RANNIKKOPUOLUSTUKSEN ASELAJILEHTI 39. VUOSIKERTA 1/1996 RANNIKON PUOLUSTAJA

RANNIKKOPUOLUSTUKSEN ASELAJILEHTI 39. VUOSIKERTA 1/1996 RANNIKON PUOLUSTAJA

RANNIKON PUOLUSTAJA 1/1996 TÄSSÄ NUMEROSSA MM: 3 Pääkirjoitus 4 VAASA - osaamista ja kansainvälisyyttä 6 Moottoroitu RT ei sammaloidu 7 Tykistön ampumaleiri Rovajärvellä 10 SEINÄJOKI - sotamiehen ja marsalkan kaupunki 12 LAIHIALLA nuukuus on vapaaehtoista 1 4 Merenkurkun kilta 16 Rannikkopuolustus kohti 2000-lukua 20 Älä koskaan lakkaa oppimasta 21 TRIHERO: Missä on matoja? 23 Caneteista Tampellaan 24 Mitä todella tapahtui? 25 75 vuotta maanpuolustusvalmiutta 26 Merivartioston toiminta ja meripelastus tutuiksi RANNIKON PUOLUSTAJA 2/96... ilmestyy 7.6.1996 Lehden teema-aiheena on merivoimat; yhteistyökumppanimme toiminta ja välineet. Aineiston tulee olla toimituksella 6.5.1996 mennessä. Tekstit mielellään levykkeellä missä tahansa formaatissa. Liittäkää juttuihinne runsaasti kuvia. Ne palautetaan. Yleisönosastoon odotetaan kirjoituksia! 27 28 29 32 34 35 36 37 38 40 42 Kuulumisia: Sotilasammattihenkilöstöä opin ahjossa Sukupolven vaihdoksestako kynnyskysymys? Ison malja odottaa ottajaa Kotka kiitää eteenpäin Itärannikon aseveljet RTUY, RTOU Juhlimisen arvoinen itsenäisyys Vuoden 1995 rannikon puolustaja Taidegalleria kasvaa Hankoniemen kilta Kiltapatteri Raumanmeren lukkoon? Tekniikkaa: 52 sivua - täyttä terästä! 45 Ajoneuvojen talviturkki 47 Sanomalaitejärjestelmä 48 RBS 15 LEHDEN JULKAISIJAYHTEISÖJEN YHTEYSTIEDOT LÖYDÄT SIVULTA 51 18 RANNIKON PUOLUSTAJA 1/96 Meripuolustuksen elementit Uunituoreen doktriinimme, kenttäohjesäännön mukaan meripuolustukseen osallistuvat rannikkosotilasläänit, merivoimat, ilmavoimat, merivartiostot ja merenkulkuviranomaiset. Merivoimien ja rannikkojoukkojen eri toimintojen jajärjestelmien yhteisvaikutuksella on korostunut merkitys. Kansainvälisenkin mittapuun mukaan varsin vahva kiinteä rannikkotykistö valvonta-, johtamis- ja tulenkäytön järjestelmineen edustaa edelleenkin merkittävää osaa rannikkosotilaslääniemme puolustuksessa. Sen taistelunkestävimmistä ja taistelukykyisimmistä linnakkeista muodostuu jatkossakin meripuolustuksemme perusrakenne. Mutta se ei pelkästään riitä. Meripuolustus on korostuneesti kaikkien siihen osallistuvien joukkojen ja viranomaisten yhteistoimintaa. Sitä tulisi näin myös kehittää. Puolustuksen kaikkien osien tulee olla vahvoja. Panostamalla vain johonkin osa-alueeseen ei muodostu puolustuksen kokonaisuutta ja doktriinin edellyttämä yhteisvaikutus ei toteudu tehokkaasti. Liikkuvat tykistö- ja ohjusjärjestelmät muodostavat jo tänäkin päivänä meripuolustuksemme tulenkäytön vaikuttavimman osan. Kahdeksantoistaputkiset, meri- ja maa-ammuntoihin kykenevät rannikkotykistöpatteristot muodostavat pääosan tuosta voimasta. Yhdessä rannikkotykistön ja merivoimien ohjusaseiden kanssa voidaan tänä päivänä perustellusti puhua siirtymisestä aikaisempaa voimakkaammin meripuolustuksen liikkuvien järjestelmien aikakauteen. Tämän tulisi myös näkyä yhtä hyvin materiaalisen valmiuden kehittämisessä, koulutuksen järjestelyissä eri tasoilla, kuin leireillä ja harjoituksissakin. Liikkuvien rannikkojoukkojen johtamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Perinteisessä tulenkäytön yhteistoimintaharjoituksessa tulisi johtaa useita rannikkotykistöpatteristoja, ohjusyksiköitä ja merivoimien osastoja. Päinvastoin kuin tähän saakka, jolloin harjoituksissa pääosassa ovat olleet rannikkoalueen kiinteät komponentit. Vaasan Rannikkopatteristo valtakunnallisena meri- ja maaammuntoihin kykenevien rannikkotykistöpatteristojen tuottajana sekä materiaalisen ja henkilöstön valmiuden kehittäjänä on jatkossakin valmis tukemaan aselajiamme. Pidetään pyörät pyörimässä. Vierivä kivi ei sammaloidu! Meripuolustus on meidän kaikkien yhteinen asia. Rakennetaan sitä hyvässä ja rakentavassa hengessä isänmaamme puolustuksen parhaaksi. Everstiluutnantti Hannu Luukkonen VaaRPston komentaja I RANNIKKOPUOLUSTUKSEN ASELAJILEHTI Päätoimittaja Eero Sivunen puh 90-129 9256 fax 90-129 9214 Toimitussihteeri Timo Kaukoranta puh 90-161 5200 1.4. alk 90-161 2520 Toimitusneuvosto Jorma Vuohelainen, eversti Timo Sario, everstiluutnantti Ulla Varjola, rouva Timo Kaukoranta, everstiluutnantti Kaj Brandstack, diplomi-insinööri Reijo Telaranta, toimitusjohtaja Heikki Tiilikainen, everstiluutnantti Kari Laakko, luutnantti Toimituksen osoite Rannikkotykistökoulu, PL 8 00861 Helsinki Tilaushinnat Kiltojen ja yhdistysten jäsenet 50 mk Ulkopuoliset tilaajat 80 mk Ilmoitushinnat mv/4-väri III kansi 2 500 mk/4 500 mk IV kansi 3 300 mk/5 000 mk Sisäsivut 1/1 s. (147x215 mm) 2 700 mk/3 700 mk 1/2 s. (147x105 mm) 1 700 mk/2 600 mk 1/4 s. (70x105 mm) 1 200 mk 1/8 s. (70x52 mm) 800 mk 1/16 s. (70x25 mm) 500 mk Rivi-ilmoitukset sop.muk. Värierottelut veloitetaan erikseen. Kirjapaino Lauttapaino Oy, Huittinen Taitto Kari Merilä Ilmoitusmyynti Tmi Ilpo Pitkänen puh 90-341 5992 ISSN 1239-0445 Kansi 130 K 54 ampuu 19

VAASA - osaamista ja kansainvälisyyttä Kaupunginjohtaja Juhani Turunen Vaasa on tänään Läntisen Suomen kulttuuri-, koulutus- ja matkailukeskus. Vaasa tunnetaan myös hallinto- ja varuskuntakaupunkina. Kaupunki on panostanut voimakkaasti näihin aloihin yhdessä eri yhteisöjen ja yritysten kanssa. Länsi-Suomen osaamiskeskus Vaasassa tukeutuukin näihin tekijöihin sekä kansainväliseen teollisuuteen ja niiden tutkimustoimintaan. Vaasalla on jo usean vuosisadan perinteet koulutus- ja opiskelukaupunkina.mm JL Runeberg ja Z Topelius ovat käyneet koulua Vaasassa. Tänään vaasalaiselle koulutukselle on ominaista kokeilunhaluja uuden etsiminen ja yhä laajentuva kansainvälistyminen. Koulutuksen lippulaivana on neljän tiedekunnan Vaasan yliopisto. Vaasa ilmakuvassa Matkailu- ja kulttuuri tukeutuvat paljolti perinteeseen ja arvokkaisiin taide- ja museokokoelmiin sekä korkeatasoiseen teatteritoimintaan kolmessa eri teatterissa. Uusimpiin matkailuhoukutuksiin on myös panostettu. Virkistyskylpylä Tropiclandia on näistä uusin ja palvelee matkailijoita ympäri vuoden. Huvipuisto Wasalandia puolestaan vetoaa kesäaikaan lapsiperheisiin. Matkailun perustan luovat kuitenkin vuositasolla yli miljoonan matkustajan laivaliikenne ja korkeatasoiset hotellit. Matkailuun liittyy olennaisesti monet eri tapahtumat. Näistä merkittävimmät ovat RantaRock, Merenkurkun Musiikkijuhlat, Vaasan Kuorofestivaali, Waasa Footballcup sekä Vaasan Karnevaalit. Menestymisen edellytykset Myös liikunnan harrastajille on Vaasan seudulla hyvät puitteet. Liikuntapaikkoihin tuovat hyvän lisän suuren urheiluhallin, Botniahallin, rakentaminenjajäähallin laajentaminen yhdessä naapurikunta Mustasaaren kanssa. Botniahallista tulee mittava sillä se sisältää täysmittaisen jalkapallokentän j a sen ympäri kiertää nelj ä 400 metrin juoksurataa. Kansainvälisyys on arkipäivää Vaasassa. Vaasalaiset ovat harjoitelleet jo pitkään kansainvälistymistä mm. yritystensä kautta. Tärkeimpiä kansainvälisiä yrityksiämme ovat ABB Strömberg, Wärtsilä Diesel, KWH yhtymä ja Kemiran Vaasan tehtaat. Kaikilla näillä yrityksillä on maailmanlaajuinen toimintaympäristö. Vaasa ja Vaasan lääni ovat luoneet useita eri yhteistyösuhteita eurooppalaisten kaupunkien ja alueiden kanssa. Vaasan talousalueella onkin erittäin hyvät mahdollisuudet menestyä kansainvälistyvässä maailmassa ja yhdentyvässä Euroopassa. Uskoa tulevaisuuteen Varuskuntakaupunkina Vaasalla on pitkät perinteet. Perinteiden vaalimiseksi kaupunki on halunnut yhteistyössä puolustusvoimien ja varuskunnan kanssa kehittää varuskunnan toimintaedellytyksiä. Tämä on eräänä syynä siihen, että nykyinen toiminta Vaasan Rannikkopatteriston puitteissa on voinut säilyä aivan kaupungin ydinkeskustassa ja kehittyä Vaasan seudulla. Rannikkopatteriston kehittämiseen ovat osallistuneet myös muut Vaasan seudun kunnat ja näin on voitu ratkaista patteriston maastoharjoitus- ja ammuntatarpeet. Kaupunki ja patteristo ovat tehneet myös uraauurtavaa ja innovatiivista työtä varuskunnan kehittämisessä. Tästä ehkä parhaana esimerkkinä on varusmiesten palvelusajan ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Usko tulevaisuuteen on luonut Vaasaan useita kehittämishankkeita. Kehitys on näkynyt panostuksina tulevaisuuden aloihin. Hyvä palveluvarustus on lisännyt kaupunkilaisten tyytyväisyyttä kaupunkiinsa ja tuonut lisää väkeä Vaasaan, niin että väkiluku on viime vuosina kasvanut ripeästi. Tänään vaasalaisia on yli 55.000 ja heistä 72 % on äidinkieleltään suomalaisia. Kaksikielisyys on haluttu kääntää eduksi ja kaupungin kehityksen vauhdittajaksi. Suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus näkyy mm. ulkomaalaisten määrän kasvuna ja heidän yhä näkyvämpänä roolina Vaasan kehittämisessä. Pakolaisten lisäksi ulkomailta tulleita on runsaasti yrityksissämme ja oppilaitoksissamme. Vaasa on nykyään yhä useammalle ihmiselle ja yritykselle paikka auringossa. Suomen aurinkoisimmassa kaupungissa liikkuu laivoilla yli miljoona turistia vuodessa. 18 RANNIKON PUOLUSTAJA 1/96 19

Vaasan Rannikkopatteristoon on helppo löytää. Ajat vain autolla länteen, halki kaaheen aakeen laakeen ja jatkat Suomen aurinkoisimpaan kaupunkiin, Vaasaan. Ensimmäisistä liikennevaloista vasempaan ja pian sinua tervehtivät moottoroidun rannikkotykistön kanuunat mallia 130 K 54. Rannikkotykistöpatteriston kalustona on 130 K 54. Moottoroitu RT ei sammaloidu Vaasa ympäristöineen on ollut tärkeässä asemassa Suomen itsenäisyydelle. Alueella on yli 600- vuotiset sotilasperinteet, joiden tärkeimmät vaiheet osuvat vapaussodan aikoihin. Vaasa toimi tällöin sodan alussapäämajakaupunkina. Täällä kenraali Mannerheim antoi vapaussodan ensimmäisen taistelukäskyn. Täällä myös aloitettiin venäläisten joukkojen aseistariisuminen, jolloin Vaasasta tuli valkoisen armeijan ensimmäinen varuskuntakaupunki. Pohjalaisia on pidetty vapautemme vaalijoina ja sen eturivissä kulkevina patriootteina. Mainittiinhan Tuntemattomassa sotilaassakin kuinka pohjalaisia on pitänyt sitoa puuhun kiinni etteivät lähtisi liian innokkaasti rintamalle. Ainutlaatuinen patteristo Kuten ajo-ohjeesta voi päätellä, Vaasan varuskunta sijaitsee kaupungin keskustassa. 1880-luvulla rakennettu kasarmialue on pysynyt hyvässäkunnossa. Vapaussodan jälkeen Vaasan varuskunnassa on koulutettu jääkäreitä, tykistöä, jalkaväkeä ja nyt rannikkotykistöä. Vaasan Rannikkopatteristo on ainoa moottoroidun rannikkotykistön koulutusta antava joukko-osasto maassamme. Se kouluttaa taistelijoita toimimaan rannikko-olosuhteissa. Helposti liikuteltava rannikkotykistöpatteristo on tulivoimainen ja operatiivisesti tärkeä yleisjoukko, joka metsän keskeltä hyvin maas- Rannikkopatteriston perinteistä rikkaat kasarmit sijaitsevat keskellä Vaasan kaupunkia. toutettuna tervehtii vihollista tarkalla 18 tykin yhteislaukauksella. VaaRPsto:ssa varusmiehille annetaan monipuolista koulutusta. Koulutuksessa käytetään hyväksi tietotekniikkaa, mm. tulenkäytön simulaattoria, jolla tulenjohto voi hioa taitojaan. Käytännön koulutus tapahtuu Vaasan ja Laihian lähiharjoitusalueilla sekä leireillä Lohtajalla, Pyhärannan Reilassa ja Rovajärvellä. Kaikki kehittyy Tulevaisuus näyttää hyvältä. VaaRPsto:sta tulee tänä vuonna rannikkotykistön toiseksi suurin joukko-osasto varusmiesvahvuudeltaan. Varuskunta on saanut uudet korjaamotilat Vanhasta- Vaasasta. Erikoistilanneradan rakentaminen yhdessä poliisin, merivartioston ja tullin kanssa on alkamassa Kivijärvelle. Myös Pohjanmaan sotilassoittokunnan miesvahvuutta tullaan kasvatta- maan. Moottoroidun rannikkotykistön tärkeys korostuu rannikon puolustamisessa. Uudet rannikkotykistölaskimet korvaavat keskiön tehostaen ammunnan laskentaa ja patteristot muuttuvat 18-tykkisiksi. Myös rt-patteriston liikkuvuutta, maastouttamista ja linnoittamista kehitetään. Ja sokerina pohjalla... vuonna 1997 tänne tulevat ensimmäiset naisalokkaat, jotka voin patteriston puolesta toivottaa lämpimästi tervetulleiksi. Upseerikokelas Tarpio Tykistön ampumaleiri Rovajärvellä Vaasan rannikkopatteriston varusmiesten mietteitä ja kokemuksia moottoroidun rannikkotykistön toiminnasta Talvirova - 96 harjoituksessa. Lapin ankarissa olosuhteissa testattiin patteriston toimintakykyä ja miestevvn luonnetta. Viitostykki ampumavalmis Tammikuun jälkimmäisellä puoliskolla järjestettiin Rovajärvellä tykistön talviampumaleiri. Leirin tarkoituksena oli testata iskukykyämme ääriolosuhteissa, mihin Lapin karut olosuhteet loivat hyvät puitteet. Leirin kynnyksellä oli aistittavissa eräänlaista "loppusotaan" lähtemisen henkeä. Olihan meillä tykkimiehillä varusmiespalvelus jo kirkkaasti voiton puolella ja erikoiskoulutuskausi takanapäin. Tammikuun 15. päivänä lähti Vaasasta kohti Rovajärveä lähes puolen kilometrin pituinen juna mukanaan yksi tulipatteri sekä esikunta- ja huoltopatteri. Itse en ollut todistamassa lähtöä sillä olin juuri edellisenä yönä saanut mahataudin ja makasin nyt sairaalassa yli 39 asteen kuumeessa. Paranin oksennustaudista niin nopeasti, että jo keskiviikkona puolenpäivän aikaan lähdin autolla kohti Lappia. Perillä meitä odotti lumiset maisemat ja Rovaniemi-Kemijärvi valtatiellä aja- 18 RANNIKON PUOLUSTAJA 1/96 19

vista sotilasajoneuvoista johtuen ilmassa oli todellakin sotaharjoituksen tuntua. Etsi, kaiva, opasta Hetken harhailtuamme löysimme VaaRPsto:n 1. tulipatterin melko kaukana päätiestä. Patterimme oli vasta ensimmäisissä tuliasemissa, joten ehdin hommaan vielä hyvin mukaan. Seuraavana aamuna alkaisivat ensimmäiset ammunnat. Aamulla lähdimme tiedustelemaan ja valmistelemaan uusia tuliasemia. Valmisteluryhmän tarkoituksena oli aurata tulevien asemien kaikki tarvittavat ajourat sekä tykin, teltan ja ajoneuvon paikka. Käytössämme oli metsäkone ja pyöräkuormaaja. joita ohjasivat ammattimiehet. Tuliasemissa tehtävänämme oli kaivaa routaiseen maahan kannuskuopat. Huomattava apua saimme dynamiitin käytöllä kuoppien räjäytyksessä. Räjäyttämällä maanpinta saatiin helposti rikotuksi, minkä jälkeen meidän oli helppo kaivaa kuopat. Valmistelijoiden tehtäviin kuului myös tykkien opastaminen. Toinen meistä oli valmiina ajouran alussa ottamassa vastaan omaa tykkiä. Kun viides tykki saapui oli juostava ajoneuvoyhdistelmän edellä ja tarvittaessa käsimerkein ohjata tykki oikeaan paikkaan oikeassa linjassa. Oli tärkeää, että tykin keskipiste tuli ennalta määrätylle paikalle ja putki osoittamaan perussuuntaan. Melkein päästiin nukkumaan Kieltämättä oli jännittävää odotella yön pimeydessä tulipatterin tuloa valmistelemiimme asemiin ja kuunnella raskaiden maastokuorma-autojen jylinää, mikä kuului kaukaa. Oman tykkimme saavuttua oli ryhmämme jälleen täydessä vahvuudessa laittamassa tykkiä ampumakuntoon. Kun viestiyhteydet pelasivat ja viuhka oli tarkistettu, saatoimme ilmoittaa laskimelle viitos-tykin olevan ampumavalmiina. Väsymyksestä huolimatta homma saatiin ripeästi hoitumaan. Pieni kilpailuhenki eri tykkiryhmien välillä antoi lisää puhtia. Kun tykki oli saatu ampumakuntoon ja teltta pystytettyä, luulimme jo pääsevämme nukkumaan. Tykiltä tykille ajava ammusauto toi meille kuitenkin ylimääräistä "puhdetyötä". Vielä oli kannettava raskaita noin 90 kg:n ammuslaatikolta ja valmisteltava käskettyjä panoksia. Sitten olikin nukkuma-aika niille, jotka eivät joutuneet ammus-, puhelin tai tulivartioon. Päivät jatkuivat viikon ajan pääpiirteittäin samanlaisina. Valmistelijat kulkivat edellä tiedustelemassa ja valmistelemassa uusia asemia sillä välin kun tulipatteri ampui vielä edellisissä asemissa. Keskitysammuntoja odotettiin jännityksellä. Lopulta kaikki sujui hienosti ja iskut menivät sekunnilleen kohdalleen. Torstai 25.1. tuli olemaan Lapin leirin tärkeimpiä päiviä. Silloin keskitettiin kaikkien tuliyksiköiden tuli samaan maaliin. Meidän tulipatterimme ajoi edellisenä päivänä jo valmiisiin tuliasemiin ja näin vältyttiin suuremmilta valmisteluilta. Torstai aamuna jokaisella tykillä oli käytössään kymmenen ammusta. Tarkoituksena oli ampua kaksi iskua, joihin leiri mielestäni huipentui. Parin "verryttelylaukauksen" jälkeen oli iskujen vuoro. Minuutissa oli ammuttava neljä laukausta, joten toiminta tykillä täytyi olla ripeää mutta varmaa. Patterimme ampui molemmat iskut mallikelpoisesti ja hoiti homman kotiin. "Vihollinen oli lyöty." Tykkimies Ilkka Alavaikko Mittausryhmän miehuuskoe Oman varusmiesaikani ehkä odotetuimmat kaksi viikkoa oli määrä viettää tammikuun puolesta välistä alkaen Lapin "jänkhällä", Rovajärven ampumaleirillä. Leiriä odotettiin varusmiesten keskuudessa hieman ristiriitaisin tuntein; toisaalta kaivattiin leirin tuomaa vaihtelua arjen usein hieman tylsiin kasarmirutiineihin, kun taas toisaalta pelättiin Lapin paukkupakkasia, jotka joulupyhien aikaan olivat lähennelleet jopa - 40 astetta. Vaasan Rannikkopatteristossa riehunut A-virusepidemia asetti oman varjonsa leirin onnistumiselle. Huhujen mukaan patteriston osallistuminen koko sotaharjoitukseen oli vaakalaudalla, miesten viruessa kuumeisina sänkyjen pohjalla. Juuri ennen leiriä miehistö kuitenkin tervehtyi siinä määrin, että harjoitukseen voitiin osallistua. Junamatka Vaasasta itse määränpäähän kesti noin vuorokauden. Perillä oltiin tiistaina aamupäivän aikaan. Misin asemalta matka jatkui ensimmäisiin asemiin ja mittausryhmä, johon itse kuuluin, aloitti muutaman tunnin kuluttua ensimmäisen mittauksen, määrittääkseen suunnan ja koordinaatit tykeille. Puhtia Fazerin sinisestä Ensimmäinen mittaus oli samalla leirin kaikkein vaativin koetinkivi mittausryhmälle. Seitsemän tunnin urakan jälkeen saatiin lopulta mittaus suoritettua ja voitiinkin siirtyä seuraavaan ohjelmaan eli teltanpystytykseen, täysin uuvuksissa, pilkkopimeässä, kello kaksi yöllä. Torstai-illan kohokohta oli ilman muuta kiertävän sotilaskodin vierailu uusissa asemissamme. Parit sokerimunkit syötyämme oli ryhmän mieli taas korkealla ja motivaatio huipussaan seuraavia koitoksia varten. Vartiointikin sujui paljon valppaammin, kun väsymyksen yllättäessä saattoi kaivaa taskusta esiin palasen Fazerin sinistä. Torstaista eteenpäin leirin suurin koettelemus oli lukuisat asemanvaihdot. Koska oman mittausryhmämme piti olla aina askeleen edellä tulipattereita, jäi meidän hommaksemme uusien asemien valmistelussa telttojen pystyttely. Leirin lähetessä loppuaan naureskelimmekin olevamme kutakuinkin ammattilaisia teltan pystyttämisessä. Luonnettakin kasvatetaan Yksi monien mieltä askarruttaneista asioista ennen leiriä oli leirillä saatava ruoka. Monet täyttivätkin reppunsa huonon ruuan pelossa Itikan käristeillä ja lihapiirakoilla. Yllätykseksi kuitenkin huomattiin, että leirillä tarjottava ruoka oli olosuhteet huomioon ottaen hyvää. Leirin edetessä puoleen väliin, olivat maastorutiinit tulleet jo tutuiksi ja arki metsän siimeksessä alkoi hiljalleen luonnistua ilman suurempia vaikeuksia. Miesten sopeutumista maastoon edesauttoi osaltaan hyvä leuto sää, minkä ansiosta myös kenttäsairaalan vastaanotto sai olla melkoisen rauhassa. Kaiken kaikkiaan tykistöleiri Rovajärvellä oli mieluisa kokemus. Kaksi viikkoa teltassa ilman nykyajan mukavuuksia on omiaan luonteen karaistajana. Leirin jälkeen osaa, ainakin hetken aikaa, arvostaa tänä päivänä normaaleilta tuntuvia asioita kuten vaikkapa suihkua ja keskuslämmitystä. Ehkä juuri leirielämä toteuttaa parhaiten sen erään tehtävän mikä armeijalla yleisesti käsitetään olevan, nimittäin pojan kasvattamisen mieheksi. Tykkimies Toni Viljanmaa 18 RANNIKON PUOLUSTAJA 1/96 19

Alvar Aallon suunnittelemaa kulttuurikeskusta; kirjastorakennus ja taustalla Lakeuden Ristin kirkon torni. Seinäjoki - sotamiehen ja marsalkan kaupunki HEIKKI KOSKELA Nuori ja nuorekas Seinäjoki tunnetaan suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan rivakasti kehittyvänä keskuksena. Mielikuvissa Seinäjokeen ja seinäjokelaisiin yhdistyvät usein myös pesäpallo ja tango, mutta lähes 30 000 asukkaan maakuntakeskuksen todellinen ilme on paljon monipuolisempi: Seinäjoki on vilkas kauppa-, koulutus- ja kulttuurikaupunki. Lakeuden Risti, kaupungintalo, kirjasto-ja virastotalot, kaupunginteatteri; Seinäjoen kulttuuri-ja hallintokeskuksen monumentaaliset rakennukset ovat keskeinen osa suunnittelijansa Alvar Aallon vahvan ja kypsyneen luomiskauden satoa. Parin kivenheiton takaa, Kauppakadun varrelta, vankan pystyaidan ja pikku puistikon rajaamasta pihapiiristä löytyy myös yksi tämän maailmankuulun arkkitehdin varhaisimmista töistä, Etelä-Pohjanmaan Maakuntasäätiön alkuperäiseen asuunsa kunnostama upea rakennuskokonaisuus, jonka suojissa toimii nyt Suojeluskunta ja Lotta Svärd museo. Päämaja asemalla Oman juhlallisen lisänsä muistoja tulvivan pihapiirin tunnelmaan luo puiden katveessa vakaana seisova sotilaan, suojeluskuntalaisen, patsas. Meillä täällä Seinäjoella onkin sekä ensimmäinen rivimiehelle, tavalliselle sotilaalle, ettäensimmäinen marsalkalle, Mannerheimille, pystytetty patsas. Niin suojeluskuntalaisen kuin Marskin patsaallakin on vankat historialliset juurensa sekä Seinäjoella että kaupunkia ympäröivässä maakunnassa. Samoin kaupungin kolmannella sotilaallisella muistomerkillä, Rakuunakivellä. Rakuunakivi muistuttaa nykyisen kampus-alueen kupeessa itsenäisen Suomen ensimmäisen joukko-osaston, Uudenmaan Rakuunarykmentin perustamisesta. Rykmentti oli kyllä jo ollut aiemminkin olemassa, mutta venäläiset lakkauttivat sen ja täällä se sitten perustettiin uudelleen. Vapaussodan tapahtumiin liittyy myös silloisen ylipäällikön. marsalkka Mannerheimin patsaan pystytys Seinäjoen kauppalan torille kesäkuun 4.1955. Kuvanveistäjä Lauri Leppäsen teos muistuttaa niistä päivistä ja viikoista, joina Mannerheimin junassa toiminut päämaja johti kansamme vapaustaistelua operoiden Pohjanmaan radan asemilta, myös Seinäjoelta. Urheilun uranuurtajat Suojeluskunta ja Lotta Svärd museo on heti avaamisestaan lähtien kiinnostanut kovasti yleisöä. Muiden mukana museon tallentamiin muistoihin ovat tutustuneet mm museon avannut, silloinen puolustusministeri Elisabeth Rehn ja nykyinen puolustusvoimien komentajakin jo kahdesti. Aivan erityisen mielenkiinnon kohteena on ollut jo reilut pari vuotta sitten koottu lottien historiasta kertova näyttely, jonka esilläoloaikaa on nyt yleisön pyynnöstä edelleen jatkettu. Aiemmin museo on jo koonnut erityiset teema-kokonaisuudet sekä Vapaussodan että Suojeluskuntien historiasta. Viime vuoden lopulla avattiin uusin näyttely, joka kertoo otsikon "Suojeluskunnat, urheilumme unohdutettu uranuurtaja" alla tämän kansalaisjärjestön mittavasta työstä suomalaisen liikuntakulttuurin ja liikuntaharrastuksen yhtenä luojana. Järjestön toiminta ulottui joka kuntaan, osastoja oli kaikkiaan lähes 700, ja sitä myötä myös sen siipien suojissa harrastettu urheilu- ja liikuntatoiminta oli todella mittavaa. Monien nykypäivän urheilun erikoisliittojenkin juuret ulottuvat suojeluskuntajärjestön herättämään harrastukseen asti. Pelkästään ampumaratoja järjestöllä oli vuoden 1937 tilastoissa 998, niistä yli kuudessa sadassa oli jopa näyttöhauta. Omia urheilukenttiä oli runsaat 400, hyppyrimäkiäkin 120 ja toimitalo lähes joka kylässä. Kaikki oli talkootyöllä aikaansaatu. Elämyksiä ja kokemuksia Järjestöllä oli myös oma valtakunnallisesti toimiva urheiluvälineliike SKOHA sekä SAKOn asepaja. Tunnetuin valmentajista oli Tahko Pihkala, jonka liikunnalliset ideat levisivät kulovalkean tavoin läpi kokomaanlaajuisenjärjestökoneiston syrjäisimpiä seutuja myöten. Etelä-Pohjanmaan Maakuntamuseoon yhtenä sen osana kuuluva Suojeluskunta ja Lotta Svärd museo toimii nyt pihapiirin kahdessa jo kunnostetussa rakennuksessa. Tavoitteena on, että kokonaisuuteen kuuluva kolmaskin rakennus saataisiin käyttöön mahdollisimman pian. Aikanaan siihen avataan suunnitelmien mukaan vieraiden virkistäväksi keitaaksi mm Lottakahvila. Vaikka museon kokoelmat ovatkin mittavat, kotien kätköistä löytyy yhä arvokasta aineistoa. Viimeksi museo sai lahjoituksena upean kokoelman suojeluskuntakisoissa aikanaan voitettuja palkintoja. Museo on kiinnostunut kaikesta aihepiiriin liittyvästä, sillä irrallisina vähäisiltäkin tuntuvista osatekijöistä rakentuu yhteen koottuna puhutteleva kokonaisuus kertomaan yhdestä kansamme identiteetin ja itsellisyyden vahvasta kasvuvaiheesta. Historian siipien havinan keskelläkin museon johtaja Marja- Liisa Haveri muistuttaa siitä, että Seinäjoelle tullessaan kannattaa varata aikaa muullekin kuin vain museoille. Kunniakkailta perinteiltä ponnistaen, vahvasti eläen ja kehittyen, kaupunki tarjoaa etsijälle monenlaisia elämyksiä ja kokemuksia. Tutustuminen nykyseinäjokelaisuuteen ja sen kehyksiin kannattaa aloittaa vaikkapa kaupunginteatterista... Mannerheimin patsas paljastettiin 4.6.1955 silloisella Seinäjoen kauppatorilla. Sittemmin se on siirretty rauhallisempaan paikkaan Lyseon yläasteen seinustalle (vas). Pentti Papinahon Suojeluskuntalainen-patsas hallitsee museon tunnelmallista pihapiiriä. 12 RANNIKON PUOLUSTAJA 4/95 13

REINO RAUHALA Tulevat maanpuolustajat saivat kosketuksen Rannikkopatteriston toimintaan mm. Kimppa-95 kesäleirillä. Laihialla nuukuus on vapaaehtoista Laihian nuorekas ja nopeasti kehittyvä kunta sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella 15 minuutin ajomatkan päässä Suomen aurinkoisimman kaupungin maineessa paistattelevan Vaasan kupeessa. Noin 7700 asukkaan kunta tunnetaan kotimaassamme lukemattomista laihialaiskaskuista ja kuntaa on totuttukin pitämään säästäväisyyden symbolina. Idyllinen Laihiajoki, Nuorisoseura-aatteen syntymäkotikunta, viljavat lakeudet, viihtyisät asuinalueet, hyvä palvelutasoja monipuoliset vapaa-ajanpalvelut takaavat kuntalaisille asumisviihtyvyyttä sekä harmoniaa päivittäisiin arkirutiineihin. Vaasalaisten Amerikka Vaatimattomuutemme korostuu parhaiten sanonnoissa, että "Laihia on aina ollut Vaasalaisten Amerikka ja naapurikuntalaisille käynti Laihialla on merkinnyt samaa, kuin olisi vieraillut ulkomailla". Nuorisoseura- ja yhdistystoiminta on Laihialla velvoittanut ja koonnut kuntalaisia aina yhteen. Laihialainen nuorisoseuratoiminnan kehittäjä Santeri Alkio on patsaansa viereen saamassa palaneen tilalle uuden ja näyttävän Nuorisoseuraintalon sekä valtakunnallisen Nuorisoseuramuseon. Kauniista arkkitehtuuristaan ja taidokkaista veistetyistä hirsistä tunnettu Laihian kirkko sijaitsee kylän korkeimmalla mäellä. Laihian jokivarren tuntumassa Huimin puiston alueella oli vapaussodan aikaan jännitettä. Historiallisessa puistossa toimi 1880- luvulla Suomen 3. tarkk"ampujapataljoonan konekiväärikomppanian koulutuskeskus. Jussila piinaa alokkaita Vanhan väen reserviharjoitusten päätyttyä Huimin alue hiljeni lähes 20-vuodeksi, kunnes 1916 kasarmi ja alue miehitettiin soti- lailla uudelleen. Tällöin sotilaat olivat venäläisiä, kolmannen Itämeren Rykmentin 70 ukrainalaista sotilasta. 1918 erillisrauhan syntyessä venäläiset ajettiin tulitaistelun vauhdittamana alueelta pois ja tästä ajasta muistona jälkipolville on puistoon pystytetty vapaussodan alkamisen muistomerkki. Vuonna 1920 Huimille sijoitettiin Pohjanmaan jääkäripataljoonan aliupseerikoulu JPAK, joka perimätiedon mukaan legendaarisesti tarkoitti: "Jussila piinaa alokkaita kasarmilla". Nykyään puisto ja puistossa sijaitseva peruskorjattu "Kapteenintalo" palvelee kuntalaisia ja ulkopaikkakuntalaisia erilaisten tilaisuuksien ja vapaa-ajan virkistyspaikkana. Laihialainen uimahalli Laihialla on hyvällä yhteistyöllä ja väkevällä talkootyöllä rakennettu lähes joka kylään oma nuorisoseuraintalo. Oman kylätaajaman kehittämisestä on kannettu huolta uudelleen eteen tulleiden tiukkojen vuosien aikanakin. Koulusaneerauksiin sekä kuntalaisten virkistys- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien kehittämistyöhön löytyy kansalaisaktiivisuutta ja taloudellista tukea. Laihialaisjuttujen yksi vetonaula, "laihialainen uimahalli", on nyt ihan oikeasti nousemassa kunnan vetonaulaksi. Vesikin on ihan omasta takaa. Isiltä perittyyn ja pohjalaiseen luonteenpiirteeseen liittyen, laihialaisuuteen kuuluu edelleenkin vahvasti itsenäisyyden ja omien arvojen vaaliminen eli "Mitä ittellä ei oo, sitä ei tarttetakkaan". Tässä työssä "työkaluina ja matkaeväinä" ovat mm aktiivinen reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestötoiminta. Patteristo kuntalaisten olkapäänä Kunta ja kunnan päättäjät ovat nähneet Vaasan Rannikkopatteriston säilymisen Vaasassa lähes elintärkeänä. Rannikkopatteristo ja Puolustushallinto on laihialaisille kuin napanuora, mutta ennen kaikkea patteristo on kuntalaisille tukeva olkapää, johon tiukan paikan tullen on helppo nojata. Laihialaisia työskentelee Puolustushallinnon palveluksessa Vaasassa noin 40 henkilöä. Vaasan Rannikkopatteriston kanssa yhteistyössä Laihian Rajavuoreen on kehitetty laajasti varusmiesten, reserviläisten ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutustarpeita palveleva koulutuskeskus. Hyvässä yhteistyössä alue palvelee myös laajasti kuntalaisten ja tulevien maanpuolustajien, nuorison leiri- ja vapaa-ajantoimintaa. Näillä yhteistyöelementeillä katsomme luottavaisesti tulevaisuuteen ja uskomme vakaasti parempaan huomiseen. Reino Rauhala Tarvitseeko Suomi sukellus - ~ veneitä? Siitä voidaan olla montaa mieltä, mutta toimivaa mainontaa tarvitaan aina. - Ja sitä toimistomme tekee ammattitaidolla, tehokkaasti ja ennakko luulottomasti. Ottakaa yhteys - vaikka ette myisikään sukellusveneitä... MAINOSTOIMISTO MARKKINOINTIKOSKI Oy Markkinointikoski & Co Ab Liisankatu 16 A, 00170 Helsinki Puh. (90) 135 1499, fax 135 5863 12 RANNIKON PUOLUSTAJA 4/95 13

MERENKURKUN KILTA Pohjalaista maanpuolustustyötä Kuvassa mm. kiltaveli T. Guss valmistautumassa 12,7 mm:n itkkammuntaan Lohtajalla. Kun joukko maanpuolustushenkistä väkeä kokoontui toukokuun 10. päivänä 1965 silloiselle Vaasan Upseerikerholle, kiltatyö haki vasta toimintatapojaan ja -muotojaan. Rannikon Puolustajain kilta oli perustettu aselajin yhteishengen vaalimiseksi. Toiminta oli alkanut eteläisessä Suomessa ja etenkin Vaasan patteristossa palvelleiden keskuudessa nousi myös halu toverillisen yhdyssiteen muodostamiseksi kotimaakuntaan. Kiltatoiminta alkoikin Vaasassa nimellä Rannikon Puolustajain Kilta ry Vaasan alaosasto. Vuonna 1978 kiltamme itsenäistyi ja sai nimen Merenkurkun kilta. Rekisteröinti tapahtui vuonna 1988. Kaikki kehittyy Merenkurkun kilta pyrkii kasvattamaan maanpuolustustahtoa, levittämään maanpuolustustietoutta, edistämään maanpuolustusharrastusta sekä tekemään tunnetuksi Suomen turvallisuuspolitiikan historiallista taustaa sekä nykyisyyttä. Killan toiminta-aikana kehitys niin puolustusvoimissa, rannikkotykistöaselajissa, Vaasan Rannikkopatteristossa kuin kotivaruskunnassammekin on kokenut mullistuksen. Meitä kiltalaisia on pidetty ajantasalla lukuisissa eri tapahtumissa sekä tämän vuosikymmenen aikana käynnistyneessä vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa. Olemme saaneet kokea maanpuolustushengen voimakkaan kohoamisen, puolustusvoimien arvostuksen nousun, rannikkotykistön valtavan teknisen kehittymisen sekä Vaasan Rannikkopatteriston koulutus- ja harjoitusolojen erinomaisen kohentumisen. Valoisa tulevaisuus Kiltalaisia heitinammunnassa vapaaehtoisessa harjoituksessa syksyllä 1995. Nyt 30-vuotias Merenkurkun kilta on vakiinnuttanut paikkansa eteläpohjalaisessa maanpuolustustyössä. Alun toverillinen yhdysside on kasvanut osaksi kokonaismaanpuolustustajossakillankin jäsenet ovat olleet tärkeinä lenkkeinä turva-, valmius-ja erikoiskurssien kouluttajinaja oppilaina. Kiltatyön tulevaisuus näyttää valoisalta ja työtäyteiseltä. Vähentyneiden kertausharjoitusvuorokausien vuokasi vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen johtaman koulutustyön merkitys korostuu. Merenkurkun kilta on omalta osaltaan valmis vastaamaan tähänkin haasteeseen. Rehdin suomalaisen maanpuolustushengen vaaliminen ja kohottaminen tarvitsee myös rentouttavia yhdessäolon hetkiä vaikkapa saunoen ja tietokilpailujen merkeissä Vaasan-seudun Sinibarettien kanssa. Eräs kiltamme haasteista on ollut Vaasan Kiltatalon rakennustyöhön osallistuminen. Talkootöihin onkin osallistunut varsin merkittävä joukko kiltamme jäseniä. Kiltatalolla saamme joka kuukauden viimeinen lauantai saunoa, nauttia yhdessäolosta, muistella menneitä ja tuumailla tulevaisuutta. Killan varapuheenjohtaja Timo Koukku Reserviyksikkötoiminnasta Reserviyksiköllä tarkoitetaan sitä sodan ajan joukon henkilöstöä, joka haluaa osallistua omaehtoiseen toimintaan. Kysymyksessä on puolustusvoimien koordinoima vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta, jota maanpuolustusjärjestöt tukevat. Varusmiehet sijoitetaan joukkokoulutuskaudella sodan ajan kokoonpanoon, jossa heitä myös koulutetaan. Ennen kotiuttamista muodostaa näiden sodan ajan yksiköiden henkilöstö reserviyksiköitä. Tilaisuuden järjestää joukko-osasto. Joukko-osastokilta on tukemassa järjestäytymistä. Merenkurkun kilta muodostaa yhdyssiteen reserviyksikön ja joukko-osaston välillä. Myös kertausharjoitusten aikana joukkojen henkilöstöllä on mahdollisuus järjestäytyä reserviyksiköksi. Sotilasläänit ja joukko-osastot voivat käyttää apunaan sotilasalueiden päälliköitä erityisesti paikallisjoukkojen ja suori tusorganisaation järjestäytymisessä. Jäsenyys maanpuolustusjärjestössä ei kuitenkaan ole edellytys reserviyksikköön kuulumiselle. Jokaiselle motivoiva tehtävä Valtasen työryhmän mukaan kuntiin muodostettaisiin paikallisosastot. Paikallisosaston ydin on reserviyksikkö, jota täydennetään tukiosalla. Tukiosa rakentuujoukkoon sijoittamattomista paikkakunnan vapaaehtoisista naisista ja miehistä. Omaehtoinen toiminta voi olla puolustusvoimien johtamia vapaaehtoisia harjoituksia, perehtymistä joukon sodan ajan toimintaan ja osallistumista Maanpuolustuskoulutus ry:n kursseille. Vaasan koulutusalueen ensimmäinen vapaaehtoinen harjoitus ammuntoineen jäljestettiin viime syksynä Lohtajan leirialueella. Harjoitus oli jatkoa keväällä pidetylle MPK ry:n epäsuoran tulen lisäkurssille. Reserviyksikkö ylläpitää ja myös kehittää joukon koulutustasoa sinä aikana, jolloin puolustusvoimilla ei ole mahdollisuuksia järjestää kertausharjoituksia. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että jokaiselle maanpuolustustyöstä kiinnostuneelle Suomen kansalaiselle voidaan puolustusvoimien organisaatiossa tai siihen liittyvässä tukitoiminnassa osoittaa motivoiva tehtävä jo rauhan aikana. Inom Vasa Kustjägarbataljon grundades ett dylikt "krigskompani" under första veckan i januari. Huvuddelen av detta kompani hemförlovades den 18 april, som är Nylands Brigads årsdag. Kompaniet ingår nu i reserven, men under kommande repövningar kommer det samman i denna för var och en kända sammansättning Seppo Sundberg. Oy Mikkonen Sillanpää Leikomaa & Co KHT-yhteisö Itsenäisyydenkatu 17 A 33500 Tampere Puh. (931) 261 7870 Telefax (931) 253 2420 VARI OY Paimenpolku 3 45100 Kouvola Puh. 951-312 0271 12 RANNIKON PUOLUSTAJA 4/95 Kuljetusliike Veljekset Järvimäki Oppaanmäentie 169,61230 Luopa Puh. 964-453 3050, fax 964-453 3450 HAGELBERG, Vaasa 961-312 6449 9400 563 480 13