Talousarvioesitys 2016

Samankaltaiset tiedostot
Vuoden 2017 rahoituksen riittävyys Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulmasta

Maantielauttaliikenteen palvelutaso, Itä-Suomi. Kuopio

Maantielauttaliikenteen palvelutaso, Itä-Suomi. Lappeenranta

Maantielauttaliikenteen palvelutaso, Itä-Suomi. Mikkeli

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta

Saaristoliikenne Saaristoliikenteen neuvottelukunta (SLNK) Varsinais-Suomen ELY keskus Sirpa Vanhala

Maantielauttaliikenteen palvelutaso, Saaristomeri

Saaristoliikenne Saaristoliikenteen neuvottelukunta (SLNK)

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta

Saaristoliikenne Suomessa ja Pohjois- Euroopassa

Saaristo-, rannikko- ja vesistöalueiden seminaari / liikenteen näkökulma. Maantielautat

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Liikennetehtävät maakunnissa (ELYn näkemys) Raimo Järvinen Varsinais-Suomen ELY-keskus

ELY-keskukset haasteita - mahdollisuuksia

Liikenneviraston talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintävaliokunta Talousjohtaja Kristiina Tikkala

VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto

Liikennehallinnon ajankohtaiset näkymät ja parlamentaarisen työryhmän väliraportti. Maarakennuspäivä Ylijohtaja Mikael Nyberg

Ajankohtaista VARELY:n / Antti Kärki

XL Siltatekniikan päivät

Varsinais-Suomen ELY-keskus 2015 Organisaatiorakenne (ELY, TE-toimisto) Henkilöstö Rahoituksen vuosivolyymi

Lautta- ja lossiaikataulut 1992

Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet

Perusväylänpidon lisärahoituksen kohdentaminen Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Hankesuunnittelupäivä 2016

Tiestön korjausvelka ja elinkeinoelämän tukeminen

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Liikenneviraston korjausvelkaohjelman kokemuksia

Saaristotoimikunta PÖYTÄKIRJA 2/2014

Ajankohtaista Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikennevastuualueelta M.Vehviläinen

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

Maakuntauudistus mikä muuttuu joukkoliikenteessä?

Tienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo

Saaristomeren talvitapaaminen. Suomen Lauttaliikenne -konserni Viestintäpäällikkö Jutta Valkeinen

Talousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen

Matti Vehviläinen

Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne

Varsinais-Suomen ELY-keskus mukana arjessa

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Laadukasta kävely- ja pyöräilyinfrastruktuuria investointituen vauhdittamana Mitä tavoitellaan, miksi ja miten?

Ajoneuvojen mitta/massa -uudistus Tiemäärärahojen riittävyys Raimo Tapio Liikennevirasto

Joukkoliikenteen uusi aika

Talousarvioesitys Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta

Liikennehallinnon virastouudistus

Liikenneviraston talousarvioesitys 2018

Tiemerkinnät ja tienpidon rahoitus

Saaristotoimikunta PÖYTÄKIRJA 4/2016

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen katsaus liikennejärjestelmäasioihin Turun kaupunkiseudulla VARELY / Hanna Lindholm

Liikennepalvelut Saaristomerellä ja Suomenlahdella

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Liikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

SOPIMUS HANKINTAYHTEISTYÖSTÄ REITIN TURKU-LIETO-AURA-PÖYTYÄ-ORIPÄÄ JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISESSÄ

Rautateiden kunnossapito nyt ja tulevaisuudessa. RATA Toimialajohtaja Mirja Noukka

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 4/2009. Saaristoliikenteen palvelutaso ja liikenteen kilpailuttaminen

Teiden talvihoidon ja kunnossapidon näkymät ja tarpeet. VTT Namis-Car Työpaja Otto Kärki / Liikennevirasto

Liikenneverkon korjausvelkaohjelma: lähtötilanne, nykytilanne ja kehitysnäkymät

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä

YHTEYSALUSLIIKENNE TULEVAISUUDESSA

Oma Häme. Tehtävä: yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät. Maankäyttö, liikenne ja ympäristö. Nykytilan kartoitus

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti

Avaus Maanteiden hoidon urakoitsijaseminaari

Vireillä oleva maantielain uudistus. Siltatekniikan päivät, Marita Luntinen, Liikennevirasto

Varsinais-Suomen ELY-keskus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ajankohtaiset liikenneasiat. Anders Östergård

Pirkanmaan tienpidon ja liikenteen suunnitelma

Alan rahoitus, trendit ja volyymit

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Transkriptio:

Talousarvioesitys 2016 Perusväylänpito ja saaristoliikenne 3.11.2014 Matti Vehviläinen Varsinais Suomen ELY -keskus

Liikenteen rahoituksen riittävyys TAE 2016 :ssa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen näkökulma ELY-keskuksen alueelle osoitetaan perusväylänpidon rahoitusta noin 102 milj. euroa, josta 51 milj. euroa maantielauttaliikenteeseen. Rahoituksella varmistetaan päivittäinen kunnossapito. Korjausvelan vähentämiseen suunnattavalla lisärahoituksella (koko maa 100 milj. euroa) pystytään pitkästä aikaa tekemään elinkaareltaan kestävämpiä ratkaisuja ja kohdentamaan tieverkon parantamistoimia myös keskivilkkaalle ja vähäliikenteisille teille. Korjausvelan hallintaan saamiseksi tarvitaan kuitenkin pitkäjänteistä panostusta, kolmen vuoden lisäpanostus ei ratkaise tieverkon ongelmia riittävästi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen huolina ovat erityisesti muuta maata huonompikuntoiset sillat ja rahoituksen riittämättömyys alueellisten maankäyttöä ja liikenteen kasvua tukevien parantamisinvestointien tekemiseen Yksityistieavustuksiin osoitettu määräraha (koko maa 3 milj. euroa) on vähäinen, ELY-keskuksen alueella mahdollista yksityistielossien lisäksi ainoastaan 3-4 sillankorjauksen avustaminen muilla momenteilla: maa- ja vesialueiden hankintoihin ja korvauksiin on osoitettu riittävä määräraha joukkoliikenteen palvelujen ostoon ja kehittämiseen osoitetut määrärahat ovat pitkään olleet riittämättömät, jonka seurauksena palvelutasoa on jouduttu laskemaan Taloustilanne huomioon ottaen talousarvioesityksessä esitettyyn perusväylänpidon rahoitukseen ollaan tyytyväisiä. 23.10.2015 2

Päällystetyn tiestön kunnon kehittyminen (Varsinais Suomi ja Satakunta) 3

Siltatilastoa VAR-ELY -keskuksessa osuus koko maan huonokuntoisista silloista > 20 %, lisäongelmana tyydyttäväkuntoisten määrä painorajoitetuista silloista > 17 %, puolet vanhoja kiviholvisiltoja Kirjalansalmen silta

Saaristoliikenne lukuina Koko maassa 41 lauttapaikkaa Turun saaristossa 19 Etelä-Suomessa 3 Itä-Suomessa 14 Länsi-Suomessa 2 Pohjois-Pohjanmaalla 2 Lapissa 1 Saaristomerellä on 9 yhteysalusliikennereittiä, lisäksi 2 rengastiereittiä kesäisin, jotka hoidetaan avustettuna Suomenlahdella on 4 yhteysalusliikenteen reittiä, joista 2 hoidetaan avustettuna Lisäksi ostetaan saaristossa vakituisesti asuville raskaskuljetuspalveluita Saaristomeren alueella ja Suomenlahdella yksityistielosseja avustetaan 20 kohteessa lauttalaitureita on 84 kpl, maantielaitureita on noin 60 kpl ja yhteysaluslaitureita Saaristomerellä noin 90 kpl lisäksi laitureita omistavat kunnat, yksityiset, valtion muut viranomaiset 30.10.2015 5

6

7

Talousarvioesitys 2016 Maantielauttaliikenne 51,0 M (perusväylänpidon momentilla) Yhteysalusliikenne 17,8 M (omilla momenteilla) 12,5 M perinteinen yhteysalusliikenne 5,303 M öljyntorjuntavarusteinen yhteysalusliikenne Esitetty rahoitus sekä maantielautta- että yhteysalusliikenteeseen on riittävä. 8

Kireästä rahoitustilanteesta huolimatta saaristoliikenteen palvelutasoa on pystytty parantamaan mm. uusimalla kalustoa 2011 uusi lossi Koivukantaan, Kivimoon ja Mossalaan 2012 uusi lautta reitille Korppoo - Houstskari 2012 uusi lossi Hanhivirtaan, Kyläniemeen ja Arvinsalmeen 2013 uusi lossi Skageniin ja Kietävälään 2017 uusi sähkökäyttöinen lautta tulossa Parainen Nauvo -lauttapaikalle 2014 uudenveroinen öljyntorjunta-alus Stella Hiittisten reittialueelle 2014 uudenveroinen yhteysalus Isla Rymättylän reittialueelle 2014 uusi öljyntorjunta-alus Otava Kotkan reittialueelle 9

12 lossien määrä ja ikäjakauma 10 8 6 4 2 0 0-5 16-20 36-40 41-45 10

5 lautta-alusten määrä ja ikäjakauma 4 3 2 1 0 0-5 16-20 21-25 26-30 11

Yhteysalusten määrä ja ikäjakauma 2014 6 5 4 3 2 1 0 0-5 11-15 16-20 21-25 26-30 36-40 46-50 51-55 12

Palvelutaso- ja hankintastrategia 2020-luvulle Sekä maantielautta- että yhteysalusliikenteessä sopimukset voimassa pääosin seuraavaan vuosikymmenen vaihteeseen LPOS 2012:n mukainen palvelutasoselvitys käynnistynyt kesällä 2014 LVM vetoisesti ja maantielauttaliikenteen osalta LIVI vetoisesti VARELY - keskus aloittanut maantielauttaliikenteen palvelutasotarkasteluja 2013 Maantielauttaliikenteessä esillä LPOS 2012:een nojautuen aikataulutetun liikenteen lisääminen, yöliikenteen rajoitus (joissakin kohteissa) n. 10 kiinteän yhteyden toteutus (kymmenen vuoden kuluessa?) Tavoitteena parempi kustannustehokkuus, tarkoituksenmukainen palvelutaso, alueellinen tasapuolisuus ja ympäristöystävällinen liikenne 13