PÄÄTÖS. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0599Y ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Savon ympäristökeskukseen ILMOITUKSEN TEKIJÄ Ristiinan riistanhoitoyhdistys Yhdyshenkilö Juho Himanen Kaaritie Ristiina TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Ristiinan kunta, Parkatniemi Kiinteistö Kiinteistön omistaja Alueen sijainti Ristiinan riistanhoitoyhdistys Kaaritie Ristiina Kohde sijaitsee noin 8 km Ristiinan kirkonkylältä koilliseen vanhalla soranottoalueella. Kiinteistön omistaa Ristiinan riistanhoitoyhdistys, joka myös vastaa ampumatoiminnasta. Etäisyys lähimpään asutukseen ampumapaikoilta on noin metriä. Alueen kaavoitus- ja ympäristölupatilanne Pilaantunut alue sijaitsee seutukaava-alueella. Vahvistetun seutukaavan mukaan kohde sijoittuu Kiviharjun soranottoalueelle ja Parkatinkankaan pohjavesialueelle.

2 2 Toiminta alueella Voimassa olevan ympäristöluvan (Vaasan hallinto-oikeus, ) mukaan ampumaradan pitäjän tulee tarkkailla pohjavettä kerran vuodessa touko-kesäkuun aikana. Ampumarata-alue koostuu neljästä eri radasta. Radat ovat seuraavat: hirvirata, 100m kiväärirata, 100 m, pienoiskiväärirata, 50 m ja pistoolirata, 25 m. Ampumaradalla on ammuttu vuosittain n laukausta hirvikiväärillä, pienoiskiväärillä ja pistoolilla. Ammunta tapahtuu taustavalleihin, joihin kertyy lyijyä. Taustavallien maa-aines on osittain vaihdettu viimeksi vaihdettu Alueen maaperä ja pohjaveden sijainti Puhdistussuunnitelma Ampumarata-aluetta ympäröivä maasto on mm. vanhasta soranotosta johtuen rataaluetta ylempänä pohjoisen, lännen ja idän suunnassa. Etelässä on rata-alueen tasolla oleva soistuva lampi. Ampumasuunnat ovat hirvi- ja kivääriradoilla pohjoiseen, pienoiskivääriradalla itään ja pistooliradalla länteen. Kohde on Parkatinkankaan I-luokan pohjavesialueella. Ampumarata-alueella on vedenottamo. Etäisyys vesistöön on noin 500 m (Saimaa). Kohteen pintavedet imeytyvät pohjaveteen. Pohjavesi oli rata-alueella tasolla (Pohjavesiputki 1, ). Rata-alueen maanpinta vaihtelee tasolla Tehdyt tutkimukset ja tulokset Näytteenotto suoritettiin Näytteet otettiin lapiolla. Tutkimuskohteina olivat ratojen taustavallit, hirviradan liikkuvien taululaitteiden etuvalli sekä alueen eteläkaakkoisosassa oleva mahdollinen maa-aineksenottoalue. Taustavalleissa näytteenotto syvyydet olivat 0...0,2m, 0,2...0,4m ja 0,4...0,6m. Etuvallista ja maaaineksenottoalueelta näytteitä otettiin syvyydeltä 0...0,2m. Näytteitä otettiin yhteensä 29 kpl. Lisäksi taustavalleista otettiin noin 3 kg:n näytteet (4 kpl) luotilaskentaa varten. Kaikista näytteistä analysoitiin raskasmetallipitoisuuksia XRF-kenttäanalyysillä. Seitsemän näytettä analysoitiin NabLabs Oy:n laboratoriossa ICP/AES-laitteistolla. Luotilaskenta suoritettiin seulomalla 1 kilon (kuivapaino) näytteistä yli 2mm suurempi luotiromu. Tausta- ja etuvallit Hirviradan taustavalli on paikoin pilaantunut ja paikoin lievästi pilaantunut lyijyllä ja kuparilla. Voimakkaimmin taustavalli on pilaantunut paikalleen ammuttavan maalin kohdalla. Etuvalli ei ole pilaantunut paikalleen ammuttavan maalin kohdalla. Kivääriradan taustavalli on pilaantunut lyijyllä ja lievästi pilaantunut kuparilla. Pienoiskivääriradan taustavalli on pilaantunut lyijyllä. Pistooliradan taustavalli on lievästi pilaantunut lyijyllä.

3 3 Hirvi-, kivääri- ja pienoiskivääriratojen taustavalleissa luotiromun määrä on noin g/kg ja pistooliradan taustavallissa 182 g/kg. Maa-aineksenottoalue Pintamaassa ei havaittu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia lukuun ottamatta tutkimuspistettä 5.7 (Ristiinan riistanhoitoyhdistys, Löytö-Vitsiälän ampumarata, Ympäristötekninen lisätutukimus, , Ramboll Finlnand Oy, työnumero , tutkimuskartta), jonka kohdalla pinta maa on lievästi pilaantunut lyijyllä. Alueen maa-aines soveltuu raskasmetallipitoisuuksien osalta käytettäväksi maanrakennustöissä ampumarata-alueella lukuun ottamatta tutkimuspisteen 5.7 ympäristöä. Kaivettaessa tutkimuspisteen 5.7 läheisyydessä tulee lyijyllä lievästi pilaantunut maaaines kaivaa erilleen puhtaasta maasta. Pilaantuneen maan määrä on n tn. Kunnostussuunnitelma ja puhdistuksen tavoitetaso Hirvikivääriratojen ampumapenkoista kuoritaan penkan pinnasta maata kaivinkoneella n. 0,5 metrin syvyydeltä. Maa kuljetetaan Ristiinan kaatopaikalle täytemaaksi. Poistetun maan tilalle laitetaan puhdasta seulottua maa-ainesta, joka mahdollistaa jatkossa luotien poistamisen penkoista esim. seulonnan avulla. Työ ei aiheuta ilmoituksen mukaan ympäristöhaittoja. Ampumapenkkojen pilaantuneen maan poistamisella toiminnan ympäristölle mahdollisesti aiheuttamat haitat ehkäistään. Maaperänäytteistä mitattuja haitta-ainepitoisuuksia verrataan maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettäviin ohje- ja raja-arvoihin. Ympäristöministeriön muistiossa 5/1994 määritellään maaperän pilaantuneisuuden arvioinnissa käytettävät tavoitearvot (SAMASE-ohje- ja raja-arvot) seuraavasti: Ohjearvo ilmaisee haitta-aineen sellaisen pitoisuuden, jota pienempiä pitoisuuksia pidetään ihmiselle ja ympäristölle vaarattomana eikä alueen maankäytölle tai massojen sijoitukselle aseteta rajoituksia. Raja-arvo ilmaisee haitta-aineen pitoisuuden, jonka ylittävät pitoisuudet yleensä edellyttävät alueen maaperän kunnostamistoimenpiteitä. Jos haitta-aineen pitoisuus on ohje- ja raja-arvon välissä olisi mahdolliset ympäristövaikutukset selvitettävä. Ohjearvoa käytetään vertailuarvona yleensä, jos alueen maankäyttö on herkkää, esimerkiksi asutus, päiväkoti tai elintarvikkeiden tuotanto. Raja-arvo on vertailuarvona lähtökohtaisesti, jos maankäyttö ei ole herkkää, kuten esimerkiksi teollisuus, varastointi tai liikenne. Alla olevassa taulukossa on esitetty SAMASE ohje- ja raja-arvot (mg/kg) tärkeimmille haitta-aineille, joita on tutkittu.

4 4 Taulukko 1: SAMASE-ohje- ja raja-arvot (metallit) Haitta-aine Ohjearvo (mg/kg) Raja-arvo (mg/kg) Antimoni, Sb 5 40 Arseeni, As Kupari, Cu Lyijy, Pb Molybdeeni, Mo Nikkeli, Ni Sinkki, Zn Aikataulu Työ suoritetaan mennessä. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen ja lausunnot Ilmoituksesta ei ole tiedotettu eikä pyydetty kirjallisia lausuntoja. ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Savon ympäristökeskus on tarkastanut Ristiinan riistanhoitoyhdistyksen jättämän Ristiinan kunnassa kiinteistöllä pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi puhdistustyön toteutusta varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen 1. Kiinteistöltä on puhdistettava pilaantuneet maat, joiden lyijypitoisuus ylittää arvon 60 mg/kg ja kuparipitoisuus arvon 100 mg/kg. Maan puhdistaminen on tehtävä niin laajalti, että mainittuihin ohjearvopitoisuuksiin päästään. (YSL 78 ) 2. Maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (YSL 75 ) 3. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse viikkoa ennen työn aloittamista Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 4. Hakijan on nimettävä henkilö ja hänelle varahenkilö, jotka vastaavat alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilöiden nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava viikkoa ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskukseen, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. (YSL 78 ) 5. Puhdistustyö on tehtävä asiantuntevan konsultin ja vastuuhenkilön johdolla ja valvonnassa. Konsultin ja vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava ennen

5 5 Jätteen käsittely ja kuljetus Puhdistushankkeen seuranta työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä-Savon ympäristökeskukseen ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 6. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Muu jätemateriaaliksi luokiteltava jäte tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn tai loppusijoitukseen kaatopaikalle. (YSL 78 ) 7. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavaan varautua esittämään tiedot, josta ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa- ja kapasiteettitiedot tulee esittää kohdan 14 tarkoittamassa loppuraportissa. Jätteiden kuljetuksesta tulee sopia ennen siihen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. (YSL 78 ) 8. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haitta-aineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen aikana estetään. Poistettavat maamassat tulee peittää kuljetuksen ajaksi. (YSL 78 ) 9. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta-ainepitoisuuksia tulee seurata kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haittaainepitoisuuksista pidetään kirjaa. Kirjanpito liitetään laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 10. Kiinteistöille jäävien maiden haitta-ainepitoisuudet selvitetään laboratorionäyttein. Tutkimustulokset liitetään laadittavaan loppuraporttiin. (YSL 78 ) 11. Näytteenotto on tehtävä asiantuntevasti. Näytteenottajan yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto-, käsittely- ja kenttäanalyysimenetelmät tulee ilmoittaa ennen työhön ryhtymistä kirjallisesti Etelä-Savon ympäristökeskukseen ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 12. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät tulee ilmoittaa ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä- Savon ympäristökeskukseen ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 78 ) 13. Tutkimustulokset tulee toimittaa välittömästi niiden valmistututtua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä-Savon ympäristökeskukseen. (YSL 78 ) 14. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun laaditaan loppuraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Loppuraporttiin on sisällytettävä tutkimusraportit, työn aloitus- ja lopettamisilmoitus, siirtoasiakirjat ja

6 6 mahdolliset työmaapöytäkirjat. Loppuraportti on toimitettava kirjallisena Etelä- Savon ympäristökeskukseen sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. (YSL 78 ) 15. Mikäli tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyä pitoisuutta suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata tai mikäli pilaantuneisuus ei rajaudu suunnitelmassa kunnostettavaksi tutkitulle alueelle, tulee alueen puhdistamisesta vastaavan tarkistettu suunnitelma puhdistuksen jatkamiseksi Etelä-Savon ympäristökeskukselle. (YSL 78 ) Päätöksen perustelut Etelä-Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle. Alueen pilaantuminen on tapahtunut ilmoittajan mukaan pitkällä aikavälillä ampumaratatoiminnan seurauksena. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22 :n mukaan, mikäli maaperän pilaantuminen on tapahtunut jätelain voimaantulon jälkeen, asiaan sovelletaan ympäristönsuojelulain 12 luvun säännöksiä. Tämän asian käsittelyyn on sovellettu voimanpanolain 22 :n säännöksiä. Valtioneuvosto ei ole määrännyt eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Suomessa on sovellettu ympäristöministeriön muistiossa 5/1994 ehdotettuja ohje- ja raja-arvoja saastuneiden maa-alueiden kunnostamisessa. Näitä arvoja voidaan pitää ihmiselle ja ympäristölle vaarattomina alueen käyttötarkoitus huomioiden. Kyseisessä tapauksessa (pohjavesialue) tehtävät kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta-aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta-ainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on ollut tarpeen määrätä kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojen ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaan ottavalle laitokselle. (Määräys 2-8) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asianmukaiset luvat käsittelylle varmistaa, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräys 9-15)

7 7 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Jätelaki (1993/1072) 77 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) MAKSU 344 euroa Ympäristöministeriön päätöksessä alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 8 tuntia. Yli-insinööri Tapani Aura Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Ristiinan riistanhoitoyhdistys / Juho Himanen Lasku mukana Mikkelin seudun ympäristöpalvelut Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä-Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat:

8 8 - ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; - kuljetusajankohta sekä pakkaus- ja kuljetustapa; - ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; - jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; - ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Muutosta voidaan hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely

9 LIITE 1 Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätökseen Dnro 0599Y VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Päätös on annettu Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Korsholman puistikko 43, Vaasa Telefax: Puhelin: Aukioloaika: klo Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.