88. Tiede Suomen Akatemian momenteilta 29.88.50 ja 29.88.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin saa vuonna hyväksyä sitoumuksia 175 590 000 euron arvosta. Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta. S e l v i t y s o s a : Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot Myöntämisvaltuus Menot, milj. Vuosi milj. 2006 2007 2008 2000 112,7 20,4 2001 140,4 23,9 12,6 2002 148,1 41,5 21,9 7,2 + L 152,6 53,4 45,8 30,9 172,6 25,2 60,4 51,8 35,2 175,6 17,6 61,5 52,7 26,3 Yhteensä 164,4 158,3 151,4 87,9 26,3 Tiedepolitiikan tavoitteena on edistää tiedettä, turvata suomalaisen tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen laadun, vaikuttavuuden ja kansainvälisen näkyvyyden myönteinen kehitys sekä edistää tehokkaan ja tasapainoisen tutkimusjärjestelmän kehittämistä. Tavoitteita toteutetaan pääosin Suomen Akatemian ja yliopistojen toimenpitein. Tieteellisen tutkimuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan sekä valtion tiede- ja teknologianeuvoston linjauksiin. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen opetusministeriö asettaa alustavasti tiedepolitiikan toimialan toiminnan ja rahoituksen kehitykselle seuraavat tulostavoitteet: Julkisella tutkimusrahoituksella taataan pitkäjänteinen, kattava ja uusiutumiskykyinen perustutkimus ja tutkijankoulutus sekä edistetään uusien innovaatioiden syntymistä. Kansainvälinen tieteellinen yhteistyö laajenee ja suomalaisen tutkimuksen kansainvälinen näkyvyys lisääntyy. Tavoitteena on vahvistaa suomalaisen tutkimuksen kansainvälistä menestymistä rahoittamalla korkeatasoista tutkimusta, edistämällä luovien tutkimusympäristöjen syntyä ja kehittymistä sekä tukemalla erityisesti sellaisia tutkimusaloja, joiden odotetaan lisäpanostuksella yltävän kansainvälisiin läpimurtoihin. Tutkijankoulutuksen määrä vastaa tarpeita ja laatu paranee entisestään. Tutkijanuran houkuttelevuus paranee ja sukupuolten tasa-arvon toteutuminen tutkijanuralla vahvistuu. Hyvä tieteellinen käytäntö vahvistuu tutkimuksessa ja tutkijankoulutuksessa. Kansalaisten ymmärrys tieteestä paranee ja tieteen myönteinen julkinen kuva yhteiskunnassa vahvistuu. Tiedepoliittinen suunnittelu, arviointi ja ennakointitoiminta vahvistuvat. S e l v i t y s o s a : Suomen Akatemian tehtävänä on edistää korkeatasoista tutkimusta tieteelliseen laatuun perustuvalla pitkäjänteisellä mutta määräaikaisella rahoituksel- Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen taataan tukipalveluilla ja tutkimuksen tietohuollolla. 21. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha la, luotettavalla arvioinnilla, tiedepoliittisella asiantuntemuksella sekä monipuolisella ja globaalilla 2 v) yhteistyöllä. Momentille myönnetään nettomäärärahaa 31 440 000 euroa. Opetusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä vuodelle alustavasti seuraavat tavoitteet Suomen Akatemian toiminnalliselle tuloksellisuudelle päätulosalueilla: tutkimusedellytysten ja -ympäristöjen yleinen kehittäminen, tutkijanuraan liittyvät toimet, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
tiedepoliittinen asiantuntemus sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutus. Suomen Akatemia rahoittaa korkeatasoista tutkimusta, suuntaa voimavaroja ajankohtaisten tutkimusongelmien sekä tieteellisen kehityksen myötä syntyvien uusien tutkimusalojen tukemiseen. Akatemia tehostaa kansallista ja kansainvälistä tutkimusohjelmayhteistyötään ja edistää huippututkimuksen kansainvälistä verkottumista sekä vahvistaa Suomen osallistumista kansainvälisten tieteellisten järjestöjen toimintaan. Akatemia panostaa tohtorin tutkinnon jälkeisen tutkijanuran ja virkarakenteen kehittämiseen. Akatemia edistää tehokasta tutkijankoulutusta tukemalla tutkijakoulujen toimintaa ja kansainvälistämistä sekä tohtorin tutkinnoille asetettujen määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamista. Akatemia seuraa, arvioi ja kehittää oman toimintansa laatua ja tehokkuutta, parantaa toimintatapojaan ja -rakenteitaan sekä tietohallintoaan. Akatemia vastaa osaltaan tieteen aseman ja myönteisen julkisen kuvan vahvistamisesta yhteiskunnassa. Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.88.50, 29.88.53 ja 29.88.66 määrärahoja. Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön päätökseen Suomen Akatemian eräistä suoritteista perittävistä maksuista (1109/1993). Tulot 270 849 875 maksullinen toiminta 32 10 15 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 214 775 795 muut tulot 23 64 65 Menot 25 837 32 182 32 315 henkilöstömenot 21 174 26 374 26 483 toimitilavuokrat 1 421 1 769 1 777 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 1 954 2 433 2 443 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 1 289 1 606 1 612 toimintamenomomentille budjetoidut tulot 270 849 875 toimintamenomomentille budjetoidut menot 25 837 32 182 32 315 toimintamenorahoitus, netto 25 568 31 333 31 440 muu erittelemätön talousarviorahoitus 283 siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 427 myönnetty 27 649 käytetty 25 851 siirtynyt seuraavalle vuodelle 3 225 talousarvio 31 440 000 talousarvio 31 333 000 tilinpäätös 27 649 000 22. Arkistolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 13 608 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös arkistolaitoksen kansainvälisen yhteistyön järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
ja rahoitusosuuksien sekä EU:n hyväksymien hankkeiden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Arkistolaitos on asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka toiminnan tuloksena yhteiskunnalle ja yksilöille merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja tehokkaasti käytettävissä. Opetusministeriö asettaa alustavasti talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä arkistolaitokselle vuodelle alustavasti seuraavat tavoitteet arkistolaitoksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle päätulosalueilla: arkistotoimen yleinen kehittäminen ja ohjaus, arkistoaineksen säilyttäminen ja käytettävyyden kehittäminen sekä tietopalvelu. Eräitä arkistolaitoksen palveluita ja suoritteita Arkistolaitos kehittää ja ohjaa arkistotointa siten, että julkisen sektorin asiakirjahallintoa ja arkistotointa hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Ohjauksen painopisteinä ovat viranomaisten tuottamien sähköisten asiakirjojen käsittelyn ja säilytyksen ohjeistaminen, arkistoaineistojen arvonmäärityksen ja seulonnan kriteereiden kehittäminen sekä arkistokoulutus. Arkistolaitos määrittelee, mitkä julkiset asiakirjat säilytetään pysyvästi pitäen tavoitteena noin 15 %:n säilytysosuutta. Arkistolaitos säilyttää hallussaan olevat arkistoainekset tehokkaasti ja turvallisesti sekä parantaa niiden käytettävyyttä ja saatavuutta. Arkistolaitos tarjoaa asiakkailleen monipuolista, luotettavaa ja nopeaa, maksutonta ja maksullista tietopalvelua. Asiakaspalvelussa lisätään edelleen itsepalvelua sekä kehitetään sähköisiä asiointipalveluja. Viralliseen tarkoitukseen tilattujen selvitysten toimitusaikatavoite on kaksi viikkoa. Maksullisen palvelutoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden tuottotavoite on 5 000 euroa. toteutuma ennakoitu arvio Tutkijakäynnit 79 382 78 000 78 000 Annetut todistukset ja selvitykset 18 016 19 000 17 000 Järjestetyt arkistot (hyllymetriä) 1 846 1 500 1 500 Annettu koulutus (luentotunteja) 1 015 700 750 Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 59 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Tulot 879 590 590 maksullinen toiminta 673 590 590 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muulta valtion virastolta 6 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 1 muut tulot 200 Menot 13 716 14 102 14 198 henkilöstömenot 6 967 7 163 7 212 toimitilavuokrat 5 081 5 224 5 259 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 977 1 004 1 011 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 692 711 716 toimintamenomomentille budjetoidut tulot 879 590 590 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
toimintamenomomentille budjetoidut menot 13 716 14 102 14 198 toimintamenorahoitus, netto 12 837 13 512 13 608 muu erittelemätön talousarviorahoitus 107 siirtynyt edelliseltä vuodelta 385 myönnetty 12 977 käytetty 12 944 siirtynyt seuraavalle vuodelle 418 talousarvio 13 608 000 lisätalousarvio 48 000 talousarvio 13 512 000 tilinpäätös 12 977 000 23. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 740 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on kielitieteellinen tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on lisätä tietoa kotimaisista kielistä ja niiden asemasta kulttuurissa ja yhteiskunnassa sekä näin osaltaan luoda edellytyksiä kielelliselle tasa-arvolle Suomessa. Opetusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä tutkimuskeskukselle vuodelle alustavasti seuraavat tavoitteet tutkimuskeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle päätulosalueilla: kielentutkimus, kielenhuolto ja tietohuolto: Tutkimuskeskus selvittää suomalaista kielenkäyttöä ja kieliyhteisön nykytilaa sekä edistää tutkimustulosten leviämistä tieteellisen ja yleistajuisen julkaisutoiminnan, tieteellisten asiantuntijatehtävien ja tutkimushankkeiden avulla. Tutkimuskeskus lisää tietoa yleiskielestä, ottaa huomioon suomen ja ruotsin kielen käytön säilymisen sekä huoltaa saamea, romania ja viittomakieltä julkaisutoiminnan, kielineuvonnan, asiantuntijatehtävien ja kielenhuollon suositusten avulla. Tutkimuskeskus ylläpitää, tuottaa ja kehittää kielentutkimusaineistoja sekä tiedeyhteisön että suuren yleisön käyttöön. Kirjaston kokoelmat ovat ajantasaisia ja tietopalvelu nopeaa ja luotettavaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.88.53 määrärahoja. Maksullisen palvelutoiminnan liiketaloudellisten suoritteiden tuottotavoite on 3 300 euroa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 50 000 euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Tulot 614 638 673 maksullinen toiminta 598 590 630 yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot valtionhallinnon ulkopuolelta (myös EU:lta saatava rahoitus) 5 15 14 muut tulot 11 33 29 Menot 2 897 3 268 3 413 henkilöstömenot 1 959 2 210 2 308 toimitilavuokrat 518 584 610 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 265 299 312 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 155 175 183 toimintamenomomentille budjetoidut tulot 614 638 673 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
toimintamenomomentille budjetoidut menot 2 897 3 268 3 413 toimintamenorahoitus, netto 2 283 2 630 2 740 muu erittelemätön talousarviorahoitus 15 siirtynyt edelliseltä vuodelta 208 myönnetty 2 565 käytetty 2 298 siirtynyt seuraavalle vuodelle 475 talousarvio 2 740 000 lisätalousarvio 32 000 talousarvio 2 630 000 tilinpäätös 2 565 000 24. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 498 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Varastokirjaston tehtävänä on vastaanottaa ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa sekä asettaa se tarvitsijoiden käyttöön. Opetusministeriö asettaa talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä alustavasti vuodelle seuraavat tavoitteet Varastokirjaston toiminnalliselle tuloksellisuudelle päätulosalueilla: tilan vapauttaminen muissa kirjastoissa, aineiston käsittely ja säilyttäminen sekä kaukopalvelu. Varastokirjasto ottaa vastaan kirjastojen siirtotarpeiden edellyttämän määrän aineistoa. Vastaanotettu aineisto käsitellään yleensä kuuden kuukauden kuluessa saapumisesta. Kaukopalvelutilaukset toimitetaan vuorokauden sisällä. Palvelut ovat maksuttomia. Menot 1 273 1 494 1 498 henkilöstömenot 670 683 686 toimitilavuokrat 423 432 433 palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 128 131 131 muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms.) 52 55 53 toimintamenomomentille budjetoidut menot 1 384 1 494 1 498 muu erittelemätön talousarviorahoitus 110 siirtynyt edelliseltä vuodelta 36 myönnetty 1 468 käytetty 1 384 siirtynyt seuraavalle vuodelle 120 talousarvio 1 498 000 talousarvio 1 494 000 tilinpäätös 1 468 000 25. Eräiden teosten laatiminen ja hankkiminen (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 300 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Määrärahaa saa käyttää historiateossarjojen, elämäkertojen ja eräiden muiden teosten laadinta- ja hankintamenojen sekä laadintamenoihin myönnettävien avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen J. V. Snellman 200 vuotta -hanke 245 000 Väinö Linna -elämäkerta 55 000 Yhteensä 300 000 talousarvio 300 000 talousarvio 350 000 tilinpäätös 400 000 50. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 102 298 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, valtionavustuksista, apurahoista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä sekä kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen sekä Suomen sopimuksesta liittyä Euroopan eteläiseen observatorioon (ESO) aiheutuvien liittymismaksujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liittyvien laitehankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahaan sisältyy 1 410 500 euroa yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden rahoitukseen, mitä vastaavat tulot kertyvät momentille 12.29.99. talousarvio 102 298 000 talousarvio 104 184 000 tilinpäätös 79 655 000 53. Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat tieteen edistämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 75 739 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää tutkimusohjelmista, tutkimuksen huippuyksiköistä, tutkijankoulutuksesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, muista tutkimushankkeista, tutkimuksen erityisrahoituksesta, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä sekä kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen sekä Suomen sopimuksesta liittyä Euroopan eteläiseen observatorioon (ESO) aiheutuvien liittymismaksujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin sekä Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin liittyvien laitehankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta annetun lain (998/1974) mukaisten menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää 50 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen tutkimus-, keruu- ja sanakirjahankkeisiin sekä em. hankkeista aiheutuvien muiden kulutusmenojen ja apurahojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös tieteen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen edistämismenojen, kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen 60 000 000 Yksityisluontoisten arkistojen valtionavusta annetun lain (998/1974) mukaisiin menoihin 3 715 000 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen toimintaan 2 175 000 Tutkimusinstituuttien ja -laitosten, Tiedekeskus Heurekan sekä eräiden tieteellisten seurojen ja yhdistysten toiminta-avustuksiin 7 643 500 Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin 521 500 Tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen 700 000 Muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin 984 000 Yhteensä 75 739 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
talousarvio 75 739 000 talousarvio 75 739 000 tilinpäätös 75 783 083 66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha) Momentille myönnetään 12 260 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC) ja Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 948 000 euroa Suomen ESO:oon liittymisen ja jäsenmaksujen korotusten johdosta. Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti. talousarvio 12 260 000 talousarvio 10 312 000 tilinpäätös 10 017 559 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7