KYSYMYKSET Sosiaali- ja terveydehuoltoalueet (sote-alue) Väliraporti perusteella kua tulee kuulua sote-alueesee, joka järjestää sille sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-alue muodostuu maakutie keskuskaupukie varaa. Lisäksi vähitää oi 50 000 asukkaa kuta, joka ei ole maakua keskuskaupuki, voi toimia sote-aluee vastuukutaa, jos se o työssäkäytialuee keskuskaupuki. Sote-aluee muodostamise tarkemmat kriteerit o todettu väliraporti luvussa 4.1.2. (sivut 18 19). 5. a) Sote-alueide muodostumise kriteerit ovat riittävä selkeät? osaa saoa 5. b) Jos sosiaali- ja terveydehuoltoaluee muodostumise kriteerit eivät ole riittävä selkeät ii mite iitä tulisi selkeyttää? 6. Mitkä ovat kuallee kriteerie mukaiset mahdollisuudet ja vaihtoehdot sote-alueeksi? Vastaus: Tampere, koska olemme Pirkamaa sairaahoitopiiri jäsekuta. 7. Oko kuallae riittävät mahdollisuudet harkita sitä, mihi sote-alueesee se tulisi kuulua? Jos ei, ii miksi 8. Oko kuassae vireillä suuitelmia sosiaali- ja terveyspalveluje järjestämiseksi maiituista kriteereistä poikkeavie kutie kassa tai oko sellaisia jo toteutettu? Jos o, ii millaisia suuitelmia? Vastaus: ole. Perustaso alueet Väliraporti perusteella vähitää oi 20 000 50 000 asukkaa kuta tai se ympärille muodostuva perustaso alue voi järjestää perustaso palvelut väliraportissa todetui perustei. Alueide muodostamise tarkemmat kriteerit o todettu väliraporti luvussa 4.1. (sivut 16 27).
9. a) Perustaso alueide muodostumise kriteerit ovat riittävä selkeät? Kyllä X osaa saoa 9. b) Jos perustaso aluee muodostumise kriteerit eivät ole riittävä selkeät ii mite iitä tulisi selkeyttää? Vastaus: Tulisi täsmetää perustaso alueide muodostumise kriteerit erityisesti asukasluvu osalta. Jos kutarakeelai 4 d : (ks. laki 478/2013) mukaise selvitysaluee ulkopuolella oleva vähitää oi 20 000 50 000 asukkaa kuta päättää järjestää itse perustaso sosiaali- ja terveyspalvelut, sillä o samalla velvollisuus järjestää samaa työssäkäytialueesee tai toimiallisee kokoaisuutee kuuluville alle 20 000 asukkaa kuille perustaso sote-palvelut. 10. a) Pitäisikö edellä kuvatussa tilateessa alle 20 000 asukkaa kualla kuiteki olla mahdollisuus kuulua perustaso aluee sijasta suoraa sote-alueesee, jolloi se saisi myös perustaso palvelut sote-alueelta? osaa saoa 10. b) Jos kua asukasluku o alle 20 000 (31.12.2012), ii mitkä ovat kuallee kriteerie mukaiset vaihtoehdot perustaso alueeksi, joho se tulee kuulua? Kriteerie mukaiset vaihtoehdot ovat Tampere ja Jämsä. 10. c) Oko kuassae vireillä suuitelmia perustaso sosiaali- ja terveyspalveluje järjestämiseksi maiituista kriteereistä poikkeavie kutie kassa? Jos o, ii millaisia suuitelmia? Vastaus: ole. ä Kutarakeelai 4 d : mukaisella selvitysalueella olevalla vähitää 20 000 asukkaa kualla o oikeus järjestää perustaso palvelut omille asukkaillee, jos alueella tehdy erityise kutajakoselvitykse perusteella alueelle sytyy kokoaisratkaisu, joka mukaa siellä o vähitää 2 yli 20 000 asukkaa kutaa. Lisäksi tällaise 20 000 asukkaa kua tulee sopia sote-aluee vastuukua kassa meettelyistä, joilla varmistetaa palveluje horisotaalie ja vertikaalie itegraatio sote-alueella.
11. a) Millaisilla halliollisilla keioilla sosiaali- ja terveydehuollo itegraatio voitaisii varmistaa sote-aluee vastuukua ja vähitää 20 000 asukkaa kua välillä? 11. b) Mite pitäisi ratkaista tilae, jos sote-aluee vastuukualla ja vähitää 20 000 asukkaa kualla o erilaie äkemys siitä, mite palveluje itegraatio voidaa varmistaa? Palveluje järjestämisvastuu jakautumie sote-aluee ja perustaso aluee välillä Perustaso palveluihi kuuluvat kaikki sosiaali- ja terveydehuollo palvelut lukuu ottamatta erikoissairaahoitoa sekä sairaahoido ja sosiaalihuollo (myös turvakodit) ympärivuorokautista päivystystä, jotka sote-alue järjestää myös perustaso alueesee kuuluville kuille. Ks. väliraporti jakso 4.1.3, sivu 20. 12. a) Pitäisikö sote-aluee järjestämisvastuulle kuuluvat terveyde- ja sairaahoido palvelut määritellä tarkemmi? osaa saoa 12. b) Oko muita kui edellä maiittuja sosiaalihuollo palveluja, jotka tulisi määritellä perustaso sijasta sote-aluee järjestämisvastuusee kuuluviksi? osaa saoa 12. c) Jos vastaus kohtaa 12 a) ja/tai 12 b) o kyllä, mitkä palvelut tulisi määritellä perustaso sijasta sote-aluee järjestämisvastuusee kuuluviksi? Vastaus: Erityistä osaamista edellyttävä palvelutuotato tulisi turvata aluee kuille sote-aluee järjestämää.
Perustasolla voidaa järjestää myös ii saottuja peruserikoissairaahoido palveluja, jos perustaso aluee kuta tai kuat järjestävät jo uudistukse voimaa tullessa tällaisia erikoissairaahoido palveluja. Lisäksi edellytetää, että palvelut tukevat olemassa olevia itegraatiota tukevia palveluraketeita. Ks. väliraporti jakso 4.1.3, sivu 20. 13. a) Pitäisikö laissa säätää tarkemmi perusteet sille, mitkä ovat itegraatiota tukevia palveluraketeita? osaa saoa 13. b) Jos vastaus o kyllä, mitkä voisivat olla tällaisia palveluraketeita? Vastaus: Itegraatiota tukevat palveluraketeet tulisi määritellä erikoissairaahoido kokoaisuude kaalta tarkoituksemukaisimmalla tavalla. Tällaisia palveluraketeita ovat mm. sellaiset palvelut, joita tarvitaa yleisötasolla usei (kosultaatiopolikliikka), tarvitaa yksilötasolla toistuvasti pitkäaikaissairauksie hyvä hoido ja kutoutukse osaa tai lyhytaikaisea vuodeosastohoitoa esisijaisesti ikäätyee väestö akuuttie terveysogelmie hoitamiseksi sekä päivystys (ympärivuorokautie sairaahoido päivystys ja sosiaalipäivystys). 13. c) Mitkä kuassae olevat palveluraketeet ovat sellaisia, jotka äkemyksee mukaa mahdollistavat peruserikoissairaahoido järjestämise perustasolla? Vastaus: Nykyie yhteistoimita-alue Jämsä kaupugi kassa mahdollistaa peruserikoissairaahoido järjestämise perustasolla. Perustaso aluee kuat valitsevat yhteise edustaja/edustajat vastuukua yhteisee toimielimee (lautakutaa), joka päättää sote-palveluje järjestämisee liittyvistä asioista. 14. Pitäisikö jokaisella perustaso alueesee kuuluvalla kualla olla edellä todetusta lijauksesta poikete edustus myös sote-aluee yhteisessä toimielimessä. Kyllä, perustelut X, perustelut osaa saoa
Perustelut: Kuilla pitää säilyä vaikutusmahdollisuus erikoissairaahoido palveluje järjestämisee. Väliraportissa todetaa, että kua asukasluvu pitää olla vähitää oi 20 000 50 000 (perustaso palveluje järjestämiseksi) tai 50 000 (sote-aluee vastuukuaksi/laaja perusja erikoistaso palveluje järjestämiseksi.) Ks. väliraporti jakso 4.1.2, sivut 18 19. 15. Mite paljo asukaslukukriteereistä voisi äkemyksee mukaa eimmillää poiketa? a) perustaso aluee muodostumisessa 5 % 8 % 10 % osaa saoa X 15. Mite paljo asukaslukukriteereistä voisi äkemyksee mukaa eimmillää poiketa? b) sote-aluee muodostumisessa 5 % 8 % 10 % osaa saoa X ä Sosiaali- ja terveydehuollo erityisvastuualueet Erityisvastuualuee (erva) tehtävää o mm. asukkaide yhdevertaisuude turvaamie sekä sote-alueide järjestämie palveluje päällekkäisyyde, kilpavarustelu ja palvelukatveide välttämie ja voimavaroje tarkoituksemukaie ohjaus. Erityisvastuualuee tehtäviä o käsitelty tarkemmi väliraporti luvussa 4.2. 16. Pitäisikö ervalla olla sote-alueita ja perustaso alueita sitovaa päätösvaltaa palveluje järjestämisestä? osaa saoa 17. Jos pitäisi olla sitovaa päätösvaltaa, ii mitä päätösvalla tulisi koskea? Sote-alue voitaisii velvoittaa järjestämää joitaki palveluja myös ervaa kuuluvie muide sote-alueide asukkaille X
Sote-aluetta voitaisii kieltää tuottamasta palveluja, jotka o potilasturvallisuude, hekilöstö saatavuude tai muu keskittämistä edellyttävä objektiivise kriteeri perusteella tärkeätä keskittää vai jolleki / joilleki sotealueille. X Joitai muita asioita, mitä? Vastaus: Sitova päätösvalla tulisi olla lailla määriteltyä ja sitä tulee käyttää aioastaa poikkeustilateissa. Vastuukutamalli Väliraporti mukaa sote-alueet ja perustaso alueet toteutettaisii vastuukutamallilla eräitä rajattuja poikkeuksia lukuu ottamatta. Vastuukuassa olisi yhteie toimieli, jossa olisivat edustettuia aluee muut kuat (jos sotealueessa o perustaso alueita, tällöi perustasolta olisi siihe kuuluvie kutie yhteie edustus). Vastuukua hallitoa o käsitelty väliraporti luvussa 4.3. (sivut 35 37). Tähä liittye todetaa mm., että vastuukua hallituksella tai valtuustolla ei olisi otto-oikeutta yhteise toimielime päätöksii ja, että kua ääivalta yhteisessä toimielimessä määräytyisi kua asukasluvu mukaa ilma ääileikkureita. Ääileikkurilla voidaa rajoittaa kua edustajie ääimäärää päätöksetekoelimessä esimerkiksi site, että yhde kua edustajilla ei saa olla yksikertaista eemmistöä. Sote-aluetta tai perustaso aluetta muodostettaessa kuat voisivat kuiteki päättää toisi esimerkiksi otto-oikeude rajoittamisesta tai ääileikkureista. Väliraportti ehdottaa, että kuilla olisi oikeus sopia vastuukua hallio ja päätökseteosta toisi kui laissa o säädetty. 18. Oko otto-oikeude kieltämie hyväksyttävää? osaa saoa 19. Oko kutie ääimäärä sitomie asukaslukuu ilma ääileikkuria hyväksyttävää? Kyllä X osaa saoa ä 20. Oko poikkeamismahdollisuus tarpee sallia? osaa saoa
21. Mite päätös poikkeamisesta tulisi tehdä? Kutie yksimielisellä päätöksellä X Kutie määräeemmistöllä 22. Jos sovellettaisii eemmistö- tai määräeemmistöpäätöstä, pitäisikö asia ratkaista Kutie lukumäärä perusteella X Kutie asukasluvu perusteella Jollaki muulla tavalla, mite? osaa saoa Rahoitus Ehdotukse mukaa sote-alueesee ja perustaso alueesee kuuluvat kuat voisivat sopia palveluje rahoituksesta (kutie välisestä kustauste jaosta). Jos e eivät kykeisi sopimaa mallista, olisi laissa s. perälautamalli, joka mukaa kuat osallistuisivat aluee sote-palveluje rahoituksee kapitaatiomalli mukaisesti. Tällöi otettaisii huomioo kua asukasluku ja jatkovalmistelussa määriteltävät tarvetekijät. Jos sote-alueella o perustaso alueita, e rahoittavat sote-alueelta hakittavat palvelut suoriteperusteisesti. Ks. väliraporti jakso 4.4, sivut 37-46. 23. Mite päätös aluee rahoituksesta tulisi tehdä Kutie yksimielisellä päätöksellä Kutie määräeemmistöllä X 24. Jos sovellettaisii eemmistö- tai määräeemmistöpäätöstä, pitäisikö asia ratkaista Kutie lukumäärä perusteella X Kutie asukasluvu perusteella Jollaki muulla tavalla, mite? osaa saoa / kataa Uudistukse toimeepao Uudistus eteee site, että valmisteluryhmä laatii ehdotukse laiksi sosiaali- ja terveydehuollo järjestämiseksi ja siihe liittyviksi laeiksi vuode 2013 loppuu meessä. Ehdotus lähetetää lausuoille heti se valmistuttua. Lausutokierrokse jälkee hallitukse esitys viimeistellää ja aetaa eduskualle kevätistutokaudella 2014. Järjestämislaki ja siihe liittyvät muut lait o tarkoitus saada vahvistetuiksi kesällä 2014 ja laisäädäö o tarkoitus tulla voimaa 1.1.2015. Lakie vahvistamise jälkee kutia
kuullaa muodostettavista sote-alueista, perustaso alueista ja erityisvastuualueista. Alueet ja iihi kuuluvat kuat vahvistetaa loppuvuodesta 2014. Alueide tulee aloittaa toimitasa viimeistää 1.1.2017. 25. Oko uudistukse ja se toimeepao aikataulu kaaltae sopiva? Kyllä X Jos ei, ii miksi? Aikataulu o liia tiukka eri vaihtoehtoje huolelliselle selvittämiselle. 26. Mistä toimeepaoo liittyvistä asioista tulisi säätää eriksee uudistukse sujuva eteemise varmistamiseksi? Väliraportti ja siiä tehdyt ehdotukset 27. Muut kommetit väliraportista ja siiä tehdyistä ehdotuksista? Vastaus: Sote-hekilöstö joustava liikkuvuus eli työsketelymahdollisuus sote-alueesee kuuluvissa toimipisteissä palvelutarpee mukaisesti tulisi turvata laisäädäöllä. Periaatteea tulisi olla p alveluide saatavuus lähellä asiakkaita, ei asiakkaide liikkumie palveluje perässä.