Infra-alan osaamistarveselvitys johtopäätöksiä ja ehdotuksia KEHTO-foorumi, Pori 21.3.2013 Pekka Vaara / Sumtsa Oy 2012
Keitä tarvitaan infra-alalle? Ammattilaisia työmaille Työnjohtajia ja työmaapäälliköitä (rkm ja ins) Työkoneiden kuljettajia Rakennusammattimiehiä Eräitä erikoisosaamisia Siltasuunnittelijoita, geoteknikoita, kalliosuunnittelijoita, väyläsuunnittelijoita Suunnitteluprojektien päälliköitä, kuntien linjaesimiehiä, projektinvetäjiä Uudet teknologiat
Infra-alan palvelutuotanto lähes markkinaehtoista Suunnittelu- ja rakennuttamispalvelut ostetaan pääosin (+90 %) konsulttiyrityksiltä Urakoitsijoiden osuus uudisrakentamisesta + 90 %, kunnossapidosta + 60 % poikkeuksena kuntien oma tuotanto, joka vähenemässä Osaamisen ja resurssien hankinta on pääosin ulkoistettu palveluntuottajille Uusien resurssien saatavuus riippuu alan yritysten kiinnostavuudesta, koulutuksesta ja vierastyövoimasta Tuottavuuden, teknologian ja osaamisen kehitystä tapahtuu, jos siihen on liiketoiminnallisia edellytyksiä
Nuoristako helpotusta infratyömaille? Kyllä, mutta! Alan on vastattava nuorten odotuksiin ei odotettava nuorten vastaavan alan odotuksiin Koulutuspaikkojen lisääminen ei auta, jos koulutus keskeytetään ja alalla ei pysytä Palkkaa pitää saada, mutta viihtyvyys, mielekkyys ja kehittymismahdollisuudet ratkaisevat Ensimmäinen kesätyö- tai harjoittelupaikka on avainkokemus!!
Minkälaisesta nuorisojoukosta on kysymys? Nuorten yhteiskuntatakuu 2012 TEM:n raportti Vuosittain perusasteen koulutuksen päättää noin 60 000 nuorta, joista noin 55 000 jatkaa välittömästi toisen asteen tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Vuosittain jokaisesta ikäluokasta jää noin 4 000 5 000 nuorta ilman koulutuspaikkaa. Alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on noin 55 000. noin 17 000 on pelkän perusasteen varassa noin 32 000:lla on ammatillisesti suuntautunut tutkinto noin 5 300:lla ylioppilastutkinto. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia peruskoulun jälkeisiä tutkintoja vailla olevia alle 30-vuotiaita on noin 40 000. Miksi tämä joukko ja infra-alan työnantajat eivät kohtaa? 5 26. maaliskuuta 2013 MAARAKENNUSALAN NEUVOTTELUKUNTA
Mitä nuoret haluavat työelämältä? Vihreä Kuinka paljon merkitsee nuorille Oranssi Kuinka paljon puhutaan
Tietoa alasta on tarjolla nuorille
Imagokampanjat eivät auta jos mielikuva on tämä Vaikka todellisuus voi olla tämä
Tarvitaan parempia työpaikkoja ja parempia työkokemuksia Työolosuhteet kuntoon, myös montussa Perehdyttämistä ja kannustamista Kuuntelua ja yksilön huomioimista Halukkaille vastuuta ja haasteita Palautetta ja palkitsemista Reilua ja läpinäkyvää johtamista Työssä oppimisen mahdollisuuksia opiskelua vierastaville Lähiesimies ratkaisee työnantajakuvan ja koko toimialan imagon Harjoittelijat ovat mahdollisuus ei rasite Ensimmäisen kesäharjoittelun kokemus ratkaisee se mitä kaverit syksyllä kertovat toisilleen!
Tässä koko jutun idea? Linnunpoikaset leimautuvat emoonsa heti kuoriutumisen jälkeen, myös keinoemo kelpaa jos käyttäytyy houkuttelevasti ja on sopivasti läsnä.
Toimenpide-ehdotus 1; Parempia työpaikkoja infra-alalle Alan yritykset sitoutuvat ottamaan nuoria harjoittelemaan, työssä oppimaan ja huolehtimaan heistä aivan eri tavalla kuin tähän asti Työolosuhteet kuntoon, myös montussa Yritysjohdon ja työnjohdon taidot ja asenteet kuntoon lähiesimies ratkaisee alan ja yrityksen imagon Perehdyttämistä ja kannustamista Kuuntelua ja yksilön huomioimista Halukkaille vastuuta ja haasteita Palautetta ja palkitsemista Reilua ja läpinäkyvää johtamista Harjoittelijat ovat (alan ainoa) mahdollisuus eivät rasite Tavoitteena leimautuminen alalle työelämäjaksojen aikana Yritysjohdon ja työnjohdon koulutus- ja asenneohjelma, jossa mukana Alan liitot; MANK, Infra ry, Kuntaliitto, ammattiliitot Työnantajat; julkiset tuotanto-organisaatiot, yksityiset urakoitsijat Oppilaitosyhteistyö
Koulutuksen määrä ja laatu on riittämätöntä (RAKSU-raportti 28.8.2012) Tutkinto- ja koulutusjärjestelmä ei vastaa rakennusalan työvoima- ja osaamiskysyntään. Varsinkin infra-alan tilanne on huolestuttava. Koulutusjärjestelmä ei toimi kunnolla, mikäli se ei ohjaa ammatillista koulutusta elinkeinoelämän tarpeiden ja yhteiskunnan toimivuuden edellyttämällä tavalla. Itsenäisesti toimivat oppilaitokset eivät tähän pysty. Ammattikoulutuksesta valmistuu nuoria työttömiksi samalla, kun rakennusalalla podetaan vajausta. Aloituspaikkojen määrän ohjaus toimii huonosti. Toisella asteella rakennusalan ammattioppilaitospaikkoja noin 4500 ja ensisijaishakijoita 1,3-2 kertainen määrä. Aloituspaikat eivät jakaudu tasapuolisesti tarpeeseen nähden, mistä kärsii erityisesti infra-ala. Valmistuvien määrää pienentää koulutuksen aikana lopettavien määrä. AMK:issa RI-aloituspaikkoja on noin 1250 ja ensisijaishakeutujia 2,5 kertainen määrä. Rkm-koulutuksen aloituspaikkoja on 325 ja ensisijaishakeutujia 3,5 kertainen määrä. Aloituspaikat ovat lähes kohdallaan mutta ongelmana 60 %:n läpäisyprosentti. Tiedekorkeakoulujen diplomi-insinöörikoulutus on vetovoimainen koulutussuunta, eikä osaamisvajaus ole tällä hetkellä ongelmana. Uhka vajeesta on kuitenkin ilmeinen. Koulutusjärjestelmän ohjauksen kannustavuutta on lisättävä esimerkiksi sitomalla määrärahoja työpaikan saaneiden määriin tai vähennettävä koulujen itsenäisyyttä opintolinjojen suhteen.
Koulutusta on tarjolla, mutta johtaako se alalle töihin Perustutkintoon sisältyy vaihtoehtoinen maarakennuskoneen kuljettajan tai maarakentajan suuntautumislinja. Maarakennuskoneen kuljettajalinjalla opitaan tärkeimpien maarakennuskoneiden kuten kaivureiden, kuormaajien puskukoneiden ja tiehöylien hallintaa ja huoltoa. Maarakentajalinjalla opiskellaan yhdyskuntarakentamista esimerkiksi vesijohto- ja viemäriputkistojen asentamista sekä katujen, teiden ja siltojen rakentamista ja kunnossapitoa. Ammattioppilaitoksia: Jyväskylän aikuisopisto (maarakennuskoneen kuljettaja, maarakentaja, nuorisoaste ja aikuiskoulutus) Taivalkosken metsäoppilaitos (maarakennuskoneen kuljettaja) Kotkan ammatillinen koulutuskeskus (maarakennuskoneen kuljettaja) Lappeenrannan ammattikoulu (maarakentaja) Mikkelin ammattioppilaitos (maarakentaja) Pohjois-Karjalan aikuiskoulutuskeskus, Outokummun yksikkö (kiviala) Rovaniemen ammatillinen aikuiskulutuskeskus (maarakennuskoneen kuljettaja) Salon ammattioppilaitos (kuljetus- ja maarakennusala, maarakennuskoneen kuljettaja) Koulutuskeskus Tavastia (maarakentaja) TTS KOULUTUS (maarakennuskoneen kuljettaja) Vaasan ammattiopisto (maarakennuskoneen kuljettaja) Ylä-Savon ammattiopisto (maarakennuskoneen kuljettaja)
Rakennusmestareista on erityisen suuri pula työmailla koulutus ei vielä tuo helpotusta Rakennusmestari AMK -koulutuksen ensisijaiset hakijat/aloituspaikat vuonna 2012 Nuorisoaste Aikuiskoulutus talo Lvi infra talo Lvi infra HAMK, H:linna 77/30 - - 205/30 - - Metropolia, Hki, Espoo 216/25 30 16 236/30 - - Novia, Raasepori 35/15 - - - - - Oulun AMK 115/20-0-20 - - - Tampereen AMK 161/34 - - - - - Turun AMK 114/20-20 - - - Savonia, Kuopio 72/20 - - - - - Saimaan AMK, L:ranta - - - 72/20-10 Seinäjoen AMK 56/20 - - 123/25 - -
Kentän näkemyksiä koulutuksesta Koulutus ei tuota ammattityöntekijöitä rakennusmestareita kyllä, mutta riittämättömästi Yritysten ja oppilaitosten yhteistyö uudelle tasolle Opetukseen käytännönläheisyyttä, yritykset mukaan opetusohjelmien suunnitteluun Kouluttajia yrityksistä kouluihin, opettajia työelämäjaksoille yrityksiin Työssä oppimista ja kouluopetusta lomittain Yrityslähtöistä tilauskoulutusta erikoisammatteihin Muuntokoulutusta alanvaihtajille Oppilaitosten itsenäisyyttä vähennettävä kilpailemaan keskenään Keskeyttämiset suurin ongelma harjoittelun laatuun panostettava Työssä oppimista ja yrityksessä pätevöittämistä opiskelua vierastaville Infra-ala voisi erottautua muista aloista Käytännönläheisyydellä tiivis yhteys työelämään heti opiskelun alussa Työpaikkoja niillekin, jotka eivät viihdy koulun penkillä Suurempi varmuus työpaikan saamisesta ja pysyvyydestä
Hyviä kokeiluja on käynnissä http://www.kktavastia.fi/portal/koulutuskeskus_tavastia/projektit/?p=107
Toimenpide-ehdotus 2; Työelämälähtöistä koulutusta infra-alalle (työnjohto- ja työntekijäkoulutukseen) Oppilaitosten ja yritysten yhteistyö uudelle tasolle Opetukseen käytännönläheisyyttä ja yrityskontakti heti alkuun Kouluttajia yrityksistä kouluihin - yritykset mukaan opetusohjelmien suunnitteluun Opettajia työelämäjaksoille yrityksiin - opettajat oppilaiden mukana työskentelyjaksoilla Kouluihin lisää projektitöitä, harjoittelujaksoja, case-esittelyjä, yritysesittelyjä Uudenlaisia vahvasti työssä oppimiseen perustuvia opetuslinjoja Yrityslähtöistä tilauskoulutusta (rekrykoulutusta) erikoisammatteihin Muuntokoulutusta alanvaihtajille työssä oppimiseen yhdistettynä Työelämälähtöisiä koulutusohjelmia yritysten ja oppilaitosten yhteistyönä; mukana 2-3 ammattioppilaitosta ja AMK:ta, opetusviranomaiset pilotteina 3-4 yritystä, 1-2 kuntaa
Toimenpiteet 1+2; MANKille nuoriso-ohjelma MANKin focus vahvasti nuorisoon vuosiksi 2013-2014 Parempia työpaikkoja infra-alalle Työelämälähtöistä koulutusta infra-alalle MANK ja yhteistyökumppanit palkkaavat vetäjän, jonka tehtävinä Yritysjohdon ja työnjohdon valmennus ja asennemuokkaus, sitoutumisten hakeminen yrityksistä Työelämälähtöisten koulutusohjelmien kehittäminen ja käynnistäminen oppilaitosten ja yritysten yhteistyönä Opettajanvaihdon ja harjoittelupaikkojen välityksen organisointi Nuoriin kohdistuvan rekrytointi- ja alan imagokampanjan vetäminen Ohjelmalle erillinen projektisuunnitelma
21 26. maaliskuuta 2013 MAARAKENNUSALAN NEUVOTTELUKUNTA