1 INVALIDILIITTO RY LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi, Asia: Hallituksen esitys joukkoliikennelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamiseksi Viite: Lausuntopyyntö LVM/1237/03/2014 27.6.2014 Invalidiliitto kiittää Liikenne- ja viestintäministeriötä mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä joukkoliikennelain muuttamiseksi. Invalidiliitto ry on fyysisesti vammaisten ihmisten valtakunnallinen vaikuttamisen ja palvelutoiminnan monialajärjestö. Liitto edustaa 156 jäsenyhdistyksensä kautta 32 000 fyysisesti vammaista ja toimintarajoitteista suomalaista. Invalidiliitto edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten ja toimintakyvyltään erilaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää. Yleistä Ehdotus koskettaa laajasti Invalidiliiton jäsenkenttää. Suomen väestörakenteen muutos on erittäin nopeaa lähi vuosina, mikä lisää erilaisten liikkumismuotojen tarvetta. Invalidiliitto kiittää liikenne- ja viestintäministeriötä siitä, että uudistuksessa on rohkeaksi tavoitteeksi otettu alan suorituskyvyn ja ennen kaikkea kuluttajien valinnanvapauden parantaminen. Ministeriö pitää esitettyjä muutoksia luonteeltaan teknisinä. Näin ei kuitenkaan ole. Liikenne- ja viestintäministeriö näyttää valmistelutyössään unohtaneen pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan kirjatut kansalliset paremman sääntelyn tavoitteet, joihin kuuluu myös sääntelyvaihtoehtojen ja vaikuttavuuden arvioinnin tehostaminen. Lakiesitystä valmisteltaessa ei ole riittävällä laajuudella selvitetty sen vaikutuksia sen enempää eri asiakasryhmien kuin kuljetuspalveluita rahoittavien julkisten organisaatioiden toimintaan. Toteutuessaan lakiesitys merkitsisikin erityisryhmien liikkumisen vapauden kaventumista ja samalla osaoptimoinnin lisääntymistä.
2 Nyt kaavaillussa muodossa lakiuudistus ei turvaa riittävästi esteettömän kaluston saatavuutta. Lakiesityksessä sallittaisiin pienoislinja-autojen taksinomainen toiminta. Tälle kalustolle ei kuitenkaan ole asetettu lakiesityksessä minkäänlaisia esteettömyysvaatimuksia toisin kuin tällä hetkellä käytössä olevalle esteettömälle taksikalustolle. Onkin epävarmaa miten lakiesitys toteutuessaan lisäisi vammaisille henkilöille sopivien henkilöliikennepalveluiden saatavuutta. Esitys ei sisällä minkäänlaisia kaluston esteettömyyttä ja linja-autonkuljettajien koskevia pätevyysvaatimuksia. Nämä molemmat ovat kuitenkin reunaehto, mikäli aidosti halutaan tavoitella henkilöliikennepalveluiden käytön lisäämistä ja erityispalveluiden vähentämistä. Erityisen ongelmallinen lakiesitys on haja-asutusalueiden vaikeavammaisten asukkaiden kannalta. Mikäli esteettömien taksi- ja joukkoliikennelupien haltijoita ei velvoiteta noudattamaan päivystys- ja asemapaikkavelvoitetta, antaa lakiesitys lupien haltijoille mahdollisuuden siirtää toimintansa vapaasti suuriin asutuskeskuksiin, haja-asutusalueiden jäädessä mitä todennäköisimmin ilman tarvittavaa esteetöntä kuljetuskalustoa. On hyvin kyseenalaista miten voidaan tällöin varmistaa esimerkiksi kansalaisten hoitoon ja kuntoutukseen pääsy sairausvakuutuslain mukaisesti? Onko esitystä valmisteltaessa kysytty sen vaikutuksia Kansaneläkelaitoksen velvoitteiden hoitamiseen ja sairausvakuutuslain mukaisten palveluiden asiakkaiden asemaan? Esteettömän taksikaluston sääntelyä tulee täsmentää, lupamäärien sääntelystä ei tule luopua, muissa kuin invataksivaatimuksen täyttävässä kalustossa Nyt esitetyn kaltaisella taksiliikennelain muutoksella esteettömän taksikaluston kiintiöiden purku ei tosiasiassa lisäisi lainvalmistelijan alun perin tarkoittaman potentiaalisen asiakasryhmän (pyörätuolissa matkustavan tai muutoin taksinkuljettajan apua tarvitsevan vaikeasti liikkuvan matkustajan) käytettävissä olevaa kalustoa ja näin olemassa olevaa saavutettava kalustoa. Esitys lisäisi ainoastaan yleisten taksipalveluiden saatavuutta kaupungeissa. Esteettömiä taksipalveluja koskevasta kiintiöstä luopuminen ei lisäisi taksipalvelujen tarjontaa kuntien kustantamissa vammaiskuljetuksissa, eikä helpottaisi vammaiskuljetusten osalta tarjouskilpailujen järjestämistä hintakilpailua, kuten esityksen yhteiskunnallisissa vaikutuksissa on todettu. Ehdotus ei myöskään alentaisi kuntien kuljetuskustannuksia. Ongelma johtuu siitä, että esteetöntä taksia koskevat säädökset kaluston laatuvaatimusten sekä lupien myöntämismenettelyn osalta eivät erotu invataksin ajoneuvon rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen määritelmistä. Lupakäytännössä myös invataksit määritellään esteettömien taksien kiintiöön.
3 Asiakkaan kannalta kaluston määrittelyssä on merkittävä ero siinä, puhutaanko LVM:n asetuksen mukaisesta esteettömästä kalustosta vai invataksista. Kysymys on sekä matkustajan turvallisuudesta että käytännön mahdollisuuksista käyttää taksia liikkumisessaan. Pyörätuolissa matkustavalle asiakkaalle ei pääsääntöisesti ole mahdollista matkustaa esteettömässä kalustossa pyörätuolissa istuen, vaan kuljetus edellyttää invataksivarustetta. Esteetön kalusto sopii lähinnä helpottamaan taksinkuljettajan työtä kuljettamaan pelkkiä apuvälineitä tilanteissa, joissa asiakas kykenee siirtymään ja matkustamaan auton istuimella. Pyörätuolissa matkustavan henkilön hengen ja turvallisuuden kannalta esteetön taksi on jopa peräänajotilanteessa hengenvaarallinen. Tila on liian ahdas sähkökäyttöisille apuvälineille, tilaan ei mahdu isokokoinen henkilö eikä tila anna mahdollisuutta avustaa pyörätuolissa istuvaa matkustajaa matkan aikana. Esteettömillä takseilla on tapahtunut Invalidiliiton saamien tietojen mukaan myös useita henkilövahinkoja, jotka osittain johtuvat siitä, että esteettömän taksikaluston pienemmät investointikulut houkuttelevat alalle yrittäjiä, jotka eivät ammattitaitoisesti miellä itseään esteettömän taksin kuljettajaksi. Tämän johdosta heiltä puuttuu ammattitaito ja -halu avustaa toimintakyvyltään rajoittuneita asiakkaita. He eivät osaa tai tiedä edes esteettömän kaluston turvavälineistöä. Tällaisilla yrittäjillä tai heidän alaisillaan ei ole edes tarkoitus palvella esteetöntä taksikalustoa tarvitsevia asiakkaita, vaan ajaa pelkästään yleistä helpommin ja nopeammin palveltavaa taksiliikennettä. Tällaista ajoa on jo nyt pääkaupunkiseudulla laajalti tiedossa. Esteettömällä taksiluvalla (ei invataksivarusteinen) ajetaan pääsääntöisesti muuta ajoa kuin esteetöntä ajoa ja joissa kuljettajat/isännät edes halua ajaa esim. pyörätuoliasiakasta. Tämä koskee esteettömän kaluston vaatimuksen täyttävää kalustoa kuten esim. Volkswagen Caddy ja Mercedes-Benz Citan. Esteettömän taksikaluston turvallisuutta ja sen käyttöön liittyviä ongelmia Invalidiliitto on käsitellyt jo vuonna 2009. Järjestöt jättivät yhdessä lausunnon, joka koski valtiovarainministeriön valmisteilla olleita esteettömän taksikaluston autoverotusuudistuksia. (liite 1 ja 2). Edellä mainitun perusteella Invalidiliitto vaatii esteettömän taksikaluston säännöksen tarkentamista ja nyt esityksen mukaisen esteettömän taksikaluston lupasääntelyn vapauttamista koskevien säännösten kohdistamista ainoastaan invatakseille, jotta esityksen tavoitteet toteutuisivat. Invalidiliitto pelkää, että esitys tällaisenaan avaisi portin keinottelijoille. Mikään ei pakottaisi esteettömän luvan hankkijaa palvelemaan pääasiallisesti esteetöntä kuljetusta tarvitsevia asiakkaita. Markkinoiden toimivuuden kannalta on toki tärkeää mahdollistaa mahdollisimman vapaat ja toimivat markkinat, mutta jos esteettömät taksikalustot vapautetaan lupaharkinnasta eikä erotusta tehdä invataksien ja esteettömän taksikaluston välille, johtaa vapautus Invalidiliiton näkemyksen mukaan LVM:n lakiesityksessä asettamien tavoitteiden vastaiseen tilaan.
4 Esteettömän taksiluvan hakijoiden etusijaisuusjärjestystä koskevaa vaatimusta ei tule poistaa esityksen mukaisesti vaan siihen pitää luoda muu ammattipätevyyden arvioinnin turvaava mekanismi Invalidiliitto pitää ongelmallisena esteettömän taksiluvan hakijoiden etusijaisuusjärjestyksen poistamista. Riippumatta siitä millä tavoin markkinoita avataan, on erityisen tärkeää huolehtia ammattitaitoisen ja sitoutuvan yrittäjäkunnan laatuvaatimuksista. Nykyinen hakijoiden keskinäinen etusijaisuusjärjestelmä on turvannut edes jonkinlaisen arviointityökalun siitä, miten luvanhakija on sitoutunut juuri haetun luvan edellyttämään elinkeinon harjoittamiseen. Jos etusijaisuusjärjestyksestä täysin luovutaan, on tilalle luotava joku muu mekanismi, jolla voidaan arvioida hakijan ammattitaito ja sitoutuvaisuus. Tämän mekanismin rooli korostuu erityisesti, mikäli esitykseen ei tehdä esittelemiämme korjauksia esteettömän kaluston ja invataksikaluston eroista. Invalidiliitto kehottaa huomioimaan lainvalmistelussa myös tavoitteet viranomaisvalvonnan vähentämisestä ja esityksen vaikutuksista markkinoiden pirstaloitumiseen. Tällainen kehitys uhkaa nykyistä hyvinkin toimivaa alan omaa sisäohjautuvaa valvontaa. Kiintiöjärjestelmästä luopumista ei tule perustella ELY-keskusten ongelmilla, kuten esim. sillä, että tuomioistuimet ovat perustellusti edellyttäneet päätösten kunnollista perustelua. Tämän vuoksi ELYY-keskukset ovat lakiesityksen perusteluiden mukaan tulleet varovaisiksi lisäämään lupamääriä muuten kuin luvasta luopuneiden tilalle. Kiintiöjärjestelmän purkua on perusteltu myös sillä, että ELY-keskusten työntekijät pitävät niiden valmistelua mielekkyydeltään kyseenalaisena. Tämän kaltaiset perustelut eivät ole hyväksyttäviä kiintiöjärjestelmän purulle. Asia tulee tarkastella laajemmin asiakkaiden ja yrittäjien näkökulmasta ja erityisesti esteettömän kaluston kohdalla esteetöntä kalustoa tarvitsevien pyörätuolimatkustajien näkökulmasta. Kaiken lainvalmistelun keskiössä pitää olla kysymys siitä, millä keinoin voidaan jatkossa turvata turvalliset ja toimivat esteettömän kaluston tarjoamat palvelut. Joukkoliikenneluvalla toimimista ei tule sallia ilman samankaltaista sääntelyä, kuin mitä takseilla ja esteettömältä taksikalustolta edellytetään ja niihin tulee säätää esteettömyysvaatimukset palvelutasomääritelmissä Invalidiliitto on huolissaan esityksen vaikutuksista markkinoihin, sillä esityksessä joukkoliikenneautoille luodaan taksien kanssa yhtäläiset mahdollisuudet liikennöintiin. Samaan aikaan joukkoliikenneautoille ei aseteta samoja velvoitteita mitä taksiliikenteelle. Tavoitteena lienee ollut esteettömän kaluston saatavuuden parantaminen, mutta esitetyt muutokset saattaisivat johtaa pikemminkin päinvastaiseen tilanteeseen. Näyttää siltä, että joukkoliikennekalustolla ei ole lainkaan samanlaisia vaatimuksia auton varusteluille kuin mitä liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa taksiliikenteessä käytettävän esteettömän kaluston laatuvaatimuksista on säädetty. Näemme suurena vaarana, että esityksen mukaisesti maaseudulla joukkoliikenneautot (jotka olisivat vielä esteellisiä, kalustovaatimusten
5 puuttuessa) korvaisivat esteettömät taksit sekä taksiliikenteen. Kuljetusten saatavuudessa saattaisi syntyä ennakoitavissa olevia ongelmia maaseudulla, kun myöskään muut taksiliikenteelle asetetut esim. ajovelvoitteisiin liittyvät velvoitteet eivät koskisi joukkoliikenneautoja. Tämä pahimmillaan johtaisi siihen, että esteetöntä kalustoa ei olisi lainkaan tarjolla ja liikkuminen estyisi. On siis välttämätöntä säätää niin kalustoa kuin palvelua koskevat palvelutasomääritelmät. Invalidiliitto haluaa muistuttaa, että esteettömästä liikkumisympäristöstä ja liikennepalveluista hyötyvät muutkin kuin iäkkäät ja eri tavoin vammaiset henkilöt. Kansainvälisen käytännön mukaan liikkumis- ja toimimisesteisinä henkilöinä pidetään myös muun muassa pienten lasten kanssa liikkuvia. Onkin arvioitu, että palvelujen kehittäminen ja esteettömän ympäristön rakentaminen palvelee suoraan vähintään noin 35-40% väestöstä. Siksi Invalidiliitto edellyttää strategisia toimenpiteitä, tavoiteaikataulua, henkilöliikenteen saatavuutta koskevia palvelutasomääritelmiä sekä säännöksiä todellisen kaikille saavutettavan, tehokkaiden ja kilpailukykyisten esteettömien joukkoliikennepalveluiden kehittämiseksi. Kuljettajan vastuun lisääminen edellyttää joukkoliikenneluvilla liikennöiville kuljettajille tarkempia ammattipätevyysvaatimuksia Invalidiliitto pitää erittäin tarpeellisena uutta esitystä tieliikennelakiin 88, jossa kuljettajan vastuuta pyörätuolin kiinnittämisessä ja matkustajan turvallista saattamista autoon laajennetaan koskemaan myös korkeintaan 16 matkustajalle rekisteröityjä autoja. Kuljettajan vastuun määrittäminen ei kuitenkaan poista sitä ongelmaa, että joukkoliikenneautoon ei ole pyörätuolilla asiaa, jos joukkoliikenneauto on esteellinen eikä sinne ylipäätään pääse. Tältä osin viittaamme aiemmin lausumaamme kaluston palvelutason esteettömyyden määritelmän vahvistamisesta. Invalidiliitto ihmettelee kuitenkin, että lakiesityksestä ei ilmene lainkaan ammattipätevyyteen liittyviä vahvennuksia joukkoliikenneluvilla liikennöivien kuljettajien kohdalla. Jotta matkustajien turvallisuus ja pyörätuolin kiinnittäminen tosiasiallisesti tapahtuisi siten kuin tieliikennelain esitys edellyttäisi, ehdottaa Invalidiliitto ammattipätevyyttä koskevien säädösten vahventamista joukkoliikenneautoa kuljettaville. Hyvänä esimerkkinä ammattipätevyysvaatimuksesta voidaan mainita laki taksinkuljettajan ammattipätevyydestä ja sen perusteella erityisesti juuri voimaan tullut Trafin määräysluonnos koskien lääkärinlausuntoa taksinkuljettajan toimintakyvystä. Trafin määräysluonnoksessa nimenomaisesti kiinnitetään huomiota apuvälineiden käyttäjien ja muuten toimintakyvyltään rajoittuneiden matkustajien turvallisuuden parantamiseen kuljettajien ajoluvan terveystarkastuksissa ja näihin liittyviin erityispiirteisiin. Näillä säädöksillä pyritään turvallisen ja ammattitaitoisen henkilöstön turvaamiseen niiden matkustajien osalta, joiden matkanteko on kriittisesti riippuvainen kuljettajan ammattitaidosta antaa apua ja toimia liikuntavammaisen henkilön ja
6 apuvälineen kanssa turvallisen matkan toteuttamiseksi. Säädökset toimivat etukäteisenä valvontana, joka ohjaa markkinoiden turvallisia käytäntöjä. Viranomaisvalvontaa ei tule heikentää Sääntelyn yksinkertaistamisella pyritään edesauttamaan yhteiskunnan korvaamien kuljetusten parempaa suunnittelua ja hankintaa sekä vähentää alan raskasta byrokratiaa. Tavoitteena on, että muutokset tehdään turvaten palvelujen laatu, kohtuuhintaisuus ja saatavuus. Tähän on pyritty erityisesti joukkoliikenteen rajoitusten poistoilla, joita on perusteltu julkisesti rahoitettujen henkilökuljetusten kustannuspaineiden helpottamiseksi. Invalidiliitto pitää ehdottoman tärkeänä, että tilanteessa, jossa markkinaolosuhteita dramaattisesti uudella lainsäädännöllä muutetaan, ei viranomaisvalvontaa saa enää heikentää. Tämä koskee erityisesti niitä kuljetuksia, jotka kohdistuvat erityisen heikossa kuluttaja-asemassa oleviin vammaisiin ja erityisjärjestelyjä tarvitseviin matkustajiin. Jo nykyisellään viranomaisvalvonta on näiden em. markkinoiden kohdalla liian vähäistä. Esitys ei sisällä vaikuttavuusarviointia esitetyistä tavoitteista Ministeriön laatima esitysluonnos ei sisällä riittävää vaikuttavuusarviointia ja analyysiä siitä, miten lakimuutokset konkreettisesti vaikuttaisivat ja miten ne edesauttaisivat tavoitteisiin pääsemistä ilman, että se vaarantaa kansalaisten nykyiset liikkumismahdollisuudet. Ministeriön esittämät lakimuutokset eivät sinällään tuo mitään uutta jo nyt olemassa oleviin yhteiskunnan ostoliikenteen hankintaan. Lainsäädäntö ei estä hankkimasta jo nyt kilpailuttamalla liikennepalveluita linja-autoilla ja takseilla. Tärkeintä olisi puuttua henkilökuljetuksen suunnitteluun ja hankintaan sekä integroida paremmin ns. erityiskuljetusten suunnittelu ja hankinta osaksi joukkoliikenteen suunnittelua ja hankintaa. Tältä osin ministeriön esitys koskettaa pääsääntöisesti vain markkinaehtoista toimintaa, jossa kuljetuksen tilaa yksityinen taho. Invalidiliitto kummeksuu myös sitä, että esitys ei sisällä ehdotuksia siitä, miten kuljetusten hankkimista tulisi tehostaa vaikka aiemmissa ministeriön selvityksissä on esitetty yhteisen suunnittelun ja hankinnan toteuttaminen yhdeksi keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi. Ylikunnallinen joukkoliikenneviranomainen voisi aiempien ministeriönkin esitysten mukaisesti olla paras taho suunnittelemaan ja hankkimaan liikenteen ja yhdistelyn palvelut riittävän suurina kokonaisuuksina. Näin myös Kela kyytien osalta. LVM:n keväällä teettämän selvityksen mukaan (Sito 28.1.2014) voidaan todeta, että jopa kahdessa sadassa Suomen kunnassa on luotu uusia, entistä taloudellisempia ja samalla vaikuttavia ratkaisuja kuljetuspalveluiden
7 järjestämiseksi. Invalidiliitto korostaa, että joukkoliikenne- ja taksiverkoston palveluita kehitettäessä tulee ottaa mukaan laaja-alaisesti keskeisimmät asiakaskuntaa edustavien vammaisjärjestöjen sekä palveluntuottajien edustus. Vain näin voidaan turvata käytännön tietotaidon siirtyminen lainvalmistelun tueksi, tilanteissa, jotka saattavat näyttää mikrotason asioilta, mutta jotka kuitenkin ovat toimintarajoitteisten henkilöiden kohderyhmälle ehdoton välttämättömyys palvelun käytölle. Lopuksi Invalidiliitto kannattaa sopivien ja esteettömien taksipalveluiden saatavuuden lisäämistä sekä kuluttajien valinnanmahdollisuuksien laajentamista. Nyt esitetyn kaltaisena säännösehdotus saattaa kuitenkin vain näennäisesti lisätä henkilökuljetusten eri järjestämistapoja, jotka eivät kuitenkaan ole esteettömiä ja saavutettavia ja asettavat lisäksi elinkeinonharjoittajat keskenään epätasaarvoiseen asemaan markkinoilla. Toteutuessaan lakiesitys merkitsisikin erityisryhmien liikkumisen vapauden kaventumista ja samalla osaoptimoinnin lisääntymistä. Annamme mielellään asiantuntijuuttamme käyttöönne siltä osin, kun mahdollisilla esityksillä ja kehittämisehdotuksilla on kosketuspintoja toimintarajoitteisten kansalaisten liikkumisen turvaamiseen myös jatkossa eri tavoin järjestetyllä liikkumisen palvelulla. Helsingissä 4. elokuuta 2014 INVALIDILIITTO RY Marja Pihnala Toimitusjohtaja Anssi Kemppi Järjestöpäällikkö Erityisasiantuntijat: Elina Akaan-Penttilä, lakimies, elina.akaanpenttila@invalidiliitto.fi, 0447650663 LIITE Invalidiliiton ja vammaisjärjestöjen lausunto ja kommentit toukokuulta 2009; Valtiovarainministeriön valmistelutoimenpiteisiin koskien taksiliikenteessä käytettävien esteettömien taksiautojen autoverotutukseen (liite 1 ja 2).
8 LIITE 1 Valtioneuvosto Toukokuu 2009 Valtiovarainministeriö/ Merja Sandell PL 31 00023 Valtioneuvosto VIITE ASIA Invalidiliiton ja vammaisjärjestöjen autotyöryhmä ja neuvotteleva virkamies Merja Sandell, Valtiovarainministeriö Pyydetyt kommentit Valtiovarainministeriön valmistelutoimenpiteisiin koskien taksiliikenteessä käytettävien esteettömien taksiautojen autoverotusta Neuvotteleva virkamies Merja Sandell Valtiovarainministeriöstä on pyytänyt vammaisjärjestöjen yhteistä Invalidiliiton ohjaamaa ns. autotyöryhmää ottamaan kantaa taksiliikenteessä käytettävien esteettömien autojen autoveroverotukseen. Samanaikaisesti, Liikenne- ja viestintäministeriössä ollaan valmistelemassa lainsäädäntöä esteettömistä autoista, joka koskenee jo viime vuoden loppupuolella valmistelussa ollutta asetusta taksiliikenteessä käytettävän esteettömän kaluston laatuvaatimuksia. Design for all periaatteen mukaisia laadukkaita kalustoratkaisuja on pidettävä niin taloudelliset kuin muut seikat huomioon ottaen kestävän kehityksen kannalta yhteiskunnallisesti parhaana ratkaisuna. Vammaisjärjestöjä on pyydetty ottamaan kantaa nimenomaisesti esteettömän taksin autoverokysymykseen. Verotuskysymys on kiinteästi yhteydessä elinkeinon harjoittamisen kannattavuuteen ja ennen kaikkea syntyviin investointikuluihin esteettömän- tai invataksivarustelun osalta. Nämä vaikuttavat suoraan alan rakenteeseen ja siellä olemassa olevaan kalustoon. Kommentoimisen tekee haastavaksi se seikka, että kalustoa koskevat normatiiviset laatu- ja turvallisuusmääräykset eivät ole vielä voimassa esteettömän taksiauton osalta. Myös niiden valmistelu kuuluu Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon alaan eikä VM:n. Näin ollen kommenttimme ovat tältä osin alustavia pohdintoja. Edellä mainituista syistä johtuen lähetämme kommenttimme tiedoksi myös LVM:n, sekä valvoville lupaviranomaisille alueellisille liikenneosastoille lääninhallituksiin.
9 Autoverolain 28 :n mukaan taksialennukseen ovat oikeutettuja vain M1- luokan henkilöautot. Tämän lisäksi kalusto voidaan rakentaa N1-luokan aihiosta, mutta rekisteröintivaiheessa = autoverotusvaiheessa luokan on oltava M1. Lisäksi on huomioitava, että kommentointipyyntö ei koske nyt määriteltyä invataksivarusteista kalustoa, jonka autoverotuskysymys on ratkaistu oikealla tavalla. Työryhmämme pitää ehdottoman tärkeänä invataksivarusteisten autojen verovapauden pysyttämistä nykyisellään. Yksi esillä ollut vaihtoehto on ollut rajata mahdollinen esteettömälle taksille myönnettävä autoveron lisäalennus tms. koskemaan vain 1+8 paikkaisia autoja. Lisäksi on todettu, että Caddy- luokan takseille riittää nykyinen taksipalautus kattamaan kannettavan autoveron, joten niiden osalta ei ole tarvetta palautuksen laajentamiseen. Kysymykseen voisi siten Sandellin ilmoituksen mukaan tulla kookas esteetön taksi. Autotyöryhmä on yhtä mieltä siitä, että esim. mainitulle Caddy- luokan takseille riittää nykyinen taksipalautus kattamaan kannettavan autoveron. Auto on selkeästi henkilöautotyyppinen, jonka monet käytännön ongelmat pyörätuolissa matkustavalle henkilölle aiheuttavat jopa tietyissä tilanteissa vaaratilanteita. Tämän lisäksi matkustaminen on aina laatutasoltaan merkittävästi huonompaa kuin invataksissa, eivätkä kaikki pyörätuolilla matkustavat asiakkaat mahdu autoon sisälle. Muilta osin oheisessa liitteessä 1. on tarkempi selvitys ko. automallin puutteista. Seuraavaksi syntyykin kysymys siitä, mitä tarkoitetaan juridisessa mielessä kookkaalla esteettömällä taksilla. Autoverokysymykseen vastaaminen tyhjentävästi edellyttäisi selkeiden yksiselitteisten normien olemassaoloa siitä, mitä tarkoitetaan esteettömällä autolla ja mitä kookkaalla esteettömällä taksilla. Tällä hetkellä esteetöntä taksiautoa koskevan asetuksen esitysluonnos kirjaa seuraavaa esteettömän taksiauton määritelmästä; Auton sisätilavaatimukset määritellään sellaisiksi, että pyörätuolissa istuva matkustaja voisi matkustaa mukavasti. Auton tulee täyttää tarkemmin määritellyt kaltevuusmääräykset niin luiskan, lattian kaltevuuden, korkeuden ja leveyden osalta samoin kuin pyörätuolin kiinnitysmekanismien osalta standardien mukaisesti. Autoon tulee mahtua yksi pyörätuolissa istuva matkustaja. Juridisesti asiassa voidaan päätyä seuraavaan. M1-luokan ajoneuvosta säädetään, että kyseessä on henkilöauto, kun autossa on kuljettajan lisäksi enintään paikat kahdeksalle henkilölle eli 1+8. Normia luettaessa tämä edellytys voi siis täyttyä myös pienemmällä henkilömäärällä, koska säännöksessä lukee määritelmä enintään. Juridisesti esim. mainittu Caddymallinen auto täyttää em. säännöksen mukaisen määritelmän sekä myös valmistelussa olevan esteetöntä taksiautoa koskevan asetuksen esitysluonnoksen määritelmän. Tulkintaa perustelee lisäksi LVM:n lausuntoluonnos esteettömästä taksiautosta, jossa mainitaan auton sisätilavaatimuksista seuraavaa. Muun muassa luiskan kaltevuuden ja sisätilakorkeuden tulisi olla sellaiset, että myös uusimpien matalien automallien käyttöönotto olisi mahdollista.
10 Tavoitteena on kaupunkialueiden taksitarpeiden lisäksi mahdollistaa maaseudun monikäyttöautot. Esim. mainittu Caddy mallinen auto on juuri tällainen matalampi automalli. Myös investointikulut kaiken kaikkiaan ovat tässä luokassa pienet, mikä houkuttelee investoimaan monikäyttöisempään henkilöautotyyppiseen kalustoon. Toisaalta olemassa olevista ns. maaseutujen monikäyttöautoista valtaosa on selkeästi 1+8 paikkaisia. Esteettömien taksiautojen normien puuttuessa, on kyseisissä autoissa turvallisuustilanne ja pyörätuolimatkustajan kuljettaminen erittäin epämukavaa matkustajalle ja usein myös vaarallista. Kaluston laatuvaatimusten lisäksi, asiaa tulee tarkastella myös käytettävissä olevan kaluston ja siten myönnettyjen taksilupien mukaisesti. Invatakseja koskeva sääntely on yksiselitteinen ja hyvä. Invatakseista on säädetty ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen (1256/1992) 13 :ssä. Kuitenkin, Lääninhallituksen antaessa taksilupia kaikki esteettömät henkilöautot niputetaan yhteen ja luvan saajina on sekä invatakseja että muuta esteetöntä kalustoa. Luvan hakemisen osalta muun esteettömän kaluston (ns. vaihtoehtovarusteltu kalusto) edellytyksenä on, että autoon nousu ja sieltä poispääsy sekä itse matkustaminen on muutoin järjestetty pyörätuolissa matkustavan kannalta helpoksi ja turvalliseksi. Ehdot ovat hyvin tulkinnanvaraiset ja mahdollistavat näin ollen juridisesti niin 1+8 paikkaiset autot kuin myös nämä pienemmät esim. Caddy- malliset autot. Tiedusteluista huolimatta, emme ole saaneet vastausta Etelä-Suomen lääninhallituksen liikenneosastolta siitä, miten esteettömille henkilöautoille annetut taksiluvat jakaantuvat eri automallien osalta. Käytännössä on kuitenkin tietoa siitä, että ainakin pääkaupunkiseudulla Caddy- malliset autot ovat lisääntyneet huomattavasti viime aikoina. Tämä autotyyppi liikennöi sekä henkilöauto- että esteettömillä henkilöautoluvilla. Lisäksi ongelmana on se, etteivät kaikki esteettömillä henkilöautoluvilla liikennöivät taksit palvele pyörätuolimatkustajia vaan ajavat pääsääntöisesti asiakkaita tolpalta tai normaalin taksitilausjärjestelmän kautta. Tästä johtuen lääninhallitusten antamat liikennelupamäärät esteettömille henkilöautoille eivät anna välttämättä oikeaa kuvaa markkinoilla todellisuudessa käytettävissä olevasta kalustosta. Kaiken edellä mainitun perusteella, tämä tarkoittaa sitä, että autoverokysymyksen sääteleminen tai sen lieventäminen koskemaan esteettömiä taksiautoja edellyttää moniulotteista tarkastelua. Tarkastelussa tulee huomioida esteettömän taksiauton määritelmän sisältöä ja sitovuutta tulevaisuudessa, sen vaikutuksia pyörätuolissa matkustavan asiakkaan asemaan sekä niiden vaikutuksista taksiyrittäjien halukkuuteen investoida ja ylläpitää riittävää esteetöntä taksikalustoa markkinoilla. Keskeisin ongelma tällä hetkellä on yksiselitteisten ja selkeiden määritelmien puuttuminen siitä, mitä kulloinkin on pidettävä sellaisena kalustona, joka täyttää esteettömän auton määritelmän. Tämä on välttämätöntä pyörätuolissa matkustavan turvallisen, mutta myös kohtuullisen mukavan kuljettamisen kannalta, samoin kuin taksiliikenteen elinkeinoelämän ja riittävien vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen turvaamisen osalta.
11 Pidämme erittäin välttämättömänä turvallisuus- ja laatuvaatimusten sääntelemistä. Myös taloudellisesti oikeasuhteisten verohelpotusten myöntämistä pyörätuolissa matkustavien asiakkaiden käytännössä turvaavalle yksiselitteisesti säännellylle ja määritellylle esteettömälle taksiautolle on tietyin reunaehdoin pidettävä kannatettavana. Autoverokevennys ei kuitenkaan saa tällöin olla samanarvoinen, kuin nyt invatakseilla, vaan mahdollisen kevennyksen tulee vastata oikeudenmukaisesti suhteessa esteettömyysvaatimuksista aiheutuviin todellisiin syntyviin taloudellisiin investointikuluihin elinkeinonharjoittajalle. Lisäperusteina tälle voidaan vielä todeta taksiliikenteen markkinaohjautuvuus, jonka johdosta samankaltainen autoverovapaus esteettömien taksien kohdalla johtaisi markkinoilla siihen, että elinkeinoharjoittajina perinteisen invataksit häviäisivät esteettömien taksien tieltä. Tämä johtaisi siihen, etteivät kaikkein vaikeimmin vammaiset pyörätuolissa matkustava asiakkaat saisi yhdenvertaisesti ja turvallisesti matkustaa samoin laatuvaatimuksin kuin muut taksiasiakkaat samalla joidenkin pyörätuolin kanssa matkustavat asiakkaat eivät voisi käyttää taksipalveluja laisinkaan. Helsingissä toukokuussa 2009 INVALIDILIITTO RY, KYNNYS RY, LIHASTAUTILIITTO RY NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY, SUOMEN REUMALIITTO RY, SUOMEN CP-LIITTO RY, SUOMEN MS-LIITTO RY JAKELU Liikenne- ja viestintäministeriö (Irja Vesanen-Nikitin) Etelä-Suomen lääninhallitus, Liikenneosasto Itä-Suomen lääninhallitus, Liikenneosasto Länsi-Suomen lääninhallitus, Liikenneosasto Oulun lääninhallitus, Liikenneosasto Lapin lääninhallitus, Liikenneosasto LIITE Liite 1: Liite Caddy esteetön taksi kommentit VM 09 Liite 2: Invalidiliitto Ry:n lausunto 10.9.2008; Liikenne- ja viestintäministeriön asetusluonnoksesta taksiliikenteessä käytettävän esteettömän kaluston laatuvaatimuksista. Lausuntopyyntö 07.08.2008 LVM 072:00/2008 ASIANTUNTIJA Elina Akaan-Penttilä, vammaisasiamies / lakimies elina.akaan-penttila@invalidiliitto.fi puh: 0447650663
12 Liite 2 VIITE ASIA Invalidiliiton ja vammaisjärjestöjen autotyöryhmä Liikenne- ja viestintäministeriön valmistelutoimenpiteet koskien taksiliikenteessä käytettävän esteettömien taksien ja invataksien autoverovapaudesta LIITE 1 asiakirjaan Liite 1; Esteetöntä taksiautoa, kuten esim. Caddy- mallisia sekä 1+8 autoja koskevat esteetöntä taksiautoa koskevat kommentit Liikenne- ja viestintäministeriössä ollaan valmistelemassa lainsäädäntöä esteettömistä taksiautoista ja niitä koskevista laatuvaatimuksista. Valtionvarainministeriössä ollaan samanaikaisesti pohtimassa esteettömien taksien autoverovapauskysymystä. Invalidiliitto on 10.9.2008 ministeriölle antamassaan lausunnossa seikkaperäisesti kiinnittänyt huomiota keskeisiin kehittämiskohteisiin esteettömän taksin laatuvaatimuksien osalta, jotta kalusto myös käytännön tasolla vastaisi pyörätuolia ja muita liikkumisen apuvälineitä käyttävien asiakkaiden tarpeita paremmin. Tältä osin viittaamme yksityiskohdissa antamaamme lausuntoon. Muilta osin haluamme edelleen tuoda seikkaperäisemmin esille käytännön tasolla esteettömin takseihin ja niissä yhä enenevissä määrin käytettävän Caddy- mallisen kaluston ongelmista seuraavaa. Tällä hetkellä kaupungeissa liikenteessä olevat ns. esteettömät taksit on pääsääntöisesti mallia VW Caddy. Automalli täyttää teoriassa esteettömän henkilöauton määritelmän. Lupahakemuksessa edellytetään esteettömän taksin osalta, että autoon nousu ja siitä poispääsy sekä itse matkustaminen on järjestetty pyörätuolilla matkustavan kannalta helpoksi ja turvalliseksi. Merkittävää on huomata, että lupahakemuksessa puhutaan pyörätuolilla matkustavasta asiakkaasta. Matkustaminen on helppoa pyörätuolilla silloin, kuin pyörätuolista ei tarvitse siirtyä auton penkille ja eikä pyörätuolia tarvitse varastoida ja kasata kuljetuksen ajaksi esimerkiksi auton takakonttiin. Vaikeavammaisten pyörätuolikäyttäjien kohdalla itsenäinen liikkuminen taksilla ei ole mahdollista, jos pyörätuolista täytyy siirtyä henkilöauton penkille kuljetuksen ajaksi. Sähköpyörätuolin tai sähkömopon käyttäjälle tämä ei ole koskaan mahdollista. Tällöin kyse ei ole helppoudesta, vaan asiakkaan kannalta välttämättömyydestä. Esteetön taksi täyttää teoriassa
13 helppokäyttöisyyden pyörätuoliasiakkaiden kohdalla, mutta ei käytännössä. Turvallisuusnäkökohtia, puhumattakaan seikoista, jotka käytännössä vaikuttavat pyörätuolissa istuvan asiakkaan matkustusmukavuuteen, ei olla riittävällä tavalla huomioitu säädösvalmistelussa. Tietoomme on tullut, että tällä hetkellä esteetön taksi on yhä enenevässä määrin pääsääntöisesti mallia VW Caddy erityisesti sen omistajalle johtuvan edullisuuden johdosta. Auton on myös kuskille ajettaessa pieni ja ketterä. Teoriassa autoon kulku on yksinkertaista ja turvallista ja pyörätuoli mahtuu sisään juuri ja juuri. Teoriasta hyvänä esimerkkinä voidaan mainita se, että esimerkiksi normaalimittainen mies ei kuitenkaan mahdu pyörätuolilla ko. autoon. Lisäksi asiakkailta saamiemme tietojen mukaan, esteetön taksi ei täytä useilta osin turvallisuus- ja laatuvaatimuksia kuljetuksen aikana, mikä muodostaa käytännön esteen matkustaa ns. esteettömällä taksilla. Ohessa esitämme käytännössä ilmeneviä merkittäviä turvallisuus- ja ongelmasyitä: 1. Esteettömät taksit ovat enenevissä määrin henkilöautoja, toisin kuin invataksi, jotka ovat pääsääntöisesti tila-autoja. Kaluston rakenteesta johtuen seuraa se ongelma, että esteettömät taksit eivät käytännössä turvaa samaa matkustusturvallisuutta ja laatua pyörätuolia käyttäville asiakkaille, kuin muille taksiasiakkaille. Näin myös 1+8 paikkaisissa ei invataksivarusteluissa autoissa. 2. Syy: Tämä johtuu siitä, että esteettömissä takseissa pyörätuolia käyttävä asiakas joutuu käytännössä jäämään auton takaosaan, piippuhyllylle/takakonttimaisesti suljetun penkkirivin taakse. Uusissa henkilöautomalleissa on kaksi paikkaa edessä, kolme keskellä ja pyörätuolipaikka takana. 1+8 paikkaisissa pyörätuolipaikka on niin ikään takana. Vaikka itse kulkeminen pyörätuolilla auton takaosaan on henkilöautotyyppisissä autoissa maavara huomioon ottaen helppoa ja turvallista, joutuu asiakas pyörätuolissaan jäämään aivan auton takaosaan. Paikka on auton taka-akselin takana, joka aiheuttaa suurta tärinää ja epävakautta. Näin myös 1+8 paikkaisissa. 3. 1+8 paikkaisissa autoissa maavara on korkea ja siitä johtuen luiskan kaltevuus vaarallisen jyrkkä. 4. Pyörätuolipaikan takana oleminen estää pyörätuolissa olevan asiakkaan avustamista matkan aikana. Asiakkaan avustaminen on usein välttämätöntä esim. retkahdustilanteissa esim. äkillisissä jarrutus tai muutoin vammasta johtuvista syistä, asennon korjaamisessa, matkan maksutilanteissa jne. Ongelmia voi syntyä myös sairaskohtausten sattuessa. 5. Teknisistä syistä johtuen esteettömän henkilöautotyyppisen auton lattia on kalteva, jonka johdosta pyörätuolissa oleva henkilö joutuu istumaan takakenossa koko matkan ajan. Tämä saattaa aiheuttaa usein vaaraa siinä, miten asiakas kykenee istumaan kuljetuksen ajan pyörätuolissa ja hallitsemaan asentoaan. Henkilöillä jotka joutuvat käyttämään pyörätuolia apuvälineenään on usein huonontunut tasapaino ja kehon hallinta sekä lihaksisto. Tämä yhdistettynä kuljetukseen henkilöauton taka-akselin takana vinossa istumaasennossa aiheuttaa usein vaaratilanteita siinä, miten asiakas pysyy istumassa pyörätuolissa ilman, että siitä aiheutuu loukkaantumisriskiä.
14 6. Vaaratilanteita ei poista se, että pyörätuoli on säännösten mukaisesti sidottu kuljetusten ajaksi. 7. Lueteltujen ongelmien lisäksi esteettömien taksien pyörätuolipaikka on avoin tila siten, ettei pyörätuolia pysty kiinnittämään esim. toiseen penkkiin kiinni kuljetuksen ajaksi. Tilassa ei myöskään ole tukipilareita/kahvoja, joihin asiakas voisi tukeutua tai johon pyörätuolin voisi stabiilisti kiinnittää. Pyörätuoli on niin sanotusti keskellä ei mitään tyhjässä tilassa koko kuljetuksen ajan. 8. Normaalimittaisen henkilön kuljettamisen sähköpyörätuolilla on erittäin ahdasta. Isokokoinen ihminen sähköpyörätuolilla tai sähkömopolla ei mahdu koko tilaan. Mukaan ei myöskään mahdu esim. tarvittavia muita apuvälineitä tai matkatavaroita. Edellä mainituista käytännön ongelmista johtuen, esteetön taksi ei todellisuudessa sovellu pyörätuolin käyttäjien taksipalveluihin, kuin vain poikkeuksellisissa tapauksissa. Invataksi on pyörätuolia, sähköpyörätuolia ja sähkömopoa käyttävälle asiakkaalle turvallisin ja paras ja sekä usein ainoa liikkumisen vaihtoehto. Merkittävää on myös kuljettajan ammattitaito. Invatakseihin profiloituu ammattikuljettajia palveleman nimenomaan pyörätuolissa matkustavia asiakkaita, jotka osaavat tarpeen vaatiessa myös avustaa asiakasta. Tämän lisäksi invataksi ei syrji tai tee mahdottomaksi sellaisten pyörätuolissa matkustavien asiakkaiden liikkumista, jotka liikkuvat yhdessä toisen pyörätuolin käyttäjän kanssa samanaikaisesti tai jos matkan kohde edellyttää esim. kahden apuvälineen yhtäaikaista kuljetusta kuten esim. uintimatkoilla pyörätuoli ja suihkutuoli tai muutoin kahta pyörätuolia esim. tavallinen ns. manuaalipyörätuoli ja sähköpyörätuoli. Lopuksi haluamme vielä todeta, että esteettömän taksinauton vertailu invavarusteiseen taksiin on vertailua pienestä isoon ja työläästä helppoon. Yrittäjän taloudellisesta näkökulmasta kannattaa hankkia esteetön taksi sen edullisuutensa vuoksi ja yhteiskunnan vaatiessa aina vaan edullisempaa kuljetuspalvelua. Esteetöntä autoa käytettäessä hyväkin palvelu kärsii, pyörätuolissa matkan aikana istuvan asiakkaan turvallisuus heikkenee ja suorastaan vaarantuu. Esteetön taksi on hyvä ns. varakulkuvälineenä ruuhkahuippuihin lyhyille matkoille, mutta ei varsinaisena taksina. Invataksit ovat taasen investointikustannuksiltaan merkittävästi suuremmat, kuin esteettömän taksin laatuvaatimukset täyttävä henkilöauto. Ottaen huomion edellä esitetyt konkreettiset ongelmat pyörätuolimatkustajille esteettömissä takseissa on selvää, ettei esteettömiä takseja tule saattaa samaan autoverovapauskohteluun, kuin invataksit. Samoin niille kohdennetut taksiluvat tulee saattaa läpinäkyviksi.
15 Helsingissä toukokuussa 2009 INVALIDILIITTO RY, KYNNYS RY, LIHASTAUTILIITTO RY NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO RY, REUMALIITTO RY, SUOMEN CP-LIITTO RY, SUOMEN MS-LIITTO RY JAKELU Liikenne- ja viestintäministeriö (Irja Vesanen-Nikitin) Etelä-Suomen lääninhallitus, Liikenneosasto Itä-Suomen lääninhallitus, Liikenneosasto Länsi-Suomen lääninhallitus, Liikenneosasto Oulun lääninhallitus, Liikenneosasto Lapin lääninhallitus, Liikenneosasto ASIANTUNTIJA Elina Akaan-Penttilä, vammaisasiamies / lakimies elina.akaan-penttila@invalidiliitto.fi puh: 0447650663