VAMMAISPALVELULAIN OSAUUDISTUS- Vaikeavammaisen oikeus henkilökohtaiseen apuun vahvistuu Assistentti-info, Kaakkois-Suomen vammaistyön kehittämisyksikkö ja Socom 3.4.2009, Kouvola-talo. Elina Akaan-Penttilä, vammaisasiamies/lakimies, Invalidiliitto ry. 1
Päivän sisältö Vammaiskentän taisto ja valtiovallan vammaispoliittisten lupausten lunastaminen; Vammaislainsäädännön osauudistuksen taustat ja tavoitteet Perustuslain 19 1 momentti Palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen arviointi henkilökohtaisen avun järjestämisen pohjana Henkilökohtaisen avun järjestämistavat 1.9.2009 voimaan tulevassa lakimuutoksessa 2
Taustoja Vammaisjärjestöt pitäneet henkilökohtaisen avustaja järjestelmän kehittämistarpeita esillä yli 10 vuotta Vammaislainsäädännön kokonaisuudistus käynnistyi Vanhasen I hallituksen ohjelman mukaisesti v. 2007 vammaispalvelulain muutokset tulkkipalveluista ja säännökset vaikeavammaisten henkilöiden päivätoiminnasta Mutta mitään ei tapahtunut henkilökohtaisen avustaja järjestelmän osalta 3
Mitta tuli täyteen Tavoitteena henkilökohtainen avustaja subjektiiviseksi oikeudeksi vaikeavammaisille henkilöille Päätimme toimia ja perustimme APUA-työryhmän (Heta- Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto, Invalidiliitto, Kynnys sekä Näkövammaisten keskusliitto) Ajankohta oikea Asia hallitusohjelmassa Ollut useasti esillä eri yhteyksissä Kansanedustajat olivat tehneet useita lakialoitteita asiasta Avustajakapina (2006) esiin nostama julkisuus ja poliittinen paine oli ensiaskele ennen APUA -työryhmään 4
5
6
Tästä se lähti Asialla oli kiire, valmistelutyö valtion vuoden 2009 budjetista tehtiin ministeriöissä joulu-tammikuussa Mukaan pyydettiin Vammaisfoorumi Toiminnan tavoite: 2009 talousarvion valmistelussa otettava huomioon henkilökohtaisen avun järjestäminen, tarvittavat lainsäädäntömuutokset, määrärahat valtion talousarvioon sekä lainsäädännön etenemisen aikataulu Tavoitteena pitkäjänteinen ja systemaattinen kampanjakokonaisuus (julkisuus, lobbaus, vaikeavammaisten henkilöiden aktivointi) 7
Aktiivinen taisto jatkui lokakuusta 2007 joulukuuhun 2008 Hiljainen mielenosoitus; Itsenäisyys vammaisille 6.12.2007 Senaatintorilla (16 järjestöä) Avoin kirje pääministeri Vanhaselle julkaistiin Helsingin Sanomissa 6.12.2007 Nettisivut www.itsenaisyysvammaisille.fi 35 000 allekirjoitusta Suorat joukkoviestit kansanedustajille, eduskuntaryhmien pj:lle, artikkeleita useissa lehdissä, asia esille mediassa (MOT, TV-uutiset jne.) 19 kokousta, 19 lobbaustapaamista, 24 lausuntoa/kannanottoa, 3 kokousta peruspalveluministeri Risikon kanssa, tuhansia sähköposteja 8
9
10
11
Oikeutetut teesit- eli mitä ajettiin Henkilökohtaisessa avussa on kyse vaikeavammaisten ihmisten kannalta perustavaa laatua olevien ihmisoikeuksien turvaamisesta ja tärkeimmästä oikeudesta sekä uudistuksesta Voimassa oleva lainsäädäntö ristiriidassa perustuslain kanssa -> määrärahasidonnaisuus ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS Mitä henkilökohtainen apu on ja mitä se ei ole Vaikeavammaisella henkilöllä oltava oikeus ja vapaus valita avun sisältö ja toteutustapa -> Oltava oikeus elämän perusvalintojen tekemiseen, kuten muillakin Määritelmä järjestämistavasta YK:n vammaissopimus Riittävät voimavarat turvattava valtion budjettiin 12
Vammaispalvelulain osauudistuksen tavoitteet 1.9.2009 palvelutarpeen arviointia ja palvelusuunnitelmaa sekä viivytyksetöntä päätöksentekoa koskevat säännökset sekä henkilökohtainen apu voimaan vammaispalvelulaissa Lisätä vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta sekä parantaa heidän mahdollisuuttaan osallistua yhteiskunnan eri toimintoihin Konkretisoida suomalaisen vammaispolitiikan lähtökohtia: Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus, oikeus osallisuuteen, oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin sekä tukea aktiivisuutta yhteiskuntaan ja työelämään Toteuttaa vaikeavammaisten henkilöiden perustuslain mukaista oikeutta välttämättömään huolenpitoon henkilökohtaisella avulla Perustuslain 19 1 momentti sekä palvelutarpeen arvioinnilla oikeutta riittäviin sosiaalipalveluihin Perustuslain 19 3 momentti Ihmis- ja perusoikeus näkökulma (kaikki muut perusoikeudet sekä YK:n vammaissopimus) 13
tavoitteita Lisätä vaikeavammaisten henkilöiden keskinäistä yhdenvertaisuutta vamman laadusta ja asuinpaikasta riippumatta Lisätä palvelujen ja tukitoimien suunnitelmallisuutta ja niiden saannin joutuisuutta Selkeyttää vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja tukitoimien kokonaisuutta sekä niiden suhdetta kehitysvammalain mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin 14
Mikä velvoittaa säätämään subjektiivisen oikeuden vaikeavammaisille henkilökohtaiseen apuun? Suomen perustuslain 19 1 momentti; Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Luo itsestään subjektiivisen oikeuden sellaiselle henkilölle, joka ei itse kykene tosiasiallisesti tätä turvaa saavuttamaan -> vaikeavammaiset avuntarvitsijat Velvoittaa julkista valtaa turvaamaan tämän oikeuden Suomen perustuslain 22 Valtaosa muista vammais- ja sosiaalipalveluista kuuluvat Suomen perustuslain 19 3 momentin soveltamisen piiriin, jonka oikeusvahvuus ei ole yhtä velvoittava 15
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 13.12.2006 YK:n yleiskokous hyväksyi ja Suomi allekirjoitti sopimuksen ja sen yksilövalituksen mahdollistavan valinnaisen pöytäkirjan 30.3 2007 Sopimus on tullut kansainvälisesti voimaan 3.5.2008 ja Suomella edelleen ratifiointi kesken -> Edellyttää lainsäädäntömuutoksia Merkitys Sitova ja velvoittava Paradigman muutos, kohti ihmisoikeusnäkökulmaa Laaja syrjintäkielto Vammaisten osallistuminen päätöksentekoon ja yleissopimuksen täytäntöönpanoon Seuranta- ja valvontajärjestelmä Suojella ja taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista! 16
Henkilökohtainen apu YK:n sopimuksessa 10 art. Oikeus elämään; Toteutettava kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että vammaiset henkilöt voivat nauttia tästä oikeudesta tehokkaasti ja yhdenvertaisesti muiden kanssa. 14 art. Henkilön vapaus ja turvallisuus; Varmistettava oikeudesta vapauteen ja turvallisuuteen. Vammaisuus ei oikeuta missään tilanteissa vapaudenriistoon. 17 art. Henkilön koskemattomuuden suojelu; Oikeus ruumiilliseen ja henkiseen koskemattomuutensa kunnioittamiseen yhdenvertaisesti muiden kanssa 17
Henkilökohtainen apu YK:n sopimuksessa 19 art. Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä Yhdenvertainen oikeus elää yhteisössä yhdenvertaisine valinnan mahdollisuuksineen Velvollisuus tehokkaisiin toimiin tämän turvaamiseksi Yhdenvertainen oikeus valita asuinpaikka sekä sen missä ja kenen kanssa asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä On oltava saatavissa valikoima yhteiskunnan tukipalveluja, mukaan lukien henkilökohtainen apu, jota tarvitaan tukemaan elämistä ja osallisuutta yhteisössä ja estämään eristämistä tai erottelua yhteisöstä 18
Vammaispalvelulain muutokset 1.9.2009 Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä, 3 2 mom. Asiakkaan yksilöllinen avuntarve vammaispalveluja järjestettäessä Palvelutarpeen selvittäminen, palvelusuunnitelma ja viivytyksetön päätöksenteko, 3 a Palvelusuunnitelman merkitys vahvistuu; Sosiaalitakuu Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 mom, 8 c, 8 d Kenelle, mihin tarkoitukseen, kuinka paljon, miten Asiakasmaksulaki 4 5 kohta 19
Palvelujen suunnitteluun jo olemassa olevia säädöksiä Suomen perustuslaki Yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva, jne. Hallintolaki Hyvän hallinnon yleislaki, viranomaisen neuvonta- ja palveluperiaate jne. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (vrt. potilaslaki) Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista Laki omaishoidon tuesta (palvelusuunnitelma pakollinen) Sosiaalihuoltolaki, kuntoutuslainsäädäntö jne. 20
Vammaispalvelulain tarkoitus Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (VPL 1 ) Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään niin, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan (VPA 1 2 mom.) 21
Asiakkaan oikeudet vahvistuvat: Palvelutarpeen selvittäminen, 3 a 1 mom. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä (SHL 40 a ) Palvelutarpeen selvittäminen aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenoton jälkeen Kunnan selvittämisvelvollisuus koskee kaikkia vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia Yhteydenoton voi tehdä vammaisen henkilön lisäksi laillinen edustaja, omainen, muu henkilö tai viranomainen Yhteydenotto voi olla suullinen, henkilökohtainen käynti tai puhelinsoitto taikka kirjallinen hakemus tai tiedustelu 22
Palvelutarpeen selvittäminen Palvelutarve selvitetään vammaisen henkilön tilanteen ja olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa (vähintään tapaaminen, myös kotikäynti- jos asiakas tähän suostuu, selvitykset, arviointimenetelmät) Palvelutarpeen selvittämiseen ei tule ryhtyä tai se on keskeytettävä, jos vammainen henkilö sitä vastustaa Ennen toimenpiteistä luopumista annettava kuitenkin Asiakaslain 5 :n mukainen selvitys asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä muista asiaan vaikuttavista seikoista 23
Palvelusuunnitelman laatiminen, 3 a 2 mom. Palvelusuunnitelma on laadittava ilman aiheetonta viivytystä yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa siten kuin asiakaslain 7 :ssä säädetään, myös muut asiakaslain säännökset otettava huomioon Suunnitelmasta käytävä riittävän yksityiskohtaisesti ilmi ne asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen ja elämän tilanteeseen liittyvät seikat, joilla on merkitystä palvelujen sisällöstä, järjestämistavasta ja määrästä päätettäessä erityinen painoarvo henkilökohtaisen avun kohdalla! Lähtökohta: Palvelusuunnitelmaan kirjattuja seikkoja ei saa ilman perusteltua syytä sivuuttaa päätöksenteossa - asiakkaan etu! Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palvelutarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan 24
Asiakkaan oikeudet vahvistuvat: Asian viivytyksetön käsittely, 3 a 3 mom. Päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä Koko prosessi päätöksineen on saatava loppuun viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asiakas tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen Määräajasta voidaan poiketa, jos asian selvittäminen vaatii erityisestä syystä pidemmän käsittelyajan tällöinkin on huolehdittava ettei päätöksen teko viivästy aiheettomasti 25
Itsenäisen elämän ideologia- eli mistä on kyse.!? Aate syntyi Yhdysvalloissa vammaisten opiskelijoiden keskuudessa 1970- luvun alussa; samoihin aikoihin perustettiin Kynnys ry Judy Heuman Independent Living Movement; Itsenäinen elämä ei tarkoita sitä, että ihmisen olisi tehtävä kaikki itse tai yksin. Itsenäinen elämä tarkoittaa sitä, että ihmisellä on vapaus valita ja hän voi päättää omasta puolestaan. Kaikki ihmiset olivatpa he kuinka vaikeavammaisia tahansa pystyvät tekemään päätöksiä. Vapaus ja itsemääräämisoikeus! 26
Kuinka henkilökohtainen avustaja järjestelmä tuli Suomeen!? Gunilla, kuinka kauan aioit elää vanhempiesi elämää? Evald Krog, Tanskan Lihastautiliiton pj kesällä 1978 27
Vaikeavammaisten henkilöiden oikeus henkilökohtaiseen apuun 8 mikä muuttuu? Kunnan ON järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista Kyseessä subjektiivinen oikeus, eikä kunta voi määrärahojen puutteen vuoksi evätä palvelua, jos laissa mainitut edellytykset sen saamiselle täyttyvät Tarkoitus turvata perustuslain mukainen välttämätön huolenpito laajassa merkityksessä mitä on ihmisarvoinen elämä? -> välttämätön apu! PL 19.1 + kaikki muut perusoikeudet! Oikeus koskee myös välttämätöntä mutta määrällisesti vähäisempää avun tarpeeseen, joka on toistuvaa Järjestämistavat laajenevat eri palveluvaihtoehtoihin 28
Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 mom. Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämäntoiminnoista. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumiseen eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. 29
Henkilökohtaisen avun sisältö, 8 c Vaikeavammaisen henkilön välttämätön avustaminen kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa työssä ja opiskelussa harrastuksissa yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä Henkilökohtainen apu on apua niissä toimissa, jotka henkilö tekisi itse mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä 30
Henkilökohtaisen avun tarkoitus 8 c Auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia elämän valintojaan sekä omaehtoista toimintaa laissa tarkoitetuissa päivittäisissä toimissa. Edellyttää että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa avun tarvitsijan on itse voitava vaikuttaa ja määritellä missä asioissa ja miten avustaminen tapahtuu. Avustamisen on lähdettävä vaikeavammaisen omista valinnoista ei ulkopuolisen tahon määritelmistä. Pääosin hoivaa, hoitoa ja valvontaa edellyttävät tilanteet tulee turvata muilla palvelujärjestelmillä Päätöksenteossa oltava riittävä valmius ja sosiaalityön ammattitaito sekä etiikka ottaa selkoa asiakkaan omasta käsityksestä asiassa. Tarvittaessa käytettävä esim. tulkitsemis ja kommunikaatioapuvälineitä ja menetelmiä -> konkretisoituu järjestämistavassa 31
Yksilöllisen tarpeen mukainen henkilökohtainen apu on ainoa tapa turvata perusoikeuksien toteutuminen Yhdenvertaisuus ja syrjinnänkielto Oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja turvallisuuteen Kidutuksen kielto Liikkumisvapaus ja oikeus valita asuinpaikka Yksityiselämän suoja Oikeus omaan kieleen sanan- ja mielipiteenvapaus, oikeus saada tietoa; osallistumisoikeus Oikeus sosiaaliturvaan Oikeusturva Julkisen vallan velvollisuus turvata perusoikeudet 32
Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun 8 c? Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen päivittäisistä toiminnoista Avun tarve ei ole seurausta pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista vaikeavammaisuus ei kuitenkaan häviä ikääntymisen myötä! Vaikeavammaisella henkilöllä tulee olla voimavaroja määritellä avunsisältö ja toteutustapa - Ero ammattihenkilön antamaan hoitoon ja hoivaan tai valvontaan, joka ei kuulu henkilökohtaiseen apuun Toiminnan luonteen kokonaisharkinta 33
Henkilökohtaisen avun järjestämisen muita edellytyksiä ero hoitoon ja hoivaan Kunnalla ei ole järjestämisvelvollisuutta, jos henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein Jos avun ja avustamisen tarve perustuu pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan, siihen on vastattava muulla tavoin Niin näissä, kuin ikääntymiseen liittyvissä tilanteissa -> yksilöllinen harkinta vammasta tai sairaudesta johtuvan avun tarpeen perusteella sosiaali- ja hallinto-oikeuden periaatteet 34
Henkilökohtaisen avun määrä 8 c Päivittäisiä toimia sekä työtä ja opiskelua varten apua on järjestettävä vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avun tarvetta vastaava määrä arviointi ihmisarvoisen elämän edellytysten näkökulmasta PL 19 1 mom. palvelujen riittävyyden lähtökohtana taso, joka luo edellytykset toimia täysivaltaisena yhteiskunnan jäsenenä PL 19 3 mom; tarkoitus edistää vaikeavammaisten yhdenvertaisuutta vammattomiin henkilöihin, jotta heidän oikeutensa elää yhteisössä ja tehdä samanlaisia valintoja kuin muut ihmiset toteutuisi nykyistä paremmin HE. Muita laissa tarkoitettuja toimia varten tuntimäärä; vähintään 10 h/kk v. 2009-2010 ja vähintään 30 h/kk v. 2011, jollei tätä vähäisempi tuntimäärä riitä turvaamaan välttämätöntä avun tarvetta Henkilökohtaisen avun järjestämistapa ja avun määrä määritellään yksilöllisessä palvelusuunnitelmassa 35
Henkilökohtaisen avun järjestämistavat 8 d 1. Perinteinen henkilökohtainen avustaja järjestelmä (vaikeavammainen työnantaja saa kunnalta korvauksen avustajan palkkakulujen korvaamiseksi). Kunnan velvollisuus ohjata ja auttaa 2. Kunta antaa vaikeavammaiselle henkilölle palvelusetelin avustajapalveluita hankkimista varten 3. Kunta hankkii avustajapalvelun ostopalveluna, järjestää sen itse tai sopimusperusteisessa yhteistyössä toisen kunnan kanssa 36
Henkilökohtaisen avun tunnusmerkistö; mitä, missä, kuka, milloin! Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä KUNNAN ON otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan VPL 8 d Järjestämistavan valinta yhteisymmärryksessä vaikeavammaisen henkilön kanssa 37
Kunnan korvausvelvollisuus avustajan palkkaamisesta aiheutuvista kustannuksista Avustajan palkka korvataan kohtuulliset ja välttämättömät kustannukset Työnantajan maksettavaksi kuuluvat lakisääteiset maksut ja korvaukset Sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksut sekä työterveyshuollon maksut ja vähintään työaikalain mukaiset pyhä- ja ylityökorvaukset sekä vuosilomalain mukaiset korvaukset ja sairausajan palkka Myös lakisääteisestä työsuojelusta johtuvat perehdytys- ja muut välttämättömät kulut, vakituisen työntekijän tilalle palkatun sijaisen palkkakustannukset 38
Kunnan korvausvelvollisuus avustajan palkkaamisesta aiheutuvista kustannuksista Muut kohtuulliset avustajasta aiheutuvat välttämättömät kulut Voivat syntyä jo ennen työsuhteen alkua mm. avustaja rekrytoinnista sekä vaikeavammaisen henkilön kouluttamisesta työnantajana toimimiseen Välttämättömiä kuluja voivat olla myös avustajan matkakulut tilanteissa, joissa avustaminen edellyttää matkustamista työnantajan mukana esim. vaikeavammaisen henkilön työn tai harrastusten yhteydessä Kunnan korvausvelvollisuutta määriteltäessä on otettava huomioon lainsäätäjän aikaisempi kanta siitä, että vamman tai sairauden edellyttämä henkilökohtaisen avun tarve kustannetaan kokonaisuudessaan kunnan varoista (StVm 39/1994) 39
Palveluseteli Kunta hyväksyy ne sosiaalihuollon palvelujen tuottajat, joiden palvelujen ostamiseen kunnan antamaa palveluseteliä voidaan käyttää (ShL 29 a 1 mom.); yksityisen palvelujen tuottajan oltava merkitty ennakkoperintärekisteriin Asiakas voi kieltäytyä palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata asiakas muilla tavoin järjestettävien palvelujen piiriin Henkilökohtaisen avun järjestäminen palvelusetelin turvin edellyttää, että setelin arvo vahvistetaan kunnan päätöksellä sellaiseksi, että sillä on mahdollista hankkia henkilölle palvelusuunnitelmassa määritelty riittävä henkilökohtainen apu Asiakasmaksulaki 12 1 mom. vertaa uusi 4 5 kohta, jonka mukaan henkilökohtainen apu on maksuton sosiaalipalvelu! 40
Avustajapalvelu ostopalveluna tai kunnan omana toimintana Kunta voi hankkia avustajapalveluita myös julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta Tai järjestää sitä muutoin itse tai yhteistyössä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa Näissä tilanteissa kiinnitettävä erityistä huomiota henkilökohtaisen avun tunnusmerkistön täyttymiseen -> apua järjestettäessä erityisesti otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan 41
Henkilökohtainen apu täydentäjänä Henkilökohtaisen avun eri järjestämistapoja voidaan yhdistää toisiinsa sekä muihin vammaispalvelulain muun sosiaalihuollon lainsäädännön mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin Esim. asumiseen liittyviä palveluita voidaan täydentää henkilökohtaisella avulla, jos nämä palvelut eivät riittävästi turvaa vaikeavammaisen henkilön tarvitsemia palveluita asumispalveluyksikön tai kodin ulkopuolella Vaikeavammaisen henkilön tarvitseman avun kokonaisuutta voidaan täydentää sosiaalihuoltolain mukaisilla kotipalveluilla tai kotihoidolla sekä omaishoidolla, tilanteessa jossa ne vastaavat asiakkaan yksilöllistä avun tarvetta 42
Vammainen ihminen itse vaiko muu taho..? Litteä ja tehokas- takaa absoluuttisen itsemääräämisoikeuden, vammainen toimii työnantajana, kunta toimii rahoittajana Tekee päätöksen Moniportainen, jäykkä ja tehoton, ulkopuolinen palveluntuottaja ja riippuvainen johdon hallintokulttuurista ja toimintatavoista Palveluntuottaja Hakemus Kunta Taloudellinen Korvaus VPL:n perusteella Johto ja hallinnointi Työnjohto Työsuhde TT TT 43
Palveluasumisesta henkilökohtainen avustaja - järjestelmään Ominaisuus Ulkopuolinen palveluntuottaja HA-järjestelmä työnantaja -malli Henkilökunnan valinta Palvelun tuottaja Vammainen itse Tehtävien määrittely Avustajan käyttöpaikka ja - tarkoitus Palvelun tuottaja, vammainen Kotona Vammainen itse Tarpeen mukaan vaihteleva Työaikajärjestelyt Palveluntuottaja Vammainen itse Myöntäminen Subjektiivinen oikeus Subjektiivinen oikeus 44
Omainen avustajana 8 d Avustajan työsuhteeseen palkattava pääsääntöisesti muu kuin vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei ko. henkilön palkkaamista erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena Omainen tai muu läheinen henkilö voidaan palkata avustajaksi, jos esim. äkillinen avun tarve, ulkopuolisen avustajan löytäminen vaikeaa tai vamman tai sairauteen liittyvät erityiset syyt esimerkkiluettelo avoin Voimassa olevia vakiintuneita työsuhteita voidaan jatkaa, jos tilanne vaikeavammaisen henkilön edun mukainen Tahdottu tehdä ero omaishoidon ja avustamisen välillä 45
Vammaispalvelulain suhde muuhun lainsäädäntöön 4 VPL edelleen toissijainen laki ja palveluita järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja ja tukitoimia muun lain nojalla. Ensisijainen kuitenkin KVL nähden Kehitysvammalain tarkoitusta, soveltamisalaa sekä palveluja koskevat pykälät jäävät voimaan Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämiseen sisältyviä tehtäviä ei ole tarkoitus siirtää vammaispalvelulain nojalla kunnan järjestettäväksi eikä muutoinkaan puuttua erityishuollon tarpeessa oleville henkilöille järjestettävien erityishuoltopalvelujen järjestämiseen Kehitysvammaiselle henkilölle voidaan edelleen järjestää palveluita KVL nojalla, jos VPL nojalla järjestettävät palvelut eivät ole asiakkaan kannalta riittäviä tai sopivia 46
Lain toimeenpano ja seuranta Edellyttää ajattelutavan muutosta kaikilta toimijoilta, jotta lakia luetaan oikein sen tarkoitus ja tavoitteet huomioon ottaen Tulossa aineistoa soveltamisen tueksi aikataulu? Avustajapalveluiden kehittäminen; avustajakeskukset yms. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee teettämään erillisseurannan uudistuksen toimeenpanosta ja vaikutuksista vuosina 2009 2013 (THL) Seurannan perusteella on tarkoitus arvioida lainsäädännön toimivuutta kokonaisuudessaan sekä mahdollisia täsmennystarpeita 47
Vammaispalvelulain säädösluontoiset muutokset 1.9.2009 ja lisätietoa Säädökset 981/2008, 982/2008 HE 166/2008 StVM 32/2008 www.sosiaaliportti.fi/konsultointi www.stm.fi www.assistentti.info (verkosto, neuvonta, julkaisut, koulutukset) www.vane.to www.eduskunta.fi www.finlex.fi 48
49
Itsenäinen elämä ei tarkoita, että haluaisimme tehdä kaiken itse tai että emme tarvitse ketään tai että haluamme elää eristyksessä. Itsenäinen elämä tarkoittaa, että haluamme hallita jokapäiväistä elämäämme ja tehdä samoja valintoja, jotka ovat itsestään selviä ei-vammaisille siskoille, veljille, naapureille ja tuttaville. Lapsena haluamme kasvaa omassa perheessä ja käydä lähikoulua. Aikuisena haluamme käyttää samaa bussia kuin naapurimme, perustaa perheen ja tehdä työtä, joka vastaa koulutustamme ja kykyjämme. Haluamme ajatella ja puhua omasta puolestamme kuten muutkin. (Adolf Raztka, STIL) 50