Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi / havaintomäärä /vastaus-% 1990 / 2 198 / 72 % 1999 / 4 819 / 55 % 2009 / 6 317 / 49 % vuoden 2009 tulokset alustavia, tarkistamattomia Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Voimat metsänomistuksen rakennemuutoksen taustalla 1) väestön ikääntyminen % koko väestöstä Vähintään 60-vuotiaiden osuus väestöstä 25 24 20 15 10 5 0 16 1980 1990 2008 Tilastokeskuksen tietokannat 2) maa siirtyy suvussa Metsätila saatu % omistajista Perintö/lahja 45 Ostot vanh./sukul. 41 Osto markkinoilta 15 Metla 2009 19 3) muuttoliike 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Väestön muuttokehitys 1975-2025 Pääkaupunkiseutu Vuorovaikutusalueet Muut keskukset Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 1975 1985 1995 2005 2015 2025 Nivalainen & Haapalainen 2002 Metsäpolitiikassa ei käytössä rakennepoliittisia ohjauskeinoja toisin kuin maatalouspolitiikassa (paitsi metsävähennyksen laaj.). Harri Hänninen 21.8.2009 2
Metsänomistajien ikärakenne % omistajista Ikä Keski-ikä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 15 11 6 8 48 37 Harri Hänninen 21.8.2009 3 45 44 37 40 56 53 1990 1999 2009 2009ala -40 40-59 Uusien, enintään 5 vuotta metsätilan omistaneiden keski-ikä 52 vuotta (10 vuotta aiemmin 49) perintö 55 v, osto sukul. 48 v, osto markk. 51 v. entistä iäkkäämmät perijöinä ja ostajina 60-1990 54 1999 57 2009 60 Ikä on vahvin metsänomistajien käyttäytymistä selittävä taustatekijä - puunmyynnit - metsänhoito
Metsänomistajien ammattiasema (päätoimi) % omistajista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 28 31 22 34 37 Ammattiasema 5 2 6 5 7 2 2 8 30 30 26 16 26 45 39 1990 1999 2009 2009ala Muu Yrittäjä Palkansaaja Maa-metsäyrittäjä Eläkeläinen Eläkeläisten osuus kasvaa, päätoimisten viljelijöiden, ammattimaisesti metsää käsittelevien, määrä supistuu. Sivutoimiset viljelijät mukaan luettuna, viljelijöiden osuus on 20 % (metsäalasta 30 %). Metsänomistajista yhä suuremmalle osalle säännöllisillä metsätuloilla ei ole merkitystä kun lisäksi pieni metsätilakoko otetaan huomioon. SPV-huojennus koskee yhä pienempää joukkoa. Harri Hänninen 21.8.2009 4
Metsänomistajan asuinpaikka % omistajista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 18 19 15 18 67 63 Asuinpaikka 26 21 19 55 15 64 1990 1999 2009 2009ala Kaupunki >20000 as Taajama, pieni kaupunki Maaseutu Uusmetsänomistajista 1/3 asuu kaupungeissa, 44 % maaseudulla. Lähes puolet (48 %) asuu tilan sijaintikunnan ulkopuolella (keskim. 200 km). Metsän sijaintikunnan ulkopuolella asuu 36 % omistajista, heillä matkaa tilalle keskimäärin 190 km. Muuttoliike kohdistunut nuoriin ja koulutettuihin - ei metsänomistajiin. Harri Hänninen 21.8.2009 5
Metsäomistajan koulutustaso 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % % Ammattikoutus Ylioppilaita 8 9 12 15 14 28 50 17 29 45 21 21 35 34 32 31 1990 1999 2009 2009ala Akateeminen tutkinto Opistotasoinen tutkinto Koulutasoinen tutkinto Ei tutkintoa Uusomistajilla vähintään opistotasoinen tutkinto 43 %, ilman tutkintoa 20 %. Ylioppilaita 29 %. 21 % (15 % 1999). Koulutustaso noussut mutta hieman hitaammin kuin koko väestössä. Harri Hänninen 21.8.2009 6
Suuret ikäluokat metsänomistajina Suuret ikäluokat (1945-50 syntyneet) omistajista n. 20 % ja metsäalasta 20 %. Perintösuma 2020-luvulla ellei omistusjärjestelyä saada aikaistettua. Kun suuret ikäluokat luopuvat metsistään, tapahtuu suurempi muutos: syntyperäiset kaupunkilaiset metsänomistajiksi (vielä nyt uusomistajien juuret maaseudulla 78 % (muut 86 %)) etämetsänomistajuus lisääntyy merkittävästi koulutustaso lisääntyy merkittävästi tulotaso nousee (nyt muuta väestöä pienituloisempia) palveluiden kysynnän huomattava lisäys Lisäksi huomattava metsänomistajiksi tullaan yhä vanhempina keski-ikä laskenee vain vähän koska perillisiä vähemmän, myös pirstoutumista vähemmän Harri Hänninen 21.8.2009 7
Metsätalouden edistämistoiminnan tavoittamat (viiden edellisen vuoden aikana vähintään yhden kerran) % omistajista 90 82 79 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Henkilökohtaista neuvontaa 85 37 36 Joukkoneuvontaa 35 25 19 Ryhmäneuvontaa 1990 1999 2009 14 49 48 Omistaa metsäsuunnitelman (< 10 vuotta) 43 Kansainvälisesti tarkastellen neuvonnan tavoittamien metsänomistajien osuus on poikkeuksellisen suuri. HUOM! Henkilökohtainen neuvonta koski 1990 ja 1999 vain mk:n ja mhy:n ammattilaisia mutta 2009 kaikkia metsäammattilaisia. Tämä ero korostanee puukauppaneuvonnan merkitystä. Harri Hänninen 21.8.2009 8
Henkilökohtaisen neuvonnan aiheryhmät Puukauppa-asiat 58 71 Taimikonhoito/nuoren metsän kunnostus 53 50 Metsänuudistaminen 48 44 Metsäsuunnitelma 29 35 Valtion tuki- tai lainarahoitus 18 21 Verotus Suojelu tai arv.luontokohteen käsittely 5 9 17 18 2004-08 1994-98 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % metsänomistajista Merkittävimmät aihe-erot 10 vuodessa: puukauppa-asiaa enemmän (verohuojennukset, puun hinta 2007) metsäsuunnitelma-asiaa vähemmän Harri Hänninen 21.8.2009 9
Mieluisimmat tavat hankkia metsätietoa Tiedonhankintatavat metsäasioissa Metsälehdet Henkilökohtainen neuvonta Metsätiedotteet ja esitteet Sanomalehdet Radio/TV Metsäsuunnitelma Yleisötilaisuudet Internet Metsäkurssit Metsäkirjat Erityisesti Joskus Ei lainkaan Ei merkittäviä eroja 10 vuodessa paitsi internet, jonka osuus lähes 2- kertaistunut. Metsälehtien merkitys lisääntynyt. % omistajista 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Edistämistoiminnan perinteiset keinot melko suosittuja (paitsi kurssit) 50 % Passiiviset tiedonjakokanavat (tieto tulee kotiin) suositumpia kuin aktiiviset. Harri Hänninen 21.8.2009 10
Johtopäätöksiä rakennemuutos on edennyt ennakoidun mukaisesti ikääntymisen, kaupunkilaistumisen ja etämetsänomistajuuden yleistymisen vuoksi metsänomistajista yhä suurempi osa on riippuvaisia neuvonnasta ja osto-palveluista metsien hoidossa sekä korjuussa etämetsänomistajille oltava neuvontaa saatavilla asuinpaikkakunnalla, tilan sijainnista riippumatta yhä useammalla (16 %) tiloja usean kunnan alueella pienmetsätilavaltaisuudesta johtuen valtaosa tarvitsee palveluita harvoin omaksuttava yhden luukun periaate asioitaessa löydyttävä keskeinen tieto ja palvelut tai yhteys palveluntarjoajiin; edellyttää toimijoiden parempaa yhteistyötä ja keskinäistä luottamusta suuntaus sähköisiin palveluihin vaikuttaa oikealta ratkaisulta Harri Hänninen 21.8.2009 11