Porin seudun yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuosille 2012-2014 Hyväksytty ympäristöterveysjaostossa 8.12.2011 Päivitetty suunnitelma hyväksytty ympäristöterveysjaostossa 18.12.2012
LYHENTEITÄ Euroopan tason yleisorganisaatiot EY Komissio Euroopan yhteisö (nyk. Euroopan Unioni) Euroopan yhteisöjen komissio (nyk. Euroopan komissio) Ministeriöt MMM STM TEM YM Maa- ja metsätalousministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristöministeriö Suomalaiset ympäristöterveydenhuollon keskusvirastot Evira Tukes Valvira Elintarviketurvallisuusvirasto Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Muita organisaatioita EFSA SFS STUK THL Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (European Food Safety Authority) Suomen Standardisoimisliitto ry Säteilyturvakeskus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aluehallinto AVI Aluehallintovirasto ELY-keskus Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lainsäädäntö EL Elintarvikelaki (23/2006) ElhL Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) EsL Eläinsuojelulaki (247/1996) EtL Eläintautilaki (55/1980) KemL Kemikaalilaki (744/1989) KuTuL Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) TsL Terveydensuojelulaki (763/1994)
TupL Tupakkalaki (693/1976) Valvontaohjelma-asetus Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvon taohjelmista (78/2011) Valvontasuunnitelmaasetus Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitel masta (665/2006) Yhteistoiminta-aluelaki Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista (410/2009) Palvelulaki Laki palvelujen tarjoamisesta (1166/2009) EY-asetukset AMS-asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008 tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta CLP-asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 aineiden ja seosten luokituk sesta, merkinnöistäja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttami sesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta EY-valvonta-asetus REACH-asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004 rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/ EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta. Muut ELTU KUTI YHTI RYMY VAMU VASU Elintarvikevalvonnan ja -tutkimuksen tiedonkeruu Keskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä elintarvikevalvontakohteille ja valvontatiedoille Keskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä terveydensuojelun, kuluttajaturvallisuuden, tu pakkalain sekä kemikaalilain mukaisten toimialojen valvontakohteille ja valvontatiedoille Ruokamyrkytysepidemioiden ilmoitusjärjestelmä Kuntien elintarvikevalvonnan auditointi (ent. vaatimustenmukaisuuden arviointi) Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (Single Multiannual National Control Plan) SIKAVA NASEVA SOTE Sikaloiden terveysluokitusrekisteri Nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen
SISÄLTÖ 1. Johdanto... 1 2. Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valvontayksikkö... 1 2.1 Toimialue... 2 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät... 2 2.3 Koulutus... 3 2.4 Valvontakohderekisteri/ Tietojärjestelmä... 3 2.5 Viestintä... 4 2.6 Valvonnan maksullisuus... 5 2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu... 5 3. Valvonnan toimialat... 6 3.1 Yleistä... 6 3.1.1 Riskinarviointi... 6 3.1.2 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika... 6 3.1.3 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet... 7 3.2 Elintarvikevalvonta... 8 3.2.1 Johdanto... 8 3.2.2 Tietojärjestelmät... 9 3.2.3 Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely... 9 3.2.4 Tarkastusten suunnittelu ja toteutus ja tarkastusten sisällön määrittely... 10 3.2.5 Valvonnan kohdentaminen ja valvontakohteiden tarkastustiheys... 11 3.2.6 Näytteenotto ja tutkimussuunnitelma - valvontaprojektit... 12 3.2.7 Laboratorio ja ulkopuoliset asiantuntijat, joihin valvonta tukeutuu... 15 3.2.8 Valvontakirjanpito... 16 3.2.9 Valvonnan painopisteet... 16 3.2.10 Hallinnolliset pakkokeinot ja rangaistusseuraamukset... 16 3.2.11 Terveysvaaratilanteet ja takaisinvedot... 17 3.2.12 Viestintä... 17 3.2.13 Valvonnasta perittävät maksut... 17 3.2.14 Koulutus ja ohjeistus... 18 3.2.15 Valvontasuunnitelman seuranta ja toteutumisen arviointi... 18 3.2.16 Tavoitteet vuosille 2012-2014... 18 3.2.17 Suunnitelman toteuttamiseen tarvittavat ja käytössä olevat resurssit... 18 3.2.18 Laitosvalvonta... 19 3.2.18.1. Tarkastuksen sisällön määrittely ja valvontakohteiden tarkastustiheys... 19 3.2.18.2. Kunnan viranomaisnäytteenotto ja näytteiden tutkiminen... 20 3.2.19 Liitteet... 21 Liite EL 1 Elintarvikehuoneistojen kohderyhmänkohtainen tarkastussuunnitelma... 21 Liite EL 2 Laitosten tarkastussuunnitelma... 21 3.3 Terveydensuojelu... 24 3.3.1 Tarkastusten sisältö... 24 3.3.2 Valvontakohteiden tarkastustiheys, tarkastukseen käytettävä aika ja riskinarviointi... 24 3.3.3.Vesiepidemia- ja terveysvaaratilanteet... 25 3.3.Terveydensuojelun painopistealueet ja valvontasuunnitelma... 25 3.3.5 Näytteenotto ja laboratoriot... 27 3.3.6 Pakkokeinot... 27 3.3.7 Raportointi ja suunnitelman toteutumisen arviointi... 27 3.Liitteet... 28 Liite TsL 1 Terveydensuojelulain valvontakohdetyypit, niiden tarkastustiheys, tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika, kohteiden lukumäärä ja tarkastuksiin käytettävä aika... 28 Liite TsL 2 Terveydensuojelulain mukaisten tarkastustenyleinen sisältö kohdetyypeittäin... 28 3.4 Tupakkalainvalvonta... 37 3.4.1 Valvonta... 37 3.4.2 Tupakkalain mukaisen valvonnan riskinarvioinnin perusteet... 38 3.4.2 Tupakkalain mukaisen valvonnan vuosisuunnitelmat... 38
3.4.3 Tupakkalain noudattamatta jättäminen... 39 3.4.4 Raportointi ja suunnitelman toteutumisen arviointi... 40 3.4.5 Liiteet... 40 Liite TupL 1 Tupakkalain mukaisten kohdetyyppien tarkastustiheys ja tarkastuksiin keskimäärin käytettävä aika... 40 3.5 Nikotiinivalmisteiden myynti... 42 3.5.1 Tarkastustiheys... 42 3.5.2 Valvonnassa käytettävät toimenpiteet... 42 3.5.3 Raportointi... 43 3.6 Kemikaalivalvonta... 43 3.6.1 Riskinarviointi... 43 3.6.2 Tarkastussuunnitelma... 44 3.6.3 Toimenpiteet tarkastuksen jälkeen ja pakkokeinot... 45 3.6.4 Raportointi ja suunnitelman toteutumisen arviointi... 46 3.7 Kuluttajaturvallisuusvalvonta... 46 3.7.1 Kuluttajaturvallisuuslaki... 46 3.7.2 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastus... 47 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan ekstranetissä on Työohjeet-sivulla yleisohje kuluttajapalveluiden turvallisuuden tarkastamisesta. Lisäksi tarkastuksissa hyödynnetään eri palvelukohdetyypeistä annettuja valvontaohjeita, valvontakäytäntöjä ja tarkastuslistoja. Valvontaohjeet löytyvät Tukesin internet-sivuilta. Valvontaohjeet löytyvät seuraaville toiminnoille:... 47 3.7.3 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan riskinarviointi... 48 Suunnitelmakaudella 2013 tehtävillä tarkastuksilla kerätään valvontatietoja, joiden perusteella tehdään kohdekohtaista riskinarviointia. Valvontakohteen turvallisuutta tarkastettaessa arvioidaan palveluun liittyvät riskit.... 48 Tukesissa on tehty alustava kohdetyyppikohtainen riskinarviointi, jonka perusteella kuluttajaturvallisuusvalvonnan tarkastuskohteille on määritelty keskimääräiset tarkastustiheydet ja tarkastusajat. Valvontatarvetta vuodelle 2013 arvioitaessa on käytetty Tukesin ohjeellisia riskinarviointiin perustuvia tarkastustiheyksiä.... 48 3.7.4 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan vuosisuunnitelmat... 49 Suunnitelmakaudella 2013 varaudutaan edelleen kuluttajaturvallisuuslain muutoksesta tiedottamiseen ja toimijoiden ohjaamiseen turvallisuusasiakirjan laadinnassa, painopistealueena omavalvonta-ajatuksen vieminen kuluttajaturvallisuusvalvonnassa toimijoiden tietoisuuteen.... 49 3.7.5 Hallinnolliset pakkokeinot... 52 3.7.6 Raportointi ja suunnitelman toteutumisen arviointi... 52 3.7.7 Liitteet... 52 Liite KuTuL 1 Kuluttajaturvallisuuslain valvontakohdetyypit, niiden tarkastustiheys, tarkastukseen keskimää- rin käytettävä aika, kohteiden lukumäärä ja tarkastuksiin käytettävä aika... 52 3.8 Eläinlääkintähuolto... 54 3.8.1 Voimavarat... 54 3.8.1.1 Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako.... 54 3.8.1.2 Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen... 55 3.8.1.3 Yksityinen palvelutarjonta... 55 3.8.2. Tietojärjestelmät... 55 3.8.3. Yhteistyö ja viestintä... 55 3.8.3.1 Viranomaisten välinen yhteistyö ja tiedotus... 55 3.8.4. Maksut... 56 3.8.5. Valvonnan toimeenpano... 56 3.8.5.1 Eläinten terveyden valvonta... 56 3.8.5.2 Eläinten hyvinvoinnin valvonta... 61 3.8.6. Eläinlääkäripalvelujen toimeenpano... 63 3.8.6.1 Peruseläinlääkäripalvelu... 63 3.8.6.2 Tuotantoeläinten terveydenhuolto... 65 3.8.6.3 Kiireellinen eläinlääkärinapu... 65 3.8.6.4 Saatavuus- ja laatutavoitteet... 66 3.8.6.5 Toimitilat ja välineresurssit... 66 3.8.6.6 Perustason ylittävät palvelut... 67 3.8.7. Ohjaus... 68 3.8.7.1 Suunnitelmien arviointi ja toteutumisen valvonta... 68 3.8.8. Laatu... 68 3.8.8.1 Valitusten käsittely... 68 3.8.8.2 Toiminnan kehittäminen... 68 3.8.9. Seuranta ja raportointi... 69
3.8.9.3 Muut viranomaisten pyytämät raportit ja tilastot... 69 3.8.9.4 Eläintaudeista ilmoittaminen... 70 3.8.9.5 Eläinlääkäripalvelujen käytön tilastointi... 70 4. Erityistilanteisiin varautuminen... 74 4.1 Toiminta erityistilanteissa... 74 4.2 Epidemioiden selvittäminen (selvitystyöryhmä)... 74 5. Raportointi ja suunnitelman toteutumisen arviointi... 75 15) MMM:n asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (1367/2011)... 1 LIITE 1 Lainsäädäntöluettelo
1 1. Johdanto Ympäristöterveydenhuolto on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy. Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö (Liite 1) sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät kuntia laatimaan ja hyväksymään säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Suunnitelma on laadittu vuosiksi 2012-2014, ja se täsmentyy suunnitelmakauden aikana; suunnitelma päivitetään vuosittain. Ympäristöterveysjaosto hyväksyy tämän suunnitelman ja se toimitetaan aluehallintovirastolle vuoden 2011 loppuun mennessä. Päivitykset tiedotetaan ympäristöterveysjaostolle vuosittain ja toimitetaan aluehallintovirastolle. Suunnitelmassa on otettu huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen valvontaohjelmat. Valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttää, että suunnitelman tulee sisältää vähintään tarkastusten sisällön määrittely, valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys, tarkastukseen keskimääräisesti käytettävän ajan arviointi, kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen sekä valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, kuluttajansuojan turvaamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajille maksullista. Kunta perii hyväksymänsä taksan mukaiset valvontamaksut. Tämän suunnitelmakauden alkupuolella korostuu kohdetietojärjestelmän ajan tasalle saattaminen. Yksikön käytössä on kaksi projektisuunnittelijaa vuoden 2012 loppuun saakka. Heidän tehtävänään on Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen toimintojen ja palveluprosessien kehittäminen. Yhteistyösopimuksessa mainittu suoritepohjainen kuntalaskutus ja palveluiden kehittäminen ovat etusijalla kehittämistyössä. Suunnitelman liitteenä ei ole eri keskusvirastojen tarkastustyön helpottamiseksi laadittuja tarkastuslistoja. Ne ovat kuitenkin käytössä ja saatavissa valvontahenkilöstön yhteisesti käyttämältä asemalta. 2. Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valvontayksikkö Terveysvalvonnan toimialojen yhteiset asiat (esimerkiksi tietojärjestelmät ja koulutus) on käsitelty tässä luvussa. Eläinlääkinnän valvontasuunnitelma on täysin oma kokonaisuutensa, luku 3.8.
2 2.1 Toimialue Vuoden 2011 alusta toimialueena on ollut Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Siihen kuuluvat Porin, Harjavallan, Kokemäen ja Ulvilan kaupungit sekä Eurajoen, Luvian ja Nakkilan kunnat. Väestöpohja on n. 130 000 asukasta, maapinta-ala n. 2540 km² sekä kokonaispinta-ala 4480 km². Porin seudun ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö täyttää ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueita koskevan lain (410/2009) vaatimukset. Suunnitelman toimikaudella ei ole tulossa muutoksia, ellei alueella tapahdu kuntaliitoksia. Kokemäen kaupunki on irtisanoutunut yhteistoiminta-alueesta 1.1.2013 lähtien. Toiminta-alueen kuntien ominaispiirteet ovat hyvin erilaiset; toisaalta maatalousvaltaisia kuntia toisaalta teollisuuskaupunkeja. Suurin osa valvottavista kohteista on Porissa. Erityispiirteenä on Eurajoen Olkiluodolla sijaitseva ydinvoimala. Olkiluoto 3 voimalan rakentaminen tuo paikkakunnalle paljon vierastyövoimaa, joka tarvitsee majoittumistiloja. Sama kehitys jatkuu, mikäli Olkiluoto 4 voimalan rakentaminen alkaa. Pori on kesäkaupunki ja erityisesti vuosittainen, kymmenen päivää kestävä Pori Jazz tapahtuma on huomioitava valvontasuunnitelmassa. Yhteistoiminta-alueella on kaikkiaan 20 useamman päivän kestävää kesätapahtumaa, jotka työllistävät varsinkin elintarvikevalvontaa. 2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät Suunnitelmakauden alussa terveystarkastajien työjako uudistuu ja siirrytään tehtäväkohtaiseen tehtävienjakoon, jolloin erikoistuminen pääsee alkuun. Valtiovarainministeriö myönsi Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle avustuksen, jolla palkataan kaksi projektisuunnittelijaa terveysvalvontaan. Heidän työpanoksensa on laskettu yksikön käytössä oleviin henkilötyöpäiviin koskien vuotta 2012. Hankkeen tavoitteena on mm. kustannusten kasvun hillitseminen, kustannusten oikea kohdentaminen ja toimintatapojen kehittäminen. Taulukko 1. Ympäristöterveydenhuollon käytettävissä oleva henkilöstö Virkanimike laskennallinen työaika (htpv), erityisosaaminen ja muuta Lankiniemi Matti ympäristöjohtaja 66 Rosenblad Heidi terveysvalvontapäällikkö 220 Fager Markku terveystarkastaja 110 (osa-aikaeläkkeellä 50 %) Kärrylä Antti terveystarkastaja 220 Laine Marita terveystarkastaja 220 Mattila Jaana terveystarkastaja 220 Paloviita Kalevi terveystarkastaja 220 Kallio Mari ympäristöinsinööri 132
3 Vuohijoki Anne terveystarkastaja 220 avoin virka terveystarkastaja 220 avoin virka terveystarkastaja 220 Leivo-Jokimäki Sirkka palveluasiantuntija 220 Rapp Carmen hallintosihteeri 44 Aminoff Berndt kaupungineläinlääkäri 220 / päivystävä eläinlääkäri Haukioja Heli kaupungineläinlääkäri 220 / nautojen terveydenhuolto Häkkinen Tanja valvontaeläinlääkäri 220 Hämäläinen Markus kaupungineläinlääkäri 220 / tuotantoeläimet ja hevoset Kulmala Johanna hygieenikkoeläinlääkäri 220 Sipilä Elina kaupungineläinlääkäri 220 / sikojen terveydenhuolto Vaajakari Pilvi kaupungineläinlääkäri 220 Varajärvi Sirpa kaupungineläinlääkäri 220 pieneläinhoitaja 220 pieneläinhoitaja 220 pieneläinhoitaja 120 pieneläinhoitaja 120 pieneläinhoitaja 120 yht. 5357 htpv vuonna 2013 Tavoitteena on, että työpanoksien kohdentuminen tarkentuu ja perustuu yhä enemmän paikalliseen riskinarviointiin suunnitelmakauden edetessä. 2.3 Koulutus Terveystarkastajat käyvät koulutuksissa vuosittain laadittavan suunnitelman mukaisesti. Kun tehtäväkohtainen työjako otetaan käyttöön vuoden 2012 alusta, niin koulutusta pystytään kohdentamaan kunkin tarkastajan tehtäviin ja tarpeisiin, jolloin henkilöstön erityisosaaminen kasvaa. Ympäristöjohtaja/ terveysvalvontapäällikkö/ eläinlääkintäyksikönpäällikkö hyväksyy koulutussuunnitelman ja siihen tehtävät muutokset puolivuosittain. 2.4 Valvontakohderekisteri/ Tietojärjestelmä
4 Kohdetietojärjestelmä on Digia Oy:n toimittama tarkastajaohjelma. Kaikki uudet valvontakohteet kirjataan rekisteriin ilmoituksen käsittelyn tai kohteen hyväksymisen yhteydessä. Toimintansa lopettaneet kohteet merkitään rekisteriin lopettaneiksi. Yhteistoiminta-alueeseen liittyneiden kuntien vanhoihin valvontatietoihin on säilynyt viranhaltijoilla selailuoikeus. Valvontarekisteriin merkitään valvontakohteiden tunnistetiedot, suunnitellut ja suoritetut valvontatoimenpiteet sekä vastaavat muut toimialakohtaisen lainsäädännön ja niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaiset valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot. Kohteen tunnistetietoja ovat -toimijan nimi, osoite ja Y-tunnus tai sen puuttuessa henkilötunnus -valvontakohteen nimi ja osoite -toimijan toimiala luokiteltuna lainsäädännön ja keskusviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti Niin sähköisessä kohderekisterissä kuin aktissakin siirrytään suunnitelmakaudella käyttämään lakimuutosten myötä käyttöönotettuja ryhmittelyjä. Taulukossa 2. on Porin seudun yhteistoiminta-alueen valvontakohteiden lukumäärät lakikohtaisesti Laki Elintarvikelaki kpl 1098 ja 109 alkutuotantopaikkaa Terveydensuojelulaki 1122 Kuluttajaturvallisuuslaki 447 Tupakkalaki 200 (kohteet, joissa tupakan myyntilupa) Kemikaalilaki 40 15 (kohteet, joissa tupakointitila) 2.5 Viestintä Viestintää on asiakaspalvelu, neuvonta ja opastus sekä tiedottaminen, niin sisäinen kuin ulkoinen. Viestinnässä huomioidaan, mahdollisuuksien mukaan, vastaanottava ryhmä. Tavoitteena on avoin ja selkeä viestintä. Viestinnän välineitä käytetään monipuolisesti, esimerkiksi internet-sivut, artikkelit, tiedotteet, haastattelut, keskustelutilaisuudet ja esitelmät. Esitelmiä voidaan pitää omasta tai asiakkaiden aloitteesta. Ensisijainen tiedotusvastuu on ympäristöjohtajalla, joka on ympäristöterveydenhuollon johtava virkamies. Kukin yhteistoiminta-alueen henkilökuntaan kuuluva osallistuu viestintään oman osaamisensa mukaan. Elintarvike- tai vesiepidemiaepäily tai epidemia tai terveysvaaratilanteessa ensisijainen tiedotusvastuu on epidemiatyöryhmällä (terveydensuojeluviranomainen). Elintarvikelain mukaisissa markkinoilta poistamistilanteissa ensisijainen tiedotusvastuu on kohteella. Valvontaviranomainen voi elintarvikealan toimijan kustannuksella yleisesti tiedottaa elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien vaatimusten vastaisista elintarvikkeista, jos elintarvikealan toimija ei noudata säädettyä velvoitetta ilmoittaa asiasta kuluttajille.
5 Lakimuutostilanteissa tai kun toimintaan tulee muutoksia, tiedottamista lisätään koskemaan juuri näitä asioita. Tällöin laaditaan erillisiä lehdistötiedotteita ja julkaistaan uutisia Porin kaupungin internet-sivuilla, erityisesti ympäristöviraston etusivulla. Erityistilanteiden viestintäohje ja mallipohjat laaditaan erityistilannesuunnitelman päivityksen yhteydessä. 2.6 Valvonnan maksullisuus Ympäristöterveydenhuollon taksa on hyväksytty ympäristöterveysjaoston kokouksessa 27.1.2012. Maksuja peritään suunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista, näytteenotosta ja näytteen tutkimuksesta. Taksa on nähtävillä ympäristöviraston internet-sivuilla sekä valvojien yhteisellä N-asemalla. Valvontamaksut on määritelty siten, että ne kattavat suunnitelmallisesta valvonnasta aiheutuneet kustannukset. Tuntihinnaksi on muodostunut 45. Ympäristöterveydenhuollossa maksuja peritään myös ilmoitusten käsittelystä sekä hakemusten hyväksymisestä. Nämä on eritelty taksassa. 2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Taulukko 3: Terveysvalvonnan käyttämät laboratoriot Laboratorio Osoite Puhelinnumero Fax Huom! Porilab Tiedepuisto 4 28660 Pori 044 701 3343 (02) 635 3738 elintarvike-, vesi- ja asumisterveysnäytteet Ympäristölaboratorio Ramboll Analytics Niemenkatu 73 C 15140 Lahti 020 755 7800 vesinäytteet MetropoliLab Viikinkaari 4 00790 Helsinki 010 391 350 (09) 310 31626 vesinäytteet Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys Rauman ympäristölaboratorio Helsingin Yliopisto, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta Hatanpäänkatu 3 B 33900 Tampere Lensunkatu 9 26100 Rauma Agnes Sjöberginkatu 2 00014 HELSINGIN YLIOPISTO (03) 246 1111 (03) 246 1200 vesinäytteet (02) 835 2935 (02) 835 2938 vesinäytteet (09) 1911 (09) 191 57101 virukset vedestä ja elintarvikkeista
6 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveyden osasto, Vesi ja terveys yksikkö Neulaniementie 4 70701 Kuopio 020 610 6000 020 610 6497 alkueläimet ja virukset vedestä Tarvittaessa tukeudutaan muihin akkreditoituihin laboratorioihin. Eläinlääkinnän käyttämät laboratoriot on lueteltu kohdassa 3.8.6.6. 3. Valvonnan toimialat 3.1 Yleistä Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 :ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan kunnille säädettyyn valvontaan. Näitä ovat elintarvikelaki, terveydensuojelulaki, tupakkalaki, kemikaalilaki, kuluttajaturvallisuuslaki ja eläinlääkintähuoltolaki. Lisäksi lääkelaki säätelee nikotiinivalmisteiden vähittäismyynnin luvan varaisuutta ja siihen liittyvää valvontaa, mutta lääkelaki ei edellytä valvontasuunnitelman tekemistä. Lainsäädäntö on esitetty tarkkaan toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa. Keskeisin valvottava lainsäädäntö on listattu tämän suunnitelman liitteeseen 1. Toimialakohtainen valvonta esitellään valvontaohjelmissa. Tähän suunnitelmaan on koottu, mitkä ovat suunnitelmakauden valvonnan painopisteet ja projektit. 3.1.1 Riskinarviointi Valvontakohteiden valvonnan tarve määräytyy kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Toimialakohtaisissa ohjelmissa on annettu ohjeet valvontakohteiden riskinarviointiin. Riskinarviointi ja luokitus ovat jokaisella toimialalla erilaisia. Lakikohtaiset riskinarvioinnit esitetään toimialoittain. Pääsääntöisesti riskinarvioinnissa käytetään toimialakohtaisesti keskusvirastojen antamia ohjeellisia tarkastustiheyksiä ja tarkastuksiin kuluvaa aikaa. Suunnitelmakaudella riskinarviointi on painopisteenä jokaisella toimialalla. 3.1.2 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Tarkastuksia tehdään toimialakohtaisesti tai samaan tarkastukseen yhdistetään useamman toimialan asioita. Tyypillisesti tupakkalain mukaiset tarkastukset ja nikotiinivalmisteita koskevat tarkastukset liittyvät yhteen elintarvikelain mukaisten tarkastusten kanssa. Terveydensuojelulailla ja kuluttajaturvallisuuslailla on yhtymäkohtia, esimerkiksi uimarannoilla ja uimahalleissa. Tarkastuksiin käytettävään aikaan lasketaan tarkastukseen valmistautuminen, itse tarkastus ja tarkastuskertomuksen kirjoittaminen ja lähettäminen. Tarkastusten yleinen sisältö on esitetty taulukossa 4. Toimialakohtaisissa suunnitelmissa on yksikohtaisemmat määritelmät tarkastusten sisällöille.
7 Taulukko 4. Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla Toimiala Elintarvikevalvonta Tarkastuksen yleinen sisältö Tarkastus minkä tahansa näkökohdan tutkiminen sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta vaatimusten mukainen Pääsääntöisesti ilman ennakkovaroitusta Yksi tarkastus ei yleensä voi kattaa koko yrityksen toimintaa, kohdistuu johonkin tiettyyn osaan, kuitenkin niin, että vuoden aikana kaikki yrityksen toiminnot tulevat tarkastetuiksi. Kemikaalivalvonta Tarkastukset tehdään säännöllisesti ja ennalta suunnitellusti Arvioidaan valvontakohteen vaatimustenmukaisuus Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon Terveydensuojelunvalvonta Tarkastuksen tarkoitus on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen, johon liittyy usein aistinvaraista tarkastelua ja arviointia, sekä mittauksia ja näytteenottoa Kuluttajaturvallisuuvalvonta Tupakkalainvalvonta Tarkastuksen tarkoitus on selvittää, että tarjottu palvelu tai tavara ei aiheuta vaaraa Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon. Tavoite tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus. 3.1.3 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet Tarkastustiheydet määräytyvät riskinarvioinnin perusteella. Toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa on annettu ohjeelliset tarkastustiheydet ja tarkastuksiin käytettävät ajat. Tarkastustiheydet on määritelty kohdetyyppikohtaisen riskiluokituksen perusteella.. Tarkentamista tehdään koko suunnitelmakauden 2012-2014 ajan kaikilla tämän suunnitelman mukaisilla toimialoilla. Suunnitelma on Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ensimmäinen yhteisesti laadittu suunnitelma. Yhteistoiminta-alueella on tuhansia valvontakohteita, joten suunnitelmakauden tavoite on tehdä riskinarviointi kohdeluokkakohtaisesti ja suuririskisissä kohteissa kohdekohtaisesti. Tässä suunnitelmassa hyödynnetään toimialoittain annettuja ohjeellisia tarkastustiheyksiä ja tarkastuksiin käytettävä ajan tarve arvioidaan toimiala kohtaisten ohjeiden mukaisesti. Valvontakohdetyyppien tavoitteelliset tarkastustiheydet esitetään toimialakohtaisten suunnitelmien liitteissä. Suunnitelmallisesta ja toteutetusta valvonnasta peritään taksan mukainen maksu. Tupakkalain ja lääkelain mukaisista myyntiluvista peritään vuosimaksu. Viranomaiselle ilmoitetut uudet kohteet tulevat heti ilmoituksen käsittelyn jälkeen suunnitelmallisen valvonnan piiriin, jolloin myös kohteeseen tehtävää ensimmäistä tarkastusta voidaan pitää suunnitelmallisena tarkastuksena, josta peritään maksu.
8 3.2 Elintarvikevalvonta 3.2.1 Johdanto Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma (EVO) on elintarvikelain mukaan osa ympäristöterveydenhuollon yhteistä valtakunnallista valvontaohjelmaa ja valvonta-asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukaista alkutuotannosta alkavaa ja koko tuotantoketjun kattavaa monivuotista kansallista valvontasuunnitelmaa (VASU). Vuosille 2011 2014 laadittu EVO kytkeytyy ympäristöterveydenhuollon yhteiseen valtakunnalliseen valvontaohjelmaan siten, että koko ympäristöterveydenhuoltoa koskeva ohjeistus on yhteisessä valvontaohjelmassa ja elintarvikevalvontaa erityisesti koskevat asiat ovat EVOssa. EVOssa kuvataan aluksi toiminnan pitkäaikaiset tavoitteet sekä annetaan ohjeita paikallisen elintarvikevalvonnan järjestämistä varten. Ohjelman loppuosassa (vuosittain muuttuva osa) kuvataan elintarvikevalvonnan hankkeet, joita ovat tulostavoitteiden toteuttamiseksi suunnitellut hankkeet, tietojärjestelmäprojektit sekä EU-hankkeet. Valvonta koostuu kansallisista valvontaohjelmista ja vuosittain suunniteltavista muista valvontahankkeista, jotka tukevat Eviran asettamia tulostavoitteita. Elintarvikelain muutos tuli voimaan 1.9.2011. Muutoksen myötä elintarvikehuoneistojen ja omavalvontasuunnitelmien hyväksymismenettelystä luovuttiin lukuun ottamatta laitosten hyväksymistä. Ilmoitusvelvollisuus poistettiin tietyiltä vähäriskisiltä toiminnoilta. Lakiin otettiin uutena asiana valvontatietojen julkistamista koskeva säännös. Lihantarkastus säädettiin siirrettäväksi valtion tehtäväksi. Riistaa on kuitenkin mahdollista tarkastaa edelleen kunnaneläinlääkärin hyväksymissä paikoissa kahden vuoden siirtymäaikana. Lakimuutos mahdollisti tarkastamattoman riistan lihan (linnut, jäniseläimet, hirvieläimet) toimittamisen pieninä määrinä ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta (lahtivaja) vähittäismyyntiin tai suoraan kuluttajalle. Valvontatietojen julkisuus Vuoden 2013 alusta elintarvikevalvonnan näytteenottoprojektien tuloksista ilmoitetaan julkisesti Porin kaupungin ympäristöviraston internet-sivuilla (tai lehdessä). Tulosten julkistamisesta tiedotetaan toimijoille näytteenoton yhteydessä. Tulosten yhteydessä tullaan jatkossa mainitsemaan näytteenoton kohteena olleen toimijan nimi ja toimipaikka. Nimien julkaisemisella tehostetaan elintarvikevalvonnan avoimuutta kuluttajille ja parannetaan kuntalaisten tiedonsaantia. Toimijan tietojen julkaisulla pyritään myös korostamaan toimijan vastuuta koskien kuluttajille myytävien ja tarjoiltavien elintarvikkeiden laatua. Eviran valvontahankkeet vuodelle 2012 ovat seuraavat: vuonna 2011 alkanutta lisäaineiden, aromien ja entsyymien valvontahankeen koulutusta jatketaan opastavina tarkastuksina lisäaineita, aromeja ja entsyymejä valmistaviin ja maahantuoviin yrityksiin sekä niitä käyttäviin elintarviketuotantolaitoksiin. kasvisvarastojen olosuhdekartoitus, jossa selvitetään kasvisten hygieniaan vaikuttavia seikkoja kasvisten varastoinnissa. Hanke on tarkoitus toteuttaa kuntien elintarvikevalvontaviranomaisten tekemien kasvisvarastojen tarkastusten avulla EVIRAn antamien ohjeiden mukaan
9 listeria lihavalmisteissa, jossa kuntien elintarvikevalvontaviranomaisten avulla vuosina 2012 ja 2013 selvitetään listerian esiintyvyyttä kaupan olevissa lihavalmisteissa PAH-yhdisteiden tehokas valvontahanke, jossa tehdään tarkastuksia niihin liha- ja kala-alan laitoksiin ja muihin valvontakohteisiin joissa on savustustoimintaa. Tarpeen vaatiessa otetaan myös näytteitä, joiden kulut maksaa Evira, joka tekee ohjeet hanketta varten. Eviran valvontahankkeet vuodelle 2013 ovat seuraavat: vuonna 2011 alkanutta lisäaineiden, aromien ja entsyymien valvontahanketta jatketaan vuonna 2013 eri elintarvikekohteiden reseptivalvontahankkeena ( erit. lisäaineet ja suola ) vuonna 2013 aloitetaan elintarvikkeista kuluttajille annettavien tietojen valvontahanke. Valvojia perehdytetään terveysväitteiden valvontaan. Hanke jatkuu seuraavana vuonna gluteenittomien elintarvikkeiden valvontahankkeena. vuonna 2012 alkanutta kaupan olevien lihavalmisteiden listeriaprojektia jatketaan vuonna 2013 vuonna 2012 alkanutta kasvisten hygieniaa koskeva hanke jatkuu. Vuoden 2012 kasvisvarastojen olosuhdekartoituksesta siirrytään vuonna 2013 selvittämään kasvisten käsittelyhygieniaa elintarvikehuoneistoissa ennen vähittäismyyntiä. Tarkempia tietoja hankkeista on Eviran internet-sivuilla. Kuntien laatimat elintarvikevalvontasuunnitelmat Elintarvikevalvontasuunnitelman tulee perustua valvontakohteiden kartoitukseen, niiden riskiluokitukseen ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Lisäksi suunnitelmassa tulee arvioida henkilövoimavarojen riittävyys vertaamalla valvonnan toteuttamiseen tarvittavia henkilövoimavaroja käytettävissä oleviin voimavaroihin. Suunnitelmaan sisällytetään ilmoitettujen elintarvikkeiden alkutuotantopaikkojen (elintarvikelain muutos 352/2011 22.1 ) sekä hyväksyttyjen (13.2 ) ja ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen (13.3 ) toiminnan säännöllinen valvonta. Myös hyväksymis- ja ilmoitusvelvoitteen ulkopuolelle jäävää alkutuotantoa valvotaan tarvittaessa. Valvonta-alueella on useita suuria ja pienempiä yleisötilaisuuksia, joissa valvotaan elintarvikkeiden myyntiä ja tarjoilua. Valvonta sisältyy tähän suunnitelmaan ja valvonnan tarve perustuu riskinarviointiin. Riskinarviointiin vaikuttaa yleisötilaisuuden kesto ja sen luonne ja se, osallistuuko tapahtumaan paljon elintarvikkeita myyviä ja tarjoilevia elintarviketoimijoita, jotka käsittelevät toiminnassaan pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. 3.2.2 Tietojärjestelmät Tietojärjestelmä on selostettu kohdassa 2.4 3.2.3 Valvontakohteiden hyväksymis- ja ilmoitusmenettely
10 Alkutuotantopaikkojen ja elintarvikehuoneistojen ilmoitus- ja hyväksymismenettelystä on säädetty elintarvikelain 13-15 ja 22 :ssä ja valtioneuvoston elintarvikevalvonnasta antamassa asetuksessa (elintarvikelain muutos 352/2011). Valvontakohteiden hyväksyminen Elintarvikelain toimijan, joka käsittelee eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä, on haettava elintarvikehuoneiston hyväksymistä laitokseksi valvontaviranomaiselta ennen toiminnan aloittamista tai toiminnan olennaista muuttamista. Valvontakohteiden ilmoittaminen Elintarvikealan toimijan on tehtävä kirjallinen ilmoitus elintarvikehuoneistosta terveydensuojeluviranomaiselle viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista tai olennaista muuttamista (ilmoitettu elintarvikehuoneisto). Toiminnan saa aloittaa, jos elintarvikehuoneisto täyttää sille asetetut vaatimukset (elintarvikelain muutos 352/2011 13.5 ). Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisia toimijoita, joilla ei ole varsinaista huoneistoa elintarvikkeiden käsittelyä varten, mutta jotka toimivat elintarvikeketjun osana (ns. virtuaalihuoneistot). Ilmoitus on tehtävä myös liikkuvasta elintarvikehuoneistosta (elintarvikelain muutos 352/2011 6 18a) sekä sellaisesta elintarvikehuoneistosta, jossa harjoitettavan toiminnan tarkoitus on pelkästään elintarvikkeiden kuljetus tai säilyttäminen. Ilmoituksen käsittelee sen kunnan elintarvikevalvontaviranomainen, jonka alueella toiminta aloitetaan tai jonka alueella elintarvikehuoneiston toiminnasta on aikaisemmin ilmoitettu. Elintarvikealan toimijan on tiedotettava elintarvikkeen myynnistä ja muusta käsittelystä ilmoitetussa tai hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa niiden kuntien elintarvikevalvontaviranomaisille, joiden alueella toimintaa harjoitetaan. Tiedon on oltava viranomaisella viimeistään neljä arkipäivää ennen ilmoitetun toiminnan aloittamista ja viimeistään kaksi viikkoa ennen hyväksytyn toiminnan aloittamista. Ilmoituksen käsittelystä annetaan toimijalle todistus. Toiminnan keskeyttämisestä, toiminnan lopettamisesta tai toimijan vaihtumisesta tulee ilmoittaa viivytyksettä valvontaviranomaiselle. Kontaktimateriaalitoimijan on ilmoitettava toimipaikastaan ja siellä harjoitettavasta toiminnasta toimipaikan sijaintikunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta on tehtävä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Toimijan on ilmoitettava myös annettujen tietojen oleellisista muutoksista, toiminnan keskeyttämisestä yli vuodeksi sekä toiminnan lopettamisesta (elintarvikevalvonta-asetus). Valvontaviranomaisen on ilmoitettava toimijalle ottaneensa tiedon vastaan tai saaneensa tiedon toiselta viranomaiselta. Elintarvikelain muutos (352/2011) 13.6 :ssä sekä 22.3 ja 22.4 :ssä on lueteltu elintarvikealan ja alkutuotannon toimintoja, joista ei tarvitse tehdä ilmoitusta valvontaviranomaiselle. 3.2.4 Tarkastusten suunnittelu ja toteutus ja tarkastusten sisällön määrittely Jokaiseen elintarvikehuoneistoon tehdään pääsääntöisesti 1-5 tarkastusta vuoden aikana. Poikkeuksena tästä ovat vähäriskiset kohteet, joiden tarkastustiheydet jäävät alle kertaan vuodessa. Uudet toimijat tarkastetaan ilmoituksen käsittelyn yhteydessä, mikäli toiminnan riskit arvioidaan suuriksi. Pääsääntöisesti ilmoituksen perusteella tehdään riskinarviointi ja kohteen tiedot kirjataan tarkastajaohjelmaan ja tarkastuskäynti tehdään
11 toiminnan aloittamisen jälkeen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen käsittelystä. Hyväksyttävät laitokset, joissa käsitellään eläimistä saatavia elintarvikkeita, tarkastetaan ennen toiminnan aloittamista. Tarkastukset tehdään pääsääntöisesti ilman ennakkoilmoitusta ja ne pyritään tekemään silloin, kun kohteessa on toimintaa. Ensimmäinen tarkastuskäynti on perustarkastus ja sen lisäksi voidaan tehdä lisätarkastuksia. Tarkastuksissa käytetään apuna Eviran laatimia kohdetyyppikohtaisia omavalvonnan ja yleisen hygienian tarkastuslomakkeita. Kunkin kohteen omavalvontasuunnitelma, kirjanpito ja mahdolliset tutkimustulokset pyritään käymään kokonaisuudessaan läpi kerran vuodessa. Samalla tarkastetaan kohteen hyväksymisasiakirjat ja niiden vastaavuus kohteen toimintaan. Omavalvontasuunnitelmasta ja siihen liittyvästä omavalvontanäytteiden otosta annetaan toimijalle ohjeita. Muilla vuoden aikana tehtävillä valvontakäynneillä keskitytään suunnitelman toimivuuden tarkastuksiin sekä annettujen kehotusten ja määräysten noudattamisen valvontaan. Helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevissä laitoksissa käytetään apuna Eviran ABCD-lomaketta. Valvontakohteiden kaikki tilat ja toiminta pyritään tarkastamaan vuoden aikana, mikäli koko kohdetta ei tarkasteta ensimmäisen valvontakäynnin aikana. Tarkastuskäynneillä voidaan ottaa viranomaisnäytteitä. Suunnitelmallisilla tarkastuskäynneillä voidaan myös ottaa suunnitelman ulkopuolisia elintarvike- tai pintapuhtausnäytteitä, mikäli on aihetta epäillä määräystenvastaisuutta valvontakohteen hygieniassa tai elintarvikkeissa. Tarkastuksesta laaditaan tarkastuskertomus, johon merkitään valvonnan tarkoitus, käytetyt menetelmät ja valvonnan tulokset sekä tarvittaessa toimijalta edellytettävät toimet. Tarkastuskertomus toimitetaan tiedoksi tarkastuskohteelle. 3.2.5 Valvonnan kohdentaminen ja valvontakohteiden tarkastustiheys Liitteessä EL 1 on esitetty vuosille 2012-2013 suunniteltu kohderyhmäkohtainen tarkastusten lukumäärä EVO:n suosituksen mukaan. Tarkastusten lukumäärä valvontakohdetta kohti perustuu edellä kuvattuun EVO:n tarkastustiheyssuosituksiin sekä paikallisiin tarpeisiin valvonnan kohdentamisessa. Kansallisen elintarvikevalvontaohjelman mukaisesti riskinarvioinnin perusteella voidaan lisätä tai vähentää kunkin kohteen vuosittaisia käyntimääriä enintään 50 %. Tässä suunnitelmassa on käytetty pääasiassa EVO:n tarkastustiheys suosituksia ja aikoja. Vuosina 2012-2013 on tavoitteena tarkastaa kohteet EVO:n suosituksen mukaan ja kuljetustoiminnasta pyritään tarkastamaan 30 % kohteista, laatikkomyymälöistä 30 % kohteista ja tarjoilupaikoista 50 %. Koska uusi organisaatio on aloittanut toimintansa v. 2011 alusta ja aikaisemmin on joissakin kunnissa ollut resurssivajetta, joten kohdekohtaista riskinarviointia ei ole voitu tehdä joka valvontakohteesta erikseen, mutta riskinarviointia pyritään jatkamaan sitä mukaa kun eri valvontakohteista saadaan riittävästi tietoa kohteiden tarkastuskäynneillä vuosien 2012-2013 aikana. Jokaiselle valvontakohteelle suoritetaan kohteen toiminnan laajuuteen ja luonteeseen sekä tarkastuskäyntien valvontakokemuksiin pohjautuva riskinarviointi. Tarkempia riskinarvioinnin perusteita ovat:
12 tuotannon levikki tai annosmäärä ja toiminnan luonne (esim. käsitelläänkö pakkaamattomia elintarvikkeita, myymälä vai ruuan valmistus tai tarjoilupaikka) elintarvikkeiden käsittely ja tilojen riittävyys ja sopivuus toimintaan kohteen kunto ja varustetaso (laitteiden kunto, kylmätilojen riittävyys, astianpesu) tilojen, laitteiden ja välineiden puhtaus henkilökunnan asiantuntemus ja asenne, pukeutuminen ja työskentelyhygienia toimintakulttuuri (määräysten noudattaminen ja huolellisuus) kirjallinen omavalvontasuunnitelma, sen toimivuus ja siihen sisältyvä näytteenotto (dokumentoinnin säännöllisyys ja valvonnan tulokset) näytetulokset (viranomais- ja omavalvontanäytteet) 3.2.6 Näytteenotto ja tutkimussuunnitelma - valvontaprojektit Näytteenottosuunnitelma perustuu riskinarviointiin ja vuoden 2012 valvonnasta saatuihin tuloksiin. Kohteet, joissa säännöllinen näytteenotto on tarpeen, suorittavat näytteenoton itse osana omavalvontaa. Esimerkiksi helposti pilaantuvia elintarvikkeita käsittelevistä laitoksista otetaan suunnitelmallisia viranomaisnäytteitä ja mikrobikriteeriasetuksen mukainen laitosten näytteenottosuunnitelma on liitteessä. Tarkastuskäyntien yhteydessä valvotaan omavalvontanäytteenoton toteutumista ja suoritetaan viranomaisnäytteenotto, mikäli toiminnanharjoittaja laiminlyö pakollisiksi määrättyjen omavalvontatutkimusten säännöllistä suorittamista tai mikäli muuten on tarkastuskäynnin perusteella syytä epäillä, että kohteen hygieniatasossa tai sen käyttämissä raaka-aineissa on ongelmia. Muut kuin laitosten elintarvikenäytteet otetaan saatavuuden mukaan vaihtoehtoisesti salaatista tai jäähdytetystä ruuasta, joka on tarkoitus tarjoilla uudelleen lämmitettynä. Näytteenotto suoritetaan kohteen omavalvonnan toimivuuden valvomiseksi. Näytteenotossa varaudutaan myös kuluttajavalitusten perusteella tehtäviin tutkimuksiin, elintarvikkeista aiheutuvien terveysvaaratilanteiden tutkimuksiin, ruokamyrkytysten selvittämiseksi tarvittaviin tutkimuksiin sekä elintarvikevalvontaohjelmiin sisältyviin valvonta- ja seurantaohjelmiin ja hankkeisiin liittyvään näytteenottoon. Vuoden 2012 valvontaprojektit Ravintolat Salaatit ja tarjolla olevat elintarvikkeet (50-60 kohdetta) Isojen lounas- ja pizzapaikkojen (pääasiassa yli 50 asiakaspaikkaa) ja ravintoloiden elintarvikenäyteprojekti, jossa tutkitaan salaattien ja muiden tarjolla olevien elintarvikkeiden mikrobiologinen laatu em. kohteissa. Näytteitä otetaan kohteesta 2-3, joista yksi on aina viranomaisnäyte, yksi-kaksi otetaan omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi ja näytteen kulut maksaa siten toimija.
13 Myymälät ja myyntipaikat Broilertuotteet (näytteitä 35 kpl) Myymälöistä otetaan eri valmistajien raakoja broilertuotteita, josta tutkitaan kampylobakteeri ja salmonella. Näytteenotto ja tutkiminen toteutetaan omana projektina. Grillimakkarat (näytteitä 30 kpl) Grillimakkaroiden laatu tutkitaan viimeisenä käyttöpäivänä. Kaupan olevia grillimakkaroita otetaan 1-2 eri valmistajan näytettä/kohde. Näytteenottohetkellä mitataan tuotteen säilytyslämpötila ja mikäli se on liian korkea, tutkitaan tuotteen laatu omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi ja kulut tulevat toiminnanharjoittajan maksettavaksi. Toinen näyte on viranomaisnäyte. Näytteestä analysoidaan rasva ja mikrobiologinen laatu. Suuret yleisötilaisuudet Yhteistoiminta-alueella on useita suuria kesätapahtumia ja näistä otetaan elintarvikenäytteitä riskinarvioinnin perusteella seuraavasti: -Pori Jazz, elintarvikenäytteitä tapahtuman aikana riskinarvioinnin perusteella 50 kpl, näytteitä otetaan 2 elintarvikenäytettä/toimija joista toinen on omavalvonnan toimivuuden arvioimiseksi otettu näyte ja toinen viranomaisnäyte -Porin Silakkamarkkinat 10 kpl -muista tapahtumista otetaan näytteitä riskinarvioinnin perusteella tarkastuksen yhteydessä -elintarvikemyyntikohteiden vesinäytteitä tutkitaan 1-2 viikkoa ennen tapahtumaa Tapahtumien elintarvikenäytteistä tutkitaan vähintään kolme seuraavista parametreista mikrobiologisen laadun selvittämiseksi: Kokonaisbakteerit, E. coli, S. aureus, Cl.perfringens, Salmonella, EHEC, enterobakteeri, B. ceteus, hiivat ja homeet, listeria, Yersinia, tai Koliformit 30 C. Eviran valvontahankkeista osallistutaan listeria lihavalmisteissa -tutkimushankkeeseen, jossa kuntien elintarvikevalvontaviranomaisten avulla vuosina 2012 ja 2013 selvitetään listerian esiintyvyyttä kaupan olevissa lihavalmisteissa. Tuotteista on vähän tietoa, joten hankkeeseen osallistumista pidetään tärkeänä. Mikäli elintarvikenäytteen tulos on huono, annetaan toiminnanharjoittajalle ohjeita omavalvonnan ja hygieniatason parantamiseksi ja tarvittaessa otetaan uusintanäyte omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Vuoden 2013 projektit Ravintolat Pilkottu sipuli ja muut pilkotut kasvikset (40 kohdetta) Pienten ravintoloiden ja grillien (pääasiassa alle 50 asiakaspaikkaa) elintarvikenäyteprojekti, jossa tutkitaan itse pilkotun sipulin mikrobiologista laatua. Lisäksi voidaan ottaa näytteitä muista itse pilkotuista kasviksista (esim. tomaatti). Projekti toteutetaan keväällä 2013. Kustakin kohteesta pyritään ottamaan 2 näytettä. Näytteistä yksi on viranomaisnäyte ja toinen otetaan omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Omavalvonnan varmistamiseksi otetun näytteen kulut maksaa toimija.
14 Projektin valmistuttua tuloksista tiedotetaan yleisölle ja projektikohteiden nimet julkaistaan. Toimijoita tiedotetaan projektista ennakkoon. Elintarvike- ja pintapuhtausnäytteenottoprojekti 2012 2013( 40 kohdetta) Porin ympäristöviraston projekti toteutetaan kaksiosaisena. Ensimmäinen kierros toteutetaan vuoden 2012 loppuun mennessä, jolloin toimipaikoista haetaan näytteitä kebablihasta, esikypsennetystä riisistä sekä uppopaistorasvasta. Toinen kierros toteutetaan vuoden 2013 aikana, jolloin samoista toimipaikoista otetaan pintapuhtausnäytteitä. Näillä toimenpiteillä kartoitetaan ruoka-ainesten laatua sekä siihen vaikuttavan toiminnan riskejä. Ympäristövirasto maksaa ensimmäiset elintarvike- ja pintapuhtausnäytteet. Mahdollisten uusintanäytteiden kulut maksaa toiminnanharjoittaja. Projektin kohteita ovat tarjoilupaikat, joissa käytetään tai tarjoillaan projektiin soveltuvia elintarvikkeita. Myymälät ja myyntipaikat Jauhelihaprojekti (16 kohdetta ) Myymälöistä ja myyntipaikoista otetaan jauhelihanäytteitä toimijan itse jauhamasta tai pakkaamasta jauhelihasta. Näytteitä otetaan 1-2 kerralla omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. Projekti toteutetaan loppukesällä 2013. Lihavalmisteiden listeria, Eviran projekti Osallistutaan Eviran lihavalmisteiden listeria -projektiin vuoden 2013 aikana. Näytteeksi otetaan sellaisenaan syötäviä, siivutettuja tyhjiö- tai suojakaasupakattuja lihavalmisteita vähittäismyynnistä. Näytteistä analysoidaan L. monocytogenes -bakteeri. Näytteet tutkitaan Eviran hyväksymässä laboratoriossa ja tutkimustulokset toimitetaan Eviraan. Projektin kesto on vuoden 2013 loppuun saakka. Evira kokoaa tulokset ja julkaisee ne vuoden 2014 aikana. Ulkomyyntipaikat Ulkomyyntipaikkojen vedet kesäaikana Projektissa otetaan vesinäytteitä ulkomyyntipaikkojen käyttämistä boilerivesistä kesäaikaan, edellisenä vuonna otettujen näytteiden huonojen tulosten perusteella. Vesinäytteistä analysoidaan kokonaisbakteerien ja koliformisien bakteerien (+ 37 C) pesäkeluvut. Kokonaisbakteerien ja koliformien bakteerien pesäkeluvut ilmaisevat hyvin yleistä hygieniaa. Raa at ja kypsät kalatuotteet Projektissa otetaan kalanäytteitä ensisijaisesti ulkomyyntipaikoissa myynnissä olevista raaoista ja kypsistä kalatuotteista. Tarvittaessa projektia laajennetaan myös muihin kohteisiin. Näytteitä otetaan riskiarvion perusteella kesäaikaan. Suuret yleisötilaisuudet