Hankehakemus, uusi hanke Lomakkeen thumbnail täyttöohjeet 11.11.2011 12:40 1. Järjestön tiedot (OTSIKKO- ei ohjetta) 1.1. Hakijajärjestön täydellinen virallinen nimi 1.2. Hakijajärjestön yhdistysrekisteritunnus ei ohjetta 1.3. Jos hanketta toteuttaa muu suomalainen toimija kuin hakija, toteuttajan täydellinen virallinen nimi 1.4. Henkilö, joka osaa vastata hankehakemusta koskeviin kysymyksiin 2. Hankkeen perustiedot, joita tarvitaan mm. tilastointiin. 2.1. Hankkeen koko nimi suomeksi 2.2. Hankkeen koko nimi englanniksi 2.3. Valitse listasta maa, jossa hanketta toteutetaan 2.4. Jos hanketta toteutetaan useassa maassa, valitse listasta parhaiten hankealuetta vastaava alue 2.5. Valitse listasta kaikki alueen maat, joissa hanketta toteutetaan 2.6. Määrittele tarkemmin hankkeen toteutusalua. esim. lääni, maakunta, kunta, kaupunki, kaupunginosa, kylä. 2.7. Valitse listasta enintään kolme toimialaa, joilla hanke toimii. DAC-toimialojen tarkemmat kuvaukset (linkki listaan). Jos et ole varma, mille toimialalle hanke kuuluu, valitse mielestäsi hanketta eniten kuvaava/t toimiala/t. Määrittele toimialoille prosenttiosuudet sen mukaan, kuinka suuri osuus hankkeen toiminnoista sijoittuu kyseiselle toimialalle. Prosenttiosuus voi olla yhteensä max.100%. 2.8. DAC-tavoitteet (otsikko- ei ohjetta) 2.12.1 Valitse listasta se DAC-päätavoite, joka on hankkeen päätavoite. Jos mielestäsi hankeen päätavoite ei ole mikään listan tavoitteista, valitse ei DAC-tavoitetta. DAC-tavoitteiden tarkemmat kuvaukset (linkki tavoitelistaan). Määrittele päätavoittteille prosenttiosuudet. 2.12.2. Valitse listasta ne DAC-osatavoitteet, jotka ovat hankkeen osatavoitteita eli merkittäviä tavoitteita päätavoitteen rinnalla. Voit valita useita osatavoitteita. Jos yksi osatavoitteista on Rion ympäristökokouksen tavoite, määrittele tälle osatavoitteille prosenttiosuus. Jos mielestäsi hankeen osatavoitteet eivät ole mitään listan tavoitteista, valitse ei DAC-tavoitetta. 2.9. Laita rasti, jos hankkeen yksi tai useampi lopullinen hyödynsaajaryhmä kuuluu johonkin helposti syrjäytettyjen ihmisten ryhmään. Valitse avautuvasta listasta ne syrjäytyvät ryhmät, jotka ovat hankkeen lopullisia hyödynsaajia. 2.10. Laita rasti, jos hankkeen tavoitteet edistävät ihmisoikeuksia, demokratiaa tai oikeusvaltiokehitystä. Hankkeen tavoitteet määritellään tarkemmin kohdassa 3.10. 3. Hankkeen kuvaus (OTSIKKO- ei ohjetta) 3.1. Vuosi, jolloin hanke alkaa 3.2. Vuosi, jolloin hankkeen on suunniteltu päättyvän 3.3. Kerro lyhyesti: Kehitysongelma, jota hankkeella pyritään ratkaisemaan
Hankkeen päätavoitteet Miten kehityspoliittiset läpileikkaavat tavoitteet huomioidaan Luoko hanke uuden rakenteen vai kehitetäänkö jo olemassa olevaa Ketkä ovat päähyödynsaajat Mitkä ovat keskeisimmät hanketoiminnot HUOM! Ministeriö käyttää tätä kohtaa tiedottaessaan hankkeesta julkisuuteen. 3.4. Sama kuvaus kuin yllä englanniksi. HUOM! Ministeriö käyttää tätä kohtaa tiedottaessaan hankkeesta julkisuuteen. 3.5. Kuvaile hankeidean syntymistä sekä tavoitteiden määrittelyn ja toimintojen suunnittelun prosessia. Miten hankkeen kehitysongelma, tavoitteet, tulokset ja toiminnot on määritelty? Ketkä ovat osallistuneet suunnitteluun ja miten? Millaisiin taustaselvityksiin/kenen osaamiseen/tietoon suunnittelu perustui? 3.6. Listaa hankkeen välittömät ja lopulliset hyödynsaajat. Määrittele hyödynsaajien määrä. Täsmennä ovatko hyödynsaajat naisia, miehiä, lapsia, nuoria, tietyn ammattiryhmän edustajia jne. Onko hyödynsaajien valinnassa huomioitu läpileikkaavien tavoitteiden mukaiset syrjäytetyt ryhmät, jos ei perustele, miksi ei. Kerro, miksi juuri nämä hyödynsaajat on valittu. 3.7. Kuvaile kunkin eri hyödynsaajaryhmän tehtävät ja vastuut hankkeen toteutuksessa. Mikä on heidän osallisuutensa ja sitoutumisensa hankkeeseen? Miten sitoutuminen on varmistettu? 3.8. Kuvaile ne toiminnot, joilla hankkeen välittömät tavoitteet pyritään saavuttamaan. Kuvaile muutostarina eli miksi ja miten juuri näillä toiminnoilla voidaan olettaa päästävän asetettuihin välittömiin tavoitteisiin. Perustuvatko nämä olettamukset kokemuksiin tai tutkimukseen? HUOM! Toimintojen tulee olla samat kuin hakemuksen kohdassa 6.2. 3.9. Listaa taulukkoon hankkeessa syntyvät tuotokset max. 10 kappaletta. Tuotokset ovat hankkeen toimintojen konkreettisia lopputuloksia. Hankeorganisaatio on vastuussa tuotosten aikaansaamisesta. 3.9.1. Kuvaile syntyvä tuotos esim. kirjoitettu ja painettu manuaali, pidetty 5 koulutusta, hankittu oikeanlaiset työvälineet, luotu toimijoiden verkosto 3.9.2. Kuvaile mittari, jolla seurataan kyseisen tuotoksen toteutumista. Esim. kopio manuaalista, koulutukseen osallistuneiden nimilista, käyttöomaisuusluettelo, verkosto kokoontuu tasaisin väliajoin. 3.9.3. Kuvaile tiedonlähde eli mistä mittarin tieto löytyy esim. verkoston pöytäkirjat. 3.9.1 Tarvittaessa voit kertoa lisää tuotoksista ja mittareista mm. miten mittareita seurataan? 3.10. Listaa taulukkoon hankkeelle asetetut välittömät tavoitteet max. 10 kappaletta. Hankkeen välitön tavoite on positiivinen muutos, joka odotetaan saavutettavan jo hankkeen aikana. 3.10.1. Kuvaile hankkeelle asetettu välitön tavoite esim. viljasato parantunut 15 %, tieto erilaisista viljelymenetelmistä lisääntynyt, markkinoille pääsy parantunut. 3.10.2. Kuvaile mittari, jolla seurataan kyseisen tavoitteet toteutumista esim. hyödynsaajien satojen punnitukset vuosittain, kysely viljelymenetelmistä, hyödynsaajaryhmän viljelijöiden määrä viikkomarkkinoilla. 3.10.3. Kuvaile tiedonlähde eli mistä mittarin tieto löytyy esim. osuuskunnan kirjanpito, kyselyn vastaukset ja yhteenveto, koordinaattorin päiväkirja osallistujista.
3.10.4. Tarvittaessa voit antaa lisätietoja esim. seuraavista asioista: Kuka vastaa hankkeen tavoitteiden seurannasta? Miten seuranta toteutetaan? Onko hankkeessa tehty lähtötilannekartoitus, johon mittareita verrataan jne. 3.11. Mihin kehitystavoitteeseen hankkeella pyritään pitkällä tähtäimellä? Mihin syy-seuraussuhteisiin perustuu se, että hankkeen välittömien tavoitteiden saavuttaminen edistää osaltaan mainittuja kehitystavoitteita? 3.12. Kerro, milloin hanketta arvioidaan, mitä arvioidaan, miten arvioinnin tuloksia hyödynnetään, kuka suorittaa arvioinnin. 3.13. Hankkeesta tiedottamiseen Suomessa saa käyttää 5 % hankkeen kokonaiskuluista. Kerro lyhyesti, mitkä ovat tiedottamisen tavoitteet, keinot ja kohderyhmät 4. Hankkeen toimintaympäristö ja riskit (OTSIKKO- ei ohjetta) 4.1. Kuvaile lyhyesti hankkeen toimintaympäristö. 1. Sosiaaliset ja kulttuuriset olosuhteet ml. läpileikkaavat tavoitteet eli eri sukupuolten, vähemmistöjen, alkuperäiskansojen, vammaisten osallistumismahdollisuudet sekä alueen HIV/AIDS-tilanne, 2. Infrastruktuuri ja teknologia, 3. Institutionaaliset tekijät, 4. Taloudelliset voimavarat ja tekijät, 5. Luonnonolosuhteet. Lisätietoja hanketuen käsikirjassa kohdassa suunnittelu 4.2. Nimeä paikalliset kehitysstrategiat hankkeen toimialalla ja kerro, miten ne on huomioitu hankkeen suunnittelussa. Miten hanke täydentää näitä kehitysstrategioita tai ovatko hankkeen tavoitteet joiltain osin ristiriidassa paikallisten kehitysstrategioiden kanssa? Ketä muita paikallisia, kansallisia, kansainvälisiä toimijoita hankkeen toimialalla tai toiminta-alueella on? Miten eri toimijat tekevät yhteistyötä ja varmistavat sen, että resursseja käytetään tehokkaasti ja että sovitaan yhteisistä toimintatavoista? 4.3. Kuvaile hankkeen toteutuksen kannalta keskeisimpiä sisäisiä riskejä esim. henkilöstöongelmat, hyödynsaajien osallistaminen ja motivoiminen. Miten nämä riskit on otettu hankesuunnittelussa huomioon ja miten niiden toteutumista pyritään ehkäisemään jo ennalta? 4.4. Kuvaile hankkeen toteutuksen kannalta keskeisimpiä ulkoisia riskejä esim. viranomaisyhteistyön ongelmat, poliittiset muutokset, ympäristön tilan muutos, luonnonkatastrofien todennäköisyys ja vaikutukset. Miten nämä riskit on otettu hankesuunnittelussa huomioon ja miten niiden toteutumista pyritään ehkäisemään jo ennalta? 4.5. Aiheuttaako hanke toimintaympäristössä tai hyödynsaajien elämässä negatiivisia vaikutuksia? Lisääntyykö polttopuun käyttö tai jätteen määrä, menettääkö joku ryhmä, kun yksi ryhmä vahvistuu, lisäävätkö hankkeen palvelut epätasa-arvoa jne. Mitä voidaan tehdä näiden negatiivisten vaikutusten vähentämiseksi? 5. Paikallinen yhteistyökumppani ja muut yhteistyötahot (OTSIKKO- ei ohjetta) 5.1. numero puuttuu lomakkeelta 5.2. Paikallisen yhteistyökumppanin ajantasaiset yhteystiedot 5.3. Henkilö, joka osaa vastata hankehakemusta koskeviin kysymyksiin. Jos yhteistyökumppani on suuri järjestö, jonka päämaja sijaitsee muualla kuin hankepaikkakunnalla, merkitse tähän järjestön hankepaikkakunnalla työskentelevien, hankkeesta välittömästi vastuullisten henkilöiden yhteystiedot
5.4. Kuvaile kumppanijärjestön asema yhteiskunnassa, ydinosaaminen, toimintatavat ja päätöksenteko-organisaatio. Ovatko hyödynsaajat edustettuna järjestön päätöksenteossa tai mikä on yhteistyökumppanin suhde hankkeen lopullisiin hyödynsaajiin. Jos yhteistyökumppani on muu kuin järjestö, kerro millainen yhteisö tai instituutio se on ja miten se toimii. Kerro, miksi juuri tämä kumppani on valittu. Miten hakijajärjestö on luonut suhteen yhteistyökumppaniin? Mikäli järjestö on aiemmin tehnyt yhteisiä hankkeita tämän yhteistyökumppanin kanssa, kerro miten yhteistyö sujui. 5.5. Miten kumppanijärjestö on kuvaillut omaa kehitysyhteistyö osaamistaan? Millaisia hankkeita he ovat toteuttaneet muiden yhteistyötahojen kanssa? Millaisia paikallisia, kansallisia, kansainvälisiä verkostoja kumppanijärjestöllä on? Miten hyvin järjestö tuntee hankkeen toimialan hyvät käytännöt sekä alan toimijoiden yhteiset linjaukset? 5.6. Yhteistyökumppanin kapasiteetti (OTSIKKO- ei ohjetta) 5.7. Vuosi jolloin kumppanijärjestö on perustettu. Ilmoita myös rekisteröitymisvuosi ja rekisteriviranomainen, jos järjestö on rekisteröitynyt. 5.8. Ilmoita järjestön jäsenmäärä. Erittele mahdolliset henkilöjäsenet, järjestöjäsenet jne. 5.9. Listaa kumppanijärjestön strategiset tavoitteet. Onko tavoitteet kirjattu järjestön sääntöihin tai muuhun vastaavaan? 5.10. Ilmoita kumppanijärjestön oma varainhankinta euroina edellisellä päättyneellä tilikaudella. Kuvaile kumppanijärjestön varainhankinnan keinoja ja menetelmiä. Jos kumppanilla ei ole omaa varainhankintaa, kirjoita, ei ole. 5.11. Listaa taulukkoon kumppanijärjestön muut paikalliset tai kansainväliset rahoittajat, kuten hallinto, säätiöt, kansainväliset järjestöt. Ilmoita muun ulkopuolisen rahoituksen prosenttiosuus kumppanin vuosittaisista kokonaistuloista edellisellä päättyneellä tilikaudella. 5.11.1. Rahoittaja nimi 5.11.2. Rahoittajan osuus prosentteina kumppanijärjestön kokonaistuloista edellisellä päättyneellä tilikaudella. 5.11.3. Mahdollisia lisätietoja rahoittajasta, rahoituksen jatkuvuudesta, rahoituksen suuruudesta jne. 5.12. Mitä yhteistyökumppanin kapasiteettia on tarkoitus kasvattaa (esim. taloudellinen, genderosaaminen, hallinto, johtaminen) ja miksi? Onko kumppanijärjestö esittänyt omia toivomuksia kapasiteettinsa kasvattamisen suhteen, jos, mitä. Kuvaile, millä toimenpiteillä kapasiteettia on tarkoitus kasvattaa. Onko kumppanijärjestön kapasiteetin kasvattaminen yksi hankkeen päätavoitteista? 5.13. Listaa muut hankkeen yhteistyötahot. Miten eri tahot osallistuvat hankkeen toteutukseen tai sen toimintaedellytysten luomiseen. Minkälainen on hankkeen toteutus- ja seurantaorganisaatio ja mikä on suomalaisen, kumppanijärjestön ja muiden toimijoiden välinen vastuunjako? Kuvaile miten toteutus- ja seurantaorganisaatio on järjestetty: tärkeimmät vastuuhenkilöt ja heidän vastuualueensa, ja mitä hankkeen päätöksenteosta on sovittu. 5.14. Kerro tässä, jos hanke saa muuta rahoitusta Suomesta tai paikan päällä 5.14.1. Rahoittaja nimi 5.14.2. Rahoittajan osuus hankkeen rahoituksesta euroina
5.14.3. Mahdollisia lisätietoja esim. rahoittajasta, rahoituksen jatkuvuudesta, rahoittajan ehdoista hankkeelle 6. Hankkeen budjetti, haettavan valtionavun määrä ja käyttötarkoitus (OTSIKKO- ei ohjetta) 6.1. Haettavan valtionavun määrä (OTSIKKO- ei ohjetta) Vuosi: Haettavan valtionavun käyttövuosi. Vuosia on mahdollista luoda 3, koska valtionapua voi hakea kerrallaan kolmeksi vuodeksi. Hankkeen kokonaiskulut euroissa: Hankkeen kokonaiskulut euroissa mukaan laskettuna järjestön kaikki omarahoitus Omarahoitus euroissa: Järjestön omarahoitus sekä rahallinen, että vapaaehtoistyö ja lahjoitukset yhteenlaskettuna euroissa. Omarahoitus %: Ohjelma laskee automaattisesti omarahoituksen prosenttiosuuden kokonaiskuluista. Lisää omarahoitusta, jos se on alle 15% tai vammaishankkeissa alle 7,5%. Haettava valtionapu euroissa: Kyseiselle vuodelle haettavan valtionavun määrä euroissa 6.2. Järjestön omarahoituksen tulee olla vähintään 15 % hankkeen kokonaisrahoituksesta. Omarahoituksesta enintään puolet voi olla vapaaehtoistyötä tai tavara- ja palvelulahjoituksia. Katso hanketuen käsikirja periaatteet 6.2.1. Rahallinen omarahoitus hankkeen kokonaisbudjetissa. Omarahoituksen lähteitä ei tarvitse eritellä vuositasolla. Omarahoitukseen ei voida laskea muuta julkista avustusta. Rahan lähde: Miltä taholta ja mistä maasta omarahoitus kerätään Summa: Kyseisestä lähteestä tuleva rahasumma euroina Lisätietoja: Mahdollisia lisätietoja rahoittajasta, rahoituksen jatkuvuudesta tai epävarmuudesta. Jos omarahoitukseen ehdotetaan käytettäväksi ETA-alueen ulkopuolelta kerättyä rahaa, kirjoita tähän perustellut syyt ETA-alueiden ulkopuolisista maista tulevan omarahoitusosuuden hyväksymiseksi. Liitä tarvittaessa pidempi selostus hakemukseen. 6.2.2. Valitse Kyllä, jos hankkeen omarahoituksessa käytetään muuta kuin rahallista omarahoitusta. Täytä tiedot avautuvaan taulukkoon. 6.2.2.1. Vain Suomesta lähetetyn järjestön edustajan tekemä vapaaehtoistyö tai Suomesta kerätty tavara- tai palvelulahjoitus hyväksytään omarahoitukseksi. Työntekijä/Lahjoittaja: Työntekijän tai lahjoittajan nimi Työ/Tavara/Palvelu: Kuvaile työtehtävä, lahjoitettava tavara tai palvelu sekä työn/tavaran/palvelun kpl määrä. Ilmoita myös mikä yksikkö kyseessä tuntia/päivää/laatikkoa jne. Lahjoituksen arvotusperuste:. Ilmoita tässä laskentaperusteet, jolla tuntipalkka tai palvelun/tavaran arvo laskettu. Vapaaehtoistyön arvon määrittämisen lähtökohta on kohtuullinen bruttopalkka, jota maksettaisiin vastaavasta työstä siinä maassa, jossa vapaaehtoistyö tehdään. Palvelu- ja tavaralahjoitusten arvo lasketaan niiden käyvän arvon mukaan Yhteensä: Kyseiseltä työntekijältä/lahjoittajalta tuleva summa yhteensä.
6.3. Tässä kohdassa määritellään valtionavun käyttötarkoitus vuositasolla. Valtionapua saa käyttää vain tässä kohdassa määriteltyyn tarkoitukseen. VUOSI: Kirjoita tähän vuosi, jota kustannukset koskevat. Kohta 6.3. tulee täyttää jokaisen vuoden osalta erikseen. Seuraavan vuoden lomakkeen saat esille painamalla?? 6.3.1. Toimintokohtaiset kustannukset ovat kunkin hankkeen toiminnon toteuttamisesta syntyviä kustannuksia. Kirjoita yksi toiminto kullekin riville. Ilmoita kullekin toiminnolle budjetoidut kustannukset. Toimintojen tulee olla samat kuin hakemuksen kohdassa 3.8. Myös seuranta, arviointi ja hankkeen kotimaan tiedotus ovat hankkeen toimintoja. Hankinnat ja investoinnit sekä lahjoitukset ovat osa toimintojen kustannuksia. Kaikki henkilöstökulut, käyttö- ja kunnossapitokulut sekä Suomessa syntyvät hallintokulut ilmoitetaan erikseen kohdissa 6.3.2.2-6.3.2.4 Toiminto: Hankkeen toiminto, kuten opetussuunnitelman tekeminen tai taimitarhan perustaminen Kustannukset: Kaikki toiminnon toteuttamiseen budjetoidut kustannukset. Laskentaperusteet: Kerro, millä perusteilla toiminnon kokonaiskustannukset on laskettu. Esim. opetussuunnitelman tekemiseen tarvitaan konsultin työtä 20 tuntia x á 30h/tunti sekä paikallisten opettajien osallistamisen mahdollistamiseen tarvittavat matkakorvaukset 30kpl x á 10 euroa. Tai taimitarhan perustaminen paikallisen kouluttajan palkkio 30 euroa/päivä x 3pv, 10 lapiota á 5 euroa sekä tutustumisretki viereisen kylän taimitarhalle 200 euroa. Tarvittaessa liitä hakemukseen tarkempi selostus. 6.3.2. Kustannuslajikohtaiset kustannukset (Otsikko- ei ohjetta) 6.3.2.1. Täytä alla olevaan taulukkoon yhteenveto henkilöstökuluista. Yksilöi henkilöstön toimenkuvat ja kulut tarkemmin Excel-liitteellä Henkilöstökulut. Projektihenkilöstö Suomessa: Henkilöt, jotka työskentelevät Suomessa hankkeen suunnittelussa tai toteutuksessa. Hallintohenkilöstöä EI ilmoiteta tässä, vaan kohdassa 6.3.2.3. Vapaaehtoistyö: Ilmoita vapaaehtoisten määrä sekä kokonaissumma ja tarvittaessa lisätietoja. Varmista, että vapaaehtoistyön arvo on sama kuin kohdassa 6.2.2.1. Lähetetty suomalainen henkilöstö: Suomesta palkatut kohdemaassa hankkeessa työskentelevät henkilöt Lähetetty suomalainen henkilöstö; asuminen ja matkakulut: Suomesta lähetettävän henkilöstön ja perheenjäsenten matkat hankepaikkakunnalle ja heidän mahdollisten lomamatkojensa kulut, jos työnantaja maksaa ne. Tähän kuuluvat myös kaikki paikallisesta matkustamisesta aiheutuvat kulut. Majoituskuluihin kuuluvat Suomesta lähetetyn henkilöstön asumiskulut, mikäli työnantaja maksaa ne. Paikallinen henkilöstö: Kohdemaasta palkatut henkilöt. Muut henkilöstökulut suomalaisen tai paikallisen henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvat muut kuin lakisääteiset henkilöstökulut. Tällaisia voivat olla esimerkiksi matkavakuutus, lähetetyn henkilöstön lasten koulunkäyntikulut tai henkilöstön välttämättömät koulutuskulut. Ilmoita muiden henkilöstökulujen kokonaissumma sekä palkkausperusteet kohtaan tarkennus siitä, mitä kulut kattavat. Henkilöiden lukumäärä: Ilmoita kuinka monta henkilöä yhteensä työskentelee hankkeessa ko. tehtävissä
Henkilötyö kk: kuinka monelta kuukaudelta yhteensä kaikille edellä mainituille henkilöille maksetaan palkkaa ko. hankevuonna. Palkka- ja sivukulut euroina: Kaikkien edellä mainittujen työntekijöiden bruttopalkat sekä lakisääteiset palkan perusteella määräytyvät sivukulut yhteensä ko. hankevuodelta. Suomessa lakisääteisiä sivukuluja ovat eläkevakuutusmaksut, sosiaaliturvamaksut sekä muut sosiaalivakuutusmaksut. Palkkausperuste: Tarvittaessa lisätietoja palkkausperusteista. Lisätietoja annetaan myös Excel-liitteellä Henkilöstökulut 6.3.2.2. Käyttö- ja kunnossapitokulut eivät kohdistu suoraan jollekin toiminnolle, vaan ovat hankkeen yleisiä juoksevia kuluja kohdemaassa. Hankkeen paikallisten toimitilojen kulut, kuten vuokrat, sähkö-, vesi yms. juoksevat kiinteistökulut, paikalliset puhelin-, internet-, posti-, yms. toimistokulut. Käyttökuluja ovat myös esimerkiksi koneiden ja laitteiden polttoainekulut ja vastaavat. Suomessa syntyvät vastaavat kulut eivät kuulu tähän, vaan ne lasketaan hankkeen hallintokuluihin. Kulu: Nimeä kululaji esim. sähkö tai toimistokulut (erittele tarvittaessa tarkemmin: esim. toimiston sähkö, opetustilojen sähkö) Yksikköhinta: esim. kuukauden vuokra tai sähkö Yhteensä: kyseisen kululajin kokonaiskulut ko. vuodelta Lisätietoja: Mahdollisia lisätietoja, kuten vuokrasta hankkeelle kuuluu vain 30 %, vuokra maksettiin vain 10 kuukaudelta, koska hanke alkoi myöhässä jne. 6.3.2.3. Hankkeen Suomessa syntyvät hallintokulut voivat olla korkeintaan 10 % hankkeen kokonaiskuluista tai 7 % jos sovelletaan flat rate käytäntöä. Varainhankinta ja järjestön tilintarkastuskulut kuuluvat hallintokuluihin Hallintohenkilöstö: Hallintohenkilöstön toimenkuva ja lukumäärä. Henkilötyökk: Kuinka monta kuukautta yhteensä hallintohenkilöstölle maksetaan palkkaa vuodessa. Palkka ja sivukulut euroissa: Hallintohenkilöstön palkka ja sivukulut yhteensä Palkkausperuste: Lisätietoja palkkausperusteista. Kulu: Nimeä kululaji esim. toimistotarvikkeet, puhelinkulut jne. Jos käytät 7 % flat ratea ilmoita tässä vain yksi kululaji flat rate Yksikköhinta: esim. kuukauden vuokra tai sähkö Yhteensä: kyseisen kululajin kokonaiskulut ko. vuodelta. Jos käytät flat ratea, ilmoita hallinnon kokonaiskulut ko. vuonna. Lisätietoja: Mahdollisia lisätietoja, kuten toimistokuluista tälle hankkeelle kuuluu vain 30 %, vuokra maksettiin vain 10 kuukaudelta. 6.3.2.4. Ohjelma laskee automaattisesti hankkeen ko. vuoden kokonaiskulut. Siirry täyttämään kuluja seuraavan vuoden osalta. 6.3.2.5. Ohjelma laskee automaattisesti koko hankkeen kulut kaikilta toteutusvuosilta. 6.4. Kerro, miten hankkeen paikalliskulujen kirjanpito ja tilintarkastus järjestetään. Tehdäänkö kirjanpito ja tilintarkastus paikan päällä? Kuka hoitaa kirjanpidon? Miten tilintarkastaja valitaan? Vai lähetetäänkö kuitit Suomeen? 7. Kestävyys ja poistumissuunitelma (Otsikko- ei ohjetta)
7.1. Kuvaile, miten varmistetaan hankkeen taloudellinen kestävyys: toiminnan rahoitus UM:n ja ulkomaisen rahoituksen päättymisen jälkeen; oma varainhankinta, yhteydet yksityissektorin toimintaan. Institutionaalinen kestävyys: toimintarakenteiden pysyvyys, käytetyn teknologian soveltuvuus paikallisiin oloihin sekä paikallisen henkilöstön riittävyys, motivaatio ja taidot. Yhteiskunnallinen ja poliittinen kestävyys: lainsäädännön huomioiminen sekä paikallisten viranomaisten riittävä konsultointi, verkottuminen ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, ml. muut järjestöt. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen kestävyys sekä naisten asema: vaikutukset köyhyyteen, yhteiskunnalliseen tasa-arvoon, erityisryhmiin, vähemmistöihin sekä muiden kulttuuristen tekijöiden huomioiminen, kansalaisyhteiskuntalinjaus. Luonnontaloudellinen kestävyys: luonnonvarojen hallinta ja käyttö, ilmastokestävöittäminen, rakentaminen, jätehuolto ja ympäristövaikutukset. Ks. hanketuen käsikirja s.(kohta 3.7. f) 7.2. Miten taataan toiminnan jatkuminen ja tulosten pysyvyys hankkeen päätyttyä? Miten vastuu hankkeen toiminnoista siirtyy paikallisille toimijoille? 8. Lisätietoja hankkeesta (otsikko- ei ohjetta) 8.1. Jos hankesuunnittelulomakkeen muut kysymykset eivät sovi tai riitä kertomaan hankkeesta, sen taustoista tai muista oleellisista seikoista, tässä on tilaa vapaamuotoiselle selostukselle. 9. Liitä tähän tarvittavat pakolliset asiakirjat sekä haluamasi muut liitteet.