1 HANKKEEN TAUSTAA...

Sisällysluettelo 1 HANKKEEN TAUSTAA... 4 1.1 Liikuntaneuvonta... 6 1.2 Parkinsonin tauti ja liikunta... 6 1.3 Aivoverenkiertohäiriö ja liikunta... 7 1.4 Hankkeen organisaatio... 7 1.4.1 Johtoryhmä... 7 1.4.2 Työvaliokunta... 8 2 KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET... 9 3 TOIMINNAN KUVAUS JA TOTEUTUS... 10 3.1 Koulutuspäivä Suvituulessa... 10 3.2 Toiminnan kuvaus... 10 3.3 Pilottipaikkakunnat... 12 3.3.1 Toteutuminen Porissa... 12 3.3.2 Toteutuminen Ranualla... 12 3.3.3 Toteutuminen Vaasassa... 13 3.3.4 Toteutuminen Mikkelissä... 13 3.3.5 Toteutuminen Seinäjoella... 13 3.4 Juurrutus... 14 4 YHTEISTYÖTAHOT... 15 4.1 Paikalliset yhteistyötahot... 15 4.1.1 Yhteistyötahot paikkakunnittain... 15 4.2 Valtakunnalliset yhteistyötahot... 16 5 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI... 17 6 HANKKEEN TULOKSET... 18 6.1 Pori... 18 6.1.1 Seminaari... 19 6.2 Mikkeli... 20 6.3 Vaasa... 21 6.3.1 Seminaari... 23 6.4 Ranua... 23 6.5 Seinäjoki... 25 6.5.1 Seminaari... 26 6.6 Hankkeen juurtuminen... 27 6.7 Tulosten yhteenveto... 27

7 ARVIOINTI... 30 7.1 Johtoryhmän arviointi... 30 7.2 Työvaliokunnan arviointi... 32 7.3 Koordinaattorin ja sisällöntuottajan arviointi... 34 7.4 Ohjausryhmien arviointi... 34 7.5 Ryhmänohjaajien arviointi... 37 7.6 Osallistujien arvioinnit... 39 8 TALOUS... 41 8.1 Rahoitus... 41 8.2 Kustannukset... 42 9 POHDINTA... 43 9.1 Kehitettämishaasteet... 43 9.2 Jatkohanke-ehdotukset... 45 LIITTEET Liite 1. Työryhmien kuvaukset ja tehtävät Liite 2. Koulutuspäivän ohjelma Liite 3. Koulutuksessa jaettu materiaali Liite 4. Seinäjoen ohjelma Liite 5. Markkinointikirje Liite 6. Ryhmävoimaa- esite Liite 7. Hankkeesta kirjoitetut artikkelit ja tiedotteet Liite 8. SoveLin julkaisu Ryhmävoimaasta Liite 9. Johtoryhmän arviointilomake Liite 10. Työvaliokunnan arviointilomake Liite 11. Koordinaattorin ja sisällöntuottajan arviointilomake Liite 12. Ohjausryhmän arviointilomake Liite 13. Paikallistason yhteistyökumppanit Liite 14. Ryhmänohjaajan arviointilomake Liite 15. Osallistujien esitietolomake Liite 16. Osallistujien alkukyselylomake Liite 17. Osallistujien loppukyselylomake

KUVAT Kuva 1. Toivo Nordlund heittää frisbeetä Porissa. Kuva 2. Vesivoimistelua Porissa. Kuva 3. Erityisosaamiskeskus Suvituuli. Kuva 4. Frisbeegolfia Porissa. Kuva 5. Vaasan ryhmän lehti-ilmoitus. Kuva 6. Toivo Nordlund näyttää oikeaoppista kuntosaliharjoittelua Porissa. Kuva 7. Porissa päästiin myös tasapainoilemaan. Kuva 8. Ulkokuntosaliharjoittelua Porissa ohjaaja Anna Setälän avustuksella. Kuva 9. Sauvakävelyä Porissa ohjaajan johdolla. Kuva 10. Erkki tasapainoilee Porissa. TAULUKOT Taulukko 1. Johtoryhmän kokoontumiset hankkeen aikana Taulukko 2. Työvaliokunnan kokoontumiset hankkeen aikana Taulukko 3. Ohjausryhmien kokoontumiset hankkeen aikana Taulukko 4. Tietoiskujen aiheet Taulukko 5. Osallistujien määrä ryhmittäin ja kunnittain. Taulukko 6. Toteutuneet ryhmät pilottikunnittain. Taulukko 7. Liikuntaharrastusten määrä hankkeen jälkeen. Taulukko 8. Liikunnan harrastamisen esteitä. Taulukko 9. Hankkeen rahoitus. Taulukko 10. Kustannukset kunnittain. KAAVIOT Kaavio 1. Porin liikunnan harrastamisen esteitä Kaavio 2. Porin liikuntalajeja Kaavio 3. Mikkelin liikunnan harrastamisen esteitä Kaavio 4. Mikkelin liikuntalajeja Kaavio 5. Vaasan liikunnan harrastamisen esteitä Kaavio 6. Vaasan liikuntalajeja Kaavio 7. Ranuan liikunnan harrastamisen esteitä Kaavio 8. Ranuan liikuntalajeja Kaavio 9. Seinäjoen liikunnan harrastamisen esteitä Kaavio 10. Seinäjoen liikuntalajeja

1 HANKKEEN TAUSTAA Ryhmävoimaa! -hanke kehittyi Voimaa Vanhuuteen -ohjelman paikallisesta Aivovoimaahankkeesta joka toteutettiin vuosina 2007 2009 yhteistyössä Suomen Parkinson-liitto ry:n ja Aivohalvaus- ja dysfasialiiton kanssa. Kohderyhmänä Aivovoimaa-hankkeessa olivat yli 65-vuotiaat aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneet sekä Parkinsonin tautia sairastavat, jotka liikkuivat terveytensä kannalta riittämättömästi. Hankkeen tavoite oli etsiä ja ohjata heidät liikunnan pariin. Tavoitteena oli myös ammattihenkilöiden ja vertaisohjaajien taidon kartuttaminen neurologista sairautta sairastavien ohjaamisessa sekä kohderyhmän henkilöiden tukiverkoston vahvistaminen ja elämänlaadun parantaminen. Aivovoimaa! -hankkeen ryhmätoimintaa: istumatanssia, tasapainoharjoitteita, ulkoilua, kulttuurikävelyä. Aivovoimaa! -hankkeessa järjestettiin ryhmätoimintaa joka sisälsi mm. istumatanssia, tasapainoharjoitteita ja ulkoilua. Osallistujat saivat yksilöllistä liikuntaneuvontaa, jonka aikana ilmeni, että sairauden vuoksi liikuntaan osallistuminen on vaikeutunut monella eri tavalla ja sosiaaliset suhteet ovat vähentyneet. Esiin nousi myös avustajan, liikuntaystävän ja vertaistuen puute. (Pietilä 2009, 9-18). Tutkimustuloksia iäkkäiden henkilöiden liikuntaneuvonnasta on olemassa. Ne iäkkäät henkilöt, joilla on havaittavissa jo joitakin ennakoivia merkkejä liikunnan rajoittumisesta, hyötyisivät yksilöllisestä liikuntaneuvonnasta ja sellaisista toimista, joiden avulla voidaan vähentää koettuja liikkumisen esteitä. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi liikkumisen pelon vähentäminen ja liikuntaseuralaisen järjestäminen. (Rasinaho 2007). Hyvällä terveyden edistämisellä voitaisiin ehkäistä terveydenhuoltomenojen kasvua ja samalla saataisi tuotettua suoria säästöjä. Sairauksia voidaan ehkäistä mm. toimintakykyä ja terveyttä parantavalla riittävällä fyysisellä aktiivisuudella. Edellytysten luominen kuntalaisten terveyttä edistävälle liikunnalle ja liikuntapaikkojen tarjoaminen erityisryhmät huomioiden on kuntien tehtävä. Kuntien tehtävänä on myös tarjota liikuntapaikkoja huomioiden myös erityisryhmät. Yhtenä Valtioneuvoston terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjojen periaatepäätöksen tavoitteena on kasvattaa terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien henkilöiden määrää ja samalla vähentää liikunnasta syrjäytyneiden määrää. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, tiivistelmä-8.) Ryhmävoimaa! -hankkeen toimintamalli tukee juuri tämän tavoitteen saavuttamista. Liikunta on tehokas ja varsin edullinen toimintakykyä ylläpitävä tekijä. Sairauden tai liikkumisen ongelmien ilmetessä kunto heikkenee usein entisestään, sillä arkiliikunta ja ulosmeno usein vähenevät huomattavasti. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008,13 14.) Sairastava usein eristäytyy sairauden edetessä, jolloin fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky heikkenevät entisestään (Mälkiä & Rintala 2002, 46). Vaikka toimin- 4

takyky olisikin jo heikentynyt, voidaan liikunnan avulla heikkenemistä hidastaa ja näin pidentää itsenäistä asumista. Tämä on tärkein syy miksi heitä, jotka eivät liiku terveytensä kannalta riittävästi, tulisi rohkaista liikkumaan tai osallistumaan ohjattuun liikuntaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008,13 14.) Terveysliikuntasuositusten mukaan aikuisia kehotetaan liikkumaan viikoittain 2 tuntia 30 minuuttia kohtuullisesti kuormittuen tai 1 tunti 15 minuuttia raskaasti kuormittuen. Terveyshyötyjä saa enemmän mikäli liikkuu kaksinkertaisesti mainitun määrän. Tärkeää on myös muistaa monipuolinen lihaskuntoharjoittelu ainakin kaksi kertaa viikossa kestävyysliikunnan lisäksi. (Fogelholm & Oja 2011, 67.) Liikuntaneuvonta: Neuvottelua ja tasapainoinen vuorovaikutus asiakkaan ja ammattihenkilön välillä. Ryhmässä: Osallisuus, yhteisöllisyys, vertaistuki. Ikääntyvien palvelut ovat yhtenä kehittämiskohteena Sosiaali- ja terveysministeriön Valtioneuvoston periaatepäätöksessä terveyttä edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista. Ikääntyville tulisi olla tarjolla palveluja, joita kunnat voisivat tarjota yhteistyössä eri sektorien kanssa. He, joiden toimintakyky on heikkenemässä, tarvitsevat erityistä huomiota. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, 13 14.) Mahdollisuus päivittäiseen lihasvoimaa ja tasapainoa ylläpitävään liikuntaan tulisi olla kaikkien saatavilla. Kehitettävää olisikin liikuntapaikoissa, yhdyskuntarakenteessa, kaavoituksessa sekä kevyen liikenteen olosuhteissa, jotta ne suosisivat terveyttä edistävää liikuntaa. Tarjolla tulisi olla sellaista liikuntaa jossa osallistujat voivat tutustua toisiin ihmisiin ja luoda sosiaalisia kontakteja, eri lajien harrastajat huomioiden. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, 13 14.) Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten peruoikeus ja edellytys hyvinvoinnille on liikunta. Se on jatkoa kuntoutukselle, torjuu yksinäisyyttä ja on hyvä tapa viettää vapaa-aikaa. Liikunta on myös osa terveyttä, elämänlaatua ja hallintaa, sekä yhteisöllisyyttä. (SoveLi ry 2012, teesit) SoveLi ry:llä on käytössään kolme teesiä: 1. Soveltavan liikunnan jatkuvuus on turvattava tavoitteena järjestöjen yhdenvertaisuus, 2. Soveltava liikunta edellyttää yhteistyötä liikuntatoimijoiden kesken sekä 3. Liikunnan toimijoiden ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö saumattomaksi. Teesissä 3 todetaan, ettei sosiaali- ja terveystoimen asiakkaan polku liikkujaksi liikuntatoimijoiden (kuten järjestöjen) pariin toimi niin kuin sen tulisi toimia. (SoveLi ry 2012, teesi 1-3). Ryhmävoimaa-hankeen toimintamalli pyrki vaikuttamaan juuri tähän. 5

SoveLin jäsenjärjestöjen jäsenet ja muut pitkäaikaissairaat ovat sosiaali- ja terveystoimen asiakkaita ja jos he liikkuisivat terveytensä kannalta riittävästi, tuntuisi se kuntataloudessa. Jotta sosiaali- ja terveystoimen ja liikuntatoimijoiden yhteistyö saataisi toimivaksi, se tarvitsisi kuntakohtaisen liikuntamallin ja tätä yhteistyötä tulisi tukea kuntien ja liikuntatoimijoiden välillä. (SoveLi ry 2012, teesi 3). 1.1 Liikuntaneuvonta Ryhmävoimaa! -hanke toteutettiin Suomen Parkinson-liiton hallinoimana yhteistyössä Aivoliiton kanssa vuosina 2010 2012, yhtenä tavoitteenaan tavoittaa sellaiset Parkinsonin tautia sairastavat ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneet henkilöt, jotka eivät liikkuneet terveytensä kannalta riittävästi. Hankkeen tarkoituksena oli myös tuottaa matalan kynnyksen liikuntaneuvontaa, johon voi osallistua ilman lähetettä. Toiminnalla pyrittiin lisäämään kunnan sisäistä, poikkihallinnollista yhteistyötä, jotta liikunta olisi mahdollista jokaisen aivoverenkiertohäiriön sairastaneen tai Parkinsonin tautia sairastavan elämässä. Ryhmä voisi toimia osana kunnan terveysliikunnan palveluketjua. Hankkeessa liikuntaneuvonnalla tarkoitetaan neuvottelua ja tasapuolista vuorovaikutusta asiakkaan, Toiminnan perusta: ammattihenkilön ja vertaisten kesken. Neuvonnan asiakkaan arvot ja tavoitteena oli selvittää liikkumattomuuden syitä ja voimavarat esteitä, antaa työkaluja ja auttaa ongelmien ratkaisuissa. Tavoitteena oli myös motivoida ja tukea asiakkaan omia liikuntataitoja siten, että toiminnot säilyisivät mahdollisimman kauan sekä tukea asiakkaan terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä. Toiminta perustui asiakkaan arvoihin ja voimavaroihin. Hankkeen liikuntaneuvonta tarkoittaa 8-12 osallistujan yhteistä toimintaa suljetussa ja määräaikaisessa ryhmässä, jossa liikuntaneuvonnan lisäksi korostuvat osallisuus, yhteisöllisyys ja vertaistuki. Ryhmävoimaassa liikuntaneuvonnan punainen lanka oli jokaisen oman liikuntasuunnitelman teko. 1.2 Parkinsonin tauti ja liikunta Parkinsonia sairastavan liikunnalla voidaan vähentää jäykkyyden ja vapinan aiheuttamia kipuja sekä estää jäykkyyden ja hitauden aiheuttamien fleksiokontraktuurien syntymistä. Liikunta hidastaa myös Parkinsonia sairastavalla toimintakyvyn heikkenemistä ja näin säilyttää liikkuvuutta ja toiminnallista aktiivisuutta mahdollisimman pitkään. (Kuopio 2012, 36-37). Parkinsonia sairastavan on syytä kiinnittää huomiota liikunnan monipuolisuuteen. Kuntoa on hyvä ylläpitää esimerkiksi lenkkeilemällä (aerobinen osuus), jolloin olisi hyvä harjoitella n.60-70 % maksimisykkeestä. Erityisen tärkeässä asemassa ovat venyttelyt. 6

Lihaksia voi vahvistaa kevyillä painoilla sekä voimistelemalla. Säännöllisyys on myös tärkeää sekä harjoittelun jaksottaminen, sillä Parkinsonin tautiin liittyy usein aiempaa herkempi väsymys, josta palautuminen voi viedä päiviä. Joskus törmää tilanteeseen, jossa kyseenalaistetaan Parkinson-potilaan kuntoutus ja liikunta. Tällöin on katsottu ettei Parkinson-potilaan kuntoutukseen sijoitetut rahat tuota mitään. Kuntoutukseen panostettujen rahojen avulla voidaan kuitenkin pidentää potilaan selvitytymisaikaa kotona joka on yhteiskunnalle aina edullisin vaihtoehto. (Kuopio 2012, 36-37) 1.3 Aivoverenkiertohäiriö ja liikunta Kuva 1. Toivo Nordlund heittää frisbeetä Porissa. Liikunnalla on positiivisia vaikutuksia aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneen elämässä. Se vaikuttaa suotuisasti mm. tasapainoon, mielialaan ja jaksamiseen. Liikunnan hyödyistä saa kaiken irti, kun se on riittävän monipuolista ja säännöllistä sekä riittävän rasittavaa. AVH:n sairastanut tarvitsee kuntoa kohottavaa kestävyysliikuntaa ja tasapainoa sekä lihaskuntoa parantavaa harjoitusta toimintakykynsä parantamiseksi. (Aivoliitto 2012). Kestävyysliikunta parantaa AVH:sta toipumisen edellytyksiä fyysisesti ja psyykkisesti, sillä se edistää mm. hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa ja parantaa veren rasvaja sokeritasapainoa. Erityisesti kävely hidastaa oireiden pahenemista, ehkäisee uusien aivoinfarktien saamista sekä muita verenkiertoelimistön sairauksia ja parantaa fyysistä toimintakykyä. Erityisesti halvauspuolen lihasvoimaharjoittelu parantaa ryhtiä ja parantaa kehon symmetristä käyttöä. Venyttelyn avulla avh:n sairastanut pitää yllä ryhtiä, parantaa kehon symmetriaa ja lisää liikkuvuutta. (Aivoliitto 2012). 1.4 Hankkeen organisaatio Ryhmävoimaa! -hanke oli Suomen Parkinson-liitto ry:n hallinnoima yhteistyöhanke Aivoliitto ry:n kanssa. Työryhmien tarkemmat kuvaukset ja työntekijöiden tehtävät löytyvät liitteestä 1. 1.4.1 Johtoryhmä Suomen Parkinson-liitto ry asetti johtoryhmän hallinnoimaan ja johtamaan hanketta, joka kokoontuisi aina tarpeen mukaan. Se kokoontui hankkeen aikana yhteensä 8 kertaa (taulukko 1). Johtoryhmään kuului kaksi edustajaa molemmista liitoista sekä ulkopuo- 7

lisina tahoina edustajat Turun ammattikorkeakoulusta ja Soveltava Liikunta Soveli ry:stä. Johtoryhmän kokoonpano pysyi samana lukuun ottamatta pieniä henkilövaihdoksia. Taulukko 1 Johtoryhmän kokoontumiset hankkeen aikana Kokoontumiset v.2010 v.2011 v.2012 johtoryhmä 2 3 3 1.4.2 Työvaliokunta Työvaliokunta perustettiin kaavaillun koordinaattorin tueksi mm. sisältökysymyksissä. Kun koordinaattoria ei palkattu hankkeen kahtena ensimmäisenä vuotena hankkeen taloustilanteen vuoksi, muodostui työvaliokunnan jäsenten tehtäväksi hankkeen käytännön työ. Työvaliokunnassa olivat mukana molempien liittojen liikuntatyöntekijät ja muita alan asiantuntijoita. Myöhemmin työvaliokuntaan tulivat mukaan pilottikuntien yhteyshenkilöt. Työvaliokunta kokoontui säännöllisesti, tarvittaessa myös Skype-yhteyden välillä hankkeen aikana yhteensä 9 kertaa (taulukko 2). Työvaliokunnan kokoonpano on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Taulukko 2 Työvaliokunnan kokoontumiset hankkeen aikana Kokoontumiset v.2010 v.2011 v.2012 työvaliokunta 2 3 4 1.4.3 Ohjausryhmät Jokaiselle pilottipaikkakunnalle perustettiin paikallisista asiantuntijoista kootut ohjausryhmät, jotka vastasivat hankkeen ryhmän toteutumisesta. Jokaisessa ohjausryhmässä oli edustaja hankkeen työvaliokunnasta, jotta yhteydenpito ja koordinointi toimi saumattomasti. Ohjausryhmien kokoonpano on kuvattu tarkemmin liitteessä 1. Ohjausryhmät kokoontuivat aina paikallisen tarpeen ja ryhmien määrän mukaan (Taulukko 3). Taulukko 3 Ohjausryhmien kokoontumiset hankkeen aikana Kokoontumiset v.2010 v.2011 v.2012 Pori 1 2 2 Ranua 0 1 2 Vaasa 2 1 2 Seinäjoki 0 1 3 Mikkeli 0 3 1 8

2 KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET Hankkeen kohderyhmä oli terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat Parkinsonin tautia sairastavat sekä aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneet henkilöt. Kohderyhmä oli sama kuin Aivovoimaa hankkeessa poislukien ikärajauksen. Kuva 2. Vesivoimistelua Porissa. Päätavoite: Selvittää, innostuvatko kahteen eri neurologiseen sairausryhmään kuuluvat harrastamaan omaehtoista terveysliikuntaa, kun he saavat neuvontaa ja opastusta samassa ryhmässä. Osatavoitteet: Löytää kahden eri neurologisen sairausryhmän yhteisen liikuntaneuvonnan edut ja mahdolliset esteet sekä selvittää voidaanko esteet poistaa Luoda toimiva ryhmämuotoinen liikuntaneuvonnan malli, joka olisi käytettävissä usean neurologisen sairausryhmän yhteisessä liikuntaneuvonnassa Tukea aivoverenkiertohäiriön sairastaneita ja Parkinsonin tautiin sairastuneita osallistumaan omaehtoiseen liikuntaan Mahdollistaa vertaistuen saaminen Hyödyntää olemassa olevia ja käyttökelpoisia materiaaleja liikuntaneuvonnassa 9

3 TOIMINNAN KUVAUS JA TOTEUTUS 3.1 Koulutuspäivä Suvituulessa Ryhmänohjaajille järjestettiin yhden päivän koulutus Erityisosaamiskeskus Suvituulessa (kuva 3) 9.6.2011 ja siihen osallistui neljä ryhmän ohjaajaa. Koulutuksen sisältö suunniteltiin ryhmänohjaajien tuella. Sisältötoiveita olivat kommunikaation tukeminen ryhmämuotoisessa liikuntaneuvonnassa, ideoita afaattisten henkilöiden mukaan saamiseksi, neuvontaa liikkumisen esteistä, tietoa kohderyhmien erityispiirteistä, liittojen esittelyt ja tutustuminen Erityisosaamiskeskus Suvituuleen. Kuva 3. Erityisosaamiskeskus Suvituuli Toiveina olivat myös tieto sairauden ja lääkkeiden vaikutuksista liikkumiseen. Kaikki saatiin sisällytettyä koulutukseen. Koulutuksen ohjelma on kuvattu tarkemmin liitteessä 2. Kouluttajina toimivat Aivoliiton puheterapeutti, Aivo- ja Parkinson-liiton fysioterapeutti ja Parkinson-liiton neurologi. Koulutus oli vuorovaikutteinen ja keskusteleva, jolloin ohjaajille jäi mahdollisuus jakaa kokemuksiaan. Päivän aikana sovittiin Dropbox-tiedostojen synkronointisovelluksen käytöstä, joka mahdollistaa tiedostojen jakamisen usean laitteen välillä, eli kaikkien hanketyöntekijöiden kesken. Tänne ohjaajat tallensivat materiaalia kaikkien ohjaajien käytettäväksi ja nähtäväksi. Koulutuspäivänä jaettiin liittojen omaa materiaalia, koulutusta varten kehitettyä materiaalia sekä muualla tuotettua materiaalia. Materiaalit on kuvattu tarkemmin liitteessä 3. Koulutuspäivän päätteeksi kerättiin kirjallinen palaute käyttäen arviointiasteikkoa 1-3 (1=huono, 2=keskinkertainen, 2= hyvä). Koulutukseen osallistujien mielestä koulutuksen pituus ja ohjelma olivat hyviä. Yksi ei ollut tyytyväinen koulutuksen pituuteen. Kaikki vastanneet kokivat hyötyneensä koulutuksesta ja saaneensa hyviä vinkkejä ja tietämyksen syventämistä. Ajankohdassa olisi ollut kehittämistä, sillä joillain paikkakunnilla ryhmät olivat käynnistyneet ennen koulutusta. Myös sisältö sai kehittämisehdotuksia että enemmän olisi pitänyt puhua ryhmänohjauksesta kun nyt oli välillä ajauduttu yksilöterapiaan. 3.2 Toiminnan kuvaus Ryhmävoimaa! hankkeen liikuntaneuvontaryhmä oli 8-12 osallistujan suljettu ja määräaikainen ryhmä, johon ei otettu uusia osallistujia toteutuksen aikana. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa kerran viikossa kaksi tuntia kerrallaan. Tapaamisilla oli eri teemat, joita jokaisella paikkakunnalla räätälöitiin paikkakunnan tarjontaa vastaavaksi. Osallistujat saivat 10

vaikuttaa toiveillaan tapaamisten teemoihin esimerkiksi toivomalla eri liikuntalajeja. Ohjaajille annettiin kaava, jota he muokkasivat ryhmäläisten toiveiden ja paikallisten resurssien mukaan. Kaavan mukaan kokoontuminen rakentui niin että aloitukseen meni 15 minuuttia, teemaan johdattamiseen 15 30 minuuttia jonka jälkeen 45 60 minuuttia liikuntakokeiluun. Lopuksi oli 15 minuutin lopetus, johon kuului myös kahvitus ja välipala. Jokaisella kerralla annettiin lisäksi kotitehtävä, joka käsiteltiin yhdessä aina seuraavalla kerralla. Lisäksi noin kolmen kuukauden jälkeen kuudennesta kokoontumisesta oli viimeinen tapaaminen, jolloin ryhmä sai keskustella kokemuksistaan ja arvioida omaa jaksoaan ja toimimista koko prosessissa sekä sitä, olivatko omat liikuntatottumukset muuttuneen ryhmän aikana. Kuudennen ja kontrollikerran välissä ryhmäläiset saivat kannustavan puhelinsoiton ohjaajaltaan. aloitus: 15 minuuttia teemaan johdattaminen: 15 30 minuuttia liikuntakokeilu: 45 60 minuuttia lopetus: 15 minuuttia Ensimmäisen tapaamisen tietoiskun aihe oli Ryhmävoimaa! hanke, jolloin tutustuttiin hankkeeseen ja muihin ryhmäläisiin ja ohjaajaan. Toisella tapaamiskerralla puhuttiin liikunnan myönteisistä vaikutuksista ja siitä, miten poistetaan liikkumisen esteitä. Kolmannella kerralla käsiteltiin tukipalveluja, neljännellä tutustuttiin kuntosaliharjoitteluun, viidennellä uimahalliin ja vesivoimisteluun, kuudennella sauvakävelyyn/kävelyyn ja arviointiin. Seitsemäs ja viimeinen kerta oli juhlallisempi päätöstilaisuus, johon myös omaiset ja ystävät olivat tervetulleita. Myös päätöstilaisuus sisälsi liikuntakokeilun. (Taulukko 4.) Taulukko 4 Tietoiskujen aiheet 1.teema 2.teema 3.teema 4.teema 5.teema 6.teema 7.teema Ryhmävoimaa! hanke Liikunnan myönteiset vaikutukset, esteet pois liikunnan tieltä tukipalvelut kuntosali ja kuntosaliharjoittelu uimahalli ja vesivoimistelu sauvakävely/kävely juhlallinen päätöstilaisuus Jokaisella tapaamiskerralla ryhmälle annettiin tietoiskuja terveysliikunnasta sen kerran aiheen mukaisesti. Ryhmän toteutumisen aikana tarkoituksena oli myös se, että jokainen teki itselleen liikuntasuunnitelmaa jota alkoi toteuttaa kuudennen kerran jälkeen itsenäisesti. 11

3.3 Pilottipaikkakunnat Hankkeen valmistellut ryhmä valitsi pilottipaikkakunnat. Yhteistyökeskustelua käytiin hankkeen alussa Salon, Porin, Jyväskylän, Vaasan ja Mikkelin kanssa, joista pilottikunniksi valikoituivat Vaasa, Mikkeli ja Pori. Myöhemmin mukaan tulivat Seinäjoki ja Ranua. Pilottikunnat valikoituivat harkinnanvaraisesti ja valintaan vaikutti mm. maantieteellisyys, olemassa olevat käytännöt kuten yksilöllisen liikuntaneuvonnan toteutus tai ryhmäliikuntatarjonta. Lisäksi haluttiin vaikuttaa muualla kuin Turussa, jossa Aivovoimaa-hanke toteutettiin. Mukaan haluttiin myös pieniä paikkakuntia, joten mukaan valikoitui muun muassa Ranua. Paikallisen yhdistyksen aktiivisuudella oli myös suuri merkitys pilottikuntien valinnassa. Toimiva yhteistyö kunnan kanssa edesauttoi pilottikunnaksi valikoitumista esimerkiksi Porin kohdalla. Ryhmien ohjaajat kunnittain on kuvattu liitteessä 1. Taulukko 5. Osallistujien määrä ryhmittäin ja kunnittain. Paikkakunta 1.ryhmän osallistujien määrä 2.ryhmän osallistujien määrä 3.ryhmän osallistujien määrä Osallistujien määrä yhteensä Pori 9 8 6 23 Vaasa - 8 5 13 Ranua 6 - - 6 Seinäjoki 10 11-21 Mikkeli 9 - - 9 Yhteensä 34 27 11 72 3.3.1 Toteutuminen Porissa Porissa toteutui yhteensä kolme hankkeen rahoittamaa ryhmää (taulukko 6). Lomakkeiden mukaan osallistujia oli yhteensä 23. Keväällä 2012 käynnistyi vielä kaupungin omakustanteinen ryhmä, jonka osallistujilta kerättiin pieni osallistumismaksu. 3.3.2 Toteutuminen Ranualla Kuva 4. Frisbeegolfia Porissa Ranualla toteutui syksyllä 2011 yksi ryhmä (taulukko 6). Ranuan ryhmässä oli yhteensä kuusi osallistujaa, joista kolme oli miehiä ja kolme naisia. Parkinsonin tautia heistä sairasti yksi ja AVH:n sairastaneita oli viisi. Ranualla Ryhmävoimaa! hankkeen ryhmä poiki neurologisen toimintaryhmän, johon ohjattiin myös toiseen ryhmään ilmoittautuneet kaksi henkilöä. 12

3.3.3 Toteutuminen Vaasassa Vaasassa toteutui yhteensä kolme ryhmää (taulukko 6). Hankkeen toteutumista puolsivat liittojen yhdistykset sillä kaupungin liikuntatarjonta ei jostain syystä tavoittanut kaikkia sitä tarvitsevia siitä huolimatta että kaupungissa on tarjolla viikoittaista liikuntaa. Kaupunki auttoi hankkeen toteutumista tarjoamalla tiloja sen käyttöön. Osallistujia oli kahdessa jälkimmäisen ohjaajan ryhmissä yhteensä 13, joista oli miehiä seitsemän ja naisia kuusi. Heistä kuusi sairasti Parkinsonia ja seitsemän oli sairastanut AVH:n. Ensimmäinen ryhmä toteutettiin hankkeen osalta kokeiluryhmänä, sillä osallistujamäärä oli niin pieni. Kuva 5. Vaasan ryhmän lehti-ilmoitus. 3.3.4 Toteutuminen Mikkelissä Mikkelissä toteutui yksi ryhmä (taulukko 6), jossa aloitti yhteensä yhdeksän henkilöä. Heistä kuusi oli miehiä ja kolme naisia. Kolme sairasti Parkinsonin tautia ja kuusi oli sairastanut aivoverenkiertohäiriön. Avainasemassa ryhmän toteutumisessa oli Estery (Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry), joka antoi käyttöön tiloja ja työntekijän hankkeen ohjausryhmään sekä paikalliset yhdistykset, jotka osallistuivat rekrytointiin ja ryhmiin. Tärkeimpänä voimavarana toimi myös itsenäinen ja ammattitaitoinen ohjaaja. 3.3.5 Toteutuminen Seinäjoella Seinäjoella toteutui kevään 2012 aikana kaksi ryhmää (taulukko 6). Ryhmiin osallistui yhteensä 21 henkilöä, yhdeksän naista ja 12 miestä. Heistä 15 sairasti Parkinsonin tautia ja kuusi oli sairastanut aivoverenkiertohäiriön. Seinäjoen 1 ryhmän ohjelma on kuvattu liitteessä 4. Taulukko 6 Toteutuneet ryhmät pilottikunnittain. Paikkakunta Kevät 2011 Syksy 2011 Kevät 2012 Pori 2 ryhmää 1 ryhmä - Vaasa 1 ryhmä 1 ryhmä 1 ryhmä Mikkeli - 1 ryhmä - Ranua - 1 ryhmä - Seinäjoki - - 2 ryhmää Yht. 3 ryhmää 4 ryhmää 3 ryhmää 13

3.4 Juurrutus Tavoitteena oli juurruttaa hankkeen toimintamalli pilottikuntiin. Uusille paikkakunnille ja terveysalan ammattilaisille hanketta markkinoitiin ahkerasti kirjoittamalla hankkeesta artikkeleita ja kainalojuttuja eri julkaisuihin. Hankkeen toimintamallia markkinoitiin esimerkiksi kansalaisopistoihin ja kaupunkien liikuntatoimeen markkinointikirjeen (Liite 5) ja esitteen (Liite 6) avulla. Lisäksi hankkeesta kiinnostuneille tarjottiin neuvontaa ja tukea ryhmien aloittamiseksi. Hanketta markkinoitiin paikallisten ohjausryhmien avulla ja toimintamallia vietiin eteenpäin pilottipaikkakunnilla. Esimerkiksi Poriin juurtumista edesauttoi se, että ohjausryhmässä oli jäseniä Porin kaupungilta tai Kuva 6. Toivo Nordlund näyttää oikeaoppista kuntosaliharjoittelua Satakunnan ammattikorkeakoulusta, ja he pystyivät Porissa. vaikuttamaan toimintamallin käyttöönottoon paikkakunnalla. Myös yhdistyksiä aktivoitiin hankkeen juurruttamiseen paikkakunnalle, mm. kertomalla hankkeesta yhdistysten liikuntavastaaville. Aktiivinen markkinointi suunnattiin myös kansalaisopistojen suunnittelijoille ja rehtoreille sekä kuntien liikunnansuunnittelijoille. Kunnat, joihin markkinointia suunnattiin, valikoituivat Teli-rahaa saaneista sekä sellaisista kunnista, joissa oli Liikuntaneuvola-tarjontaa. Hankkeen juurrutusvaiheessa todettiin, että juurruttamiseen tarvitaan henkilökohtaisia kontakteja jossa isossa merkityksessä ovat ohjausryhmien jäsenet. Niiden luomisessa ohjausryhmien jäsenilllä on suuri merkitys, sillä juurruttaminen ei onnistu tehokkaasti yksin markkinoinnin avulla. Juurrutusta toteutettiin myös ohjausryhmien työvaliokunnan jäsenten avulla. He ottivat henkilökohtaisesti yhteyttä esimerkiksi alueensa Ammattikorkeakouluun tai kansalaisopistoon. Tämän ansiosta hankkeen toimintamallin jatkamisesta kiinnostuttiinkin myös muilla kuin pilottipaikkakunnilla. Hanketta pyrittiin juurruttamaan myös jatkohankkeen avulla. Hankkeen nimi on Ryhmävoimalla liikkeelle! ja sen tavoitteena on juurruttaa Ryhmävoimaa! -hankkeen liikuntatoimintamallia valtakunnallisesti. Kohderyhmänä hankkeessa olisivat soveltavaa liikuntaa tarvitsevat, joiden liikuntaa tulisi lisätä terveydellisistä syistä ja jotka pystyisivät hyötymään ryhmämuotoisesta liikuntaneuvonnasta. Keskeinen seikka toiminnassa on säännöllisesti kokoontuvat neuvontaryhmät, joissa eri sairausryhmiin kuuluvilla on mahdollisuus tutustua alueensa liikuntapalveluihin liikunnan asiantuntijan opastuksella. Lisäksi tärkeässä asemassa on vertaistuki ja arvio. 14

4 YHTEISTYÖTAHOT 4.1 Paikalliset yhteistyötahot Liittojen yhdistykset tiedottivat hankkeesta omissa jäsenkirjeissään ja rekrytoivat osallistujia hankkeen ryhmiin. Lisäksi yhdistysten edustajat toimivat jäsenten äänenä ja toivat heidän näkökulmiaan hankkeen toteuttamisessa. Hankkeen kanssa yhteistyössä toimi myös Suomen Parkinson-liitto ry, Aivoliitto ry sekä Turun ammattikorkeakoulu. 4.1.1 Yhteistyötahot paikkakunnittain Kuva 7. Porissa päästiin myös tasapainoilemaan. Pori Porissa yhteistyökumppaneina toimivat Satakunnan ammattikorkeakoulu, Porin seudun Parkinson-yhdistys, Satakunnan aivohalvaus ja afasia-yhdistys, sekä perusturva joista saatiin ohjausryhmän jäsenet. Ohjaajat ja tilat hankkeen käyttöön saatiin kaupungilta ja ammattikorkeakoululta. Yhdistykset, Porin perusturva ja kotisairaanhoito vastasivat ryhmäläisten rekrytoinnista ja hankkeen tiedottamisesta Porissa. Yhteistyötahoja osallistui hankkeeseen yhteensä seitsemän (SAMK, Porin perusturva, Porin vapaa-aikavirasto, Satakunnan AVH-yhdistys, Porin seudun Parkinson-kerho, Parkinson-liitto ry ja Aivoliitto ry). Yhteistyötahojen mukanaolo mahdollisti markkinoinnin oikealle kohderyhmälle ja yhteistyö kunnan kanssa mahdollisti liikuntatilojen maksuttoman käytön asiakkaiden kanssa, jolloin toiminnan suunnittelu oli helpompaa. Ranua Ranualla yhteistyötä tehtiin kunnan sisällä terveys- ja vapaa-aikatoimen kanssa. Tämä yhteistyö poiki peliryhmän, joka toimii vertaisryhmänä. Hankkeesta tiedotettiin Ranuan terveyskeskuksen kuntoutushenkilökunnan kautta. Ohjausryhmällä oli neljä yhteistyötahoa (terveystoimi, vapaa-aikatoimi, Aivoliitto ja Suomen Parkinson-liitto.) Yhteistyötahojen mukanaolo tiivisti kunnan poikkihallinnollista yhteistyötä terveys- ja liikuntatoimen välillä. Lisäksi yhteistyö toi avointa ja myötämielistä suhtautumista uusille kokeiluille, josta on osoituksena myös Voimaa Vanhuuteen- ohjelmaan sitoutuminen ja sen kanssa jatkossa tehtävä yhteistyö. Vaasa Vaasassa yhteistyötahoja oli yhteensä viisi. Vaasan kaupunki toimi yhteistyössä hankkeen kanssa jakamalla perusturvan kautta esitteitä ryhmästä. Esitteitä jakoi myös sairaalan neurologian poliklinikka, kuntoutusohjaajat, terveyskeskuksen kuntoutustyön- 15

tekijät, kotipalvelu ja Vaasan alueen AVH- ja Parkinsonkerhot. Myös Vaasan Setlementti ry jakoi esitteitä ryhmän toteutumisesta. Lisäksi kaupunki tarjosi tiloja hankkeen käyttöön aina mahdollisuuksien mukaan. Ryhmään saatiin ohjaaja ostopalveluna Oilix Oy:stä. Mikkeli Mikkelissä Ryhmävoimaa!- hankkeen toimintaan osallistui yhteensä 12 yhteistyötahoa (Mikkelin kaupungin vapaa-aikatoimi ja kotihoito, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, AMK:n fysioterapiakoulutus, AVH-yhdistys, SLU:n aluejärjestö, Parkinson-yhdistys ja VETO- ja ALTTI-projektit). Nämä mahdollistivat liikuntatiedon ja vertaistuen annon eri sairausryhmille. Lisäksi VETO-projektin kautta saatiin tiloja käyttöön ja Etelä-Savon liikunnan sekä Mikkelin liikuntatoimen kautta tietoa kaupungin liikuntakohteista ja toiminnasta. Yhdistysten mukanaolo hankkeessa oli ehdotonta koko hankkeen/ryhmän onnistumiselle. Hankkeen markkinointityöhön lupautuivat Mikkelin keskussairaalan kuntoutusohjaajat, Mikkelin kaupungin kotihoidon osastonhoitaja, Mikkelin seudun omaishoitajat ja läheiset ry sekä Valot- hanke. Seinäjoki Seinäjoella yhteistyökumppaneita oli yhteensä viisi. Hankkeessa mukanaolevien järjestöjen paikalliset yhdistykset toimivat hankkeessa tehokkaasti. Kumppaneita olivat myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala sekä Seinäjoen kaupungin erityisliikunta. Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piiri oli apuna hankkeen aloittamisessa Seinäjoella. Ryhmäläisiä saatiin rekrytoitua Seinäjoen sairaalan neurologian klinikan kautta. 4.2 Valtakunnalliset yhteistyötahot Yhdistykset tiedottivat hankkeesta aktiivisesti jäsenkirjeissään. Lisäksi Soveltava liikunta Ry (SoveLi ry) toimi yhteistyössä Ryhmävoimaa! hankkeen kanssa. SoveLi:lta saatiin ostopalveluna hankkeen käyttöön osa-aikainen koordinaattori ja SoveLin toiminnanjohtaja toimi hankkeen johtoryhmässä. Lisäksi SoveLi tiedotti Ryhmävoimaa! -hankkeesta ja sen toiminnasta omissa julkaisuissaan. SoveLi:n panos oli merkittävä myös hankehakemuksen laatimisessa. 16

5 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI 2010-2012 Ryhmävoimaa! hankkeen markkinointi toteutettiin yhteistyössä Suomen Parkinson-liitto ry:n ja Aivoliitto ry:n kanssa. Hankkeesta tiedotettiin säännöllisesti liittojen Internet-sivuilla sekä omissa julkaisuissa. Pilottipaikkakunnilla tiedotettiin paikallisesti ryhmän alkamisesta alueella. Ilmoituksia oli Pohjalaisessa, Eparissa, Seinäjoen Sanomissa, Satakunnan sanomissa, Ilkka- lehdessä ja Vaasan Ikkunassa. Lisäksi pilottikunnissa kuntoutushenkilökunta markkinoi hankkeen ryhmien alkamisesta kohderyhmäläisiä. Myös paikalliset yhdistykset markkinoivat hanketta aktiivisesti pilottipaikkakunnilla. Hankkeesta kirjoitetut artikkelit ja tiedotteet kuvattu tarkemmin liitteessä 7. Vuosi 2010 Hankkeesta lähetettiin pilottikuntien liikuntatoimelle, sosiaalitoimelle, terveystoimelle, kansalaisopistoihin oppilaitoksiin ja fysioterapia-alan yrityksiin yhteistyöpyyntö. Suomen Parkinson-liiton liittohallitukselle lähetettiin hankkeen tiedote. Molempien liittojen Internet sivuilla ja jäsenkirjeissä tiedotettiin hankkeesta. Lisäksi Porissa paikallislehdessä oli tietoa Ryhmävoimaa! hankkeen toteutuksesta. Hankkeen taustasta, tavoitteista ja toiminnasta tehtiin diasarja, jota voitiin käyttää hyväksi pilottipaikkakuntien ohjausryhmien ja ryhmän ohjaajien perehdytyksessä. Hankkeesta tiedotettiin Pohjalaisessa ja Satakunnan Kansassa, suoramarkkinointikirjeillä ja sähköpostitse. Vuosi 2011 Veijo Kivistö kävi SoveLin ja Metropolian järjestämillä messuilla Helsingissä 8.4. esittelemässä hanketta tietoisku-tyyppisesti apunaan hankkeesta kehitetty diasarja. Lisäksi fysioterapeuttiopiskelija Johanna Savolainen kirjoitti Porin ensimmäisen ryhmän toteutumisesta ja tuloksista opinnäytetyön. Vuosi 2012 Mirjami Moisio kävi Erityisliikunnan Symposiumissa 29.5. esittelemässä hanketta posterin, markkinointikirjeen ja esitteiden avulla. Vaasan ryhmänohjaaja Oili Viskari kävi esittelemässä hanketta Mustasaaressa 4.4. Juttu-tupalaisille. Virpi Lumimäki kävi esittelemässä hanketta esitteen ja posterin kanssa AVH-päivillä 23.-24.10. ja posterin kanssa UKK:n terveysliikuntapäivillä 3.-4.10. Lisäksi Virpi Lumimäki käynnisti Rovaniemen ammattikorkeakoulun kanssa neuvottelut toiminnan jatkamisesta ja Seinäjoella kansalais- 17

opisto kiinnostui hankkeesta ja jatkaa hankkeen toimintaa ottamalla ohjelmistoonsa erityisliikuntaryhmän syksyllä 2012. Myös pääkaupunkiseudulla on ollut kiinnostusta hanketta kohtaan Laurea-ammattikorkeakoulusta. 6 HANKKEEN TULOKSET 6.1 Pori Porissa toteutui yhteensä kolme ryhmää. Osallistujia niissä oli yhteensä 23. Alkukyselylomakkeisin heistä vastasi 22 ja loppukyselyyn 23. Parkinsonia sairasti 11 ja avh:n oli sairastanut 11 ja yksi avh:n sairastanut sairasti myös Parkinsonin tautia. Ensimmäisen ryhmän vastausten analysointi oli haastavaa sillä ryhmässä loppukysely oli tehty poikkeuksellisesti kuudennella tapaamiskerralla. 12 10 8 6 4 2 0 Alkukysely Loppukysely Kaavio 1. Porin liikunnan harrastamisen esteitä Näyttäisi siltä, että Porissa liikunnan harrastamisen esteitä saatiin vähennettyä alku- ja loppukyselyn välillä. Suurimmiksi liikunnan harrastamisen esteiksi nousivat fyysiset rajoitteet, kaatumisen pelko, saamattomuus ja liikuntakaverin puute. Näistä alku- ja loppukyselyn välillä fyysiset rajoitteet nousivat yhdellä, mutta kaatumisen pelko laski kahdella ja saamattomuus neljällä. Liikuntakaverin puute ja mieliala laskivat yhdellä. Ympäristön esteellisyys poistui esteistä kokonaan ja sopivien liikuntapaikkojen puute säilyi ennallaan(1). Kuljetus/kyytiongelmat nousivat yhdellä. Ei mikään vastaus lisääntyi yhdellä. (Kaavio 1.) 18

20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Alkukysely Loppukysely Kaavio 2. Porin liikuntalajeja. Porin ryhmäläisten liikuntalajien märä näyttäisi lisääntyneen alku- ja loppukyselyn välillä. Asiointikävely ja puutarhanhoito lisääntyivät neljällä, kävely/ulkoilu kuudella, koti- ja tuolijumppa kahdella ja sauvakävely kolmella. Harrastuksista boccia väheni yhdellä, kuntosali neljällä ja vesivoimistelu kolmella. Samana pysyivät uinnin harrastajat (2). (Kaavio 2). Lisäksi loppukyselyssä ensimmäisessä ryhmässä yksi harrasti tasapainoharjoittelua ja yksi venyttelyä. Porin ryhmissä yhteen liikuntasuoritukseen käytetty aika ei lisääntynyt alku ja loppukyselyn välillä. 1-2 tuntia kerrallaan harrastavien määrä lisääntyi yhdellä. Alle 30 minuuttia ja tunnin kerrallaan liikkuvat vähenivät kahdella. Yhdellä henkilöllä liikuntasuorituksen kesto vaihteli 10 minuutista jopa neljään tuntiin, sillä hän harrasti remontointia ja ja toisella pihatöitä tekevällä tunnista kuuteen tuntiin. Toisaalta liikunnan harrastamisen määrä viikossa lisääntyi alku- ja loppukyselyn välillä, sillä päivittäin harrastavien määrä lisääntyi ja 2-3 kertaa viikossa harrastavien määrä pysyi samana. Kerran viikossa harrastavien määrä poistui kokonaan. 6.1.1 Seminaari Porissa järjestettiin 28.5.2012 Ryhmävoimaa! seminaari, jota mainostettiin paikallisessa lehdessä. Seminaarissa toinen Porin ohjaajista, erityisliikunnanohjaaja, kertoi hankkeesta ja näytti valokuvia liikuntatuokioista, jonka jälkeen toinen Porin ohjaaja, fysioterapeutti esitteli aiheesta kirjoittamansa Ryhmävoimaa! liikuntaneuvontaryhmä Parkinsonin tautia sairastaville ja aivoverenkiertohäiriön sairastaneille opinnäytetyön tuloksia. Myös seminaarin ohjelmaan kuului liikuntatuokio senioritanssin muodossa istuen ja seisten sekä mahdollisuus tutustua tasapainovälineisiin. Kahvitauolla tutustuttiin Sata- 19