Vastaanottaja Puolustushallinnon rakennuslaitos Kaartin Jääkärirykmentti Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelmaselostus ympäristölupahakemusta varten Päivämäärä 25.6.2013
Päivämäärä 25/06/2013 Versio Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Ympäristölupahakemusta varten Janne Sikiö Katja Harle LSHRE Teemu Hourula PHRAKL Viite 1510000522 Ramboll Säterinkatu 6 02610 Espoo T +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Nykytila 1 3. Lähtöaineisto 1 4. Yleissuunnitelma 2 4.1 Yleistä 2 4.2 Toimenpiteet 2 4.3 MPKK kiväärirata 150 3 4.4 Asekäsittelyrata 1 (MPKK) 4 4.5 MPKK pistoolirata 5 4.6 KAR kiväärirata 150 6 4.7 KAR kiväärirata 300 7 4.8 KAR uusi kiväärirata 150 9 4.9 KAR pistoolirata 9 4.10 Asekäsittelyrata 2 (KAR) 10 4.11 KAR kiväärirata 600 11 4.12 KAR hulevesien ohjaus ja hirvirata 11 4.13 Haulikkoradat 12 4.14 Pienoiskiväärirata 13 5. Rakentamisjärjestys 14 6. Kustannusarviot radoittain 15 6.1 Yleistä 15 7. Kokonaikustannusarvio 18 7.1 Yleistä 18 7.2 Ympäristönsuojelun ja muiden perusparannustoimenpiteiden kokonaiskustannusarviot radoittain 18 8. Jatkotoimenpiteet ja aikataulu 19 LIITTEET 10 Piirustukset S10-S16, S20-S25a sekä S26-S27
1 1. JOHDANTO Puolustusvoimat on laatinut vuonna 2011 suunnitelman ampumaratojensa ympäristönsuojelun kokonaiskehittämisestä. Ampumaradat on jaettu suunnitelmassa kolmeen kategoriaan koulutuksellisen ja ympäristöllisen merkittävyyden perusteella. Santahaminan ampumarata kuuluu kategoriaan 1, ja sen parantamistoimenpiteet tulee suunnitelman mukaisesti toteuttaa vuosina 2012-2014. Ramboll Finland Oy on Puolustushallinnon rakennuslaitoksen toimeksiannosta tehnyt Santahaminan ampumaratojen yleissuunnittelua syksyn 2012 ja kevään 2013 välisenä aikana. Lisäksi suunnittelun lähtökohtana on pidetty hankeen aloituskokouksessa sovittuja periaatteita sekä vireillä olevan ympäristölupahakemuksen sisältöä. Myös käynnissä olevan ampumaratojen BATselvityksen periaatteet sekä Puolustusvoimien varomääräykset on otettu huomioon suunnittelussa. Ympäristölupa Santahaminan ampumaradoista on vasta vireillä, joten tässä yleissuunnitelmassa ei ole voitu ottaa huomioon siinä esitettyjä vaatimuksia. Suunnitelmaa tuleekin tarkistaa myöhemmin ympäristöluvan mukaisesti. Tämän yleissuunnitelman tarkoituksena oli selvittää nykyisten ampumaratojen ympäristöteknisen parantamisen sekä uusien ampumaratojen rakentamisen kustannuksia ja tuottaa riittävät tiedot päätöksenteolle ampumaratojen kehittämisestä. 2. NYKYTILA Nykyisellään Santahaminassa sijaitsee kuusi (6) Puolustusvoimien käytössä olevaa ampumarataa: Keskusampumaradan (KAR) kiväärirata 150 KAR kiväärirata 300 Maanpuolustuskoulun (MPKK) kiväärirata 150 MPKK pistoolirata Asekäsittelyrata 1 (MPKK) Asekäsittelyrata 2 (KAR) Lisäksi alueella on kolme (3) lähinnä siviilikäytössä olevaa ampumarataa: Hirvirata Haulikkorata (skeet, trap ja compact) Pienoiskiväärirata 3. LÄHTÖAINEISTO Suunnittelun lähtöaineistona käytettiin tilaajalta saatuja suunnitelmia ampumaratojen rakennetuista rakenteista. Alueelta saadut pohjakartat eivät ole ajan tasalla, mikä aiheuttaa suunnitteluun epävarmuutta. Ainoastaan keskusampumaradan kivääriradan 150 alueelta oli käytettävissä tuoretta kartoitustietoa. Jatkosuunnittelua varten onkin ehdottoman tärkeää, että rakennettavat alueet ja niillä sijaitsevat rakenteet kartoitetaan ennen suunnittelun aloittamista. Yleissuunnittelun edetessä alueella järjestettiin maastokatselmuksia, joissa olemassa olevia rakenteita katselmoitiin ja valokuvattiin. Maastokatselmuksen yhteydessä käytiin myös keskusteluja alueen käyttäjien kanssa. Alueen ampumaratoihin liittyen on aikaisemmassa vaiheessa tehty Santahaminan ampumaradat, ympäristötekninen tutkimusraportti sekä Meluntorjuntasuunnitelma. Näissä dokumenteissa esitettyjä tietoja käytettiin myös hyväksi yleissuunnitelmaa laadittaessa. Metsähallitukselta pyydettiin tiedot alueen luontoarvoista, jotta varsinkin uusien ratojen suunnitelmissa voitiin ottaa huomioon myös ympäröivä luonto.
2 4. 4.1 Yleistä Seuraavissa kappaleissa on esitetty suunnitellut toimenpiteet radoittain. Suunniteltujen toimenpiteiden kustannukset on esitetty kohdassa 6. Ampumaratojen sijainti on esitetty yleiskartalla, jonka piirustusnumero on S10. Suunnitellut toimenpiteet on esitetty erillisissä suunnitelmakartoissa S11-S16. Lisäksi radoista on piirretty tyyppileikkauksia tarpeelliseksi katsottu määrä. Kaikille alueella nykyisin sijaitseville radoille ei ole kaavailtu puolustusvoimien käyttöä tulevaisuudessa. Tällaisia ratoja ovat hirvirata, pienoiskiväärirata sekä haulikkoradat. Näiden ratojen osalta suunnittelu on pidetty muita ratoja yleisemmällä tasolla. Suunnittelussa oli mukana myös keskusampumaradalle sijoittuva 600 metrin rata. Rata on esitetty suunnitelmassa vain varauksena, eikä sen rakentamisesta ole vielä tehty päätöstä. Nykyisillä radoilla olevat näyttösuojat ovat yleisesti melko vähäisellä käytöllä, lisäksi suojat ovat osin huonossa kunnossa. Alueen käytettävyyden, huollon helppouden, kuivatuksen toimivuuden sekä osittain myös turvallisuuden parantamisen vuoksi näyttösuojien purkaminen ja korvaavien tukimuurirakenteiden rakentaminen on kannattavaa. Näyttösuojien säilyttämistä puoltavat puolestaan mm. purku- ja rakentamiskustannussäästöt sekä nykyinen käyttö varastona. Näyttösuojan purkaminen tarkoittaisi mahdollisesti korvaavan tauluvaraston rakentamista. Yleiseksi linjaukseksi yleissuunnittelussa otettiin näyttösuojien purkaminen ja tukimuurirakenteen rakentaminen tilalle. Toimenpidettä ei voida yleisesti kuitenkaan pitää välttämättömänä ja siksi onkin tarpeen tarkastella tukimuurirakenteeseen siirtymisen vaikutuksia tarkemmin kunkin radan rakennussuunnittelun yhteydessä. Nykyisellään keskusampumaradan alueen hulevedet johtuvat huonosti pois alueelta. Erityisesti kivääriradan 300 alueella pintavedet haittaavat alueen koulutuksellista käyttöä. Suunnittelussa onkin kiinnitetty erityistä huomiota alueiden kuivatukseen. Laskuojien kunnostamiseen ja toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota vielä rakennussuunnitteluvaiheessa. 4.2 Toimenpiteet Seuraavassa on kuvattu määriteltyjen toimenpiteiden sisältöä. Kohdissa 4.3-4.14 on esitetty toimenpiteet ratakohtaisesti. Pilaantuneen maaperän kunnostus: Toimenpidealueen maaperä (mm. taustavalli ampumakatoksen edusta, välivallit) käsitellään ympäristöluvassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Pilaantuneen maaperän kunnostamisesta laaditaan erillinen suunnitelma, jossa mm. määritellään kunnostustavoitteet riskinarvioperusteisesti. Suunnitelma hyväksytetään ympäristöviranomaisella ilmoitusmenettelyllä. Kokonaistaloudellisesti on järkevää, että lievästi pilaantuneita maamassoja hyödynnettäisiin mahdollisimman paljon. Lievästi pilaantuneita maamassoja voitaneen jossain määrin hyödyntää käyttöön jäävien ratojen rakenteissa ympäristöluvan sallimissa rajoissa ja ympäristöviranomaisten kanssa sovitusti. Välivallien rakentaminen / kunnostaminen: Vallien etu- ja takaluiska muotoillaan kaltevuuteen 1:1,5 (34 ) ja nurmetetaan. Lisäksi etuluiskan pintaverhouksena käytetään kivetöntä materiaalia 0,3 metrin paksuudelta. Vallin yläpinta tasataan suunnitelmissa esitettyyn tasoon. Yläpinta tasataan 50 mm kerroksella kivituhkaa. Etuvallin rakentaminen / kunnostaminen: Vallin etu- ja takaluiska muotoillaan kaltevuuteen 1:1,5 (34 ) ja nurmetetaan. Lisäksi etuluiskan pintaverhouksena käytetään kivetöntä materiaalia 0,3 metrin paksuudelta. Vallin yläpinta tasataan suunnitelmissa esitettyyn tasoon. Yläpinta tasataan 50 mm kerroksella kivituhkaa. Sivuvallin rakentaminen / kunnostaminen: Olemassa oleva puusto ja kasvillisuus poistetaan siltä osin kun se vaikeuttaa kunnostamista. Vallien etu- ja takaluiska muotoillaan noin kaltevuuteen 1:1,5. Vallin yläpinta tasataan suunnitelmissa esitettyyn tasoon. Valli nurmetetaan.
3 Välialueiden muotoilu ja nurmetus: Olemassa oleva puusto ja kasvillisuus poistetaan siltä osin kun se vaikeuttaa kunnostamista. Alue tasataan suunnitelmissa esitettyyn tasoon. Pintaverhouksena käytetään kivetöntä materiaalia 0,3 metrin paksuudelta. Alue nurmetetaan. Rata-alueen kuivatuksen parantaminen: Alue muotoillaan siten, että pintavedet ohjautuvat ojiin tai jiireihin. Alueen kuivattamiseksi ja hulevesien johtamiseksi pois alueelta, alueelle rakennetaan ojien, rumpujen, kaivojen ja viemäreiden verkosto, suunnitelmissa esitetysti. Rata-alueen polkujen ja teiden kunnostaminen: Kulkuväylien pohjat muotoillaan, yläpinta tasataan 50 mm kerroksella kivituhkaa tai 100 mm kerroksella mursketta KaM 0/16. Näyttösuojan purkaminen ja tukimuurin rakentaminen: Olemassa oleva betoninen näyttösuoja puretaan. Rakenteesta saatava betoni murskataan ja käytetään alueen rakenteissa tai kuljetetaan muualle hyödynnettäväksi. Näyttösuojan tilalle rakennetaan betoniharkoista (tai paikallavalurakenteinen) muuri, johon taululaitteet kiinnitetään. Taululaitteiden kunnostaminen: Taululaitteet huolletaan ja ajanmukaistetaan rakennussuunnittelussa tehtävien kuntoarvioiden perusteella. Taululaitteiden kunnostamisen yhteydessä kunnostetaan / uusitaan myös taulujen valaistus sekä ampumapaikkojen numerotaulut. Laskuojien kunnostaminen: Laskuojat perataan (ojasedimenttien pilaantuneisuus pitää varmistaa ja kunnostaa tarvittaessa) tai kaivetaan mereen asti. Tarvittaessa rakennetaan tai kunnostetaan myös rummut. Taustavallin kunnostaminen: Olemassa oleva puusto ja kasvillisuus poistetaan siltä osin kun se vaikeuttaa vallin kunnostamista. Vallin etuluiska muotoillaan kaltevuuteen 34 ja takaluiska noin kaltevuuteen 1:1,5. Iskemäkohdan yläpuolelle muotoillaan niskaoja, joka ohjaa vallin yläosan vedet ampumaradan sivulle. Pintaverhouksena käytetään kivetöntä (<35 mm) materiaalia 0,5 metrin paksuudelta. Vallin yläpinta tasataan suunnitelmissa esitettyyn tasoon. Valli nurmetetaan iskemäkohtien ympäristöä lukuun ottamatta. Taustavallin vesienhallintajärjestelmän rakentaminen: Taustavallin edusta muotoillaan siten, että pintavedet ohjautuvat taustavallien edessä olevaa jiiriä myöten kokooja- / näytteenottokaivoon. Kokoojakaivon yhteyteen jätetään tilavaraus vesienkäsittely-yksikölle. Vedet johdetaan edelleen pääosin viemäriä pitkin varsinaisen rata-alueen ulkopuolelle, johon kiintoaineksen poistamiseksi rakennetaan laskeutusallas. Vesienkäsittely-yksikkö voidaan rakentaa järjestelmään, mikäli tulevaisuudessa havaitaan, että taustavallin vesissä on puhdistustarpeita. Mikäli ympäristölupa velvoittaa, rakennetaan vesienkäsittely-yksiköt jo muiden rakenteiden yhteydessä. Ampumakatoksen ääneneristävyyden parantaminen: Ampumakatoksen sisäseiniin ja kattoon asennetaan eristevilla ja teräsverkko. Eristevillan tarkoituksena on absorboida laukausääntä ja teräsverkko suojaa villaa mekaaniselta rasitukselta. Seinäkkeiden rakentaminen ampumakatokseen: Ampumakatoksen etupuolelle, kahden ampumapaikan välein, rakennetaan katetut seinäkkeet, joiden tarkoituksena on estää laukausäänen kulkeutumista ampumaradan sivulle. Seinäkkeet äänieristetään. Ampumakatoksen kunnostaminen: Ampumakatos kunnostetaan rakennussuunnittelussa tehtävien kuntoarvioiden perusteella kantavien rakenteiden, pintamateriaalien ja valaistuksen osalta. 4.3 MPKK kiväärirata 150 Kiväärirata on nykyisellään tyydyttävässä käyttökunnossa. Radan käytöstä aiheutuu kuitenkin rajaarvot ylittävää melua Jollaksen suunnalla. Esitetyillä meluntorjuntatoimenpiteillä ammunnoista aiheutuva melu saadaan rajattua Jollaksessa 65 db raja-arvon alle. Muilla suunnitetuilla toimenpiteillä haetaan parannusta alueen vesienhallintaan sekä yleiseen käytettävyyteen. MPKK kivääriradan toimenpiteet on listattu ao. taulukkoon ja esitetty suunnitelmakartassa S11.
4 Kuva 1. MPKK kiväärirata. Taulukko 1. MPKK kivääriradalle suunnitellut toimenpiteet. Pilaantuneen maaperän kunnostus Välivallien rakentaminen / kunnostaminen Etuvallin kunnostaminen Piha-alueen kunnostaminen ja muotoilu Katoksen ääneneristyksen parantaminen ja seinäkkeiden rakentaminen (C-tyyppi) Rata-alueen polkujen ja huoltoteiden kunnostaminen (portti) Taululaitteiden kunnostaminen Vasemman sivuvallin kunnostaminen ja korottaminen (2 m) Taustavallin kunnostaminen Ampumakatoksen kunnostaminen Välialueiden muotoilu ja nurmetus Rata-alueen kuivatuksen parantaminen Näyttösuojan purkaminen ja tukimuurin rakentaminen Laskuojien kunnostaminen Taustavallin vesienhallintajärjestelmän rakentaminen 4.4 Asekäsittelyrata 1 (MPKK) Käyttäjältä tulleiden toiveiden mukaisesti asekäsittelyradan käytettävyyttä on suunniteltu parannettavan esitetyillä toimenpiteillä siten, että tulevaisuudessa radalla voidaan suorittaa ammuntoja myös sivuvallien suuntaan (pohjoinen ja etelä). Radan takasuuntaan on suunniteltu valli, joka estää melun leviämistä Hevossalmen suuntaan. Asekäsittelyrata 1:n toimenpiteet on listattu ao. taulukkoon ja esitetty suunnitelmakartassa S11.
5 Kuva 2. Asekäsittelyrata 1. Taulukko 2. Asekäsittelyrata 1:lle suunnitellut toimenpiteet. Pilaantuneen maaperän kunnostus Vallin rakentaminen radan takasuuntaan Rata-alueen kunnostaminen ja muotoilu Rata-alueelle johtavien teiden kunnostaminen Sivuvallien kunnostaminen, korottaminen ja jatkaminen vastaamaan taustavallin vaatimuksia Taustavallin kunnostaminen Laskuojien kunnostaminen 4.5 MPKK pistoolirata Pistoolirata on nykyisellään tyydyttävässä käyttökunnossa. Radan käytöstä aiheutuu kuitenkin rajaarvot ylittävää melua pohjoisen suunnalla. Suunnitelmakartassa on esitetty muutamia vaihtoehtoisia toimenpiteitä, joilla ammunnoista aiheutuva melu saadaan raja-arvojen alle. Näitä toimenpiteitä ovat ampumakatoksen ääneneristävyyden parantaminen sekä erilaiset meluaidat tai vallit. Muilla suunnitetuilla toimenpiteillä haetaan parannusta alueen vesienhallintaan sekä yleiseen käytettävyyteen. MPKK pistooliradan toimenpiteet on listattu ao. taulukkoon ja esitetty suunnitelmakartassa S12.
6 Kuva 3. MPKK pistoolirata. Taulukko 3. MPKK pistooliradalle suunnitellut toimenpiteet. Pilaantuneen maaperän kunnostus Huoltoteiden rakentaminen rata-alueelle (+portit ja puomit) Katoksen ääneneristyksen parantaminen (takaja sivuseinien rakentaminen) Taululaitteiden kunnostaminen Taustavallin vesienhallintajärjestelmän rakentaminen Vasemman sivuvallin kunnostaminen ja korottaminen (2 m) * Taustavallin kunnostaminen Ampumakatoksen kunnostaminen Imeytyskaivon rakentaminen Oikean sivuvallin kunnostaminen * Vasemman sivuvallin korottamiselle on suunnitelmakartassa esitetty vaihtoehtoisina ratkaisuina 3,5 m korkeiden meluseinien rakentamista 25 ampumapaikan välein tai yhden 6,5 m korkean meluseinän rakentamista radan vasempaan reunaan. Vasemman sivuvallin rakentaminen maa-aineksesta arvioitiin meluseinävaihtoehtoja selvästi edullisemmaksi (vrt. 6.1). Maavallin rakentamisen kustannuksiin vaikuttaa kuitenkin merkittävästi hankkeeseen saatavan maa-aineksen hinta. Meluvallin tai -seinän rakentamisen kustannukset tuleekin tarkastella uudelleen kun on paremmin tiedossa, käytössä olevien materiaalien hinta sekä Santahaminan ampumaratojen parantamisen kokonaisaikataulu. 4.6 KAR kiväärirata 150 Kivääriradan 150 nykyinen ampumakatos on huonossa kunnossa, joten sen uusiminen on käytön kannalta välttämätöntä. Samassa yhteydessä voidaan radan ampumapaikkojen määrää kasvattaa nykyisestä 25:stä 40:een. Ampumapaikkojen lisääminen onnistuu melko pienellä radan leventämisellä, koska nykyisellään yhdelle ampujalle varattu tila on tarpeettoman suuri. Meluntorjuntasuunnitelmassa radalle on ehdotettu rakennettavaksi ns. C-tyypin ampumakatos, jossa katoksen etupuolelle rakennetaan seinäkkeet, jotka estävät melun kulkeutumista etuviistoon. Radan uudesta katoksesta on olemassa rakennussuunnitelma (Ramboll, syksy 2012). Muilla suunnitetuilla toimenpiteillä haetaan parannusta alueen vesienhallintaan sekä yleiseen käytettävyyteen.
7 KAR kivääriradan 150 toimenpiteet on listattu ao. taulukkoon ja esitetty suunnitelmakartassa S13. Kuva 4. KAR kiväärirata 150. Taulukko 4. KAR kivääriradalle 150 suunnitellut toimenpiteet. Pilaantuneen maaperän kunnostus Välivallien rakentaminen / kunnostaminen Etuvallin kunnostaminen Piha-alueen kunnostaminen ja muotoilu Rata-alueen polkujen ja huoltoteiden kunnostaminen (puomi) Taululaitteiden kunnostaminen / jatkaminen Taustavallin vesienhallintajärjestelmän rakentaminen Ampumapaikkojen lisääminen 25->40, radan leventäminen vasemmalle Oikean sivuvallin kunnostaminen ja korottaminen (1 m) Taustavallin kunnostaminen Vanhan ampumakatoksen purkaminen ja uuden katoksen rakentaminen (C-tyyppi, puolilämmin varasto) Välialueiden muotoilu ja nurmetus Rata-alueen kuivatuksen parantaminen Näyttösuojan purkaminen ja tukimuurin rakentaminen Laskuojan kunnostaminen 4.7 KAR kiväärirata 300 Myös kivääriradan 300 nykyinen ampumakatos on huonossa kunnossa. Rakennussuunnitelmaa varten on syytä tehdä kuntoarvio, jonka perusteella tehdään tarkastelu nykyisen katoksen kunnostuksen ja kokonaan uuden katoksen rakentamisen välillä. Rata-alueen sekä osittain katoksen ympäristön kuivatus toimii nykyisellään erittäin huonosti. Lisäksi radan välialueet ovat vaikeakulkuisia risukkoisia ja epätasaisuutensa vuoksi vaikeasti huollettavia / käytettäviä. KAR kivääriradalle 300 suunnitellut toimenpiteet on listattu ao. taulukkoon ja esitetty suunnitelmakartassa S14a.
8 Kuva 5. KAR kiväärirata 300. Taulukko 5. KAR kivääriradalle 300 suunnitellut toimenpiteet. Pilaantuneen maaperän kunnostus Välivallien rakentaminen / kunnostaminen Etuvallin kunnostaminen Piha-alueen kunnostaminen ja muotoilu Rata-alueen huoltoteiden kunnostaminen (puomi) Taululaitteiden kunnostaminen Taustavallin vesienhallintajärjestelmän rakentaminen Oikean sivuvallin kunnostaminen ja jatkaminen Taustavallin kunnostaminen ja jatkaminen vasemmalle Vanhan ampumakatoksen purkaminen ja uuden katoksen rakentaminen (A-tyyppi) * Välialueiden muotoilu ja nurmetus Rata-alueen kuivatuksen parantaminen Näyttösuojan purkaminen ja tukimuurin rakentaminen Laskuojan kunnostaminen *kuntoarvion perusteella tehdään päätös katoksen uusimistarpeesta
9 4.8 KAR uusi kiväärirata 150 Nykyisten KAR kivääriradan 300 ja hirviradan väliin on suunniteltu kokonaan uusi 150 metrin kiväärirata, jonka on suunniteltu korvaavan MPKK kivääriradan 150. KAR uusi kiväärirata 150 on esitetty suunnitelmakartassa S14a. Kuva 6. KAR uusi kiväärirata 150 sijoittuu nykyisten kivääriradan 300 ja hirviradan väliin. 4.9 KAR pistoolirata Nykyisten KAR kivääriradan 300 alkupään oikean sivuvallin taakse on suunniteltu uusi pistoolirata, joka korvaisi MPKK pistooliradan. Pistooliradasta on esitetty kaksi vaihtoehtoa, joissa perusvaihtoehdossa on 40 ampumapaikkaa. Laajennusvarauksen kanssa pistooliradalle saadaan rakennettua 70 ampumapaikkaa. KAR pistoolirata (70 paikkaa) on esitetty suunnitelmakartassa S14a. Perusvaihtoehto, 40 ampumapaikan radan suunnitelma on esitetty suunnitelmakartassa S14b.
10 Kuva 7. Suunnitellun KAR pistooliradan paikka. 4.10 Asekäsittelyrata 2 (KAR) Asekäsittelyrata 2 on uusittu vuonna 2007 ja on hyvässä kunnossa. Käytettävyyden ja hylsyjen keräämisen helpottamiseksi radan ampuma-alueelle tulisi tehdä kivituhkapinta. Kuva 8. Asekäsittelyrata 2 on hyvässä kunnossa.
11 4.11 KAR kiväärirata 600 Nykyisten KAR kivääriradan 150 ja KAR kivääriradan 300 väliin on jätetty varaus 600 metrin kivääriradan rakentamiselle. 600 metrin radan rakentaminen aiheuttaisi pieniä muutostarpeita KAR kiväärirata 150:n oikeaan sivuvalliin. Mikäli 600 metrin rakennetaan, tulee sivuvallin alkupää korvata kulissiseinällä, jotta 600 metrin radalle saataisiin sijoitettua kohtuullinen määrä ampumapaikkoja (~9 kpl). 600 metrin radan ampumapaikat on ajateltu sijoitettavan 300 metrin ampumakatokseen rakennettavaan jatko-osaan. 600 metrin radan ja 300 metrin radan väliin ei ole suunniteltu sivuvallia. Tästä syystä 600 metrin ampumarataa tulisi käyttää yhdessä 300 metrin radan kanssa. Muille radoille sovellettu varomääräys D 2.1 soveltuu osin huonosti tämän radan suunnittelun pohjaksi. Onkin ehdottoman tärkeää, että ennen 600 metrin radan mahdollista rakennussuunnittelua määritellään erikseen radan turvallisuusvaatimukset. Taulukko 6. KAR kivääriradalle 600 suunnitellut toimenpiteet. Uuden ampumaradan rakentaminen Vasemman sivuvallin osittainen korvaaminen kulissiseinällä Lisäosan rakentaminen 300 metrin ampumakatokseen 4.12 KAR hulevesien ohjaus ja hirvirata Alavan ja pinnanmuodoiltaan loivan alueen hulevesien johtamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Nykyisellään pintavedet liikkuvat alueella huonosti. Jotta alueen kuivatus saadaan toimimaan, on hulevesien reitti kunnostettava mereen asti. Erittäin tärkeässä roolissa vesien johtumisen kannalta on nykyisen hirviradan alue. Keskusampumaradalle suunniteltujen uusien pistooli- ja kivääriradan vedet tulevat myös kulkemaan hirviradan läpi. Kuva 9. Nykyisellään hirviradan alue tulvii ja vaikeuttaa siten radan käyttöä. Jo nykyisellään alueelle tulvivat vedet haittaavat hirviradan käyttöä. Olemassa olevien lähtötietojen perusteella on mahdotonta sanoa varmasti mistä hirviradan ajoittainen tulviminen johtuu. Rakennussuunnittelun yhteydessä alueen ojien ja viemäreiden kunto tulee selvittää, jotta ongelma voidaan ratkaista. Asekäsittelyrata 2 ali kulkevan viemärin kunto ja koko ovat erityisen kriittisiä alueen kuivatuksen toimivuuden kannalta.
12 Kuva 10. Nykyinen laskuoja vaatii kunnostamista. Olemassa olevan tiedon pohjalta ratkaisuksi kuivatusongelmaan on tässä suunnitelmassa esitetty mm. hirvirata-alueen tason osittaista nostamista, tulvatasanteen rakentamista sekä laskuojan parantamista. Laskuojan toimimattomuus voi olla yksi merkittävä syy siihen, miksi alueen kuivatus ei nykyisellään toimi. Haasteelliseksi laskuojan toimimisen kannalta tekee lounainen suunta, jolloin tuulet pääsevät muokkaamaan ranta-aluetta voimakkaasti. Suunnitelma laskuojan toimivuuden parantamiseksi on esitetty suunnitelmakartassa S15 sekä leikkauksessa S27. 4.13 Haulikkoradat KAR kivääriradan 150 lähellä sijaitsevat haulikkoradat ovat pääosin siviilikäytössä. Meluntorjuntasuunnitelmassa on todettu, että haulikkoratojen melu ei ylity Jollaksessa. Tähän perustuen meluntorjuntarakenteita ei radoille tarvitse rakentaa. Radoilla ei nykyisellään ole vesienhallintajärjestelmiä. Ratojen ympäristön epäedulliset maastonmuodot kasvattavat haulien keräämiseksi rakennettujen verkkojen tai vallien rakentamiskustannuksia. Edullisin vaihtoehto voisikin olla ratojen sijainnin tai ainakin ampumasuuntien pohtiminen uudelleen. Tässä yhteydessä ratojen varsinaista ympäristöteknisen parantamisen suunnittelua ei ole kuitenkaan tehty, koska suunnitteluun merkittävästi vaikuttavia ympäristölupapäätöksen vaatimuksia ei ole tiedossa.
13 Kuva 12. Skeet-rata. 4.14 Pienoiskiväärirata Kuva 11. Trap-radan rakenteita. Ainoana ratana Santahaminan ampumaradoista, pienoiskiväärirata sijaitsee pohjavesialueella. Siksi onkin oletettavaa, että ympäristöluvassa tullaan vaatimaan radalle järjestelmää joka estää luotien joutumisen taustavalliin tai että taustavalliin rakennetaan tiivisterakenne. Tässä yleissuunnitelmassa on esitetty radalle rakennettavaksi asfalttinen pohjavedensuojausrakenne. Vaihtoehtoisena järjestelmänä voidaan rakentaa esimerkiksi ns. luotiloukut, joilla ammutut luodit saadaan kerättyä talteen. Luotiloukkujärjestelmän kustannuksiin ei ole suunnitelmassa otettu kantaa. Luotiloukkujärjestelmän rakentaminen voi tulla merkittävästikin tiivisterakennetta edullisemmaksi, koska rakentaminen voidaan tehdä ns. vapaaehtoistyönä. Myöskään pienoiskivääriradalla ei ole sotilaskäyttöä, joten tulevaa käyttöä varten tehtävän rakentamisen rahoitus tulee järjestää tulevien käyttäjien toimesta. Suunnitelma pienoiskivääriradan parantamiseksi on esitetty suunnitelmakartassa S16.
14 Kuva 13. Pienoiskivääriradan näyttösuoja ja ampumakatos. 5. RAKENTAMISJÄRJESTYS Ratojen kunnostamisen ja rakentamisen yhteydessä korotetaan ja rakennetaan valleja maaaineksesta. Alueen massatase on negatiivinen eli rakentamista varten tarvitsee tuoda maa-ainesta ulkopuolelta. Ratojen rakentamista varten onkin syytä kartoittaa mahdollisuudet maa-aineksen ottoon Santahaminan alueelta. Joidenkin olemassa olevien ratojen taustavalleja voidaan mahdollisesti siirtää kauemmas taululinjasta (varomääräyksen puitteissa), jolloin niistä saadaan maamassoja muualle. Lisäksi ratojen rakentamisjärjestyksellä voidaan vaikuttaa hieman siihen kuinka paljon ulkopuolisia maa-aineksia tarvitaan. Yleisenä tavoitteena voidaan pitää sitä, että rakentamisurakoiden aikana käytettävissä olevien ampumapaikkojen määrä on mahdollisimman suuri. Seuraavassa on esitetty yksi mahdollinen rakentamisjärjestysvaihtoehto ratojen kunnostamiseksi.
15 Kuva 14. Esimerkki rakentamisjärjestyksestä Rahoitustilanteen niin vaatiessa voidaan joitakin toimenpiteitä myös erottaa kokonaisuudesta omiksi pienemmiksi urakoikseen. Tällaisia erillisiä urakoita voisivat olla esimerkiksi maavallien rakentaminen ulkopuolelta tuotavasta maa-aineksesta, erityisesti keskusampumaradan uusille radoille, ampumakatoksen rakentaminen KAR kiväärirata 150:lle tai jollekin muulle radalle. Mahdollisuuksia on useita ja niihin sisällytettävien toimenpiteiden laajuus tulee selvittää tapauskohtaisesti. 6. KUSTANNUSARVIOT RADOITTAIN 6.1 Yleistä Seuraavassa esitettyihin kustannusarvioihin on arvioitu suunnitelmakartoissa esitettyjen toimenpiteiden rakentamiskustannukset. Ratojen osalta, joille ei ole tulevaisuudessa kaavailtu puolustusvoimien käyttöä, on kustannusarviossa esitetty kustannukset pääosin vain pilaantuneen maaperän kunnostuksen osalta. Toiminnan jatkamisen mahdollistavia rakentamiskustannuksia on haarukoitu vain karkealla tasolla. Kustannuksia arvioitaessa on oletettu pääosan rakentamisessa käytettävästä pengermateriaalista saatavan Santahaminan alueelta. Mikäli pengermateriaalia joudutaan tuomaan alueen ulkopuolelta voivat kustannukset nousta arvioiduista. Maa-ainesten hankinnan huolellinen suunnittelu ennen urakoita ja urakoiden aikana voi tuottaa merkittäviäkin säästöjä kuljetus- ja hankintakustannuksissa. Lisäksi onnistuneella urakka-aikataululla ja ratojen rakennusjärjestyksellä voidaan myös vaikuttaa merkittävästi kustannusten muodostumiseen. Kustannusarvioihin sisältyvät merkittävimmät epävarmuudet aiheutuvat ajantasaisen kartoitus- ja maaperätietojen puuttumisesta yleissuunnitelmaa tehtäessä. Alueiden ja rakenteiden tarkka kartoittaminen antaa mahdollisuudet esimerkiksi taustavallin edustan kuivatuksen tarkemmalle tarkastelulle. Jossakin tapauksessa voidaan ehkäpä luopua esimerkiksi näyttösuojan purkamisesta ja tukimuurin rakentamisesta, jolloin rakentamiskustannuksissa säästetään. Alueen rakenteiden ja rakennusten tarkempien kuntoarvioiden tekeminen luo edellytykset kustannustehokkaiden rakenneratkaisujen lopulliselle suunnittelulle. Ampumaratojen katosten rakentamisen kustannukset riippuvat merkittävästi kilpailutuksen onnistumisesta.
16 Taulukko 7. MPKK kivääri-, asekäsittely- ja pistooliradan parantamisen arvioidut kustannukset. Toimenpide Kiväärirata Asekäs. 1 Pistooli Rakennussuunnittelu, kartoitus ja tutkimukset 30 000 15 000 30 000 Pilaantuneen maaperän kunnostaminen 35 000 10 000 25 000 Ampumakatoksen kunnostaminen /rakentaminen 190 000 120 000 Näyttösuojan purku / tukimuurin rakentaminen 85 000 Taululaitteiden kunnostaminen / siirto 30 000 160 000 Muut rakenteet ja laitteet + purkutyöt 2 000 2 000 4 000-83 000 Sivuvallien kunnostaminen / rakentaminen 60 000 50 000 17 000-3 000 Taustavallin kunnostaminen / rakentaminen 50 000 20 000 50 000 Rata-alueen kulkuväylien kunnostaminen / rak. 12 000 7 000 3 000 Väli- ja etuvallien kunnostaminen / rakentaminen 17 000 Rata-alueen (välialueet) tasaaminen / muotoilu 40 000 15 000 5 000 Piha-alueen tasaaminen / muotoilu 7 000 Rata-alueen kuivatusjärj. (ojat, rummut, laskuoja) 12 000 1 000 Taustavallin vesienhallintajärjestelmän rak. 8 000 5 000 Yhteensä, noin 580 000 120 000 *kustannukset riippuvat radalle rakennettavasta meluestetyypistä *420 000-485 000 Taulukko 8. KAR kivääriratojen 150, 300, 600 parantamisen/rakentamisen arvioidut kustannukset. Toimenpide Kiv 150 Kiv 300 Kiv 600 Rakennussuunnittelu, kartoitus ja tutkimukset 30 000 40 000 45 000 Pilaantuneen maaperän kunnostaminen 25 000 30 000 Ampumakatoksen kunnostaminen /rakentaminen ***420 000 **320 000 85 000 Näyttösuojan purku / tukimuurin rakentaminen 85 000 85 000 15 000 Taululaitteiden kunnostaminen / siirto 100 000 50 000 30 000 Muut rakenteet ja laitteet + purkutyöt 2 000 2 000 180 000 Sivuvallien kunnostaminen / rakentaminen 25 000 40 000 Taustavallin kunnostaminen / rakentaminen 70 000 95 000 60 000 Rata-alueen kulkuväylien kunnostaminen / rak. 8 000 15 000 20 000 Väli- ja etuvallien kunnostaminen / rakentaminen 40 000 50 000 20 000 Rata-alueen (välialueet) tasaaminen / muotoilu 65 000 180 000 700 000 Pihalueen tasaaminen / muotoilu 10 000 10 000 Rata-alueen kuivatusjärj. (ojat, rummut, laskuoja) 15 000 22 000 5 000 Taustavallin vesienhallintajärjestelmän rak. 8 000 8 000 5 000 Yhteensä 900 000 **950 000 *1 200 000 *kustannuksiin voi vaikuttaa merkittävästi varomääräyksen tulkinta **jos radan ampumakatosta ei tarvitse uusia, niin kustannukset laskevat tästä noin 200 000 ***katoksen hintaa nostaa sen yhteyteen suunniteltu puolilämmin varasto.
17 Taulukko 9. KAR uuden kivääriradan 150 sekä pistooliradan rakentamisen arvioidut kustannukset. Toimenpide Uusi kiv 150 Pistoolirata (40 paikkaa) Rakennussuunnittelu, kartoitus ja tutkimukset 30 000 30 000 Pilaantuneen maaperän kunnostaminen Ampumakatoksen rakentaminen 310 000 186 000 Näyttösuojan purku / tukimuurin rakentaminen 56 000 Taululaitteet 130 000 126 000 Muut rakenteet ja laitteet + purkutyöt 2 000 75 000 Sivuvallien kunnostaminen / rakentaminen 50 000 10 000 Taustavallin kunnostaminen / rakentaminen 45 000 40 000 Rata-alueen kulkuväylien kunnostaminen / rak. 10 000 20 000 Väli- ja etuvallien kunnostaminen / rakentaminen 35 000 Rata-alueen (välialueet) tasaaminen / muotoilu 90 000 12 000 Pihalueen tasaaminen / muotoilu 15 000 10 000 Rata-alueen kuivatusjärj. (ojat, rummut, laskuoja) 12 000 15 000 Taustavallin vesienhallintajärjestelmän rak. 5 000 3 000 Yhteensä 790 000 *530 000 *pistooliradan rakentaminen 70-paikkaisena maksaisi noin 350 000 enemmän. Taulukko 10. Pienoiskivääriradan sekä hirviradan parantamisen arvioidut kustannukset. Toimenpide Pienoiskivääri Hirvirata Haulikkoradat Rakennussuunnittelu, kartoitus ja tutkimukset 20 000 25 000 10 000 Pilaantuneen maaperän kunnostaminen 15 000 15 000 100 000 Ampumakatoksen kunnostaminen /rakentaminen 58 000 Näyttösuojan purku / tukimuurin rakentaminen 50 000 Taululaitteiden kunnostaminen / siirto 98 000 Muut rakenteet ja laitteet + purkutyöt 22 000 Sivuvallien kunnostaminen / rakentaminen 5 000 20 000 Taustavallin kunnostaminen / rakentaminen 30 000 35 000 Rata-alueen kulkuväylien kunnostaminen / rak. 2 000 7 000 Väli- ja etuvallien kunnostaminen / rakentaminen 10 000 6 000 Rata-alueen (välialueet) tasaaminen / muotoilu 10 000 50 000 Pihalueen tasaaminen / muotoilu 2 000 15 000 Rata-alueen kuivatusjärj. (ojat, rummut, las- 26 000 Taustavallin vesienhallintajärjestelmän rak. 45 000 5 000 Yhteensä *370 000 **200 000 >1 000 000 *pelkän maaperän kunnostamisen ja näyttösuojan purkamisen kustannus on arviolta noin 40 000 **kustannuksesta noin 150 000 muodostuu radan läpi johdettavia hulevesiä varten rakennettavista järjestelyistä.?
18 7. KOKONAIKUSTANNUSARVIO 7.1 Yleistä Ympäristötekniseen parantamiseen tähtäävät toimenpiteen joudutaan tekemään, mikäli ampumaratatoimintaa halutaan jatkaa. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. pilaantuneen maaperän kunnostaminen, melun leviämisen estämiseksi tehtävät toimenpiteet, taustavallin kunnostaminen sekä taustavallin vesienhallintajärjestelmä. Osa tässä yleissuunnitelmassa esitetyistä toimenpiteistä on suunniteltu parantamaan ampumaratojen käytettävyyttä. Yksittäisen toimenpiteen perusteita arvioitaessa on kuitenkin syytä tarkastella aina hieman suurempaa kokonaisuutta. Joissain tapauksissa käytettävyyden parantamiseen ja ympäristötekniseen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä joudutaan yhdistelemään, jotta rakentamisen ja ylläpidon pitkän aikavälin kustannukset eivät nouse tarpeettomasti. Esimerkkinä voidaan ottaa ampumakatosten yleisen parantamisen ja niiden ääniteknisen parantamisen välinen yhteys: lahoon ja huonokuntoiseen katokseen ei ole järkevää asentaa ääneneristystä ilman, että katos kunnostetaan (tai jopa uusitaan) samassa yhteydessä. Puolustusvoimien ampumaratojen ympäristönsuojelun parantamishankkeesta ei ole perusteltua rahoittaa toimenpiteitä, joilla ei ole vaikutusta radan ympäristönsuojelulliseen tasoon. Kuitenkin toimenpiteiksi, joilla on ainoastaan käytettävyyttä parantava vaikutus, voidaan laskea vain pieni osa suunnitelluista toimenpiteistä. Tällaiseksi toimenpiteeksi on tarkastelussa laskettu olemassa olevien ampumaratojen välialueiden tasaaminen sekä asekäsittelyradan 1 sivuvallien parantaminen taustavallin vaatimukset täyttäväksi. Näiden kustannusten osuus vaihtoehdon kokonaiskustannuksesta on esitetty seuraavan kappaleen taulukon yhteydessä. Taulukkoon on arvioitu radoittain yleissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden kustannukset. Pienoiskivääriradan ja hirviradan osalta kustannuksiin on otettu mukaan vain Puolustusvoimien kannalta välttämättömät toimenpiteet. Tarkasteluun ei ole otettu mukaan 600 metrin kiväärirataa eikä haulikkoratoja. 7.2 Ympäristönsuojelun ja muiden perusparannustoimenpiteiden kokonaiskustannusarviot radoittain Ampumaratatoimintaa voitaneen jatkaa nykyisillä radoilla, mikäli radoilla tehdään suunnitelmissa esitetyt parantamistoimenpiteet. Alla olevassa taulukossa on esitetty ampumaradan parantamisen kustannukset. Taulukko 11. Ampumaratojen parantamisen ja rakentamisen kustannukset. Arvioidut ratakohtaiset kustannukset MPKK kiväärirata 150 580 000 Asekäsittelyrata 1 120 000 MPKK Pistoolirata *450 000 KAR kiväärirata 150 900 000 KAR kiväärirata 300 750 000 Pienoiskiväärirata 40 000 Hirviradan hulevesijärjestelyt 150 000 KAR uusi kiväärirata 150 790 000 KAR uusi pistoolirata *530 000 (40 paikkaa) Yhteensä **4 310 000 *käytetty eri vaihtoehdoista laskettua keskiarvohintaa **ratojen välialueiden tasaamisen ja AK1:n sivuvaalien osuus summasta on noin 11% (355 000 ).
19 8. JATKOTOIMENPITEET JA AIKATAULU Santahaminan ampumaratojen kehittämisen ja parantamisen jatkamiseksi tulee tehdä päätökset avoimien kysymysten osalta. Päätökset tarvitaan ainakin uusien ratojen rakentamisesta ja siviiliseurojen vastuulla olevien ratojen tulevaisuus. Hankkeen sisäisestä rakentamisjärjestyksestä ja urakkajaosta voidaan päättää peruslinjausten valinnan jälkeen. Rakentamisjärjestyksestä päättäminen tukeutuu pitkälti samanaikaiseen massojen hankinnan suunnitteluun. Urakka-alueiden tarkempi kartoittaminen ja pohjatutkimusten tekeminen voivat puolestaan antaa lisätietoa massatarkastelun tekemiseen. Hankkeen tarkempi aikatauluttaminen onkin syytä tehdä heti näiden päätösten jälkeen, jotta tehtävät voidaan tarvittaessa jakaa hankkeen toteuttamisen kannalta järkeviin osiin. Santahaminan ampumaratojen ympäristölupapäätöstä ei suurella todennäköisyydellä saada ennen syksyä 2013. Osa suunnittelusta ja ehkä rakentamisestakin joudutaan tekemään ilman voimassa olevaa ympäristölupapäätöstä. Tästä syystä on tärkeää, että lupaviranomainen pidetään tietoisena tehtävistä rakenneratkaisuista ja tarvittaessa pyydetään lausunto kriittisistä rakenteista. Pilaantuneen maaperän kunnostustoimenpiteiden yhteydessä on tehtävä asianmukaiset ilmoitukset viranomaisille. Rakennuslupien osalta tulee neuvotella Helsingin kaupungin rakennusviraston kanssa lupien tarpeellisuudesta. Kuvassa 15 on esitys hankkeen etenemisestä. Maastotutkimukset (kartoitus ja kairaukset) maalis - toukokuu 2013 Rakennussuunnittelu syyskuu 2013 - maaliskuu 2014 Ympäristölupapäätös talvi 2013-2014 Urakkakilpailutus huhti - toukokuu 2014 Rakentaminen kesä - syksy 2014 Kuva 15. Hankkeen aikataulu.