SEDU ry ALOITE 1(8) ELÄKEFOORUMILLE Harri Isokorpi STM / VAO PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO ALOITE ELÄKELÄISTEN ERIARVOISUUDEN POISTAMISEKSI JA ELÄKEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI Oheinen aloitteemme koskee seuraavia asioita: Yleinen asenne Työeläkevarojen sijoitus Yleinen asenne yhteiskunnan kehitystä ja myös sen eläkeläisiä kohtaan pitäisi saada positiiviseksi. Työeläkevarat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. Riskisijoitukset ja pelaaminen eivät kuulu asiaan. Työeläkevaroja ei saa sijoittaa virallisen valvonnan ulkopuolelle. Eläkkeiden jälkeenjääneisyys ja eläkejärjestelmän kehitys Työeläke ei ole sosiaaliturvaa, vaan osa kuhunkin työsuhteeseen liittyvää palkkausta. Tasapuolinen kohtelu tämän palkanosan säilyttämiseksi on olennaista. Eläkeindeksi on palautettava vähintäänkin ns. puoliväli-indeksiksi, joka muutettiin perustuslain vastaisesti ns. taitetuksi indeksiksi 1995. Taitettu indeksi heikentää työeläkkeitä 1 % -yksikön vuosivauhdilla puolittaen eläkkeet 30 vuodessa. Tähän tulisi myös työmarkkinajärjestöjen puuttua. Asiahan koskee sekä NYKYISIÄ ETTÄ TULEVIA ELÄKELÄISIÄ. Perhe-eläkeoikeus palautettava täysimääräisenä. Ylisuuren karttuman (4,5 %) tulee perustua työvuosiin eikä ikään.
SEDU ry ALOITE 2(8) Vapaaehtoiset eläkevakuutukset Eläkeasiainvaltuutettu Vapaaehtoisten eläkevakuutusten ylisuuri painoarvo. Tärkeätä olisi mitoittaa työeläkkeet niin, että normaalitilanteessa työaikana maksetuilla eläkemaksuilla saavutettu eläke takaisi elinmahdollisuudet loppuiäksi. Eläkeasioita ja eläkeläisten puolia ajamaan olisi perustettava ELÄKEASIAIN- VALTUUTETUN virka samaan tapaan kuin on tasa-arvovaltuutettu, jotta kansanedustajille ja muille tahoille saataisiin välitettyä puolueetonta, neutraalia tietoa. Pitkäaikaishoidon kustannukset Pitkäaikaishoidossa hoitomaksut on kohtuullistettava ei sosiaaliryöstöä. Asia koskee sekä NUORIA ETTÄ VANHOJA. Verotus Eläkkeiden verotus ei noudata samaa kuin palkansaajan verotus. Hallituksen toimesta tehdyt korjausyritykset ovat puolueellisia.
SEDU ry ALOITE 3(8) Yleinen asenne Yhteiskunnan kehittämisen ja kehittymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeätä saada aikaan positiivinen kuva tulevaisuudesta. Tällainen kuva ohjaa kehitystä. Erilaisten uhkakuvien sijasta päättäjien tulee rakentaa positiivinen tulevaisuuden tahtotila eli visio, panostaa lapsiin ja nuoriin, siis tulevaisuuden työvoimaan, sekä nuoriin aikuisiin ja luoda sitä kautta mahdollisuudet syntyvyyden lisäämiseen. Negatiivisten uhkakuvien jatkuva korostaminen ja esimerkiksi yksipuolinen eläkepommilla pelottelu luo vain epävarmuutta ja eri sukupolvien välistä ristiriitaa. Se on täysin turhaa ajan ja energian hukkaa. Lisäksi 20 50 vuoden päähän ulottuvat ennusteet eivät ole luotettavia. Niillä ei saisi ruokkia näkemystä, että asioihin ei voida vaikuttaa. Muistettava on, että kaikki ikäihmiset eivät koskaan ajaudu/joudu yhteiskunnan vastuulle hoitolaitoksiin. Lisäksi kaikki se oppi ja tietämys, minkä ikä-ihmiset hallitsevat ja omaavat, pitäisi osata kanavoida yhteiskunnan kehityksen hyödyksi. Asioita ei pitäisi uudelleen keksiä, vaan kehittää eteenpäin. Sanotaan, että kiinalainen osaa tukeutua historiaan, mutta suomalainen ei opi kuin kantapään kautta. Työeläkevarojen sijoitus Voimassa olevan työeläkevakuutuslain 9 luvun 26 :n mukaan "Työeläkevakuutusyhtiöiden varat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti". Viimeaikainen sijoitustoiminta on kuitenkin jo kuluvan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana johtanut TELA:n jäsenyhteisöissä sijoitusten arvonalennukseen noin 6 miljardilla eurolla. Asia ilmenee TELAn / Veikko Savelan 8.5.2008 julkaisemasta raportista. Kun varat vuoden 2007 lopulla olivat noin 122 mrd euroa, on keväällä tapahtunut arvonalennus noin 5 %. Saman lähteen mukaan Telan jäsenyhteisöjen osakesijoitusten arvon lasku aikajaksoilla 2007 Q4 sekä 2008 Q1 oli yhteensä peräti 9,4 mrd euroa eli noin 16 % tilanteeseen 1.10.2007 verrattuna. Suurimpana syynä jo keväällä tapahtuneeseen varojen arvon vähenemiseen voidaan pitää sitä, että sijoituksia on lisätty kaiken valvonnan ja sääntelyn ulkopuolella oleviin hedge- eli suojarahastoihin, jotka toimivat ns. veroparatiiseissa. Hedge rahastoja oli 30.6.2008 Telan toimitusjohtaja Esa Swanljungin mukaan peräti 6,7 mrd euroa eli 5,6 % koko jäsenyhteisöjen rahastojen arvosta. Tämä merkitsee sitä, että kaikki nämä varat ovat virallisen valvonnan ulkopuolella. Varojen sijoitussuunnittelua seuraava Vakuutusvalvontavirasto / tutkimusjohtaja Lasse Koskinen onkin jo 15.3.2008 kiinnittänyt julkisuudessa huomiota tämän sijoitustoiminnan vaaroihin ja epävarmuuteen. Tätä asiaa käsiteltiin myös TV1:n uutislähetyksessä 9.7.2008 klo 20.30. Uutisissa todettiin, että vakuutusvalvontaviranomaiset ovat huolissaan eläkeyhtiöiden riskisijoituksista. Tällöin korostettiin, että suojarahastojen strategiat ovat moninaisia ja vaihtelevat alati, ja että rahastojen riskejä ei pystytä selvittämään. Kaiken seurauksena suomalaisten eläkeyhtiöiden vakavaraisuus on huonontunut roimasti. Tuomo Pietiläinen toteaa HS:n kirjoituksessaan 20.9.2008, että viime aikojen finanssimyllerrys on alentanut työeläkeyhtiöiden sijoitusvarallisuutta noin kolme prosenttia kesäkuun loppuun verrattuna. Hän viittaa myös vakuutusvalvojan tekemään kyselyyn, jonka mukaan markkinamyrskyt ja finanssikaaos ovat syöneet eläkevaroja ja yhtiöiden vakavaraisuutta
SEDU ry ALOITE 4(8) selvästi. - Nähtäväksi jää, mitä menossa oleva myllerrys todella vaikuttaa eläkevarallisuuteen, mutta selvää on, että riskisijoituksiin ei olisi varaa. Vaikka sijoitussuunnittelun valvoja on selkeästi ilmaissut huolestuneisuutensa, ei asianomainen varojen käyttöä ja sijoitustoimintaa ohjaava ministeriö ole vielä puuttunut tilanteeseen. Asiaan suhtaudutaan liian kevyesti, esim. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja on esittänyt julkisuudessa 11.6.2008, että ko. menetykset kuuluvat "pelin henkeen". Joudutaankin kysymään, ovatko oikeuskanslerin päätöksen 535 / 1 / 01 / 8.7.2004 mukaiset perustuslain 15 :n tarkoittamat, yksityiseksi omaisuudeksi katsotut varat muuttuneet tai muuttumassa pörssipelirahoiksi? Lisäksi on varsin epäilyttävää, että työeläkejärjestelmän sijoitustoimintaa selvittelevä organisaatio koostuu pelkästään työeläkeyhtiöiden ja vakuuttajien henkilökunnasta. Yhtään eläkeläisedustajaa ja puolueetonta edustajaa ei ko. organisaatiossa ole. Jos nykyiseen hallitusohjelmaan kirjattu "Kestävä eläkepolitiikka" aiotaan toteuttaa myös työeläkettä jo saavien osalta, on mahdollisimman pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin jotka estävät em. pelitoiminnan eläkerahoilla. Vuoden aikana tapahtuneiden elinkustannusten ja hintojen nousun johdosta on kiire ryhtyä arvioimaan ja toteuttamaan niitä toimenpiteitä, joilla indeksitarkistusten lisäksi turvataan eläkeläisten ostovoiman säilyminen hallitusohjelmaan kirjatun "kulutuskorin" osalta vielä kuluvan vuoden aikana. Suomen Eläkkeensaajien Edunvalvontayhdistyksen mielestä tuohon toimenpiteiden arviointiin on otettava mukaan myös eläkeläisjärjestöjen edustus mahdollisimman kattavasti keskeisten työmarkkinajärjestöjen lisäksi, koska eläkkeiden maksuun tarkoitettujen varojen tuottava ja turvaava sijoittaminen on selkeästi vaarantunut ja edelleen vaarantumassa. Eläkkeiden jälkeenjääneisyys ja eläkejärjestelmän kehitys Laadukas toiminta edellyttää asioiden ja järjestelmien säännöllistä ja systemaattista arviointia ja jatkuvaa parantamista. Sekä nykyisten että tulevien eläkeläisten edunmukaista on tarkistaa eläkejärjestelmän OIKEUDENMUKAISUUS ja toimivuus. Ajattelun ja käsittelyn lähtökohtana pitää olla: TYÖELÄKE ei ole sosiaaliturvaa, vaan osa työsopimuksen mukaista kokonaispalkkausta. Olennaista on tämän palkan osan säilyminen. Nykytilanteessa on unohdettu eläkevakuutuslaitosten alkuperäinen tarkoitus, säilyttää työntekijöiden eläkerahat ja turvata heidän toimeentulonsa työelämän jälkeen. Pääpaino näyttäisi siirtyneen vakuutusyhtiöiden voiton maksimointiin. On täysin unohdettu, että eläkerahastoihin sijoitettu valtava pääoma (n. 125 mrd. euroa 2007) on monen työsukupolven yhteisomaisuutta, johon näillä omistajilla pitäisi olla sanottavansa. Hallituksen toimesta on asetettava puolueeton, mutta asiansa osaava työryhmä, pohtimaan vuonna 2005 käyttöön otetun eläkejärjestelmän puutteita ja epäoikeudenmukaisuuksia sekä tekemään ehdotukset järjestelmän kehittämiseksi. Tässä työryhmässä tulisi olla myös eläkeläisten edustus, jotta esitykset olisivat riittävän kokonaisvaltaisia ja todelliseen tilanteeseen perustuvia. Nykyisin useiden tahojen toimesta helposti annetaan varsin yksipuolinen, jopa vääristelty kuva eläkeläisten tilanteesta. Katsomme, että hallituksen ja päättäjien velvollisuus on kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin eläkejärjestelmän epäkohtiin. Huomattava on, että nämä asiat koskevat yhtä hyvin vielä työelämässä olevia.
SEDU ry ALOITE 5(8) - Eläkkeellä oloajan pidetessä eläkkeiden nykyiset indeksikorotukset etäännyttävät eläkkeet enemmän ja enemmän laskennan perusteella olleesta palkasta ja sen vastaavista korotuksista kuten oheinen piirros osoittaa. Eläkkeen ja Palkan nousu V: 92--07 Laati: R M 180 % Tilast: Kesk: Indeksit 163,01 % 160 % PALKKA 136,62 % 147,32 % 140 % 121,40 % 120 % 100 % 107,56 % 100 % 80 % 60 % 61,15 % 62,69 % 66,82 % 70,88 % 74,33 % 60 % 40 % 20 % Eläkkeessä Kaikki Leikkaukset ELÄKE 0 % Eläke v. 2008 palkasta enää vain 44,65% 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 Työeläkkeiden (nykyiset ja tulevat eläkkeet) tulee säilyttää tasonsa/ostovoimansa. Eläkeindeksi on palautettava vähintäänkin ns. puoliväli-indeksiksi, joka muutettiin perustuslain vastaisesti ns. taitetuksi indeksiksi 1995. Tämä taitettu indeksi heikentää usein jo alun perin pieniä työeläkkeitä (v. 2005: 62 % työeläkkeistä alle 1000 e/kk; keskimääräinen työeläke 927 e/kk) 1 % -yksikön vuosivauhdilla puolittaen eläkkeet 30 vuodessa. Tämä heikennys tehtiin siitä huolimatta, vaikka eläkejärjestelmän pääkehittäjä Teivo Pentikäinen oli sitä vastaan. Oikeudenmukaisinta olisi palata alkuperäiseen ansiotasoindeksin käyttöön, joka takaisi työeläkkeiden tason todellisen säilymisen. Työeläkehän on tiettyyn työsuhteeseen liittyvää ja siinä ansaittua, mutta sopimusten mukaisesti myöhennettyä palkkaa, jonka arvon säilymisestä eläkevakuutusyhtiöiden tulee vastata. Lisäksi on syytä muistaa, että työeläke on perustuslain 15 :n tarkoittamaa yksityistä omaisuutta, jota ei voida ottaa yleiseen käyttöön. Valitettavaa on, että lähes jokainen on joskus eläkeläinen ja huomaa indeksivääryyden omakohtaisesti vasta silloin, joskin varsin nopeasti. Indeksin korjausta puoltaa sekin, että vuonna 2008 tehdyn verokorjauksen jälkeenkin eläkeläinen maksaa TEL -luonteisten maksujen (n. 7 %) verran korkeampaa veroa. Tämä TEL vero ei enää kartuta hänen omaa eläkettään, vaan menee siis korkeampana verona yhteiskunnalle. Kun työeläkeindeksin korjaamisen ottaa päättäjien kanssa esille, vastaus on aina: "Ei ole varaa ilman, että vielä työelämässä olevat sukupolvet kärsivät". Kovin pitkälle meneviä ennustuksia on turha tehdä, mutta tämän hetkinen tilanne on se, että eläkerahastot ovat mammuttimaisen suuret eli menetyksistä huolimatta
SEDU ry ALOITE 6(8) vieläkin lähes 120 miljardia euroa eli noin 3 kertaa Suomen valtion budjetti. Niiden ympärille on jo perustettu Finanssialan Keskusliitto ja Pekkarisen ministeriö on miettimässä lisäorganisaatiota, rahastojen rahastoa, niiden hallintaan. Lisäksi monet muut tahot niitä hamuavat. On ihme, että kaikkeen tähän on varaa, mutta ei ole varaa huolehtia siitä, että eläkevarojen kartuttajat saavat katteen omille rahoilleen. Eläkevakuutusyhtiöiden 1. asiahan on turvata eläkemaksuja maksaneitten eläkkeet ja vasta 2. tilalla muut asiat. Indeksin palautus ns. puoliväli-indeksiksi kuluttaisi eläkevarantoja vain noin 0,1 % työeläkevaroista, joten se lähes häviäisi eläkerahastojen laskentatarkkuuteen. Indeksivääryyden korjaamisen nihkeys ihmetyttää siitäkin syystä, että samanaikaisesti työeläkeyhtiöt ovat palauttaneet työnantajille ns. asiakashyvityksinä seuraavia summia (Jouko Skinnari / Etelä-Lahden pikkujättiläinen Omalähiö 15.8.2008): 1999 223 miljoonaa euroa 2000 180 - - 2001 102 - - 2002 62 - - 2003 86 - - 2004 121 - - 2005 197 - - 2006 216 - - 2007 212 - - Eli vuositasolla palautus on ollut suurempi kuin mitä indeksikorjaus olisi maksanut. Vaikka nykyinen taitettu indeksi antaakin tilapäisesti paremman tuloksen voimakkaasta inflaatiosta johtuen, on eläkeindeksi palautettava vähintäänkin puoliväli-indeksiksi. On laskettu, että indeksin palautus ns. puoliväli-indeksiksi vaatisi n. 126 miljoonaa euroa /v. Oikeudenmukaista olisi toteuttaa tämä indeksikorjaus ja siten hyvittää ylisuuret eläkemaksut myös niitä maksaneille työntekijöille eikä vain työnantajille. Huomattavaa on, että mitään ei olla ottamassa valtion kassasta, ainoastaan eläkeläisille kuuluvaa, oikeudenmukaista osaa ylisuureksi paisuneista työeläkevaroista eläkeläisten ostovoiman säilyttämiseksi. - Perhe-eläkkeiden palauttaminen. Viime uudistuksessa alennettiin ja osin poistettiin perhe-eläkeoikeus ns. yhteensovitussäännön mukaisesti. Totuus on se, että tämä raja on varsin matalalla, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että suurista eläkemaksuista huolimatta saattaa käydä niin, että koko TYÖELÄMÄN AIKANA KOOTTU ELÄKE MENEE KOKONAISUUDESSAAN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖIDEN tai VALTION HYÖDYKSI. Kohtuullista olisi, että ainakin osa säästetystä työeläkkeestä koituisi ao. ihmisen lesken ja muiden omaisten hyödyksi kuolemantapaustilanteissa. Tämä koskee yhtä hyvin NUORIA KUIN VANHOJAKIN ihmisiä. - Ylisuuri karttuma eli 4,5 %:n karttuma työiän ylittäessä 63 vuotta. Miten on mahdollista, että nämä myöhäistyövuodet ovat arvokkaampia kuin vetreämmät työvuodet? Herää kysymys: Onko oikein, että 40 vuotta työelämässä 28-68 vuotiaana ollut saa eläkettä jopa 30 % -yksikköä enemmän kuin 40 vuotta työelämässä 23-63 vuotiaana työskennellyt, kun kysymyksessä on sama työ ja sama palkka? Lisätyövuodet voisivat olla arvokkaampia, MUTTA EI IKÄ! Ikähän suosii helppoja/kevyitä töitä. Kuinka moni ihan aidosti jaksaa tehdä täyspainoisesti työtä 68 -vuotiaaksi asti? Jo nyt on todettu, että yli 63 -vuotiaiden poissaolot sairastumisten takia ovat suuret.
SEDU ry ALOITE 7(8) Mitä tämä maksaa työantajille ja yhteiskunnalle eli veronmaksajille? Kokonaisuuden kannalta olisi järkevämpää antaa työmahdollisuus, tilaa nuoremmille. Tässä on selkeä ristiriita työllisyyskysymystenkin kesken. - Elinaikakertoimen poistaminen. Ruotsista mallia otettu elinaikakerroin on tarpeeton ja keinotekoinen, yhtä turha kuin väestöennusteisiin tukeutuminen. Se luo vain epävarmuutta tulevaisuuden eläkkeensaajissa. - Ylisuuret, kokonaismäärään nähden ani harvat eläkkeet, vääristävät kuvaa eläkeläisten tulo- tai elintasosta, ja niitä käytetään esimerkkeinä esim. TV:ssä. Ehdotammekin, että ylisuuret siis yli 5000 euron eläkkeet leikattaisiin. Vapaaehtoiset eläkevakuutukset Vapaaehtoisten eläkevakuutusten ylisuuri painoarvo. Tärkeätä olisi mitoittaa työeläkkeet niin, että normaalitilanteessa työaikana maksetuilla eläkemaksuilla saavutettu eläke takaisi elinmahdollisuudet loppuiäksi. Tämä liittyy osaltaan indeksikysymykseen, mutta myöskään eläkevakuutusyritysten bisnes ei saisi korostua lisävakuutuksissa. Lisävakuutukset ovat enemmän tai vähemmän työssäkäyvien riistämistä, ottavathan nämä yritykset palkkiona 6 % säästetystä pääomasta. Ja mikä pahinta suurin osa työtekijöistä on niin pienipalkkaisia, että ylimääräiseen säästämiseen ei ole varaa. Lisäksi mitään takuuta ei ole näidenkään rahojen arvon säilymisestä. Eläkeasiainvaltuutetun virka Eläkeasioita ja eläkeläisten puolia ajamaan olisi perustettava ELÄKEASIAIN- VALTUUTETUN virka samaan tapaan kuin on tasa-arvovaltuutettu, jotta kansanedustajille ja muille tahoille saataisiin välitettyä puolueetonta, neutraalia tietoa. Pitkäaikaishoidon kustannukset Verotus Lisäksi sosiaalipuolen asiana otamme esille: Puolisoiden vastuu sairastumistilanteessa. Nykyisin pitkäaikaishoidossa hoitomaksut ovat tulosidonnaisia. Puolisoiden kohdalla tulot lasketaan yhteen ja hoitokustannukset ovat 40 % yhteenlasketuista tuloista. Tämä tuntuu varsin oikeudenmukaiselta tilanteessa, kun tulotasoltaan parempi joutuu hoitoon, jolloin kotiin jäävällä puolisolla on toimeentulomahdollisuus. Onhan kodissa paljon henkilöriippumattomia kustannuksia. Sen sijaan on varsin NURINKURISTA ja PELOTTAVAAKIN, että huonompituloisen joutuessa hoitoon, hänen omat tulonsa eivät riitä hoitomaksuihin, vaan maksamaan joutuu myös tulotasoltaan parempi, jolloin yhteisen kodin perusmenojen maksu saattaa vaikeutua. Onko avioero ratkaisu tähän ongelmaan? Nimensä mukaisesti sosiaaliavun tulisi tässä tilanteessa toimia. Nykyisessä muodossaan kysymyksessä on lähinnä SOSIAALIRYÖSTÖ ja tämä kysymys koskee sekä NUORIA ETTÄ VANHOJA. Hallituksen tulee huolehtia lupaustensa mukaisesti verotuksellisesta tasa-arvosta. Hallitus lupasi korjata eläkeläisen verotuksen palkansaajan verotuksen tasolle kaikilla tulotasoilla. Mutta korjaus tehtiin vain puolinaisesti, koska vertailussa palkansaajan TEL luonteiset maksut (yhteensä n. 7 %) luetaan palkansaajan veroiksi, jotka lisäksi ovat palkansaajan
SEDU ry ALOITE 8(8) verotuksessa vähennyskelpoisia. TEL maksuthan maksetaan eläkevakuutusyhtiölle, mutta verot valtiolle tai muulle julkiselle yhteisölle. Eläkeläinen ei maksa tuloistaan enää näitä TEL- luonteisia kuluja, mutta maksaa vastaavan tai suuremman summan korkeampana kunnan ja/tai valtion verona! Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että vielä eläkkeelläkin eläkeläinen maksaa työeläke- ym. maksuja mutta siten, että maksu ei enää kerrytä hänen omaa eläkettään, vaan rahat menevät veromarkkoina yhteiskunnan hyvinvoinnin ylläpitoon. Eläkeläinen on siis yhteiskunnalle palkkatulolaista kannattavampi yksilö! Lisäksi eläketulovähennys on täysin näennäinen. Se turvaa lähinnä sen, että kansaneläke on käytännössä veroton. Erikoista on myös se, että perheellisten puolisoitten kunnallisverotuksen eläketulovähennys on pienempi kuin perheettömillä eläkeläisillä. Kaikkiaan perheellisen eläkeläisen veroprosentti on korkeampi kuin perheettömän eläkkeensaajan. Onko tämä tasa-arvoa ja rinnastettavissa ansiotulovähennykseen? Kentältä saadut viestit kertovat, että useassa kunnassa tehdyt kunnallisveroprosentin korotukset ovat kumonneet luvatut eläkeverotuksen kevennykset. Tampereella 6. päivänä lokakuuta 2008 SEDU ry:n HALLITUS Suomen Eläkeläisten Edunvalvontayhdistys (puolueeton) Ossi Kivihalme puheenjohtaja TIEDOKSI Ministeri Hyssälä Ministeri Risikko Yli 60 v. kansanedustajat EETU ry / pj. Hilkka Häkkilä / pj. Jouni Mykkänen VENK / pj. Sirkka-Liisa Tarjamo