaisista keksinnöistäni. Olen patentoinut ne, mistä olen perustellusti nähnyt, että ne olisi syytä suojata viennin ja laajan tuotannon käynnistämisen vuoksi. Patentoimieni keksintöjen viennin arvo on tällä hetkellä noin puolitoista miljardia euroa, joten voi varmaan sanoa, että patentoinnista on ollut jotakin hyötyä. Ionipuhallukseni suojaaminen maksoi minulle markoissa noin 1,3 miljoonaa. Pirkka Palomäki Operatiivinen johtaja, teknologiajohtaja, Enevo Yhtiömme liikeideana on säästää jäte- ja kierrätysalan logistiikan kustannuksia. Olemme hakeneet eri osa-alueille patentteja globaalisti. Prosessi on vielä kesken, sillä patentin saaminen esimerkiksi Yhdysvalloissa kestää usein viisi vuotta tai pidempään. Tämä ei kumminkaan hidasta markkinoille menoa, sillä patentit myönnetään takautuvasti hakemusten jättöpäivän mukaan.

20 Yrittäjäsanomat Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin. yrittäjät.fi kati laukkanen Jari Kortesoja pitää hyvinvoinnistaan huolta myös liikkumalla. Seuraavaksi suunnitteilla on Fustran aloittaminen. Muista 8+8+8-sääntö Hyvinvointikouluttaja Jari Kortesojan mukaan heikko taloustilanne stressaa yrittäjiä. Se johtaa suunnittelun ja levon laiminlyömiseen. Vedät hyvinvointikoulutuksia yrittäjille. Mikä stressaa eniten yrittäjää? Tällä hetkellä suurta osaa yrittäjistä stressaa eniten taloustilanne. Myynti on yhä haasteellisempaa ja sitä kautta tulee murheita. Nyt yritetään muun muassa lisätekemi-sen avulla saada myyntiä ja laitetaan kaikki peliin. Homma menee sekaisin ja olennainen jää vähiin. Ollaan vanhojen tapojen orjia eikä osata priorisoida tekemisiä. Yritetään myös liikaa yksin hoitaa kaikki. Yrittäjä tuupertuu miettimiseen ja tekemiseen. Yrittäjän työ on lähtökohtaisesti stressaavaa. Mistä yrittäjän stressi useimmiten koostuu? Oman itsensä johtamisen puutteita näkyy paljon. Elämänhallinta hukkuu usein yrityksen moninaisuuteen. Työ korostuu liikaa. Perhe, sosiaalinen elämä sekä henkinen ja fyysinen hyvinvointi jäävät taustalle. Suunnittelu on yllättävän heikkoa monella yrittäjällä, vaikka työmäärä on suuri. Miten stressiltä voi suojautua? Kun yrittäjiltä koulutuksen jälkeen kysyy, mikä on koulutuksessa ensiksi mieleen tullut hyöty, monet sanovat, että pysähtyminen. Jos ei pysähdy, ei muutosta tapahdu. Eristäytyminen on huonoin ratkaisu. Pitäisi verkostoitua, keskustella ja jakaa haasteita muiden kanssa. Ajanhallinta on tärkeää. Pitäisi pohtia mikä tuo hyvinvoinnin ja rahan. Fyysinen ja henkinen hyvinvointi ovat tärkeitä. Jos yrittäjä ei kehitä itseään, on hankalaa menestyä. Tulisi myös helliä itseään ja viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa. Mikä yrittäjän työssä yleensä koetaan stressaavimmaksi? Avaan asiaa hyvinvoinnin tuloslaskelman ja taseen kautta. Hyvinvointitase on yrityksen taloudellisen taseen pohjalla. Siinä on yrittäjän varat: muun muassa energia ja jaksaminen. Velat voivat olla esimerkiksi erilaisia vastoinkäymisiä, traumoja ja kriisejä, jotka voivat tulla muualtakin kuin yrittämisestä. Jos näitä ei hoida, vaikuttavat ne myös yritykseen. Oman stressinsietokyvyn tunnistaminen on tärkeää. Sopiva stressi parantaa suorituskykyä. Jos se nousee yli oman stressinsietorajan, alkaa se kuluttamaan ja syömään hyvinvointitasetta. Täytyy osata käyttää hyvää stressiä ja välttää liiallista stressiä. Hyvinvoinnin tuloslaskelmassa tuloja ovat muun muassa lepo, tavoitteet ja motivaatio. Menoja ovat muun muassa miten asennoituu, miten jakaa elämänsä, stressinsietorajan ylittäminen, huonot ihmissuhteet, huoli tulevaisuudesta ja huono suunnittelu. Miten yrittäjä voi pitää hyvinvointiaan yllä? Elämän tasapaino on tärkeää. 8 tuntia työtä, 8 tuntia lepoa ja 8 tuntia muuta aikaa: perhettä ja harrastuksia. Olen vakuuttunut siitä, että jos tekee jatkuvasti liian pitkää päivää, heikkenee tuottavuus oleellisesti. Tutkimuksen mukaan keskimäärin 8 tunnin työpäivää tekevä on tuottavampi kuin keskimäärin 10 tunnin työpäivää tekevä. Tietenkin yrittäjän työhön kuuluu jousto ja tehdään välillä pidempää päivää. Se pitää kuitenkin tasoittaa. Palautumisen tulee olla mukana kuviossa. Urheilussakaan ilman palautumista suoritus ei parane. Olet itsekin yrittäjä. Miten pidät huolta hyvinvoinnistasi? Olen mielestäni hyvä suunnittelemaan. Se on tärkeä juttu. Oma tekemiseni on helppoa, koska olen suunnitellut asioita jo pitkälle. Suunnitelmassa on pelivaraa niin, että pieni vastoinkäyminen ei kaada sitä. Tämän lisäksi vietän aikaa perheen kanssa. Jos perhesuhteet Entinen sotilas on hyvinvointikouluttaja Menestyksen mitta Oy:n Jari Kortesoja on insinööri, joka sai kipinän armeijan aktiivipalveluksessa rakentaa uutta uraa muun muassa hyvinvoinnin rakentamisen ympärille. Kortesoja pitää Suomen Mielenterveysseuran koordinoiman Yrittäjien hyvinvointikillan hyvinvointikoulutuksia. Koulutuksia järjestetään eri puolella Suomea. Lisää tietoa: mielenterveysseura.fi/hyvinvointikilta ovat kunnossa, se auttaa yrittäjää pitkälle. Lenkkeilen vaimon kanssa paljon luonnossa. 15 vuotta olen laulanut kuorossa. Sillä pidän kulttuuripuolta pystyssä Hämeenlinnan mieskuorossa. Verkostoidun jatkuvasti eri tavoin. Lisäksi olen koko työurani ajan kehittänyt ja kouluttanut itseäni eri tavoin säännöllisesti. Josi Tikkanen josi.tikkanen@yrittajat.fi @joskaposka yrittäjä vinkkaa Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli myyminen. 1 Tee kotiläksyt Kun on ennalta tutustunut asiakasorganisaatioon, pystyy tekemään fiksumpia kysymyksiä ja arvioimaan kuulemaansa paremmin, yrittäjä ja tietokirjailija Kaisa Hernberg. 2 3 4 Inhimillistä verkkokauppa Inhimillisyys lisää digimyynnin tehoa. Useilta kotisivuilta löytyykin jo chat-ominaisuus, jossa myyjä kysyy tekstilaatikossa kuinka voin auttaa, kertoo yrittäjä Janne Hietaniemi. Auta ihmisiä Näen myynnin ihmisten auttamisena. Kun kuuntelee ja on muista kiinnostunut, tarjoutuu vapaaehtoiseksi ja vinkkaa asioita eteenpäin, myyntiä alkaa tulla kuin itsestään, toteaa yrittäjä Marko Parkkinen. Ole iholla Ole iholla, mutta älä liian tunkeileva tuputtaja. Asiakkaan pitää muistaa sinut, jolloin hän soittaa pienistäkin asioista sinulle, muistuttaa yrittäjä Mika Lausamo.