Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL VAASA Puhelin Faksi Sähköposti

Transkriptio

1 Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL VAASA Puhelin Faksi Sähköposti Päätös 1 (38) Antopäivä Päätösnumero /0067/2 Diaarinumero 00500/16/5129 Asia Muutoksenhakijat Luvan hakija Valitus ympäristölupa-asiassa A ja B, Helsinki, yhdessä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta Päätös, johon on haettu muutosta Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 57/2016/1 Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnalle ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen ympäristöluvan ampumaradan toiminnalle Helsingin kaupungin Santahaminan saarella kiinteistöllä Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Ratojen käyttö ja toiminta-ajat 1. Ampumaratatoimintaa voidaan harjoittaa hakemuksen mukaisilla tai melutasoltaan vastaavan tasoisilla aselajeilla seuraavilla radoilla: - Kiväärirata 1 (keskusampumaradan 150 m vanha rata) - Kiväärirata 2 (keskusampumaradan 300 m rata) - Kiväärirata 3 (keskusampumaradan 150 m uusi rata) - Kiväärirata 4 (MPKK:n kiväärirata) saakka - Pistoolirata (uusi pistoolirata) - Pistoolirata MPKK (nykyinen pistoolirata) saakka - Asekäsittelyrata 1, pois lukien ryhmäammunnat alkaen - Asekäsittelyrata 2 - Hirvirata (n laukausta/vuosi) - Pienoiskiväärirata (n laukausta/vuosi) - Haulikkoradat (n laukausta/vuosi) Kiväärirata 3 ja pistoolirata voidaan ottaa käyttöön sen jälkeen, kun hakemuk-

2 2 (38) sen mukaiset maaperänsuojausrakenteet ja vesienkeräysjärjestelyt radoilla on tehty. Meluselvitystä ja melumääräysten todentamista varten tehtävät ammunnat saa suorittaa radalla ennen sen käyttöönottoa. Uudenmaan ELY-keskukselle on varattava mahdollisuus tarkastaa, että radan rakenteet ja laitteet ovat käyttökunnossa ennen niiden käyttöönottoa sekä osallistua käyttöönottoon liittyviin melumittauksiin. Haulikkoradan (skeet) toimintaa voidaan jatkaa vuoden 2016 loppuun, jonka jälkeen toiminta on lopetettava, jos ammunta suuntautuu merialueelle ja ammunnassa käytetään muita kuin teräshauleja. Lyijyhaulien käytön lopettamisen jälkeen on selvitettävä ammuntojen vaikutukset ammunta-alueen ja merialueen sedimentteihin ja niiden haitta-ainepitoisuuksiin sekä mahdollisuudet alueiden puhdistamiseen sekä arvioitava alueen pilaantuneisuus ja puhdistustarve määräyksen 28 mukaisesti. Lopetettavaksi ilmoitettujen kiväärirata 4:n ja pistoolirata MPKK:n sekä haulikkoradan (skeet) osalta on noudatettava lupamääräystä Ammunnat radoilla ovat sallittuja alla mainittuina toiminta-aikoina. Ammunnat on toteutettava ympäristöluvan määräysten mukaisesti. ma-to pe la su Kiväärirata Pistoolirata MPKK Asekäsittelyrata Kivääriradat 1 3, pistoolirata ja asekäsittelyrata Hirvirata ja haulikkorata Pienoiskiväärirata Ammunnat on kielletty seuraavina yleisinä juhlapäivinä: uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäislauantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, juhannusaatto, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä ja Tapaninpäivä. Toiminta-ajoista voidaan puolustusvoimien koulutusohjelman mukaisissa ammunnoissa poiketa erityisten syiden kuten pimeäammuntojen perusteella enintään 20 kertaa vuodessa. Melu ja sen vähentäminen 3. Lupamääräyksen 1 mukaisten puolustusvoimien koulutukseen käytettävien ratojen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää A-painotettuna enimmäisäänitasona impulssiaikavakiolla (L AImax ) määritettynä melutasoa 65 db lähimmillä Santahaminan ulkopuolisilla asumiseen tai loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Ratakohtaiset meluntorjuntatoimenpiteet on toteutettava siten, että raja-arvot saavutetaan mennessä. Meluraja-arvot on todennettava lupamääräyksessä 6 määrätyllä tavalla.

3 3 (38) 4. Hirviradan, haulikkoratojen ja pienoiskivääriradan toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää A-painotettuna enimmäisäänitasona impulssiaikavakiolla (L AImax ) määritettynä melutasoa 65 db lähimmillä asumiseen käytettävillä alueilla eikä melutasoa 60 db loma-asumiseen käytettävillä alueilla. Jos meluraja-arvo ylittyy, on ratakohtaisesti ammuntojen vuorokautista toiminta-aikaa rajoitettava siten, että kesäaikana kyseisten ratojen käyttö on kielletty viikonloppuisin (la su) kokonaan ja arkisin (ma pe) klo 18 7 välisenä aikana. Melutaso ei saa tällöinkään ylittää raja-arvoa 65 db Santahaminan ulkopuolisilla asuntoalueilla. Ratakohtaiset meluntorjuntatoimenpiteet on toteutettava siten, että raja-arvot saavutetaan mennessä. Meluraja-arvot on todennettava lupamääräyksessä 6 määrätyllä tavalla. 5. Ampumaratojen aktiivisena ammuntapäivänä toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää asumiseen eikä loma-asumiseen käytettävillä alueilla päivällä klo 7 22 melutasoa L Aeq 55 db(a). Määräystä on noudatettava alkaen. Keskiäänitasoa määritettäessä on käytettävä impulssimaisuuskorjausta 12 db. Meluraja-arvot on todennettava lupamääräyksessä 6 määrätyllä tavalla. 6. Lupamääräysten 3, 4, ja 5 mukaisten meluraja-arvojen saavuttaminen on todennettava ensisijaisesti laskentamallitarkastelulla. Laskentamallinnuksen on oltava avoin, dokumentoitu ja siitä on toimitettava valvontaviranomaiselle lähtötiedot, joiden perusteella viranomainen tai sen käyttämä asiantuntija voi tarvittaessa toistaa tai varmistaa laskennan tulokset. Laskentatarkasteluun perustuva esitys toiminnan meluraja-arvojen luvanmukaisuudesta sekä mahdollinen ratakohtainen toimenpide-esitys melun rajoittamiseksi aikatauluineen on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle mennessä. Ryhmäammuntojen aiheuttamana korottavana lisäyksenä enimmäisäänitasoihin käytetään arvoa 3 db. Toimenpide-esityksessä on esitettävä ne erilaiset toimenpiteet ja pysyvät toimintatavat, joilla lupamääräysten 3, 4, ja 5 mukaisiin meluraja-arvoihin päästään. Jos toimenpiteisiin sisältyy massiivisten meluvallien rakentamista, voidaan niitä varten jatkaa lupamääräysten 3, 4, ja 5 meluraja-arvojen voimaantuloa saakka. Toimenpide-esitys on toimitettava tiedoksi myös Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja niiden on oltava myös yleisesti nähtävissä luvan saajan verkkosivuilla tai muulla lähiasukkaat helposti tavoittavalla tavalla. Ratojen kunnostaminen, maaperä, pinta- ja pohjavedet 7. Taustavallien, ampumapaikkojen edustojen, luotiloukkujen ja taululaitteistojen edustojen ja muiden luoti- ja haulijätteelle altistuvien alueiden, rakenteiden, laitteiden ja ratkaisujen tulee olla sellaisia, että luoti/haulijäte, kiekkojäte ja haitta-ainepitoinen maa voidaan tarvittaessa poistaa. 8. Sivuvallien korotukset ja muut vastaavat maanrakennustyöt on tehtävä ensisijaisesti pilaantumattomia maa-aineksia käyttäen, jollei pilaantuneiden maiden käsittelystä vastaava viranomainen ole muuta määrännyt.

4 4 (38) 9. Rata-alueiden ulkopuoliset sade- ja valumavedet on ohjattava niskaojin tai muulla tavoin rata-alueen ulkopuolelle siten, että ne eivät sekoitu haitta-ainepitoisiin vesiin tai maa-aineksiin. 10. Rata-alueiden hule- ja suotovedet on kerättävä ja johdettava siten, että vesien määrää voidaan arvioida ja laatua seurata näytteenotoin. Hule- ja suotovesien keräys ja hallinta tulee järjestää siten, että vedet voidaan tarvittaessa käsitellä ennen maastoon johtamista. Rata-alueilta poisjohdettavia vesiä on tarkkailtava määräyksen 22 mukaisesti. 11. Tavoitteena on, että ampumarata-alueelta vesistöön johdettavien vesien lyijypitoisuus ei lupamääräyksen 22 mukaisessa tarkkailun vesistöpisteessä ylitä vesiympäristölle asetettua ympäristölaatunormia 7,23 µg/l (liukoinen pitoisuus) eikä nikkelipitoisuus ympäristölaatunormia 21 µg/l (liukoinen pitoisuus). Mikäli metallipitoisuus ylittää tavoitearvon kahdessa perättäisessä näytteessä, tulee luvan saajan kuuden kuukauden kuluessa toisen näytetuloksen valmistumisesta esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle arvio ylittymisen syistä sekä selvitys toimenpiteistä metallipitoisuuden ympäristölaatunormin saavuttamiseksi. Jos toimenpiteet edellyttävät ympäristöluvan muuttamista, voidaan selvitys siirtää käsiteltäväksi Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, joka sen perusteella voi tarvittaessa täsmentää ampumaratojen hule- ja suotovesien hallintaa ja käsittelyä koskevia lupamääräyksiä tai täydentää lupaa. 12. Asekäsittelyradoilla 1 ja 2 ja hirviradalla haitta-aineiden kulkeutuminen rata-alueelta maaperään ja vesiin on estettävä eristämällä kaikki ne rata-alueen osat, johon luodit ja haulit leviävät ja toteuttamalla vesien johtamisjärjestelyt määräysten 9 ja 10 mukaisesti. Toimenpiteet on tehtävä seuraavan taustavallin kunnostuksen yhteydessä kuitenkin viimeistään mennessä. 13. Haulikkoratojen (trap ja sporting) toimintaa voidaan jatkaa saakka nykyisen toiminnan mukaisesti. Jos ratojen käyttöä on tarkoitus jatkaa sen jälkeen, on haitta-aineiden kulkeutuminen rata-alueelta maaperään ja vesiin oltava estettynä toteuttamalla määräysten 9 ja 10 mukaiset vesienkeräysjärjestelyt ja määräyksen 7 mukaiset rakennejärjestelyt. Pienoiskivääriradan toimintaa voidaan jatkaa saakka nykyisen toiminnan mukaisesti. Jos radan käyttöä on tarkoitus jatkaa sen jälkeen, on rataalueen pilaantuneet maat oltava poistettu ja toimitettu ympäristöluvan omaavaan käsittelypaikkaan ja ratarakenteet toteutettuna luotiloukuin tai muuten siten, että luodit kerätään talteen eivätkä ne joudu kosketuksiin maaperän eivätkä hule- ja suotovesien kanssa. Luvan saajan tulee esittää toimintaa jatkavien ratojen osalta ratakohtaiset kunnostussuunnitelmat 3 kuukautta ennen niiden toteuttamista Uudenmaan ELYkeskukselle. Lopettavan radan osalta on noudatettava lupamääräystä 28. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely 14. Mikäli rata-alueilla sijaitsevia ojia tai niiden laskuojia ruopataan, rata-

5 5 (38) alueen maaperää kaivetaan tai niiden maa-aineksia tai rantalietettä poistetaan, on poistettavien ainesten laatu selvitettävä ennen töihin ryhtymistä. Haitta-ainepitoisten ainesten käsittelystä ja poistamisesta on aina ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Poistettavien ainesten käsittelyssä on meneteltävä viranomaisohjeiden ja -määräysten mukaisesti. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen 15. Kierrätettävät ja hyödynnettävät jätteet kuten luoti-, hauli- ja niiden hylsyjäte sekä pahvi- ja pakkausjäte on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn ja hyötykäytettäväksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toimittaa loppusijoitukseen paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisenlaisen jätteen vastaanotto. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain yritykselle, jolla on alueellisen ympäristökeskuksen tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon tai jätehuoltorekisteriin merkitsemisestä. 16. Vaarallisen jätteen kuten pilaantuneeksi maa-ainekseksi luokiteltavan valleista poistetun iskemäkohta- ja seulontajätteen siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutettavaksi edelleen vaarallisen jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. Vaarallisten jätteiden varastoinnissa on lisäksi noudatettava jätteistä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) annettuja määräyksiä. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen vaarallisen jätteen käsittely. Vaarallisia jätteitä ei saa varastoida ampumaradan tai varuskunnan alueella 12 kuukautta kauempaa. Tiedottaminen ja vastuuhenkilö 17. Poikkeavista yöaikaisista ammunnoista ja poikkeavan äänekkäistä tai pitkäkestoisista muista ammunnoista ampumaradalla on tiedotettava lähialueen asukkaita hyvin tavoittavilla tiedotusvälineillä. Tiedottamisen yksityiskohdista sovitaan valvontaviranomaisen kanssa. 18. Luvan saajan on nimettävä ampumaradan hoidosta ja valvonnasta vastaava henkilö, joka vastaa ampumaradan toiminnasta ja rakenteiden toimivuudesta. Vastuuhenkilön on tunnettava ampumaradan toiminta ja hänen tulee olla perehtynyt ampumaradalla olevaan ympäristönsuojelutekniikkaan kuten lyijynkeräysjärjestelmiin, jätehuoltoon ja vesienkeräys- ja käsittelyjärjestelmiin sekä olla selvillä ympäristölupapäätöksestä ja sen määräyksistä sekä keinoista, joilla ampumaradan ympäristövaikutuksia voidaan ehkäistä ja vähentää. Vastuuhenkilön ja hänen sijaisensa yhteystiedot on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 30 päivän kuluessa aluehallintoviraston päätöksen antopäivästä. Mikäli vastuuhenkilön yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava tiedoksi edellä mainituille viranomaisille viipymättä. Vastuuhenkilöitä voi olla useampia niin, että kullakin radalla on enintään yksi pääasiallinen vastuuhenkilö.

6 6 (38) Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset 19. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu, kirjanpito ja raportointi on tehtävä jäljempänä annettujen lupamääräysten mukaisesti. Lupamääräyksissä velvoitettuja tarkkailuja voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa ympäristöluvan valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Luvan saajan on toimitettava kuukauden kuluessa aluehallintoviraston päätöksen antamisesta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle luvan määräysten mukaisesti päivitetty tarkkailusuunnitelma, johon on koottu toiminnan käyttötarkkailu, päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailut sekä lupamääräyksen 17 mukaiset tiedottamiskäytännöt. Ohjelman mukainen tarkkailu on aloitettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. Tarkkailusuunnitelma voidaan laatia yhteisesti Santahaminan saaren ympäristölupavelvollisista toiminnoista. Tarkkailusuunnitelmassa tulee esittää kriteerit ja toimenpidesuunnitelma taustavallien massanvaihtotarpeen ja luotien iskemäkohtien poistamistarpeen tunnistamiseksi ja toteuttamiseksi. 20. Ampumaradan käyttöä tulee seurata lupahakemuksen mukaisella laukausmäärien ratakohtaisella seurannalla. Käytön seurannan tulee sisältää eriteltynä lupamääräyksen 2 mahdollistamat poikkeuksellisina aikoina suoritetut ammunnat. Rata-alueen vesienjohtamis- ja käsittelyjärjestelmien, ratavallien, ampumapaikkojen meluntorjuntarakenteiden ja luotien talteenottojärjestelmien kuntoa ja toimivuutta on tarkkailtava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Mahdolliset vauriot on korjattava viipymättä. Kunnontarkastuksista ja mahdollisista korjaustoimenpiteistä on pidettävä kirjaa. 21. Toiminnasta aiheutuvaa melua on mitattava ympäristön lähimmissä häiriintyvissä kohteissa Santahaminan asuntojen alueella ja Laajasalossa vuonna 2016 ja 2018 niin, että mittaustuloksia voidaan verrata lupamääräysten 3, 4 ja 5 mukaisiin melun raja-arvoihin. Mittaukset on tehtävä meren ollessa jäätön. Mittauspisteet on valittava melun leviämisen kannalta tarkoituksenmukaisista paikoista. Mittauspisteet on valittava siten, että niihin sisältyy myös aiemmin käytettyjä mittauspisteitä. Mittaajan on oltava sertifioitu melumittaaja tai mittaajalla on oltava muutoin osoitettu riittävä asiantuntemus. Melumittaussuunnitelmat on lähetettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarkastettavaksi 30 päivää ennen mittausten aloittamista. Mittauksista tehtävään yhteenvetoon on liitettävä mittaustulokset ja siinä on otettava huomioon aikaisemmin tehtyjen melumittausten tulokset. Yhteenvetoon on sisällytettävä lisäksi vertailu siitä, kuinka mittaustulokset vastaavat laskentamallilla saatuja vastaavia arvoja ja laskelma siitä, kuinka paljon aktiivisen harjoituspäivän aikana Santahaminan raskaiden aseiden ampumarataammunnat voivat korottaa päiväajan keskiäänitason (L Aeq ) arvoja. Lisäksi on

7 7 (38) arvioitava, kuinka paljon kaikki toiminta, mukaan luettuna myös pienikaliiperisten aseiden taisteluharjoitusammunnat ja lähiharjoitusalueen paukkupatruuna-ammunnat yhteensä voivat käytännössä korottaa keskiäänitason arvoja. Yhteenveto on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viikon kuluessa raportin valmistumisesta. Melua on mitattava vuosien 2016 ja 2018 jälkeen mikäli toimintaympäristössä tai käytettävissä aseissa tulee muutoksia tai ympäristöluvan valvontaviranomainen perustelluista syistä niitä vaatii. 22. Rata-alueilta altaiden kautta purkautuvia vesiä, ojista mereen purkautuvia vesiä ja meriveden laatua on tarkkailtava. Pintavesinäytteet on otettava vuosittain ainakin aluehallintoviraston päätöksen liitteessä 2 esitetyistä näytepisteistä X001, X002, X003, X004 ja X005. Pintavesinäytteiden vuosikeskiarvo on määritettävä joko passiivikeräimen näytteestä tai edustavuudeltaan vastaavien näytteiden avulla. Näytteistä on analysoitava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: sähkönjohtavuus, ph, kiintoaine, lyijy, antimoni, arseeni, kupari, sinkki ja nikkeli. Näytteet on tutkittava sekä suodattamattomina että suodatettuina. Ratakohtaisista hule- ja suotovesien näytteenottokaivoista on otettava suotovesinäytteet kolme kertaa vuoden 2016 aikana ja sen jälkeen kerran vuodessa kolmen peräkkäisen vuoden ajan. Näytteenotto on tarvittaessa uusittava siten, että ainakin yksi vuosittainen näyte voidaan kustakin kaivosta määrittää. Suotovesinäytteistä on määritettävä ainakin seuraavat aineet ja niiden ominaisuudet: happi, sähkönjohtavuus, ph, kiintoaine sekä lyijy, antimoni, arseeni-, kupari, sinkki ja nikkeli. Haulikkoradalta on tutkittava lisäksi PAH-pitoisuus. Näytteet on tutkittava sekä suodattamattomina että suodatettuina. Ratakohtaisten hule- ja suotovesien määrää tulee mitata tai arvioida havaintoihin perustuvasti siten, että vuotuinen kertymä voidaan ratakohtaisesti raportoida vuosiraportoinnin yhteydessä. Näytteenoton tuloksia on verrattava soveltuvin osin vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1 C mukaisiin ympäristölaatunormeihin ja talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/2000) liitteen I mukaisiin talousveden laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin. Pitoisuuksien vertailuarvojen ylityksistä on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Pinta- ja suotovesien näytteenottomenetelmät ja näytteenottopisteiden sijainti kartalla sekä suotovesien määrän mittaus- tai arviointimenetelmät on esitettävä lupamääräyksen 19 mukaisessa tarkkailusuunnitelmassa. 23. Toiminnan vaikutusta pohjaveteen on tarkkailtava ottamalla pohjavesinäyte ainakin kerran vuodessa aluehallintoviraston päätöksen liitteessä 2 esitetystä näytteenottopisteestä X014. Näytteestä on analysoitava ainakin seuraavat aineet ja niiden ominaisuudet: sähkönjohtavuus, ph, kiintoaine, CODMn, kloridi, sulfaatti, lyijy, antimoni, arseeni, kupari, sinkki ja nikkeli. Pohjaveden pinnan korkeus ja lämpötila on mitattava ja kirjattava näytteenoton yhteydessä.

8 8 (38) Näyte on tutkittava sekä suodattamattomana että suodatettuna. Näytteenoton tuloksia on verrattava soveltuvin osin vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) liitteen 7 A mukaisiin pohjaveden ympäristölaatunormeihin ja talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/2000) liitteen I mukaisiin talousveden laatuvaatimuksiin ja -suosituksiin. Pitoisuuksien vertailuarvojen ylityksistä on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Pohjaveden näytteenottomenetelmät ja näytteenottopisteiden sijainti kartalla sekä lämpötilan ja pinnan korkeuden mittausmenetelmät on esitettävä lupamääräyksen 19 mukaisessa tarkkailusuunnitelmassa. 24. Ympäristöluvassa määrätyt mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi tai henkilösertifiointi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Näytteet analysoivalla laboratoriolla on oltava analysointiin käytettäville menetelmille akkreditointi. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Näytetulokset analyysitodistuksineen on toimitettava viimeistään viikon kuluttua niiden valmistumisesta Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 25. Toteutettavista ja toteutuneista meluntorjuntarakenteista, maaperän ja pohjaveden suojausrakenteista sekä vesienjohtamis- ja käsittelyjärjestelyistä on toimitettava selvitykset ja kuvaukset tai piirrokset tiedoksi Uudenmaan ELYkeskukselle. Tietojen toimittamisen aikataulusta ja laajuudesta sovitaan tarkemmin ELY-keskuksen kanssa. 26. Ampumaradan toiminnasta on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä määräyksessä 27 tarkoitetut vuosittaista raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten ampumaradan käyttöä ja valvontaa koskevat tallenteet, tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset ja jätteiden siirtoasiakirjat, tulee säilyttää vähintään kolmen vuoden ja jätekirjanpito vähintään kuuden vuoden ajan. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. 27. Luvan saajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava ympäristöluvan valvontaviranomaiselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva vuosiraportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: - ratojen toiminta-ajat, ammuntapäivien määrä, käytetyt aseet radoittain - vuosittain ammutut laukausmäärät, radoittain ja lupamääräyksen 2 mukaiset poikkeukselliset ammunnat ja niiden ajankohdat eriteltynä - ratavallien, vesienjohtamisrakenteiden, ojien, ratojen näytteenottokaivojen ja mahdollisten vedenkäsittelykaivojen, laskeutusaltaiden, luotien keräysjärjestel-

9 9 (38) mien ym. kunnon tarkkailu ja tehdyt korjaustoimenpiteet - tiedot toiminnassa syntyvistä jätteistä mukaan lukien haitta-ainepitoiset maaainekset, niiden laji, laatu, määrä ja toimituspaikka - yhteenveto pohjaveden, pintavesien ja vesistön tarkkailuista sekä radalla tehtyjen melumittausten tuloksista - tehdyt kaatopaikkakelpoisuusselvitykset - toiminnan ympäristövaikutuksia koskevien yhteydenottojen tiedot - suunnitellut ja toteutetut muutokset meluntorjunta- ja maaperänsuojausrakenteissa sekä vesienjohtamis- ja käsittelyjärjestelyissä Vuosiraportointi ja tulosten raportointi on tehtävä ensisijaisesti sähköisesti valvontaviranomaisen edellyttämällä tavalla. Jätteet on raportoitava ja luokiteltava jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 4 jäteluettelon mukaisesti. Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen ja lopettaminen 28. Toiminnan valvonnan ja päästöjen lisääntymisen kannalta merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen ampumaradan toiminnan tai sen osatoiminnan lopettamista esitettävä Uudenmaan ELY-keskukselle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Jos suunnitelman johdosta on tarpeen antaa ympäristönsuojelulain (527/2014) 93 :n mukaisia määräyksiä, suunnitelma tulee siirtää sen johdosta myös Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Ampumaradan toimintaa tai sen osatoimintaa lopetettaessa on ennen lopettamista laadittava lopettamissuunnitelma myös Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelman tulee sisältää ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 :n mukainen selvitys alueen pilaantuneisuudesta ja puhdistamistarpeesta. Luvan voimassaolo Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Päätöksen noudattaminen muutoksenhausta huolimatta Aluehallintovirasto on määrännyt, että luvan saaja voi aloittaa ympäristölupapäätöksen mukaisen uusien ratojen (kiväärirata 3 ja pistoolirata) toiminnan ympäristöluvan määräyksiä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää lupapäätöksen toimeenpanon. Perustelu: Santahaminan ampumaradan toiminta on vakiintunutta. Uusien kahden radan käyttöönotolla ei ratojen kokonaismäärä eikä laukaisumäärä lisäänny vaan lähimpänä asutusta sijaitsevat kaksi olemassa olevaa rataa (kiväärirata 4 ja pistoolirata MPKK) poistuvat käytöstä. Ampumaradalla on tehty ja teh-

10 10 (38) dään ympäristönsuojelutoimenpiteitä mm. meluntorjunnassa sekä maaperän- ja vesiensuojelussa. Päätöksen mukainen toiminta vähentää ympäristövaikutuksia, mm. meluhaittaa ja parantaa ympäristön tilaa nykyisestä. Ampumaradan toiminta on voimassa olevan kaavan mukaista. Aluehallintoviraston ratkaisun perustelut Lupaharkinnan perusteet Toiminta koskee puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 2 :n 1c kohdan mukaista sotilaskoulutuksen antamista ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen antamista puolustusvoimien ampumaradalla. Muut toimijat kuten poliisi, metsästysseurat, reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöt käyttävät ampumarataa luvan saajan luvalla tämän luvan lupamääräyksiä noudattaen. Ratkaisussa on katsottu, ettei ympäristöluvassa voida rajata sitä kenelle ja mille tahoille luvan saaja antaa oikeuden ampua hirvikivääri-, pienoiskivääri- ja haulikkoradoilla. Lupa on siten myönnetty hakijalle ilman käyttöehtoja. Kyseessä on toiminta, jolla ei ole aikaisempaa ympäristö- tai sijoituspaikkalupaa. Luvan saaja on hakenut ympäristölupaa ampumaradoille Uudenmaan ympäristökeskuksen hallintopakkopäätökseen UUDELY/736/07.00/2010 liittyen. Olemassa olevan toiminnan lisäksi on haettu lupaa myös kahden uuden radan käyttöönotolle. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetussa laissa (113/2000) säädetään ympäristönsuojelulain voimaantuloon liittyvistä tilanteista. Mainitun lain 4 :ssä säädetään, että ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa laillisesti harjoitettuun toimintaan ei tarvitse hakea heti uutta ympäristölupaa. Lain 6 ja 7 :ssä säädetään ilmoitusmenettelystä, jonka perusteella yksittäistapauksessa valvontaviranomainen voi velvoittaa hakemaan toimintaan uutta ympäristölupaa. Kaartin Jääkärirykmentti on jättänyt Uudenmaan ympäristökeskukselle Santahaminan ampumaratoja koskevan ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :ssä tarkoitetun, päivätyn ilmoituksen. Ampumaradan toiminta on siten ollut laillisesti harjoitettua toimintaa ja tämä on otettu huomioon ratkaisun suhteellisuus- ja kohtuullisuusharkinnassa. Ampumaradalle on siten kaikilta osin myönnetty haettu ympäristölupa, mutta määrätty toiminnoille siirtymä- tai lopettamisajat siltä osin kuin niitä on ollut tarpeen lupamääräyksin muuttaa tai kun pidempiaikaisia myöntämisedellytyksiä toiminnalle ei ole katsottu olevan. Lupaharkinta on perustunut ympäristönsuojelulakiin ja sen periaatteisiin ja asiassa on otettu huomioon annetut lausunnot ja muistutukset sekä alueen kaavoitus melumerkintöineen. Päätös ja lupaharkinta on tehty samanaikaisesti Santahaminan raskaiden aseiden ammuntoja ja räjäytyksiä koskevan lupapäätöksen kanssa. Arvioitaessa ampumaratatoimintaa koskevaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa, arviointiperusteena on käytetty ympäristöministeriön Suomen ympäristösarjan julkaisua 4/2014 Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta. Päätöksen lähtökohtana on ollut lupahakemus, Uudenmaan ympäristökeskuksen hallintopakkopäätös UUDELY/736/07.00/2010 ja korkeimman hallinto-oikeuden sitä koskeva ratkaisu. Luvanvaraisuus on niissä katsottu koskevan am-

11 11 (38) pumaradan lisäksi raskaiden aseiden kovapanosammuntoja ja raskaiden aseiden luvanvaraisuus on perustunut sen aiheuttamaan naapuruussuhdelain (26/1920) mukaiseen kohtuuttoman haitan aiheuttamiseen. Luparatkaisussa ei ole tulkittu Santahaminan alueella tapahtuvan toiminnan luvanvaraisuutta hallintopakkopäätöstä laveammin ja luvanvaraisuuteen ei ole katsottu kuuluvan pienikaliiperisten aseiden taisteluharjoitusammuntoja ja lähiharjoitusalueen paukkupatruuna-ammuntoja. Tässä ympäristöluparatkaisussa ei ole siten annettu niiden toimintaa koskevia lupamääräyksiä. Hakemuksen liitteenä olleessa meluntorjuntasuunnitelmassa on esitetty paukkupatruuna-ammunnoissa käytettävää aluetta rajattavaksi ohjein etelämmäksi, koska harjoitusammuntojen maksimimelu asuntoalueilla voi olla ajoittain melko voimakasta. Kokonaismelurasituksen vähentämisen kannalta olisikin järkevää, että luvan saaja kohdistaisi melun vähentämistoimenpiteitä tarvittavilta osin koskemaan myös näitä ammuntoja. Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) on tullut voimaan Lain 229 :n siirtymäsäännöksen mukaan hallintoviranomaisessa lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään ja ratkaistaan uuden lain voimaantuloaikana voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Koska hakemus on tullut vireille , päätöksessä on sovellettu pääsääntöisesti vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) säännöksiä. Luvan myöntämisen edellytykset Annetut lupamääräykset huomioon ottaen Santahaminan ampumaradan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, välitöntä vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Selvitys- ja tarkkailuvelvoitteilla varmistetaan, että maaperän, pinta- ja pohjaveden pilaantuminen voidaan riittävissä määrin estää. Luvan myöntämisen edellytyksiin vaikuttavat hakemuksessa esitetyt vuosittaiset laukausmäärät. Määrät eivät voi kasvaa merkittävästi ilman, että asiasta tehdään ympäristöluvan muutoshakemus, jossa arvioidaan muuttunut melurasitus uudestaan. Pienoiskivääri- ja haulikkoratojen laukausmäärien korottaminen nykyisestä ei juuri ole mahdollista ilman luvan muutoshakemusta. Näillä radoilla toiminta ei ole lakisääteistä puolustusvoimien koulutusammuntaa ja ratkaisussa on katsottu, että maankäyttökaavojen melualuemääräykset eivät koske tätä toimintaa siten kuin muuta Santahaminan ampumatoimintaa ja näiden ratojen toiminta ei ole alueella samalla tavoin tavanomaista. Toiminta täyttää ennalta arvioiden riittävästi ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä luonnonsuojelulain ja sen nojalla säädetyt vaatimukset. Lupamääräysten yleiset perustelut Ampumatoiminta Santahaminassa on jatkunut pitkään. Sekä pienikaliiperisilla

12 12 (38) aseilla että raskailla aseilla ammuntoja on ollut vuodesta 1918 alkaen ja tykistön ampumarata ja kivääriampumaratoja on ollut 1820-luvulta alkaen. Santahaminan ampumarata käsittää 11 rataa, jossa ammutaan pienikaliiperisten aseiden ohella myös rynnäkkö-, tarkkuus-, kone- ja metsästyskivääreillä sekä pistooleilla ja konepistooleilla. Asekäsittelyradoilla 1 ja 2 sekä lähinnä siviilikäytössä olevalla haulikkoradalla ammutaan myös haulikolla. Toiminnassa noudatetaan Santahaminan johtosäännön mukaisesti käytäntöjä, toiminta-aikoja ja alueellisia määräyksiä, joilla meluhaittoja pyritään ehkäisemään. Santahaminassa melua aiheuttavat ampumaradan lisäksi raskasaseammunnat ja räjäytykset sekä ampumaratojen ulkopuolella ampuma-alueilla suoritettavat taisteluammunnat ja paukkupatruuna-ammunnat. Taisteluammuntojen ja paukkupatruuna-ammuntojen vuosittainen yhteislaukausmäärä on noin Ampumaradalla ammutaan vuosittain yli 1 milj. laukausta. Rasituksen arvioinnissa on otettu huomioon, että toiminta on jatkunut alueella kauan. Ampumaradan 11 radasta pienoiskiväärirata sijoittuu Santahaminan tärkeälle I-luokan pohjavesialueelle (nro ). Pohjavesialueen kemiallinen ja määrällinen tila on pohjavesitietojärjestelmän (POVET) mukaan hyvä. Alueella on vedenottamo, mutta hakijalta tutustumiskäynnillä saadun tiedon mukaan vedenottamo ei ole talousvesikäytössä. Santahamina on Helsingin kaupungin vesijohtoverkon piirissä. Uudenmaan ELY-keskuksesta saadun tiedon mukaan Santahamina toimii edelleen Helsingin kaupungin varavedenottamona, jonka antoisuus on hyvä. Pohjavesialue on merkitty myös Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmaan vuosille Pohjavesialueen tarkkailuputkessa (X016) on vuonna 2002 havaittu kohonneita kloorattujen liuottimien pitoisuuksia. Pohjavettä on tarkkailtu vuosittain. Liuotinpitoisuudet ovat kuluneen kymmenen vuoden aikana olleet pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (401/2001) talousvedelle asetettua tetra- ja trikloorieteenien enimmäispitoisuutta 10 μg/l alhaisempia. Pitoisuudet ovat tarkkailun aikana laskeneet ja todettujen hajoamistuotteiden perusteella liuottimet myös hajoavat luontaisesti kohteen pohjavedessä. Hajoamistuotteista syöpävaarallisen vinyylikloridin pitoisuudet ovat kuitenkin olleet usein korkeampia kuin yhdisteelle asetettu enimmäispitoisuus 0,5 μg/l. Varuskuntaalueella olevista kolmesta pohjavesiputkesta (X016, X023, X021) on jatkossakin esitetty tarkkailtavaksi kloorattujen liuottimien pitoisuudet. Ampumaalueen tai ampumaradan toiminnassa ei käytetä em. liuottimia. Kohonneiden liuotinpitoisuuksien alkuperää ei tiedetä, mutta syyksi aineiden esiintymiseen on arveltu alueelle muualta tuotuja jätetäyttöjä. Luvan saaja on laatinut ratakohtaisen maaperän perustilaselvityksen ja meluselvityksen, meluntorjuntaselvityksen ja yleissuunnitelman, joiden perusteella Santahaminan ampumaradalle on suunniteltu ja toteutettu sekä meluntorjuntatoimenpiteitä, maaperän suojaustoimenpiteitä että parannettu vesien johtamisjärjestelyjä. Luvan saaja on tehnyt ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, jonka päätöksen mukaisesti ratojen (kiväärirata 1, 2 ja 3, pistoolirata, asekäsittelyrata 1) taustavallien pilaantuneet maat on kunnostettu ja ratojen (kiväärira-

13 13 (38) ta 1, 2 ja 3, pistoolirata, asekäsittelyrata 1) taustavalleihin on asennettu 0,5 mm LDPE-muovikalvo ja salaojitus sekä näytteenottokaivot. Toimenpiteet on tehty vuosien 2014 ja 2015 aikana. Ampumaratatoiminnassa noudatetaan harjoitusalueen johtosäännön mukaisesti käytäntöjä, joilla meluhaittoja pyritään ehkäisemään. Ratojen siirtäminen ja keskittäminen saaren eteläosiin sekä rata-ammuntojen suorittaminen korotettujen vallien suojissa vähentävät melua alueella. Alueen pohja- ja pintavettä sekä radoilta johdettavan hule- ja suotoveden laatua ja määrää seurataan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Päätöksessä on annettu toiminnan melulle raja-arvot ja määrätty todentamaan ratamelu tehtyjen meluntorjuntatoimien jälkeen ja määrittämään muiden Santahaminan melua aiheuttavien toimintojen (raskaat aseet ja ampumaratojen ulkopuoliset ammunnat) vaikutusta alueen melutasoon. Toimintojen yhteisestä keskiäänitason meluraja-arvosta ei päätöksessä ole annettu päästöraja-arvoa, koska asiaan liittyy vielä epävarmuuksia mm. todentamisen suhteen ja käytännössä voi olla tarkoituksenmukaista ja riittävää vähentää melua eri osa-alueilla erikseen. Luparatkaisussa on otettu huomioon Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma ja Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. (Lupamääräykset 1 28) Lupamääräyksellä 1 on rajattu ampumaradan toiminta, käytetyt aselajit ja ampumaetäisyydet ja hyväksytty uusien ratojen (kiväärirata 3 ja pistoolirata) perustaminen nykyisten ratojen yhteyteen saaren eteläosaan. Kivääriradalle 4 (MPKK:n kiväärirata) ja pistoolirata MPKK:lle (nykyinen pistoolirata) on päätöksessä annettu aikaa vuoden 2017 loppuun saakka siten, että ampumatoiminta radoilla päättyy, kun uudet radat (kiväärirata 3 ja pistoolirata) otetaan käyttöön. Luvan saaja on ilmoittanut siirtävänsä em. ratojen toiminnan perustettaville uusille radoille vuoden 2017 aikana. Asekäsittelyrata 1 on asututusta lähin rata sen jälkeen, kun MPKK:n kivääri- ja pistooliratojen käyttö on päättynyt. Asekäsittelyrata 1:n pohjoispuolella noin 300 metrin etäisyydellä on lähin asuinrakennus ja noin 500 metrin etäisyydellä koilliseen on lisäksi loma-asuinrakennus. Hakemuksen meluntorjuntasuunnitelmassa (Akukon Oy , 2011) on todettu, että varmin ja tehokkain tapa alentaa melua on siirtää ammuntoja etenkin ryhmäammunnat etelään keskusampumaradalle. Asekäsittelyrata 1:n toimintaa on rajattu ryhmäammuntojen osalta määräaikaan mennessä meluhaitan vähentämiseksi. Ympäristölupaa ei ole myönnetty haulikkoradan (skeet) toiminnalle vuoden 2016 käyttöjakson siirtymäaikaa pidemmäksi ajaksi. Toiminta, jossa ammutaan vesistöön ja rantaruovikkoon, ei ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Lyijyhaulia ei ole käytännössä mahdollista korjata talteen ja haulien

14 14 (38) liuenneiden lyijypäästöjen määrää ei voida seurata. Lyijyhaulit ovat pienen kokonsa ja myrkyllisyytensä vuoksi myös riski vesilinnuille. Toiminnan jatkaminen teräshauleilla voidaan katsoa hyväksyttäväksi. Teräshaulit liukenevat veteen ajan kanssa vaarattomina yhdisteinä ja kokonaismäärät jäävät niin pieniksi, ettei ole tarkoituksenmukaista kerätä niitä tässä tapauksessa talteen. Lyijyhaulien käytön lopettamisen jälkeen on selvitettävä ammunnan vaikutukset ja puhdistamismahdollisuudet ampuma-alueella ja asia voidaan käsitellä määräyksen 28 mukaisesti. Lupamääräys 2. Koska kiväärikaliiperisten aseiden aiheuttama melu koetaan häiritseväksi ja viihtyisyyttä alentavaksi erityisesti iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina, toiminta-aikoja on rajoitettu kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Toiminta-ajat ovat pääasiassa samat, jotka luvan saaja on esittänyt hakemuksessaan ja vastineessaan. Rajoituksissa on otettu huomioon tarve koulutuksen mukaisiin pimeäammuntoihin. Lupamääräykset 3 ja 4 raja-arvoista on annettu melusta aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi läheisillä asutus-, loma-asutusalueilla. Määräysten raja-arvot on asetettu ampumaratojen aiheuttaman enimmäismelutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (53/1997) tasoisena kuitenkin niin, että pääosin puolustusvoimien ja viranomaisten käytössä olevilla radoilla on huomioitu vain Santahaminan ulkopuolisten alueiden vakituinen asutus ja annettu raja-arvot sen mukaisesti. Ampumaradan toiminta on vakiintunutta ja toiminta painottuu päiväaikaan ja arkipäiviin. Pääosin siviilikäytössä olevien ratojen toiminnalle on asetettu lisäksi päätöksen (53/1997) mukainen lomaasuntoja koskeva alempi raja-arvo ja jos se ylittyy, käyttöaikarajat ammunnoille tiukentuvat. Lupamääräyksellä 5 on asetettu raja-arvo yksittäisen laukauksen enimmäisäänitason (määräykset 3 ja 4) lisäksi ampumaradan päivittäiselle kokonaislaukausmäärän keskiäänitasolle. Tämä raja-arvo on voimassa myös Santahaminan asuntoalueella. Raja-arvot on annettu valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoista tasoisena. Ampumaratojen aktiivisella ammuntapäivällä tarkoitetaan Santahaminan vilkkaimman toimintakuukauden keskimääräistä päivittäistä laukausmäärää. Keskiäänitason raja-arvo on katsottu tarpeelliseksi, koska kokonaislaukausmäärät ovat suhteellisen suuret ja pelkkä enimmäismelutason raja-arvo ei ole riittävä kuvaamaan ammunoista aiheutuvaa meluhaittaa. Lupamääräyksellä 6 on määrätty todentamaan määräysten 3, 4 ja 5 melurajaarvojen saavuttaminen ja toiminnan luvan mukaisuus laskentamallitarkastelulla. Määräyksellä edellytetään lisäksi toimenpide-esityksen tekemistä, mikäli joillain radoilla meluraja-arvo ylittyy tai lisämeluntorjuntatoimia esim. toiminta-aikojen rajoittamista on tehtävä. Radoilla, joilla ammutaan ryhmäammuntoja, tulee käyttää niitä koskevana korjausarvona toistaiseksi lukemaa + 3 db. Korjausarvoa voidaan muuttaa, jos yleisen käytännön tai virallisten ohjeiden mukaan arvoksi vakiintuu muu lukema. Lupamääräys 7 on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Rakenteiden ja muiden luoti- ja haulijätteiden talteenottoon tarkoitettujen ratkaisujen tulee olla sellaisia, että haitta-ainepitoinen aines voidaan tarvittaessa poistaa.

15 15 (38) Lupamääräys 8. Pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat alle maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädettyjen kynnysarvojen. Pilaantuneiden maiden puhdistamisen yhteydessä voidaan toiminnasta vastaavan viranomaisen harkinnan mukaan puhdistamisessa syntyviä lievästi pilaantuneita maita käyttää vallien rakentamiseen ja vastaaviin maanrakennustöihin. Tällä hetkellä pilaantuneiden maiden puhdistamisesta Santahaminassa vastaa Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. Lupamääräyksellä 9 estetään ampumarata-alueen puhtaiden alueiden ja rataalueen ulkopuolisten vesien pääsy haitta-ainepitoisille rata-alueille tai sekoittuminen haitta-ainepitoisiin vesiin niin että vesien hallinta pysyy tehokkaana ja haitta-aineille altistuvien vesien määrä saadaan minimoitua. Lupamääräyksellä 10 ehkäistään haitta-aineiden kulkeutumista vesiin ja niitä sisältävien vesien kulkeutumista ympäristöön. Määräyksen mukaiset toimenpiteet on määrätty tehtäväksi siten, että radalla syntyvän haitta-ainepitoisen veden määrä minimoidaan ja vesien laatua tarkkaillaan, niiden käsittelyyn varaudutaan ja vedet käsitellään tarvittaessa maaperän sekä pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Lupamääräyksessä 11 määrätty tavoitearvo on annettu vesien käsittelytarpeen toimenpidekynnyksen määrittämiseksi ja pintavesien suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) pintavesien lyijy- ja nikkelipitoisuuksien ympäristölaatunormin enimmäisarvon mukaisia kun vastaanottavana vesistönä on rannikkoalue. Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaan luvassa voidaan erityisestä syystä määrätä, että lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella. Koska varsinaista tavoitearvoa ei ole tarkoitus muuttaa, selvitys voidaan ensin toimittaa ELY-keskukselle, joka arvio selvityksen riittävyyden ja sen edellyttävätkö toimenpiteet luvan muuttamista. Lupamääräykset 12 ja 13 koskevat ratoja, joilla on vielä tehtävä toimenpiteitä haitta-aineiden kulkeutumisen estämiseksi. Lähinnä siviilikäytössä olevien haulikkoratojen (trap ja sporting) ja pienoiskivääriradan toiminnalle on annettu muita ratoja tiukempi siirtymäaika toimenpiteiden toteuttamiseksi suurempien ympäristöriskien vuoksi. Lupahakemuksessa ei ole esitetty näille radoille ympäristönsuojelutoimenpiteitä. Hirviradan alueen vesien johtamisjärjestelyjä on jo osin parannettu muiden ratojen parannustöiden yhteydessä. Asekäsittelyrata 1 ja 2 ovat koulutuskäytössä ja niissä ammutaan myös haulikolla. Asekäsittelyradalla 1 on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset taustavallin suojaukset ja vesien keräily ja pilaantuneen maan kunnostukset tehty vuonna Asekäsittelyradalla 2 parannustoimenpiteitä on tehty vuonna Hakemuksesta ei selviä, onko tälle radalle tehty taustavallin suojauksia ja vesien keräilyä tai pilaantuneen maan kunnostusta. Asekäsittelyradoilla on mahdollista ampua taustavallin lisäksi myös muihin suuntiin ja valleihin. Määräys edellyttää, että parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset toimenpiteet toteutetaan ja ratarakenteet, johon päätyy luoteja ja hauleja, eristetään

16 16 (38) maaperästä. Ratojen osalta on määrätty esittämään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset ympäristönsuojelutoimenpiteet kunnostussuunnitelmassa. Jos kunnostussuunnitelmaa ei tehdä tai haeta perustellusta syystä määräajalle jatkoa, on ratojen toiminta lopetettava ja tehtävä niistä rataa koskeva lopettamissuunnitelma määräyksen 28 mukaisesti. Pienoiskiväärirataa koskevassa määräyksessä on otettu huomioon radan sijainti tärkeällä pohjavesialueella siten, että pilaantuneet maat on poistettava alueelta kiireellisesti myös siinä tapauksessa, että toimintaa jatketaan. Santahaminan ampumaradan alueella tehdyissä tutkimuksissa on maaperän todettu pilaantuneen ampumaratojen ja erityisesti taustavallien alueella lyijyllä ja kuparilla sekä paikoin antimonilla ja sinkillä. Myös haulikkoratojen alueella on ollut korkeita lyijypitoisuuksia pintavedessä ja maaperä on osin voimakkaasti pilaantunut. Ympäristönsuojelulain 75 :n perusteella se, jonka toiminnasta on aiheutunut maaperän tai pohjaveden pilaantumista, on velvollinen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden siihen tilaan, ettei siitä voi aiheutua terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Lupamääräys 14 on annettu pilaantuneiden ainesten asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Santahaminan ampumaradan alueella tehdyissä tutkimuksissa on maaperän todettu raskasmetalleilla. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä rata-alueilta poistettavien maa-ainesten laadusta. Rata-alueen maaperä ja rataalueella sijaitsevien olemassa olevien ojien sedimentti katsotaan lähtökohtaisesti pilaantuneeksi tai mahdollisesti pilaantuneeksi maaperäksi alueen toimintahistoriasta johtuen. Pilaantuneen maaperän puhdistaminen vaatii ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen tekemistä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle tai haitta-ainepitoisen maa-ainesten kaivusta on muuten sovittava ympäristöluvan valvontaviranomaisen, ELY-keskuksen kanssa. Lupamääräyksillä 15 ja 16 jätteiden käsittelystä varmistetaan, että ampumaradan jätteistä ja jätehuollosta ei aiheudu haittaa terveydelle ja ympäristölle. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelaissa on säädetty etusijajärjestyksestä. Syntyvät jätteet on hyödynnettävä etusijajärjestyksessä määrätyllä tavalla. Toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Vaarallisia jätteitä luovutettaessa ja kuljetettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjamenettelystä ja siirtoasiakirjaan merkittävistä tiedoista on säädetty jätelain (646/2011) 121 :ssä. Siirtoasiakirjan avulla voidaan seurata vaarallisen jätteen kulkua asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Lupamääräys 17. Yleisölle tiedottaminen radan käytöstä etukäteen on tarpeen toiminnasta aiheutuvan viihtyisyyshaitan vähentämiseksi. Tiedottamisen tekni-

17 17 (38) sen kehittymisen ja paikallisten tarpeiden huomioon ottamisen vuoksi voidaan valvovan viranomaisen kanssa sopia tiedottamisen yksityiskohdista ja siihen tehtävistä muutoksista. Lupamääräys 18. on tarpeen yleisen turvallisuuden kannalta sekä annettujen lupamääräysten noudattamisen valvomiseksi. Päivitetyt yhteystiedot ovat tarpeellisia nopean tiedonkulun varmistamiseksi luvan saajien ja valvontaviranomaisten välillä erityisesti poikkeustilanteissa. Lupamääräykset Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Lain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailun, päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen varmistamiseksi ja toiminnan valvomiseksi sekä toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Luotien iskemäkohtien ja muiden haitta-ainepitoisten ainesten poistamisesta ei ole katsottu tarpeelliseksi määrätä erikseen, mutta luvansaajan tulee tiedostaa poistamistarpeen mahdollisuus ja määrittää kriteerit tällaisen kunnossapitotoimenpiteen toteuttamiselle osana tarkkailusuunnitelmaa. Lupamääräys 19. Tarkkailuun tehtävät muutokset on delegoitu tavanomaisen käytännön mukaisesti ympäristönsuojelulain 46 :n perusteella valvovalle viranomaiselle eli Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tarkkailujen näytteenottojaksoja voidaan esim. vähentää tai tihentää, jos tarkkailun tulokset antavat siihen aihetta. Myös aluehallintovirasto voi muuttaa tarkkailumääräyksiä, jos ympäristölupaa muutetaan hakemuksesta. Lupamääräys 20. Käyttötarkkailun avulla seurataan ampumaradan ympäristökuormitusta. Ampumaradan ympäristönsuojelurakenteiden ja -järjestelmien ylläpito edellyttää suunnitelmallista kunnossapitoa. Korjaus- ja huoltotoimenpiteet on kirjattava rakenteiden ja järjestelmien toimivuuden seuraamiseksi ja valvonnallisista syistä. Lupamääräys 21. Melun mittausvelvoitteet on annettu ympäristösuojelulain 5 ja 46 :n perusteella. Mittauksilla saadaan tietoa mittauspisteen melutasosta mittausaikana ja tietoja voidaan mm. käyttää osin tarkentamaan laskentamallien laskelmia ja niillä saatuja toiminnan melualuerajauksia. Ympäristöluvassa määrättyjen meluraja-arvojen noudattamista valvotaan siten ensisijaisesti laskentamallien avulla, mutta on selvää, etteivät mittaustulokset voi olla olennaisesti ristiriidassa ja suurempia malleilla saatujen melualuerajausten kanssa. Melumittauksella, joka täydentää laskentamalleja, saadaan tietoa meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutuksista ja riittävyydestä. Meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttaminen ampumaradalla on kesken osalla ratoja. Melumittauksissa tulee erityisesti huomioida ympäristöministeriön mittausohjeen (61/99) suositukset sääoloista. Jos mitataan keskiäänitasoja, ne on tehtävä aktiivisena ampumaradan harjoituspäivänä. Lupamääräykset 22 ja 23. Pinta- ja pohjaveden tarkkailumääräykset on annettu, koska luvan saajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Ratakohtaisen hule- ja suotoveden tarkkailu on tarpeen, jotta voidaan tunnistaa ne radat, joilla on kuormituksen vähentämistarve ja jotta ympäristöä suojaaviin